kuljetus varastointi pakkaus Tehokas terminaalikalusto nopeuttaa töitä ja parantaa turvallisuutta Pakkaukset ovat merkittävä osa tuotteiden markkinointia Tarkka aikataulutus on päivän trendi www.prologistiikka.fi Sisälogistiikan tehostaminen tuo rahaa ja turvallisuutta
Kestävän kehityksen edelläkävijä Yhdistämme Itämeren alueen liikekeskuksia kuudella reitillä ja päivittäin noin 30 kilometrillä rahtikapasiteettia. cargo.booking@tallinksilja.com puh. +358 203 74266 cargo.sales@tallinksilja.com puh. +358 9 180 41 ISO 14001:2004 environmental certificate by Lloyds Register TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA! facebook.com/tallinksiljacargo www.tallinksilja.fi
TOIMITUKSELTA PALUU TULEVAISUUTEEN Ilmaston lämpeneminen, kaupungistuminen, turvallisuuskysymykset, väestön ikääntyminen ja toimintaympäristön digitalisoituminen asettavat tulevaisuuden liikennejärjestelmälle kovia haasteita. VTT, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi lähestyvät näitä haasteita Turvallinen liikennejärjestelmä 2100 -visiossa, joka yrittää käynnistellä laajempaa keskustelua siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin liikennejärjestelmäämme voidaan pitkäjänteisesti kehittää. Tuskin kukaan tätä lukevista on paikalla 88 vuoden päästä toteamassa, kuinka hyvin visio piti kutinsa. Tällainen pitkän aikavälin ennakointi kuitenkin puolustaa paikkaansa strategisen suunnittelun työkaluna, vaikka pikavoittoja on turha odottaa. Muutoksen suunnasta ja vaikutuksista on hyvä olla tietoinen hyvissä ajoin. Mitään mullistavaa ei visio tarjoa autot eivät edelleenkään lennä. Vuonna 2100 tärkeimmät liikennemuodot ovat raideliikenne ja kevyt liikenne, joita harvaan rakennetuilla alueilla täydentää tieliikenne. Lentoliikenne on keskittynyt kaukomatkailuun ja merenkulku mannertenvälisiin kuljetuksiin. Kaikki moottorikäyttöinen liikenne on vision palvelusuuntautuneessa liikennejärjestelmässä sähkökäyttöistä ja automaattiohjattua. Henkilö- ja tavaraliikennejärjestelmät infrastruktuureineen ja palveluineen toimivat saumattomana osana kaupunki-, tietoliikenne- ja muita infrastruktuureja. Tavaraliikenteen osalta visioidaan, että vuonna 2100 pääosa Suomen tavarakuljetuksista on siirtynyt raiteille. Tämä on seurausta liikennejärjestelmän yksityisten ja julkisten toimijoiden pitkään jatkuneesta yhteistyöstä infrastruktuurin ja kuljetusvälineiden ympäristöperusteisen hinnoittelun, väylästön rakenteellisen kehittämisen, lainsäädännön, standardoinnin ja asennekasvatuksen saroilla. Metropolien ja pienempien keskusten välille henkilö- ja tavaraliikenteelle on rakennettu omat, vierekkäin kulkevat maanpäälliset raiteistonsa. Metropoleissa jakeluliikenne hoidetaan henkilöliikenteen tavoin joustavasti tavarakuljetuksiin erikoistuneilla, sekä raide- että tieväylästöä hyödyntävillä kaupunkimoduuleilla. Maaseutuakaan ei ole unohdettu, vaan metropolien reunamilla, pienemmissä urbaaneissa keskuksissa ja harvaan asutuilla alueilla tavaravirrat hoidetaan sähkökäyttöisillä kulkuneuvoilla. Miten vienti sitten vetää vuonna 2100? Vision mukaan ulkomaan tavaraliikenne Eurooppaan hyödyntää runkoliikenteessä nopeaa raideverkkoa ja kaukokuljetukset hoidetaan pääasiallisesti meriteitse. Merikuljetukset on jaettu kahteen luokkaan, kiireellisempiin, kalliimpiin kuljetuksiin sekä hitaampiin peruskuljetuksiin. Hitaammissa kuljetuksissa tuuli- ja aurinkoenergia toimivat alusten pääasiallisena käyttövoimana. Lisäksi pohjavirtausten hyödyntäminen hitaina merikuljetusreitteinä on yleistymässä. Arktiset meriväylät ovat merkittävä osa globaaleja kuljetusreittejä, mutta lentoteitse kuljetuksia ei juuri tehdä. Visiossa ennustetaan, että energian hinnanmuutokset tulevat olemaan 2050-luvulle asti varsin nopeita, minkä seurauksena paikallisen