Kentän ilmettä on vuosi vuodelta siistitty puistomaiseksi. Kuivatustöitä on tehty paljon pelikausi pidentyy.

Samankaltaiset tiedostot
Käytetyt heinälajit ja lajikkeet

SUOMEN GOLFLIITTO SEURAKIERTUE KENTÄNHOITO

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

RAUDANLUJAA KASVUA. rönsyävä englanninraiheinä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

nurmikkoseokset Kaikki alkaa siemenestä Nurmikko-opas

Nurmen perustaminen ja lannoitus

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Dansand. Joint Filling Sand Tuotetietoja, patentoitu täyttöhiekka kiveyksille

Harsot, kankaat ja katteet

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma

Pysäyttämätön! Juurtuminen taattu. Great in grass

Nurmen suorakylvökone

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Vuodenajalle sopiva 1/10. nurmikonhoito-opas. kylvät nurmikkosi. Näin. ja huolehdit siitä. Carlin ehdotukset terveen nurmikon luomiseen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Nurmijärven golfkentän korjaussuunnitelma. Visio Tilander Golf Design Oy, 2008

Lahden Golf Oy Syyskokous Esityslista

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

Satoa ruukusta ja laatikosta

Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Kasvien kasvupyrähdyksiä. 3 8 vuotiaat.

Nurmikonhoito. Tu u hea kuin ka rhu n tu rkki! LUONNONMUKAINEN NURMIKONHOITO UUSI NURMIKKO KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA.

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Betonoinnin valmistelu

Kasvualustat ammattiviljelyyn

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA

Peltolan uutiset 2/2011

RAUDANLUJAA KASVUA rönsyävä englanninraiheinä

Selvitys kentän pelikunnosta

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Näin pidät yksityistiesi

Avomaan vihannesviljely

Lahden Golf Oy Syyskokous Esityslista

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Copyright Puutarha Auringontähti 2017 TÄMÄN OPPAAN KAIKENLAINEN JAKAMINEN, KOPIOIMINEN JA MUOKKAAMINEN ON KIELLETTYÄ ILMAN ASIANMUKAISTA LUPAA

Honnin padon korjaaminen

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele

Messilä Golfin paikallissäännöt

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

MARJANVILJELY KASVUALUSTAT JA LANNOITTEET VIHANNEKSET, MARJAT JA YRTIT

AURINKO GOLF OY:N YMPÄRISTÖOHJELMA

Kenttien korjaus- ja kehityssuunnitelma eli Master Plan Klubitalo

LIFE HASCO. Task PID Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi FISKARS FINLAND

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE

Kartanogolf. Master Plan. Väyläkohtaiset muutosehdotukset GolfArk Oy

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Ruis ja vehnä luomussa

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Kasvinviljelytila Lahdessa

Valvojakurssi Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Kompostorit. biolan.fi

Korjauskohteet. Kastelujärjestelmä. Korjauskohteet. Vaara aloittelijaystävälliseksi

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Tehokasta pölynsidontaa

Transkriptio:

MUISTIO KENTTÄKÄYNNISTÄ Kemin Golf Klubi 11. kesäkuuta 2013 Kentän ilmettä on vuosi vuodelta siistitty puistomaiseksi. Kuivatustöitä on tehty paljon pelikausi pidentyy. Maa on luonnostaan hyvin viljavaa, mikä näkyy sinänsä upeana, runsaslajisena kostean niityn kasvillisuutena kaikkialla, missä ei pääse hoitamaan nurmikkoa ajoleikkurilla. Pelille nämä alueet tuottavat kohtuutontakin haittaa. VIHERIÖT Viheriöiden tilanne oli melko hyvä, vaikka alkukesä oli epätavallisen kuuma ja kuiva. Osa viheriöistä oli erittäin lupaavassa kunnossa, ja loputkin saadaan kelpo pelikuntoon huolellisesti toimien. Uusissa taimissa on vain muutaman millin pituiset juuret eletään veitsen terällä jonkin aikaa.

