Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.3.2014 COM(2014) 161 final 2014/0088 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutoksiin liittyvästä Euroopan unionin puolesta kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa esitettävästä kannasta FI FI

PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Tämän ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa unionin kanta merityötä koskevan yleissopimuksen (2006) ohjeistoon siltä osin kuin on kyse laivanvarustajan vastuusta a) kuolemaa tai henkilövahinkoja ja b) merenkulkijoiden hylkäämistä koskevissa korvausvaatimuksissa. Vuodelta 2006 peräisin olevan Kansainvälisen työjärjestön ILOn merityötä koskevan yleissopimuksen, jäljempänä merityösopimus tai yleissopimus, ohjeiston muutokset ovat kolmikantaisen erityiskomitean, jäljempänä komitea, ensimmäisen kokouksen esityslistalla. Merityösopimuksessa vahvistetaan vähimmäistason työ- ja asuinolosuhteet kaikille merenkulkijoille, jotka työskentelevät yleissopimuksen ratifioivien maiden lipun alla purjehtivilla aluksilla. 1 Komitean tarkastelemat muutokset koskevat yleissopimuksen ohjeistoa, joka liittyy yleissopimuksen artiklojen ja sääntöjen täytäntöönpanotapaan ja johon sisältyy sekä normeja että suosituksia. 2 1.1. Merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutosten tarkastelu ja mahdollinen hyväksyminen kolmikantaisen erityiskomitean ensimmäisessä kokouksessa 7. 11. huhtikuuta 2014 Komitealla on valtuudet tarkastella ehdotettuja muutoksia yleissopimuksen ohjeistoon yleissopimuksen artiklan XV mukaisesti. ILOn hallintoneuvosto perusti komitean 318. istunnossaan kesäkuussa 2013. Lokakuussa 2013 pidetyssä 319. istunnossaan se päätti kutsua komitean koolle ensimmäistä kertaa 7. 11. huhtikuuta 2014 Genevessä ja hyväksyi kokouksen esityslistan, johon sisältyi merityötä koskevan yleissopimuksen (2006) ohjeistoon ehdotettavien muutosten tarkastelu. Kansainvälisen työkonferenssin (merenkulkualaa käsittelevässä) 94. istunnossa jossa hyväksyttiin merityösopimus annettiin päätöslauselma 3, jonka seurantatoimena vuonna 2009 kokoontuneessa ILOn ja IMOn 4 yhteisessä vastuu- ja korvauskysymyksiä pohtivassa tilapäisessä asiantuntijatyöryhmässä 5 yksilöitiin kaksi seikkaa ohjeiston muuttamiseksi: laivanvarustajan vastuu korvausvaatimuksissa, jotka koskevat kuolemaa tai henkilövahinkoja ja merenkulkijoiden hylkäämistä. 1 2 3 4 5 http://www.ilo.org/global/standards/maritime-labour-convention/lang--en/index.htm. Merityösopimus on jaettu kolmeen pääosaan: ensin tulevissa artikloissa esitetään laajemmat periaatteet ja velvoitteet. Artiklojen jälkeen tulevat säännöt ja ohjeisto, jotka liittyvät yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin merenkulkijoiden työ- ja asuinolosuhteisiin sekä tarkastuksiin ja täytäntöönpanoon. Säännöt on laadittu varsin yleisluonteisesti, ja niitä täydennetään tarkemmalla ohjeistolla. Ohjeistossa on kaksi osaa: A-osaan sisältyvät normit ja B-osaan suositukset. Yleissopimuksen ratifioivien maiden on annettava kansallista lainsäädäntöä tai toteutettava muita toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että säännöissä esitetyt periaatteet ja oikeudet pannaan täytäntöön ohjeiston A-osan normeissa esitetyllä tavalla (tai olennaisilta osiltaan vastaavalla tavalla). Päättäessään lakien tai muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden yksityiskohdista ratifioivien maiden on otettava asianmukaisesti huomioon ohjeiston B-osassa esitettyjen suositusten