tuotannon määrä kasvaa ja estää siten pitkän matkan kuljetusten lisääntymisen. Vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä energian hinta on vakiintunut maltilliselle tasolle ja kuljetusten määrä on säilynyt vakiotasolla. Vuonna 2100 globaalien toimitusketjujen hallinta ja optimointi on erittäin tehokasta edistyneen informaatioteknologian sekä älykkäiden kuljetusvälineiden, infrastruktuurin ja terminaaliverkoston ansiosta. Kuljetuskapasiteetti on tehokkaasti käytössä ja pitkälle erikoistuneilla toimitusketjujen ja -kokonaisuuksien integraattoreilla ja välittäjillä on globaalissa logistiikassa merkittävä rooli. Samaten tavarankuljetusyksiköiden käsittelyteknologiat ovat kehittyneet ja automatisoituneet, ja ne mahdollistavat erittäin nopean siirtymisen liikennemuodosta toiseen. Runkokuljetusten ja jakelun rajapinnan joustava terminaaliverkosto toimii henkilöliikenteen suurimpien solmupisteiden yhteydessä. Logistiikan villinä korttina visio vilauttaa sitä mahdollisuutta, että meriliikenne Itämerellä lakkautetaan ympäristösyistä kokonaan. Tällöin hätiin voisivat tulla meren alitse louhittavat liikennetunnelit tai meren ylittävät sillat. JUSSI SINKKO 2/2012 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 09 686 6250 faksi 09 685 2940 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jaakko Lätti jaakko.latti@publico.com puh. 09 6866 2576 TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Tuomas Lehtonen Hannele Koskinen Jarkko Böhm PAINO PunaMusta Oy www.prologistiikka.fi 2 prologistiikka 2/2012
Toyota Material Handling-varastokalusteet 010 575 7371 010 575 7381
SISÄLLYSLUETTELO 06 12 02 Esipuhe 06 Sisälogistiikan tehostaminen tuo rahaa ja turvallisuutta Sisälogistiikka on kokonaisuus, kuin palapeli, joka muodostuu pienistä osista. Mitä tahansa osaa tehostamalla voidaan lyhentää koko prosessiin käytettävää aikaa ja nostaa toiminnan tuottavuutta. 12 Toimiva varasto on monen asian summa Tiukka kilpailu toimittajien välillä on ajanut puskureiden pienenemiseen ketjun jokaisessa lenkissä, mukaan lukien varastot. 16 Tehokas terminaalikalusto 4 prologistiikka 2/2012
22 22 Tarkka aikataulutus on päivän trendi Ajo- ja lepoaikalaki määrittää jakelukuljetusten aikatauluja liikenneruuhkia enemmän. Aikataulut ovat tiukkoja, mutta suomalaiset kuljettajat eivät aja ylipitkiä päiviä. 26 Elintarvikekuljetuksissa ratkaisevinta on oikea lämpötila 30 Älyä kuljetuksiin 36 Äärisääolosuhteet vievät veronsa 48 Aaltopahvi pitää pintansa 48 Parhaiden purkkien tähden Valion Jyväskylän meijeristä lähtee maailmalle vuosittain 200 miljoonaa litraa nestemäisiä maitotuotteita. Pakkauskoneet purkittavat tuotteita parhaimmillaan kolmessa vuorossa. Linjojen toimintavarmuuden takaa tiivis ja pitkäaikainen yhteistyö globaalin laitevalmistajan, Tetra Pakin kanssa. 54 Ajassa 40 Ulkonäkö ratkaisee 64 Palveluhakemisto 48 2/2012 prologistiikka 5
SISÄLOGISTIIKAN TEHOSTAMINEN TUO RAHAA JA TURVALLISUUTTA TEKSTI: HANNELE KOSKINEN KUVAT: ROCLA OY 6 prologistiikka 2/2012
Asiakkaamme voivat seurata liikennöintiään tietojärjestelmämme kautta; voimme tuottaa heille entistä enemmän tietoa päätöksenteon tueksi, Roclan liiketoiminnan kehityspäällikkö Jukka Oksanen sanoo. Mitä enemmän tietoa on tarjolla ja saatavilla, sitä tehokkaammin on mahdollista toimia. Hyvin usein on niin, ettei tuotantolaitoksissa ole tietoa käytössä olevien trukkien lukumäärästä, niiden kunnosta eikä huoltoaikatauluista. Siitäkään ei aina olla perillä, ovatko trukit tarkoituksenmukaisia, tarpeita vastaavia ja säännöllisessä käytössä, Roclan liiketoiminnan kehityspäällikkö Jukka Oksanen mukaan näin saa ollakin: suutari pysyköön lestissään. Oksasen mielestä vanha sanonta pätee tänäkin päivänä: yrityksessä kannattaa keskittyä ydinosaamiseen. Sisälogistiikasta