Viheriöt kylvetty toukokuun viimeisellä viikolla. Pystyleikattu ristiin ennen kylvöä, ja kylvetty nata-nurmirölliseoksella. Kylvötulos on onnistunut kastelun hankaluuksista huolimatta. Viheriöillä oli alueita, joiden itämistä voi odottaa vielä muutaman päivän. Laikkuisimpien greenien idätyskastelua tarvitaan siis vielä. Tilannetta voi ennakoida ottamalla epäilyttävimmistä mykistä laikuista paloja huoneenlämpöön ja pitämällä ne kosteina. Näin näkee, onko niissä elinkelpoisia siemeniä, vai onko kuivuus tappanut ne, ja onko kylvettävä nuo paikat uudelleen. Jos ei 4 päivän kuluttua ole taimia pinnalla, tai heti kun koepalojen perusteella näyttää siltä, että laikut eivät idä, on laitettava tulemaan esi-idätettyä seosta viheriöitä varten: dressaushiekkaa ja siemeniä. Pinnat rikotaan mieluiten ilmastusharavalla, joka jättää jo kasvavan nurmikon paikalleen, kun toimitaan hellävaraisesti. Ristikkäiset vedot kahteen tai kolmeen suuntaan, kuten pystyleikkuussa, tuottavat hyvät kylvövaot. Esiidätetty massa levitetään päälle ja lanataan ja tasataan muun pinnan tasoon vaikka suoralla haravanselällä ja tiivistetään pinta (vesitäyttöinen sileä jyrä on paras tähän). Esi-idätyksellä voitetaan aikaa ja vältytään viheriöiden liikakastelulta, kun laikkujen takia ei jouduta viikkotolkulla kastelemaan muuten hyvinvoivaa viheriötä. Toinen lannoituskerta on tarpeen mahdollisimman pian. Levittimen kanssa mennään suoraan viheriön yli, kääntyminen luukku suljettuna. Vain tasainen lannoitus tuottaa tasalaatuisen viheriön. Ensimmäinen sadetus heti levityksen jälkeen, jotta tallaus ei aiheuta polttovioituksia, ja seuraavana yönä toinen. Viheriöt oli leikattu muutamia kertoja, aloituskorkeus 5 mm, alemmaksi ei kannata mennä ennen kuin viherpeittävyys on kattava. Kunniakierrosta ei tarvitse leikata kuin joka toinen tai joka kolmas leikkuukerta, kun keskiosa leikataan muuten tarkkaan ja yksiköt nostetaan ja lasketaan mahdollisimman lähellä viheriön reunaa. Jos viheriö on märkä, kunniakierros leikataan kahdessa osassa alamäkeen. (esim. viheriö 6). Loivat viheriön reunan muodot vähentävät leikkurin aiheuttamaa kulutusta kaarteissa. Suuret huonokuntoiset alueet voi jättää kokonaan leikkaamatta, kunnes taimet ovat niin pitkiä että ne on pakko leikata. Muutamat pitkät haipat seassa saavat olla, ne voi katkaista vaikka väyläleikkurilla sitten kun tätä pelikautta palveleva uusi nurmikko on kehittynyt.

Viheriö 8 oli hyväkuntoinen ikään ja leikkuukorkeuteen nähden. Avaamista suunniteltiin jo 2 viikon kuluttua, on mahdollista huolellisesti toimien. Jos näyttää vähänkään heiveröiseltä, voi mahdollisen paikkauskylvön jälkeen hiekoittaa sen verran, että muutama leikkuukerta korvautuu hiekalla. Viheriön edusta tarvitsee lannoitusta ja mahdollisesti pintaveden ohjailua sekä kaivon reunusta madaltamalla että kaivamalla pintaan asti sorastettuja kapeita (10 cm) salaojia. Pieni alue viheriölaatuista nurmikkoa kannattaisi ylläpitää jollain käytöstä poistetulla alueella paikkauksia varten. Kun kasvualusta ja kastelu ovat valmiina, tilaisuus kannattaa hyödyntää. Jos vanhassa nurmikossa on paljon kuitua, se nostetaan pois käytettäväksi jollain toissijaisella alueella, ja kylvetään uusi viheriöseoksella. Viheriöiden kasvualustoissa ja kerrospaksuuksissa on eroja, mutta ilmastuksilla kaikkien kanssa pystytään elämään. ph- arvot eivät yksinään ratkaise kasvien elossapysymistä. Kun kaikkia ravinteita annetaan vuosittain, nurmikko saa mitä tarvitsee, vaikka maassa olisi jotain puutteitakin. Viheriöille sopii vain mekaaninen rikkatorjunta. Puukko on hyvä työkalu sekä kitkemiseen että putoamisjälkien korjaamiseen. Jatkossa kuivuuden uhatessa viheriöitä voi ottaa harsot käyttöön (vain viileällä säällä, yli 30 asteen lämpötila ei ole nurmikollekaan eduksi, juuriston optimilämpötila on +18 astetta). Ruiskutettava haihtumisenestoaine toimii kaikissa lämpötiloissa, ja irtosadettimia ja pieniä pumppujakin on joskus viheriöiden kylvösten pelastamiseen

