Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?



Samankaltaiset tiedostot
Muutospolkuja tulevaisuuteen

Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä?

Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina

Ympäristöasioiden hallinnalla lisäarvoa?

Ympäristöinnovaatioiden mahdollisuudet

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Edessä väistämätön muutos

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä. Tvärminne 7.2.

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Vähähiilisen yhteiskunnan liikkuminen on toisenlaista. Aleksi Neuvonen

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

TULEVAISUUDEN OHJAUS- KEINOILLA KOTITALOUKSIEN KULUTUS KURIIN?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Miten ympäristömegatrendit vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja strategiaan?

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Helsinki

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Liike-elämän ratkaisut Miten yritykset hillitsevät ilmastonmuutosta?

Vähähiilisen talouden kolme erilaista pururataa Green new deal. Aleksi Neuvonen Demos Helsinki

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Green Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

BothniaTM. Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla. Mona Enell-Nilsson

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Vähähiilinen puukerrostalo

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Euroopan komission tiede- ja tietämyspalvelujen tarjoaja

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Suomen askelmerkit EU:n uusiutuvan energian 2030 tavoitteiden toteuttamiseksi. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Uusiutuvan energian direktiivi RED II ja valtioneuvoston kirjelmä U 5/2017 vp

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki

Tulevaisuuden kunta ratkaisut näkökulmana

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kestävä kehitys, ruokamurros ja kasvatus. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Ruokakasvatus tulee oletko valmis? 20.3.

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomi innovaatioympäristönä maailman paras?

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Smart Energy Transition kuinka helsinkiläiset saadaan tekemään energiakäänne? Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes

Rakentamisen ympäristövaatimukset kiristyvät. Samalla ympäristöraportoinnin tarpeet kasvavat.

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Mistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu ja mitä se tarkoittaa? Ville Uusitalo Apulaisprofessori Kestävyystutkimus

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Kestävä kehitys tiedeyhteisön rooli Suomi, jonka haluamme 2050? Turun kauppakorkeakoulu, Osuuskauppa-sali

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Suuntana kestävä kasvu ja kansainvälinen kilpailukyky Tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Visio kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Transkriptio:

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Sisältö I. Mitkä kriisit? Millaiset uhat, millaiset mahdollisuudet? II. Järjestelmämuutosten tutkiminen III. Järjestelmämuutosten edistäminen: Ratkaiseeko raha? 2 1

Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä Matti Nykänen 3 Maailma ei ole kestävä FIGURE 1. Beyond the boundary. The inner green shading represents the proposed safe operating space for nine planetary systems. The red wedges represent an estimate of the current position for each variable. The boundaries in three systems (rate of biodiversity loss, climate change and human interference with the nitrogen cycle), have already been exceeded. 4 Rockström et al. 2009 2

Suomi ei ole (vielä) tehnyt osuutensa 10,3 tonnia CO 2 per henkilö 2009, maailman keskiarvo 4,3; EU:n 7,2; OECD:n 9,8 (IEA 2011) Suora materiaalikulutus per henkilö on EU maiden suurin Lajisto uhanalaistuu ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen Suomalaiset ovat kaikkein vähiten huolissaan monimuotoisuuden vähenemisestä omassa maassaan: 9% Suomessa, 31% Ruotsissa, 42% EU:ssa kesk., 72% Portugalissa 5 Suomella on kasvukriisi, joka korostuu tietyillä paikkakunnilla Nokia Metsäteollisuus Julkinen sektori 6 3

Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Talous Tieto Teknologia Ympäristö Paikallinen taso Kestävä talous / vihreä talous edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua vähähiiliseksi ja resurssitehokkaiksi 8 4

Järjestelmämuutosten mahdollisuudet Millaiset alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua? Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä alueilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat edellytykset pärjätä. Alueet jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. 9 Perinteiset tieteenalat Neo-klassinen taloustiede: hinnat oikeaksi Uusi institutionalismi: instituutiot kuntoon Politiikan tutkimus: KV-neuvottelut, sopimukset, politiikkakeinot ja toimeenpano Psykologia: Asenteet kuntoon Attitude, behaviour, choice (ABC) Syvä ekologia: Arvot & ja elämäntavat Teollinen ekologia: Clean-tech, ekotehokkuus, suljetut materiaalikierrot Tärkeitä osatekijöitä 10 5

Järjestelmämuutosten tutkiminen Journal of Environmental Innovation & Societal Transitions Erikoisnumeroita Research Policy Energy Policy Sustainability Science The Sustainability Transitions Research Network Konferensseja (Lund 2011, Kööpenhamina 2012, Zurich 2013) 11 Järjestelmämuutoksia tutkitaan myös Suomessa: Journal of Cleaner Production lehden erikoisnumero 2011 19(16): "Sustainability through transformation of Finnish consumption and production systems" En ole nähnyt näin kattavaa ja integroitua arviointia yrityksistä muuttaa kulutuksen ja tuotannon järjestelmiä kestävimmiksi minkään muun maan osalta. Uskon, että tämä erikoisnumero edistämään muutosta kohti kestävämpää suomalaista yhteiskuntaa sekä kannustamaan muita samankaltaisia prosesseja maailmalla. päätoimittaja professori Don Huisingh 12 6

Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Järjestelmät muuttuvat, mutta: - muuttuvatko ne kestävämmäksi? - muuttuvatko ne riittävän nopeasti? Jenny Rinkinen 2010 Polkuriippuvuus 7

Polkuriippuvuuksissa positiivinen takaisinkytkentä Vahvistaa alun perin pieniä ja/tai satunnaisia tapahtumia/ratkaisuja 1. Korkeat aloitus- tai kiinteät kustannukset 2. Oppiminen 3. Yhteensopivuus 4. Adaptiiviset odotukset (Arthur 1994) 15 Uusien polkujen luominen Jokainen polku on joskus alkanut Erilaisia ratkaisuja voidaan aktiivisesti hakea (emme ole rakenteiden/historian vankeja) Tietoisuus polkuriippuvuuksista 18 8

Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284 Innovaatioiden lähteet, joista uudet polut voivat syntyä: Rahan rooli - Pääoman puute - Hallinnolliset kustannukset - Sisäinen kilpailu, vanhan toiminnan voitot + Sääntelyn luomat markkinat Lovio, Mickwitz & Heiskanen 2011, 284 9

Poliittisia toimia järjestelmien muuttumiseksi Visio kestävästä kasvusta Tukea paikallisia kokeiluja Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja Edesauttaa sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista Välttää tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat kestämättömiä kulutus- ja tuotantojärjestelmiä Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikkuminen Verotus, säätely, kaavoitus, julkiset hankinnat, kokeilut ja kokeilujen mahdollistaminen 22 Kiitoksia 10