ja sen tarpeista huolehtiminen kuuluu alan ammattilaisille, hän sanoo. Sisälogistiikka on Oksasen mukaan kokonaisuus, kuin palapeli, joka muodostuu pienistä osista. Mitä tahansa osaa tehostamalla voidaan lyhentää koko prosessiin käytettävää aikaa ja nostaa toiminnan tuottavuutta. Sanomattakin on selvää, että tehostamisen myötä voidaan vähentää merkittävästi kustannuksia. Konsulttipalvelumme käynnistyi aikoinaan suomalaisten yritysten tarpeesta, hän sanoo ja viittaa Roclan tarjoamaan standardoituun sisälogistiikkaselvitykseen. Konsulttipalvelun ansiosta asiakas saa apua omaan liiketoimintaansa, ja myös Mitä enemmän tietoa on tarjolla ja saatavilla, sitä tehokkaammin on mahdollista toimia. 2/2012 prologistiikka 7
Sisälogistiikasta ja sen tarpeista huolehtiminen kuuluu alan ammattilaisille 8 prologistiikka 2/2012
sisälogistiikka saadaan toimimaan tuottavammin, turvallisemmin ja järkevämmin. Asiakas voi valita palvelun laajuuden ja tutkittavan logistisen prosessin. Kartoituksen päätteeksi hän saa selvityksen, johon on listattu sisälogistiikkaan, turvallisuuteen, laitteisiin ja niiden hallintaan sekä esimerkiksi tietojärjestelmiin liittyvät, hyvin toimivat, ja toisaalta kehitystä vaativat Ulkopuolinen näkee kehityskohteet Sisälogistiikassa pystytään säästämään ja rakentamaan turvallista toiminta- ja työympäristöä pienin, joskus yksinkertaisinkin keinoin. Omalle työlleen tulee ajan myötä helposti sokeaksi. Vanhoihin kaavoihin ja käytäntöihin on helppo kangistua, Oksanen muistuttaa. Roclan konsultit ovat kokeneita lo- asiat ja toimintatavat. gistiikka-alan ammattilaisia. He tunte- Sisälogistiikassa pystytään Kirjallinen ja selkeä toimintasuunnitelma vat sisälogistiikan eri osa-alueet ja osaavat on Oksasen mukaan oiva kanvat nustin myös yritysjohdolle. Asia on helpompi ottaa työn alle kun suuntaviivat ovat selvillä. Konsultoinnissa selvitetään sisälogistiikan kaluston käyttötarpeet, määritetään sen perusteella optimaalisin säästämään ja rakentamaan turvallista toiminta- ja työympäristöä pienin, joskus yksinkertaisinkin keinoin. ratkaista myös työturvallisuuteen liitnustin tyvät asiat, hän sanoo ja huomauttaa, että jokaisella asiakaskäynnillä oppii aina lisää. Se toimii pääomana tulevaisuutta varten. Oksasen mielestä positiivista suomalaisessa laitekanta ja laaditaan ehdotus toimintojen hallinta- mallista. Selvityksessä otetaan kantaa myös siihen, mitkä osaalueet sisälogistiikasta olisi järkevä automatisoida. Raportteja tehdään yleensä kaksi: asiakas saa ensin alustavan raportin, jossa luetellaan havaitut seikat ja mahdolliset työkulttuurissa on, että turvallisuuteen liittyvät asiat ovat monelle työnantajalle tärkeitä. Niitä halutaan kehittää myös työviihtyvyyden parantamiseksi, hän sanoo ja kiittelee erityisesti logistiikka-alan yrityksiä, jotka ovat hänen mukaansa kulkeneet kärkijoukoissa sisälogistiikkaproses sien kehittämisessä. epäkohdat. Loppuraportti tehdään, kun alustava selvitys on käyty läpi yhdessä asiakkaan kanssa. Oksanen korostaa, että Roclan Sisälogistiikkaselvitys räätälöidään moduuleista asiakkaan tarpeiden mukaan. Selvitykseen voidaan ottaa vain rajattu osa-alue, tai se voi sisältää yrityksen koko sisälogistiikan. Abbot on ajassa mukana Abbot on Roclan kehittämä kaiken merkkisten lähisiirtolaitteiden käyttöä tutkiva palvelu. Se tuottaa reaaliaikaista tietoa trukkien käyttöasteesta ja käyttötavoista. Oksasen mukaan Abbotin avulla on mahdollista vähentää kalustokustannuksia, sillä oh- 2/2012 prologistiikka 9