käytetty. Ensimmäisen kylvökerran onnistumisen eteen kannattaa nähdä vaivaa mitä pidemmälle pelikausi etenee, sitä vaikeampi on enää toteuttaa idätyskastelua. Keväisin kylväminen märkään, kylmään maahan tiivistää kasvualustaa, ja siemenet voivat mädäntyä. Kosteuden varmistamiseen menee paljon aikaa, ja pitkän idätyksen aikana tiivistyneellä pinnalla alkaa kasvaa levää. Hyvin usein ensimmäisen hermokylvön jälkeen joudutaan uusimaan kallis työ. Hyviä tuloksia on saatu kylvämällä nataa valmiiksi jo syksyllä, ja muiden lajien kylvö on jätetty kevään lämpimään aikaan, jolloin kastelu on jo päällä ja itämisaika lyhyt. Parhaimmillaan tämä vähentää harsojumppaa. Jos nurmikko talvehtii hyvin, kuivumista kannattaa ensisijaisesti estää haihtumisenestoaineella ja hiekalla. Harsoja käytetään vasta pakkotilanteessa. Harsot käynnistävät kasvun, minkä seurauksena heinien karaistuminen (kylmän- ja kuivuudenkesto, lepotila) purkautuu, ja harsojen alla sienitautiriski kasvaa. Kylvöksen lämmittämiseen harso on omiaan. LYÖNTIPAIKAT Par 3-väylien tiit ovat huonossa kunnossa. Vaikka ne ovat pinta-alaltaan pieniä, tehokkaalla paikkaus- ja merkkiensiirto-ohjelmalla ne on mahdollista pitää hyvässä kunnossa. Rakenteen takia monella tiillä on pakko kääntää kone pelinurmikon päällä oikean ajotavan opastaminen on tarpeen. (2007) (2013) Suurin osa tiistä oli hyvässä kunnossa, jopa varjoisilla paikoilla. Näiden kastelua voi jo vähentää 1-2 kertaan viikossa sateettomina aikoina, eivätkä ne tarvitse täydennyskylvöä, pelkkä lyöntijälkien paikkaaminen riittää. Muutamille oli tehty täydennyskylvöjä, ne tiit tarvitsevat idätyskastelua. Pinnaltaan kokonaan huonokuntoiset saadaan pidettyä kesän yli nurmipintaisina raiheinäkylvöillä ja paikkauksilla. Kesäkaudella paikkauksiin voi käyttää pelkkää raiheinää, muut lajit eivät ehdi itää. Raiheinä itää nopeasti, jopa 3 päivän sateinen jakso riittää kasteluksi, jos lämpötila on sopiva. Nadan idätys vie pari viikkoa, niittynurmikkaa ei kesäkaudella kannata kylvää lainkaan, koska sen itämisaika on neljä viikkoa. Rölli itää lämpimässä noin 4 vuorokaudessa, kylmässä pölynpieni siemen voi mädäntyä ennen kuin itää rölli tarvitsee eniten lämpöä.