noudattaminen. Kansainvälinen merenkulkujärjestö. ILO IMO WGPS/9/2009/10, Final report, Joint IMO/ILO Ad Hoc Expert Working Group on Liability and Compensation regarding Claims for Death, Personal Injury and Abandonment of Seafarers, Ninth Session. Resolution concerning the Joint IMO/ILO Ad Hoc Expert Working Group on Liability and Compensation regarding Claims for Death, Personal Injury and Abandonment of Seafarers, International Labour Conference, Provisional Record No. 3-1(Rev.), 94th Session (Maritime), Geneve, 2006, s. 3-1/16. Ks.: http://www.ilo.org/global/standards/maritime-labourconvention/wcms_088130/lang--en/index.htm. FI 2 FI

ILOn hallintoneuvoston vuonna 2010 perustama valmistelukomitea yksilöi nämä samat kaksi seikkaa kiireellistä tarkastelua vaativiksi komitean ensimmäisessä kokouksessa. Komitean laivanvarustajien ryhmä ja merenkulkijoiden ryhmä jättivät yhdessä kaksi ehdotusta merityösopimuksen ohjeiston muuttamiseksi lokakuussa 2013 merityösopimuksen artiklan XV 2 kappaleen mukaisesti. 6 Merityösopimuksen artiklan XV 3 kappaleessa määrätyn, merityösopimuksen ohjeiston muuttamista koskevan yksinkertaistetun menettelyn mukaisesti ILOn pääjohtaja ilmoitti muutosehdotuksesta kaikille ILOn jäsenvaltioille ja kehotti niitä esittämään huomautuksensa tai ehdotuksensa lokakuussa 2013. 7 Muutosehdotukset toimitettiin Euroopan unionille joulukuussa 2013. 8 Komitean huhtikuussa 2014 pidettävässä kokouksessa on tarkoitus tarkastella näitä kahta muutosehdotusta. Jotta komitea voisi hyväksyä muutokset, kokouksessa on oltava edustettuna puolet merityösopimuksen ratifioineista jäsenvaltioista, ja ehdotus on hyväksyttävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä, johon kuuluu puolet niiden hallitusten, laivanvarustajien ja merenkulkijoiden äänistä, jotka ovat komiteassa edustettuina. 1.2. Merityösopimuksen ohjeiston muutosten mahdollinen hyväksyminen kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa 28. toukokuuta 12. kesäkuuta 2014 ja voimaantulo Kun komitea on hyväksynyt muutokset merityösopimuksen ohjeistoon, ne on hyväksyttävä kansainvälisessä työkonferenssissa kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevien valtuutettujen antamista äänistä, ja ne toimitetaan tarkasteltavaksi ILOn jäsenvaltioille, jotka ovat ratifioineet merityösopimuksen. Oletuksena on, että kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnolle, joka järjestetään 28. toukokuuta 12. kesäkuuta 2014, annetaan valtuudet tätä tehtävää varten. Tämän menettelyn mukaisesti hyväksytyt muutokset tulevat voimaan yleensä kahden vuoden kuluessa, ellei merkittävä osuus ratifioineista jäsenistä 9 ole ilmoittanut virallisesti olevansa tyytymättömiä näihin muutoksiin. 1.3. Merityösopimuksen ohjeistoon ehdotetut muutokset, joita käsitellään ILOn istunnoissa vuonna 2014 Merityösopimuksen ohjeiston muutosehdotukset, joita käsitellään ILOn vuoden 2014 istunnoissa, koskevat merityösopimuksen ohjeiston normeja (A-osa) ja suosituksia (B-osa). Ne liittyvät luvun 2 Työsuhteen ehdot sääntöön 2.5 Kotimatka sekä luvun 4 Terveydensuojelu, sairaanhoito, merimiespalvelut ja sosiaaliturva sääntöön 4.2 Laivanvarustajan vastuu. 10 6 7 8 9 10 http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_norm/--- normes/documents/genericdocument/wcms_229695.pdf, ks. suositetun päätöksen liite. http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_norm/--- normes/documents/genericdocument/wcms_229694.pdf. Komitean kokoukseen osallistumista koskevassa kutsussa viitattiin verkkosivulle http://www.ilo.org/global/standards/maritime-labour-convention/wcms_228789/lang--en/index.htm, joka päivitettiin marraskuussa 2013. 40 prosenttia yleissopimuksen ratifioineista jäsenvaltioista, jotka edustavat vähintään 40:tä prosenttia yleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden alusten bruttovetoisuudesta. http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/---ed_norm/--- normes/documents/genericdocument/wcms_229695.pdf. FI 3 FI