jelma seuraa laitekannan todellista käyttöastetta, jolloin optimointipäätökset perustuvat todelliseen, käytännön arjesta saatuun tietoon. Abbotin avulla voidaan vähentää myös vahinkojen määrää ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Törmäystilanteet ja niiden syyt pystytään ohjelman avulla tunnistamaan, Oksanen sanoo ja korostaa, että seuranta parantaa merkittävästi työturvallisuutta. pysäyttää trukkinsa. Audiovisuaalisessa järjestelmässä tieto tulevasta saadaan useasta kohteesta, jolloin trukkia voi ajaa yhden pysäytyksen taktiikalla. Visuaalisen näytön käyttö keräilytyössä vähentää tarpeettomia pysähdyksiä jopa kolmanneksen, mikä osaltaan lisää työn mielekkyyttä ja kaluston käyttöikää, Oksanen sanoo. Hän korostaa, että reaaliaikainen tieto helpottaa työntekoa ja voi toimia myös kannustimena. Laitteiden asiaton käyttö voidaan Excelissä ylläpidettävät Käyttäjät ovat olleet laitteeseen hyvin estää ja vääriin käyttötapoi- tyytyväisiä. trukkilistat alkavat olla hin ja tottumuksiin puuttua, hän jatkaa huomauttaen, että Abbot tar- kertoo, että Roclan sisälogistiikan te- Eikä tässä vielä kaikki. Oksanen historiaa. joaa mahdollisuuden puuttua myös ylläpitokustannuksiin. Esimerkiksi trukin akun tilaa on mahdollista seurata. hostamiseen liittyvissä palveluissa hyödynnetään jatkossa tietotekniikkaa entistä enemmän. Olen juuri tulossa pilottiasiakkaan luota: tarkoitus on, että entisestään tehostamme Abbot -järjestelmän raportointia asiakkaalle. Visuaalinen näyttö lisää työn tuottavuutta Keräilytrukkeihin on mahdollista asentaa visuaalinen näyttö, Rocla Visual Assistant. Visuaalinen näyttö tukee äänikeräilyä ja lisää tutkimustulosten mukaan keräilytyön tuottavuutta jopa 7 17 prosenttia, hän sanoo. Perinteisesti keräilijä trukkia ajaessaan saa kuulokkeisiin tiedon vain seuraavasta keräyspaikasta, jonka kohdalle hän Uudessa raportointimallissa yhdistetään Abbot-etädiag- nostiikkadataa ja huoltojärjestelmän tietoja; asiakas saa esimerkiksi viikoittain tarvitsemansa tilasto- ja kustannustiedot sähköpostiinsa selkeän raportin muodossa. Excelissä ylläpidettävät trukkilistat alkavat olla historiaa, Oksanen sanoo ja muistuttaa, että mitä enemmän tietoa on tarjolla, sitä tehokkaammin ja järjestelmällisemmin on mahdollista toimia. 10 prologistiikka 2/2012
www.algoltechnics.fi PYSÄHTYNYT KONE EI TUOTA. Toimintavarmuutta ja laadukkaita tuotteita teollisuuden nostoihin sekä kuljetin- ja varastointijärjestelmiin.
TOIMIVA VARASTO ON MONEN ASIAN SUMMA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: TEKES / EEVA ANUNDI Logistiikan toimitusketjut ovat muuttuneet viime vuosina entistä monimutkaisimmiksi yritysten ulkoistaessa yhä enemmän osia toimitusketjuistaan yhä kauemmaksi. Tiukka kilpailu toimittajien välillä on ajanut puskureiden pienenemiseen ketjun jokaisessa lenkissä, mukaan lukien varastot. Tällöin pienetkin poikkeamat, kuten komponenttien laatuongelmat, kapasiteettihäiriöt ja luonnonmullistukset voivat aiheuttaa välittömästi ongelmia toimitusvarmuuteen, muistuttaa liiketoimintaprosesseihin ja toimitusketjujen hallintaan erikoistuneen ROCE Partnersin hallituksen puheenjohtaja Janne Salmi. Lähtökohtaisesti varasto muodostuu kahdesta osatekijästä, kiertovarastosta ja varmuusvarastosta, joskin joillakin toimialoilla kausivarastot muodostavat vielä kolmannen osatekijän. Kiertovaraston koko määräytyy täydennyseräkoon perusteella. Varmuusvarastolla pyritään suojautumaan toimitusketjuun liittyvää epävarmuutta ja häiriöitä vastaan. Pitkät toimitusajat ja suuret vaihtelut toimitusajoissa kasvattavat epävarmuutta. Samaten kysynnän heikko ennustetarkkuus kasvattaa epävarmuutta. Mitä enemmän potentiaalisia häiriö- tai epävarmuustekijöitä toimitusketjussa on ja mitä parempaa palvelutasoa tavoitellaan, sen suurempi varmuusvarasto tarvitaan, Salmi toteaa. Salmen mukaan viime vuosina monet asiat ovat lisänneet epävarmuutta niin tarjonta- kuin kysyntäpuolellakin, mikä taas 12 prologistiikka 2/2012