Monivuotisten seosten kylvöt tiille ja greenien edustoihin kannattaa tehdä myöhään syksyllä. Pelkällä raiheinällä ylläpidetyt tiit voi lähestulkoon kaltata vaakatasoleikkurilla ennen kylvöä, jotta raiheinä saataisiin pois. Ilmastuksen jälkeen kylvettäessä siemenet voidaan huolellisesti toimien (tuuli, kylvömäärä) levittää käsin tai keskipakolevittimellä ja sen jälkeen harjata ilmastusreikiin kevyellä laakaharjalla. Hajakylvön jälkeen tehty harjaus parantaa kylvötulosta merkittävästi. Raiheinä kestää huonosti pakkasta; sen voi koettaa poistaa ensi talvena tallaamalla lumen näiltä lyöntipaikoilta. Kylvetyt siemenet eivät kuole pakkasessa, päinvastoin se parantaa niiden itävyyttä. Jos säännöllinen paikkaus ja myöhäissyksyn kylvö eivät riitä hyvän kunnon saavuttamiseen, voi kovimmin kulutetuille lyöntipaikoille kylvää juurtonurmikkaa ensi vuoden keväällä. Juurtonurmikan siemen on kallista, siitä voi tehdä seoksen muiden lajien kanssa. Teillä tosin pinta-alat ovat niin pienet, että yksi säkillinen riittää hyvin vaikka kaikkien täydennyskylvöön. Paras kylvöaika sille on kevät, koska se tarvitsee aikaa kehittyäkseen talvehtimiskykyiseksi. 11 keltainen tii: pinnan tasoitus ja vanhan tiin pinta siirtonurmena tilalle syksyllä. Työ voidaan tehdä syyskuussa, siirretyt nurmet ovat yleensä talvehtineet oikein hyvin, vaikka juurtumisaika syksyllä jää lyhyeksi. VÄYLÄT Uudet väylät hyvin perustuneet ja hyväkuntoiset, monivuotinen lajisto on säilynyt. Talvituhosienet eivät ole syöneet nurmikkoa pohjaan asti, vaan laikuissa oli jo uutta kasvua. Näille riittää hyvin pieni annos lannoitetta kerrallaan. Kuutonen oli jo lannoitusta vailla. Kun salpietaria käytetään, on pyrittävä niin pieneen levitysmäärään kuin on mahdollista tasaisesti levittää. Olisi hyvä, jos lannoituksen jälkeen saataisiin usean millin rauhallinen sade, jotta rakeista irronneet ravinteet leviävät mahdollisimman laajalle alueelle.

Niillä väylillä, joilla on tautilaikkuja, lannoituksella saadaan laikuissa olevat pikkutaimet kasvamaan muun nurmikon tasalle. Vanhoilla väylillä aukkokohtiin tulee pintaa rikkomalla lisää kylänurmikkaa; viiltoilmastus on sopiva tapa. Keväisin jo pelkkä harjan laahaaminen litistyneen kuolleen nurmikon yli parantaa sekä kasvuunlähtöä että pintojen kuivumista. Ylipäätään väylät kannattaa lannoittaa vasta kun sille on todellinen tarve liikalannoitus vain lisää leikkuutyötä. Hyvän talvehtimisen jälkeen voidaan selvitä yhdelläkin lannoituksella pinnan kuidussa eli kuolleessa kasviaineksessa on pidättyneenä paljon ravinteita, ja niitä vapautuu kun viiltoilmastetaan useita kertoja kauden aikana. Kun maan mikrobit saavat happea, ne hajottavat kuitua takaisin ravinteiksi. Väylänurmikossa kellanvihreä väri johtuu kylänurmikasta, sen siementaimet ovat tämän keväällisiä, ja niillä on matala juuristo, eli eivät saa ravinteita samalla tavalla kuin talvehtinut, syväjuurisempi nurmikko vieressä. Eniten lannoitusta kaipasivat viheriöiden ympärystät ja kulkureitit edustoissa. Nämä joutuvat kovimmalle kulutukselle, ja hyötyvät siitä, että ne lannoitetaan ja ilmastetaan säännöllisesti. Rikkatorjunnalle sopivin ajankohta on elo-syyskuulla, mikäli se ylipäätään katsotaan tarpeelliseksi. Lannoituspäiväkirjassa on lueteltu golfkentillä sallitut rikkakasviaineet. BUNKKERIT Bunkkereille oli valmiina oma hoitosuunnitelmansa. Hiekan asettuminen voi kestää kolmekin kuukautta, pelillistä laatua kannattaa tarkkailla ennen kuin pintaa muokataan syvemmältä kuin nykyinen 5 cm.