Sääntöön 2.5 Kotimatka (ks. liite) liittyvä muutos koskee merenkulkijoiden hylkäämistä. Hylkääminen tapahtuu, jos laivanvarustaja ei kata merenkulkijan kotimatkan kustannuksia tai jättää merenkulkijan ilman tarvittavaa ylläpitoa ja tukea taikka muutoin yksipuolisesti katkaisee siteensä merenkulkijaan, mukaan luettuna työsopimukseen perustuvan palkan jättäminen maksamatta vähintään kahden kuukauden ajaksi. Ehdotetuilla muutoksilla asetetaan vaatimuksia, jotka koskevat nopeaa ja tehokasta rahavakuusjärjestelmää, jolla voidaan auttaa jäsenvaltion lipun alla purjehtivalla aluksella työsuhteessa olevia tai muutoin toimivia tai työskenteleviä merenkulkijoita hylkäämistapauksessa. Järjestelmästä katetaan palkkasaatavat ja muut etuudet enintään neljän kuukauden ajalta, kotimatkan kustannukset, riittävä ylläpito, mukaan luettuna ruoka, vaatetus, majoitus, tarvittava sairaanhoito ja muut kohtuulliset kustannukset ja maksut, jotka aiheutuvat hylkäämisestä. Ehdotuksen mukaisesti kunkin jäsenvaltion on vaadittava lisäksi, että sen lipun alla purjehtivat alukset toimittavat rahavakuudesta näyttöä vakuuden tarjoajan myöntämin asiakirjoin. Ehdotetuissa suosituksissa käsitellään välittömän avun antamista tapauksissa, joissa merenkulkijan pyynnön tiettyjen seikkojen pätevyyden tarkistamiseen tarvitaan aikaa, ja rahavakuutta koskevan näytön yksityiskohtia. Sääntöä 4.2 Laivanvarustajan vastuu koskevassa ehdotuksessa (ks. liite) käsitellään korvausta siinä tapauksessa, että merenkulkija kuolee tai joutuu pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi työtapaturman, sairauden tai työhön liittyvän vaaran johdosta. Siinä vahvistetaan korvauksen tarjoavan rahavakuusjärjestelmän vähimmäisvaatimukset sopimusperusteisten vaatimusten osalta. Tällaisia ovat vaatimukset, jotka liittyvät sairauteen, tapaturmaan tai kuolemantapaukseen sinä aikana, kun merenkulkija työskentelee merenkulkijoiden työsopimuksen mukaisesti, tai jotka johtuvat työskentelystä tällaisen sopimuksen mukaisesti. Käyttöön on otettava toimivat järjestelyt sopimusperusteisten korvausvaatimusten nopeaa ja oikeudenmukaista vastaanottoa, käsittelyä ja puolueetonta ratkaisua varten. Maksut eivät saa viivästyä, vastaanottajaa ei saa painostaa hyväksymään sopimusperusteista summaa pienempää summaa ja on suoritettava ennakkomaksu, jos lopullista korvausta on vaikea arvioida. Korvausjärjestely ei vaikuta muihin laillisiin oikeuksiin, mutta sen perusteella saadut etuudet vähennetään vahingonkorvauksista. Ehdotuksen mukaisesti kunkin jäsenvaltion on vaadittava lisäksi, että sen lipun alla purjehtivat alukset toimittavat rahavakuudesta asiakirjanäyttöä tai että laivanvarustaja ilmoittaa lippuvaltiolle ja merenkulkijoille, jos vakuus on peruutettu. Ehdotetuissa suosituksissa käsitellään tarkemmin rahoitusvakuutta koskevaa näyttöä, ja niissä esitetään mallilomakkeet sopimusperusteisten vaatimusten vastaanottamista ja maksamista varten. 