on aiheuttanut paineita varmuusvarastojen kasvattamiseen tai vaihtoehtoisesti johtanut palvelutason laskuun. Esimerkkinä mainittakoon, että eräässä analyysissa toimittajan toimitusaikojen sekä toimitusaikavarianssin kaksinkertaistuminen johti kaksinkertaisiin varmuusvarastoihin. Tilanne kaukana stabiilista Toimitusketjuja kiusaavista häiriöistä puhuttaessa Salmi mainitsee, että lisääntynyt levottomuus kysynnässä on entistä merkittävämpi tekijä. Etenkin kulutustavarateollisuudessa on huomattu, että kuluttajien makutottumukset muuttuvat yhä nopeammin ja internet on vain kiihdyttänyt trendien muutosvauhtia. Kysynnän ennakointi on näissä tilanteissa yhä hankalampaa. Osaltaan tämä on merkinnyt sitä, että yritykset joutuvat uusimaan tuoteportfoliotaan kiihtyvällä vauhdilla, joten lisääntyvä määrä tuotelanseerauksia on tuonut oman haasteensa toimitusvarmuuden ylläpidolle. Tiettyjen tuoteryhmien odottamattomat kysyntäpiikit ympäri maailman aiheuttavat usein merkittäviä ongelmia toimittajille etenkin niillä aloilla, joissa muutamat suuret toimittajat hallitsevat markkinoita, Salmi analysoi. Yritykset eivät kuitenkaan ole jääneet tumput suorina seuraamaan tilannetta, vaan toimitusketjuun on pyritty lisäämään joustavuutta eri keinoilla. Alalla laaditaankin nyt monitoimittajastrategioita, optimoidaan tuotannon eräkokoja, vähennetään komponenttien kokonaismäärää ja suunnitellaan tuotteet ja tuoteportfoliot modulaarisiksi. Janne Salmen mukaan vähintään yhtä merkittävää on ollut lisääntynyt paneutuminen toimitusketjun suunnitteluun yhdessä toimittajien ja asiakkaiden kanssa. Materiaalisuunnitelma globaaliksi Yhtenä mielenkiintoisena trendinä Salmi mainitsee lisääntyneen tarpeen luoda globaaleja materiaalisuunnitelmia, jotta saadaan kuva yrityksen kokonaismateriaalitarpeesta ja kyetään kommunikoimaan se globaaleille toimittajille. Kun yrityksillä on yksi materiaalikuva, on materiaalien allokoiminen tuotteiden ja tehtaiden välillä toimitushäiriötilanteessa huomattavasti helpompaa. Perinteiset tehdaskohtaiset ERP:t tarjoavat vain tehdaskohtaisen materiaalikuvan, joten yritykset ovat käyttäneet tähän korvaavia ratkaisuja. Vaikka yritykset ovat vastanneet toimitusketjun hallintaan liittyviin haasteisiin moninaisin keinoin, Salmen mukaan tekemistä riittää vielä. Erityisesti Salmi peräänkuuluttaa pitkäjänteistä suunnittelua. Monet yritykset ovat keskittyneet varsin lyhyen tähtäimen suunnitteluun, kuten tuotannon aikataulutukseen ja täydennysten suunnitteluun. Viime vuosina on herätty kuitenkin siihen, että liian lyhyt tähtäin suunnittelussa johtaa vain jatkuvaan tulipalojen sammutteluun ja suunnitelmallisuus kärsii. Kaukaa viisas? Salmi muistuttaa, että edelläkävijäyritykset ovat keskittyneet etenkin keskipitkän ja jopa pitkän aikavälin suunnitteluun. Tähyily kauas horisonttiin maksaa itsensä kyllä takaisin, sillä mitä aiemmin yrityksen johto saa vihiä potentiaalisista materiaali- tai kapasiteettiongelmista, sitä helpompaa niihin on varautua. Keskeisenä osana pitemmän ajan suunnitteluun liittyy kysyntäennusteen laadun parantaminen. Kysyntätietoa hyödynnetään sitten karkeakuormitussuunnittelussa ja globaalin materiaalitarvesuunnitelman luomisessa, Salmi toteaa. Taantuman puristuksessa säästöjä metsästävillä yrityksillä on houkutus pienentää varaston koko olemattoman pieneksi. Salmi kuitenkin varoittaa, että säästäminen väärässä paikassa voi tulla kalliiksi. Hänen mukaansa varastotasoja ei tulisi yksipuolisesti minimoida, vaan ne tulisi ennen kaikkea mitoittaa oikein vallitseviin olosuhteisiin ja tavoitteisiin nähden. Logistiikan toimitusketjut ovat muuttuneet viime vuosina entistä monimutkaisimmiksi yritysten ulkoistaessa yhä enemmän osia toimitusketjuistaan yhä kauemmaksi. 2/2012 prologistiikka 13