Kaikilla korjauksen alaisilla alueilla siemen on saatava maan pinnan sisään. Väyläja karheikkoalueilla kylvömääräksi riittää 3 kg aarille. Mitään aluetta ei pidä kylvää ennen kuin se on riittävän tasainen, tiivis ja kantava. Pinta karhennetaan, kylvetään ja siemen sekoitetaan pintamaahan, 5-10 mm syvyyteen. Kylvösyvyyden nyrkkisääntö on 4 X siemenen pituus. (2010) Viheriöllä 6 veden ohjaus pois ylärinteestä vaatii vielä toimia. Hyvin syvä, pintaan asti sorastettu oja harkintaan. Seuraava keino on viheriö kakun leikkaaminen irti ympäröivästä maasta ketjukaivurilla salaojakerrosta myöten. 10 cm leveä pintaan asti sorastettu salaoja kasvaa pinnaltaan nopeasti umpeen, näkymättömiin. Väylän ja karheikon perustuminen vei kauan, mutta alue on nyt hyvällä nurmella. Viheriö ja sen edusta kärsivät vieläkin pohjan märkyydestä sekä paikan varjoisuudesta. Kakkosen taustan loivennus koneella ajettavaksi antaisi hoitokoneille kääntymistilaa; kivennäismaata lisää penkkaan, tiivistys kerroksittain, kylvö talvikylvönä. Jatkossa kaikki rakennettavat ja korjattavat pinnat kannattaa muotoilla siten, että niillä voidaan liikkua leikkureilla. Mahdollisimman vähään siimaleikkuuseen on pyrittävä, jotta työaikaa säästyy pelikuntoa ylläpitäville töille. Avo-ojien sijaan voidaan muotoilla vettä kerääviä ja ohjaavia loivia painanteita, joiden yli pääsee sekä golfautoilla, -kärryillä että hoitokoneilla.

(2010) (2013) Uusien väylien välisen alueen kelamurskaus kerran vuodessa estää vesakoitumisen. Ajoittain jäte olisi hyvä kerätä pois ettei maa rehevöidy tuottamaan leveälehtisiä rikkakasveja. Tähtiterien toiminta (Toron yksiköt) mietintään, josko pintailmastusterät saadaan kiinni johonkin viheriöleikkuriin tai bunkkerikoneeseen. Pintailmastus on rutiinihoitoa, jolla keväällä edistetään itämistä ja torjutaan levää, ja kesällä pidetään pinta vettä ja kaasuja läpäisevänä. Pintailmastus tehdään ennen leikkuuta, jolloin jäljet häviävät peliä haittaamattomiksi. Bunkkerikoneen harja sopii kylvösten harjaamiseen ennen hiekoitusta, kasteenpoistoon syksyllä ennen leikkuuta ja alkukesällä laakakasvun poistoon, kun nuori nurmiko ei vielä kestä pystyleikkuuta. Pikkulammet uusilla väylillä vaihtoehdot vesiesteeksi rakentaminen/ täyttö? Vesiesteen pitäisi olla syvempi kuin 1,5 metriä, ja veden pitää vaihtua, jotta pysyy levättömänä. Lammessa olisi oltava myös turvatasanne, ja luiskien niin loivat, että ajoleikkurin leikkuupöytä ulottuu vesirajaan asti. Ympäristötyöryhmän perustamiskokous pidettiin kenttäkierroksen jälkeen. Järjestelmään on sitouduttu hallituksen päätöksellä jo 2011, ja ympäristöjärjestelmä ollaan liittämässä osaksi kentän omaa toimintajärjestelmää. Ympäristöasioiden dokumentointi ja henkilöstön kirjallinen ohjeistus on kattavaa. Ympäristöasioissa julkinen itsekehu vähintään omilla kotisivuilla olisi suotavaa, ja ravintolan raakaainehankintojen periaatteellekin julkisuus tekisi hyvää. Lajia harrastamattomien houkutteleminen klubille voisi tuoda uusia pelaajiakin. Kristiina Laukkanen kenttäkonsultti Suomen Golfliitto ry p. 040-5575976