1.4. Unionin lainsäädäntö niiden merityösopimuksen ohjeistoon ehdotettujen muutosten alalla, joita käsitellään ILOn istunnoissa vuonna 2014 Merityösopimuksen ohjeistoon ehdotetut muutokset kuuluvat suureksi osaksi perussopimuksilla unionille myönnetyn toimivallan piiriin. Monissa muutosten osissa käsitellään lisäksi unionin lainsäädännön aloja, joilla EU:n tasoinen sääntely on jo edistyneellä tasolla. Lisäksi 7. kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/431/EY valtuutettiin jäsenvaltiot ratifioimaan merityösopimus unionin etujen mukaisesti. Merityösopimukseen ehdotetuissa muutoksissa keskitytään aiheisiin, joita käsitellään Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY FI 4 FI

muuttamisesta annetussa direktiivissä 2009/13/EY. Direktiivillä sisällytetään merityösopimuksen asianomaiset määräykset EU:n lainsäädäntöön vahvistamalla vähimmäisvaatimukset asianomaisilla aloilla sektorin Euroopan tason työmarkkinaosapuolten välisen sopimuksen perusteella perussopimuksen sosiaalipolitiikkaa koskevien määräysten 11 nojalla. Merenkulkijoiden hylkäämistä ei sellaisenaan käsitellä direktiivissä 2009/13/EY, mutta se kuuluu sen normiin A2.5, jonka mukaan Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivilla aluksilla olevilla merenkulkijoilla on oikeus kotimatkaan [...] jos merenkulkija ei enää pysty suoriutumaan työsopimuksensa mukaisista tehtävistään tai hänen ei vallitsevista olosuhteista johtuen voida odottaa suoriutuvan niistä. Samalla tavalla normissa A4.2 määrätään laivanvarustajan vastuusta seuraavasti: Kunkin jäsenvaltion on hyväksyttävä lakeja ja määräyksiä, joissa edellytetään, että sen lipun alla purjehtivien aluksien laivanvarustajat vastaavat kaikkien aluksilla työskentelevien merenkulkijoiden terveydensuojelusta ja sairaanhoidosta seuraavien vähimmäisvaatimusten mukaisesti: [...] laivanvarustajan on huolehdittava korvauksen maksamisesta siinä tapauksessa, että merenkulkija kuolee tai tulee pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi työtapaturman, sairauden tai työhön liittyvän vaaran johdosta, siten kuin ne on kansallisessa laissa, merenkulkijan työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa määritelty. Molemmissa tapauksissa merityösopimuksen muutoksilla otettaisiin käyttöön erityisvaatimuksia rahavakuusjärjestelmistä ja asiakirjanäytön esittämisestä näillä aloilla. On myös huomattava, että Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta tekemän sopimuksen, joka pantiin täytäntöön direktiivillä 2009/13/EY, loppumääräyksissä todetaan, että sopimuksen täytäntöönpanoa on tarkistettava, jos merityötä koskevan yleissopimuksen määräyksiin tehdään muutoksia ja jos jompikumpi sopimuksen osapuolista niin vaatii. Merityösopimukseen ehdotettujen muutosten täytäntöönpano liittyy liikenteen alaan 12 : satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annettu direktiivi 2009/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 12. elokuuta 2013 annetulla direktiivillä 2013/38/EU, jotta merityösopimus lisättäisiin samaan ryhmään muiden yleissopimusten (esim. SOLAS 13, MARPOL 14 ja STCW 15 ) kanssa, ja lippuvaltion velvollisuuksista 20. marraskuuta 2013 annettu direktiivi 2013/54/EU, jolla pannaan täytäntöön direktiivin 2009/13/EY liite. Direktiiviä 2009/16/EY sovelletaan kaikkiin EU:n satamissa käyviin aluksiin merenkulkijoiden kansalaisuudesta riippumatta, ja direktiivillä 2013/54/EU pyritään varmistamaan, että EU:n jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa lippuvaltioina direktiivin 2009/13/EY ja sen liitteen osalta, ja sitä sovelletaan kaikkiin merenkulkijoihin EU-maiden lippujen alla purjehtivilla aluksilla. Muutosehdotuksiin sisältyvät asiakirjanäyttöä koskevat säännökset katetaan erityisesti direktiivillä 2009/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna. Ehdotetut muutokset liittyvät myös sosiaalipolitiikan alaan 16, jolla vähimmäisvaatimuksia asetetaan erityisesti työterveyden ja -turvallisuuden alalla 11 12 13 14 15 16 SEUT-sopimuksen 153 ja 155 artikla. SEUT-sopimuksen 100 artikla. Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä. Kansainvälinen yleissopimus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä. Kansainvälinen yleissopimus merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta. SEUT-sopimuksen 153 ja 155 artikla. FI 5 FI

toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä annetulla direktiivillä 89/391/ETY. Suunnitellut muutokset liittyvät myös sosiaaliturvan yhteensovittamiseen, jota käsitellään asetuksessa (EY) N:o 883/2004 ja täytäntöönpanoasetuksessa (EY) N:o 987/2009 EU:n kansalaisten osalta ja asetuksessa (EU) N:o 1231/2010 17 EU:ssa laillisesti asuvien kolmansien maiden kansalaisten, heidän perheenjäsentensä ja edunsaajiensa osalta valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. Nämä asetukset annettiin työntekijöiden vapaan liikkuvuuden ja maahanmuuton aloilla. 18 Ehdotetut muutokset saattavat liittyä EU:n lainsäädäntöön yksityisoikeudellisen yhteistyön alalla, etenkin tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettuun asetukseen (EU) N:o 1215/2012 19. 2. KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET Ei sovelleta. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnolle annetaan todennäköisesti valtuudet hyväksyä kyseiset muutosehdotukset merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeistoon. Merityösopimuksen artiklan XV mukaisesti tällaiset muutokset tulevat voimaan kaikkien sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole virallisesti ilmoittaneet tyytymättömyyttään kahden vuoden 20 kuluessa, kuuden kuukauden kuluttua tämän määräajan päättymisestä, ellei yli 40 prosenttia sopimuspuolista, jotka samalla edustavat vähintään 40:tä prosenttia sopimuspuolten alusten bruttovetoisuudesta, ole ilmoittanut virallisesti olevansa tyytymättömiä kansainvälisen työkonferenssin hyväksymiin muutoksiin. Tästä seuraa, että merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeistoon suunnitellut muutokset muodostavat kansainvälisellä sopimuksella perustetun elimen säädöksen, jolla on oikeusvaikutuksia. Ainoastaan valtiot ovat ILOn jäseniä ja voivat äänestää merityösopimuksen ohjeistoon tehtävien muutosten hyväksymisestä kansainvälisessä työkonferenssissa, johon unioni kutsutaan osallistumaan tarkkailijana. Edellä esitetty huomioon ottaen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaisesti on tarpeen, että neuvosto hyväksyy päätöksen, jolla vahvistetaan unionin puolesta esitettävä kanta ja valtuutetaan samalla jäsenvaltiot toimimaan yhdessä unionin etujen mukaisesti. Ehdotetaan, että merityösopimuksen ohjeistoon ehdotettujen muutosten hyväksymistä tuetaan. Tässä vaiheessa komiteassa olevien laivanvarustajien ryhmän ja merenkulkijoiden ryhmän yhdessä jättämän ehdotuksen perusteella vaikuttaa siltä, että ehdotetuilla muutoksilla tavoiteltujen yleisten periaatteiden ja unionin lainsäädännön välillä ei ole ristiriitaa ja ehdotetut muutokset ja unionin säännöstö ovat yhteensopivia. Erityisesti merityösopimuksen ohjeistoon ehdotettujen muutosten ja sosiaalipolitiikan alan unionin säännöstön vähimmäisvaatimusten välillä ei ole lähestymistavan osalta epäjohdonmukaisuuksia. Tämä 17 18 19 20 Tai asetus (EY) N:o 859/2003 Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa. SEUT-sopimuksen 48 artikla ja 79 artiklan 2 kohdan b alakohta. SEUT-sopimuksen 67 artiklan 4 kohta ja 81 artiklan 2 kohdan a, c ja e alakohta. Tai muu konferenssin asettama määräaika, sen jälkeen kun ILOn pääjohtaja on ilmoittanut muutoksista yleissopimuksen ratifioineille jäsenvaltioille. FI 6 FI