Pelkkä varastotasojen minimointi on riskialtis tavoite ja johtaa helposti palvelutason rappeutumiseen ja toimitusketjun muiden kustannuksien karkaamiseen. On päinvastoin paljon ulkoisia paineita kasvattaa varastoja, Salmi huomauttaa. Varmuusvarasto nimittäin alkaa herkästi kasvaa, kun asiakkaiden kovenevat odotukset tuotteiden ominaisuuksien ja tuotevariaatioiden lukumäärän suhteen heikentävät ennustettavuutta ja samalla lisäävät epävarmuutta toimitusverkostossa. Kun tähän yhtälöön vielä lisätään asiakkaiden kasvavat vaateet palvelutasosta, paineita varmuusvarastojen kapasiteetin nostoon alkaa olla melkoisesti. Dynaamisten eräkokojen, eli toisin sanoen dynaamisten tuotanto- tai täydennyssyklien käyttö edellyttää kyvykkäitä ohjelmistoja, Salmi lisää. Toinen konsti on varmuusvarastojen tavoitetasojen säännöllinen tarkastelu: varmuusvarastot voidaan optimoida nimike-/lokaatiokohtaisesti soveltuvien tilastollisten työkalujen avulla. Varastojen rönsyily kuriin Hyvänä uutisena Salmi kuitenkin toteaa, että edellytyksiä varastojen pienentämiseen on olemassa, sillä siihen löytyy monia toimivia keinoja, joista suuri osa on monessa yrityksessä yhä käyttämättä. Näistä ensimmäisenä Salmi mainitsee eräkokojen säännöllisen tarkastelun ja optimoinnin: joillakin toimialoilla jopa dynaamisten eräkokojen käyttö mahdollistaa oikein mitoitetut kiertovarastot. Etenkin kulutustavarateollisuudessa on huomattu, että kuluttajien makutottumukset muuttuvat yhä nopeammin ja internet on vain kiihdyttänyt trendien muutosvauhtia. 14 prologistiikka 2/2012
Kolmas asia Salmen listalla on toimitusverkoston rakenteen optimointi. Rakenteen pitää vastata yrityksen kilpailustrategiaa toimitusvarmuuden, Neljäs ja viimeinen varastonkutistusniksi liittyy toimitusverkoston suunnittelu- ja ohjausprosessien parantamiseen. Salmi muistuttaa, että suunnittelu- ja ohjausprosessien tulisi tuottaa mahdollisimman luotettavia toimitusaikojen, toimintasuunnitelmia toimitusver- Taantuman puristuksessa säästöjä kustannusten, joustavuuden koston eri tahojen (tuotehallinta, ja ketteryyden suhkoston teen. Esimerkiksi lähellä sijaitsevat toimittajat, joustava tuotantokapasiteetti, nopeat kuljetusmuodot metsästävillä yrityksillä on houkutus pienentää varaston koko olemattoman pieneksi. myynti, jakelu, tuotanto, hankinta, toimittajat jne.) käyttöön. Sales and Operations planning on esimerkki tällaisesta prosessista. Hyvin toimiessaan se pienentää sekä ns. postponement-periaate mahdol- listavat hyvinkin pienet varastotasot toimitusvarmuuden kärsimättä. huomattavasti toimitusverkoston epävarmuustekijöitä ja tätä kautta sillä on myös varmuusvarastotasoja alentava vaikutus. 2/2012 prologistiikka 15
Nurmisen satamaterminaalin peruskalustoa ovat 2,5 5 tonnin dieseltrukit. TEHOKAS TERMINAALIKALUSTO NOPEUTTAA TÖITÄ JA PARANTAA TURVALLISUUTTA TEKSTI: MERJA KIHL JA ARI MONONEN KUVAT: ARI MONONEN Logistiikkaterminaaleissa tarvitaan uudenaikaista ja monipuolista kalustoa rahtitavaran siirtoa ja lastausta varten. Oikeat laitteet oikein käytettyinä säästävät aikaa ja vähentävät vahinkotilanteita. 16 prologistiikka 2/2012
Satamaterminaaliin on kehitetty erikoisvälineistöä konttien lähisiirtoja varten. Sopivat lisälaitteet estävät käsiteltävän rahdin vaurioitumista. Niin satama- kuin rekkaterminaaleissakin on tär keää, että trukit ja muut työkalut sopivat hyvin käyttöympäristöönsä ja helpottavat työntekoa. Tehokas terminaalikalusto on esimerkiksi Nurminen Logistics Oyj:n näkemyksen mukaan selvä kilpailuetu. Pyrimme koko ajan kehittämään työkaluja ja työmenetelmiä, sanoo terminaalipäällikkö Janne Kiri, Nurminen Logisticsin Vuosaaren-terminaalista. Trukit siirtävät kaikenlaista lastia Helsingin uuteen Vuosaaren satamaan Nurminen Logistics muutti loppuvuodesta 2008. Samalla toiminnan luonne muuttui, joten terminaaliin oli hankittava nopeasti uutta kalustoa. Entisessä terminaalissamme Vantaan Hakkilassa käsittelimme pääosin transitoliikenteen rahtia. Nyt satamaterminaalissa on monipuolista toimintaa: tuontitavaraa, transitoa, LCL- 2/2012 prologistiikka 17
Siltanosturi käsittelee Vuosaaren terminaalin raskaan tavaran käsittelyhallissa jopa 80 tonnin kuormia. 18 prologistiikka 2/2012
pienrahtia (LCL = Less than Container Load), vientikonttien täyttöä ja paperikuljetuksia, Kiri kertoo. Tonnimääräisesti merkittävin tavararyhmä Nurmisen satamaterminaalissa Vuosaaressa ovat Lisäksi terminaalistamme löytyy paljon erilaisia muita työkaluja, kuten vinssejä, moottorisahoja, timpurin välineitä ja metallityökaluja. Tarvitaan laaja skaala työvälineitä, kun kontteja täytetään ja kuormia sidotaan ja tuetaan isossa mitta- paperirullat. Kakkossijalla ovat konepajateollisuuden tuotteet kuten kaavassa, Kiri toteaa. Kaikilla laitteilla pitää olla teräskelat, jotka tyypillisesti painavat paperit ja sertifikaatit kunnossa. Punnituksissa tarvitaan vielä 4 000 23 000 kiloa. Olemme koko ajan hankkineet lisää kaikenlaisia koneita ja laitteita. Lisäksi olemme teettäneet erilaisia apuvälineitä mittojen mukaan. Nostoapuvälineille on aika tiukat tarkastukset, joilla varmistetaan, että välineet ovat kunnossa. sertifioituja vaakoja, joiden asteikkojen yläpäät ulottuvat 60 kilosta 40 tonniin. Kontit pyritään mahdollisuuksien mukaan täyttämään maksimipainoonsa Ne helpottavat ja nopeuttavat omia toimintatapojam- asti, siis esimerkiksi 24 000 kiloon. me. Tätä nykyä terminaalissa on käytössä pumppuja, lavansiirtovaunuja sekä noin 25 trukkia, joiden nostokapasiteetti on enintään viisi tonnia. Mukana on 1,8 2,5 tonnin sähkötrukkeja, joita käytetään erityisesti sisätiloissa, sekä 2,5 5 tonnin kokoista dieseltrukkikalustoa. Terminaalissa on myös harvinainen kahdeksan tonnin trukki, joka voidaan ajaa suoraan kontin sisään. Niin ikään meillä on kaksi suurempaa 16 tonnin trukkia ja yksi 42-tonninen. Mukana on myös yksi vetomestari-tyyppinen vetovaunu ja kolme lauttavaunua, joilla flat-kuljetukset saadaan ulos terminaalihallista satamaoperaattorin noudettaviksi, Kiri kuvailee kalustovalikoimaa. Trukeissa on asetinlaitteet, joten niihin voidaan vaihtaa erilaisia haarukoita, pihtejä ja työntimiä eri tyyppisten tavaroiden siirtoa varten. Sopivat lisälaitteet estävät käsiteltävän rahdin vaurioitumista. Langattomasta verkosta lastaustiedot reaaliajassa Trukkeja ja lavansiirtovaunuja saa valmiina kaupoista, mutta monet Nurminen Logisticsin työkalut ja apulaitteet on hankittu mittatilaustöinä metalliverstailta. Kaikilla laitteilla pitää olla paperit ja sertifikaatit kunnossa. Nostoapuvälineille on aika tiukat tarkastukset, joilla varmistetaan, että välineet ovat kunnossa, Kiri muistuttaa. Uusien trukkien toimitusaika on keskimäärin yli kahdeksan viikkoa. Isot koneet maksavat uusina ihan mansikoita, ja kun toimitusajatkin ovat pitkiä, olemme ostaneet jonkin verran myös käytettyä kalustoa ja modifioineet laitteita tarpeen mukaan. Pienemmissä trukeissa on tuotannonohjausjärjestelmä. Terminaalissa on langaton verkko, jonka avulla trukeille annettavat työtehtävät näkyvät trukkipäätteillä. Mukana ovat tulostin, viivakoodinlukija, näyttö ja näppäimistö, Kiri selostaa. Nostureita ja apuvälineitä Järeääkin kalustoa tarvitaan, koska terminaalihallit ovat suurikokoisia. Yhteen niistä voidaan ajaa jopa tavarajunalla. Jos joissakin siirroissa tarvitaan lukin tai kurottajan tyyppisiä konttitrukkeja, Nurminen hankkii niitä käyttöönsä tapauskohtaisesti ostopalveluina satamaoperaattorilta. Hankimme äskettäin raskaan tavaran halliin henkilönostimen, jolla on jo saatu parannettua työturvallisuutta. Kun käsitellään Kun lastaus on valmis, tieto siitä saadaan langattomasti terminaalitoimistoon