tarkoittaa sitä, että unionin toimenpiteet voivat olla tiukempia kuin ILOn vaatimukset ja päinvastoin 21, koska ILOn peruskirjan 19 artiklan 8 kohdasta seuraa, että ILOn yleissopimukset, kuten merityösopimus, sisältävät vähimmäisvaatimukset. Epäjohdonmukaisuuksia ei ole myöskään merityösopimuksen ohjeistoon ehdotettujen muutosten ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevan unionin säännöstön tai liikenteen alalla annettujen asetusten välillä. Aiempien kokemusten perusteella voidaan odottaa, että laivanvarustajien ja merenkulkijoiden ryhmissä sovitun merityösopimuksen ohjeistoon ehdotettujen muutosten luonnostekstin ja kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän tekstin välillä ei ole merkittäviä muutoksia. Jotta jäsenvaltiot voivat toimia ILOn elimissä yhdessä tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla unionin etujen mukaisesti, on kuitenkin tarpeen säätää, että jäsenvaltiot voivat hyväksyä ohjeiston muutoksia koskevan tekstin, jossa ei ole olennaisia muutoksia verrattuna laivanvarustajien ja merenkulkijoiden ryhmien sopimaan tekstiin. 21 Tuomioistuimen lausunto 2/91, 18 kohta. FI 7 FI

2014/0088 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeiston muutoksiin liittyvästä Euroopan unionin puolesta kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa esitettävästä kannasta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 153 artiklan ja 218 artiklan 9 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen sekä katsoo seuraavaa: (1) Merityötä koskevassa Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2006 yleissopimuksessa, jäljempänä yleissopimus, vahvistetaan vähimmäistason työ- ja asuinolosuhteet kaikille merenkulkijoille, jotka työskentelevät yleissopimuksen ratifioivien maiden lipun alalla purjehtivilla aluksilla. (2) Yleissopimuksen ohjeiston muutosehdotukset ovat asialistalla yleissopimuksen mukaisesti perustetun kolmikantaisen erityiskomitean, jäljempänä komitea, 7 11 päivänä huhtikuuta 2014 järjestettävässä ensimmäisessä kokouksessa, jossa niitä tarkastellaan ja ne mahdollisesti hyväksytään. Hyväksytyt muutokset esitetään hyväksyttäviksi kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa 28 päivän toukokuuta ja 12 päivän kesäkuuta 2014 välillä. (3) Ehdotetut muutokset koskevat laivanvarustajien vastuuta kuolemaa tai henkilövahinkoja ja merenkulkijoiden hylkäämistä koskevissa korvausvaatimuksissa. Laivanvarustajien ja merenkulkijoiden ryhmät toimittivat ehdotukset, jäljempänä muutosehdotukset, yhteisesti komitealle lokakuussa 2013 yleissopimuksen artiklan XV 2 kappaleen mukaisesti. (4) Yleissopimuksen säännöt ja muutosehdotukset kuuluvat suureksi osaksi perussopimuksilla unionille myönnetyn toimivallan piiriin. Lisäksi muutosehdotukset vaikuttavat unionin nykyiseen säännöstöön sosiaalipolitiikan 1, liikennepolitiikan ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen 2 alalla. Yleissopimuksen useimmat määräykset