ilman turhia viiveitä. Oikeanlainen kalusto nopeuttaa muutenkin töitä, korostaa Kiri. Suurimmalla osalla terminaalin henkilöstöstä on trukkikortti, mutta muun muassa nostoapuvälineiden käyttöön järjestetään Nurmisella lisäksi erillistä koulutusta. isoja laatikoita, työntekijät joutuvat menemään laatikoi- den päälle 5 6 metrin korkeuteen kiinnittämään raksit. Henkilönostimella nostot sujuvat turvallisesti. Niillä pääsee aina yhdeksän metrin korkeudelle, Kiri mainitsee. Myös varsinaiseen terminaalikalustoon on kehitetty erilaisia nostimia. Esimerkiksi konttipukkiin on rakennettu nostin, joka mahdollistaa vaikkapa traktorien kontitukset. Sellaisia ei varmaankaan ole vielä kovin monessa muussa terminaalissa. Raskaan tavaran käsittelyhallissa on siltanosturi, jonka yhdessä palkissa on 2 x 40-tonniset koukut ja toisessa yksi 40-tonninen koukku. Näin ollen yhteisnostolla pystytään nostamaan 80 tonnin painoisia kolleja. Nosturiin on myös kehitelty nostokehikoita, jotka ovat avuksi vaikkapa veneitä nostettaessa. Sähkötrukki toimii kylmäterminaalissakin Kovanen Logistics Oy:llä on Vantaan Piispankylässä rekkaterminaali, joka keskittyy elintarvikelogistiikkaan. Yhtiön muut terminaalit sijaitsevat Liedossa ja Tampereella. Lastinkäsittelyssä käytämme perinteisiä trukkeja ja lavansiirtovaunuja sekä tietenkin pumppukärryjä, Kovanen Logisticsin toimitusjohtaja Panu Ahlstedt luettelee. Trukit ovat sähkötrukkeja, jotka toimivat terminaalin sisällä. Yhtään ulkotrukkia meillä ei olekaan. Terminaalin trukit ovat monikäyttöisiä ja niiden aisojen väliä voidaan säätää. Tarvittaessa haarukoita voidaan vaihtaa, mutta Vantaalla käsitellään pääasiassa vakiokokoisia puulavoja. Ne siirretään tavaroineen kylmärekkoihin termi- 2/2012 prologistiikka 19
Akkukäyttöisillä lavansiirtovaunuilla siirretään elintarvikerahtia Kovasen kylmäterminaalissa Vantaalla. Uudenaikainen naalihallista, jonka lämpötila on enintään +3 C. ka hyllyt ovat niissä kor keam pia ja vaunuja on useampaa tyyppiä, kos- terminaalikalusto on Vaikka kyse on kylmäkuljetuksista, normaali lastinkäsittelykalusto toitoa. Korkeat hyllyt ulottuvat noin vii- nopeuttanut työntekoa. näin ollen tarvitaan erityyppistä kalusmii hallissa hyvin. Tietenkin akku kestää sitä paremmin mitä lämpimämmässä sitä käytetään, mut- Kaikkiaan Kovanen Logisticsin käytössä on toistakymmentä teen metriin. ta tämän päivän trukit ja lavansiirtovaunut on rakennettu myös trukkia ja lavansiirtovaunua. kylmäterminaaleihin soveltuviksi, Ahlstedt kertoo. Nykyisin laitteet ovat entistä turvallisempia ja helppokäyttöisempiä. Kehitys on mennyt eteenpäin. Piispankylän terminaalin kalusto on hankittu keskimäärin viisi vuotta sitten. Trukit ja vaunut käsittelevät rahtia muutamasta kymmenestä kilosta aina puoleentoista tonniin. sia varolaitteita. Lavasiirtovaunukin pysähtyy nykyään heti, Kalustoon on viime vuosina tullut esimerkiksi uudenlai- kun kuljettaja ottaa jalkansa pois polkimelta. Näiden kanssa meillä ei ole sattunut yhtään työtapaturmaa. Toki vaadim- Työturvallisuus on lisääntynyt Kuten Vuosaaren satamassa, myös Kovasen rekkaterminaalissa suuri osa trukeista ja lavansiirtovaunuista ovat liikutaan, Ahlstedt tähdentää. me henkilöstöltä äärimmäistä varovaisuutta, kun terminaalissa saksalaisia. Ei kai tällaisia trukkeja enää Suomessa valmistetakaan, Ahlstedt epäilee. myös nopeuttanut työntekoa. Kyllä nykyajan laitteet helpotta- Hänen mukaansa uudenaikainen terminaalikalusto on Kahdessa muussa varastossamme trukkeja ja lavansiirtovat asioita. Niinhän uuden tekniikan pitääkin tehdä. 20 prologistiikka 2/2012
Ilpo Koskela / GST Graafinen Studio 2011 PORT OF OULU OULUN SATAMA www.ouluport.com Lovisa Forwarding & Stevedoring Ykköstiimisi satamatoiminnoissa www.nordlfs.com 2/2012 prologistiikka 21