kuuluvat Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006, tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 1999/63/EY muuttamisesta annetun direktiivin 2009/13/EY soveltamisalaan. Lisäksi yleissopimuksen täytäntöönpano unionissa on varmistettu satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annetulla direktiivillä 2009/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä elokuuta 2013 annetulla 1 2 Mukaan luettuna työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva puitedirektiivi 89/391/ETY. Mukaan luettuna asetus (EY) N:o 883/2004 ja täytäntöönpanoasetus (EY) N:o 987/2009 EU:n kansalaisten osalta, asetus (EU) N:o 1231/2010 tai asetus (EY) N:o 859/2003 EU:ssa laillisesti asuvien ja valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa olevien kolmansien maiden kansalaisten sekä heidän perheenjäsentensä ja edunsaajiensa osalta. FI 8 FI

direktiivillä 2013/38/EU, ja tietyistä lippuvaltion velvollisuuksista 20 päivänä marraskuuta 2013 annetulla direktiivillä 2013/54/EU, jolla pannaan 16 päivänä helmikuuta 2009 annetun direktiivin 2009/13/EY liite täytäntöön. (5) Yleissopimuksen artiklan XV mukaisesti kansainvälisen työkonferenssin hyväksymät ohjeiston muutokset tulevat voimaan kaikkien sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole virallisesti ilmoittaneet tyytymättömyyttään yleensä kahden vuoden kuluessa, kuuden kuukauden kuluttua tämän määräajan päättymisestä, ellei yli 40 prosenttia sopimuspuolista, jotka samalla edustavat vähintään 40:tä prosenttia sopimuspuolten alusten bruttovetoisuudesta, ole ilmoittanut virallisesti olevansa tyytymättömiä näihin muutoksiin. Tästä seuraa, että merityötä koskevan yleissopimuksen ohjeistoon suunnitellut muutokset muodostavat kansainvälisellä sopimuksella perustetun elimen säädöksen, jolla on oikeusvaikutuksia. (6) Edellä esitetty huomioon ottaen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaisesti on tarpeen, että neuvosto hyväksyy päätöksen, jolla vahvistetaan unionin puolesta esitettävä kanta ja valtuutetaan samalla jäsenvaltiot toimimaan yhdessä unionin, joka ei ole ILOn jäsen 3, etujen mukaisesti. (7) Kun otetaan huomioon, että muutosehdotukset eivät ole vielä tässä vaiheessa saaneet kaikkien sidosryhmien hyväksyntää ja että niihin saatetaan tehdä vielä joitakin muutoksia ennen kuin ne hyväksytään kansainvälisessä työkonferenssissa, on tarpeen säätää, että jäsenvaltiot toimien yhdessä unionin etujen mukaisesti voivat hyväksyä muutostekstin, jossa ei ole olennaisia muutoksia verrattuna laivanvarustajien ja merenkulkijoiden ryhmien sopimaan tekstiin, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 1. Unionin kantana kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa on tukea yleissopimuksen ohjeistoon ehdotettujen muutosten hyväksymistä, sellaisena kuin laivanvarustajien ja merenkulkijoiden ryhmät ovat yhdessä niitä esittäneet komiteassa, jäljempänä muutosehdotukset. Muutosehdotusten teksti on tämän päätöksen liitteenä. 2. Jäsenvaltioiden toimien yhdessä unionin etujen mukaisesti on omaksuttava 1 kohdassa esitetty unionin kanta hyväksyessään muutoksia yleissopimuksen ohjeistoon kansainvälisen työkonferenssin 103. istunnossa. 3. Jäsenvaltiot toimien yhdessä unionin etujen mukaisesti voivat hyväksyä muita kuin olennaisia muutoksia tähän kantaan ILOn elimissä ilman neuvoston uutta päätöstä. 2 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. 3 Tuomioistuimen lausunto 2/91, 19.3.1993, Kok., 1993-I, s. 1061, 26 kohta. FI 9 FI

Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 10 FI