Skenaariot (A. Ahtikoski) LIITE 3. (5 s.) Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin * nykytilanne (syyskuu 2006) lähtökohdaksi valittiin ke 13.9. kokouksessa (läsnäolijat: Timo Helle, Kari Mikkola, Jaakko Repola ja Anssi Ahtikoski, AA) tarkastelu, jossa laidunarvo sidotaan metsikön kehitysvaiheeseen ( sukkessiomalli ) analyysien teknisen toteutuksen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että metsikön eri kehitysvaiheissa metsikölle määritetään sekä maajäkälän että lupon osalta tuotantopotentiaali, johon siis vaikuttavat sekä metsätalouden että poronhoidon toimenpiteet edellä kuvattu tuotantopotentiaali määritetään erikseen sovittavalle kategoriselle joukolle, jonka määrittävät tutkijat ja ohjausryhmä (kategorisella joukolla tarkoitetaan tässä yhteydessä kehitysluokkakasvupaikkatyyppi-pääpuulaji-kombinaatioiden joukkoa, jossa kukin alkio/kombinaatio saa erillisen tuotantopotentiaalin lukuarvona) koska alustavien mallinnusten (J. Repola, T. Helle) perusteella porotiheys ja kehitysluokka näyttäisivät selittävän suurimman osan jäkäläpeittävyyden (biomassan) vaihtelusta, on ensi alkuun perusteltua tarkastella sekä poronhoidon että metsätalouden (jolla siis välillinen vaikutus kehitysluokkajakaumiin) vaikutuksia, toisistaan putsattuina jäkäläbiomassaan/jäkäläpeittävyyteen K. Mikkola tekee par aikaa tarkasteluita poromäärän vaikutuksesta maajäkälän peittävyyteen siten, että ainakin periaatteessa metsätalouden vaikutus olisi putsattu pois lupon kohdalla metsikön ikä selitti parhaiten, jopa puolet kokonaisvaihtelusta mallit tarkennetaan kenties useammille selittäville muuttujille tai näiden kombinaatioille (ns. tulomuuttujat) Hyvärisen Jouni piirtää par aikaa puhtaaksi sukkessiomallia, johon tulevat laskelmat ke 13.9. kokouksessa päädyttiin valitsemaan kaksi varmaa tuotantostrategiaa: metsätalous ja poronhoito, jotka edustavat metsien käyttömuotojen ääripäitä (aito vastakkainasettelu) (ma 18.9. Mikko Hyppösen kanssa käydyn puhelinkeskustelun pohjalta: ena koko Ylä- Lappi) * muutamia ehdotuksia kun perusmekanismit on hankkeen tulostavoitteeseen nähden riittävällä tarkkuudella saatu selvitettyä, voidaan aloittaa suunnittelemaan toimintastrategioita elle (Ylä-Lappi) siten, että ainakin osa perusmekanismeista saadaan sisällytettyä/kuvattua vaihtoehtoihin perusmekanismit (AA): i) miten metsänkäsittely vaikuttaa jäkälän/lupon määrään metsikkötasolla (ottaen huomioon metsän sukkessio) ii) miten laiduntaminen (poronhoito) vaikuttaa jäkälän/lupon määrään metsikkötasolla (ottaen huomioon metsän sukkessio) iii) jäkäläbiomassan (ja lupon) yhteys poromäärään metsikkötasolla, ts. mikä biomassamäärä X kg/ha turvaa Y määrälle poroja/ha riittävän talvilaitumen iv) poromäärän (Y) yhteys poronlihatuotantoon Z, pinta-alaa kohden (X Y Z)
v) yhdysvaikutukset: metsänkäsittelyn merkitys eri kehitysvaiheissa / laiduntamisen merkitys eri kehitysvaiheissa vi) uudistusalojen lumensyvyyden ennustaminen/mallintaminen (toimintastrategioissa tarvittaneen sakkofunktioita?) vii) mikromaiseman merkitys? (tiedetään, että porot välttelevät esimerkiksi taimikoita) * * SKENAARIOT nykytilan kuvaus * metsätalous: kehitysluokat, pääpuulajit, kasvupaikkatyypit, vuotuiset hakkuut (Metsähallitus+ yksityiset), vuotuinen liikevaihto (Metsähallitus+ yksityisten kantorahatulot) * poronhoito: eloporomäärät ella, paliskunnittainen liikevaihto, vuotuinen poronlihantuotanto * matkailu: yrittäjien määrä, asiakkaiden määrä, asiakkaiden maisemapreferenssit (?), vuotuinen liikevaihto kaikki yllä kuvattu määrittelee PERUSTASOn, johon skenaarioita verrataan mm. sosioekonomisissa laskelmissa ( panos-tuotosmallit: J. Pirkonen) SKENAARIOVAIHTOEHDOT 1 A maksimoidaan Metsähallituksen ja yksityisten metsänomistajien hakkuutulot (3% laskentakorkokanta) B kaikki vanhat metsät jätetään ella hakkaamatta 2 C1 ella suurimman sallitun eloporomäärän mukainen toimintamalli (ns. feedbackmalli 3, jossa mekanismi puretaan toiseen suuntaan), kun oletetaan että keskimääräinen lihantuotanto poroa kohden on 12 kg, kun keskimääräinen porotiheys jäkälälaidunneliökilometriä 4 kohti on X,Y poroa 1 A ja B skenaariot mukailevat Bostedt et al. 2003 julkaisussa esitettyjä skenaarioita 2 vanhat metsät määritetään asiantuntijapohjaisesti, kenties ohjausryhmän mielipidettä kysytään (?), myös aikajänne (siis kuinka monta vuotta tästä eteenpäin vanhat metsät pysyvät hakkaamattomina) määritetään erikseen 3 feedbackmalli selitetään myöhemmässä vuokaaviossa seikkaperäisesti 4 maajäkälän peittävyys kokonaismaapinta-alasta vaihtelee suuresti paliskunnittain (esim. Pudasjärvi vs. Muddusjärvi), jolloin emme voi suoraan soveltaa maapinta-alaa, vaan meidän on erikseen laskettava paliskunnittainen jäkäläpeittävyys ja jaettava paliskunnittainen kokonaisporomäärä tällä lukuarvolla, jolloin saamme paremmin ilmiötä kuvaavan muuttujan (ks. Kumpula ym. 2000)
C2 muuten sama kuin C1, mutta nyt oletetaan, että keskimääräinen lihantuotanto ainoastaan 8 kg/poro, ceteris paribus SKENAARIOIDEN TEKNINEN TOTEUTUS SKENAARIO A: alkio 1 (esim. kuivahkon kankaan mäntytaimikko) alkio 2 (varttunut tuoreen kankaan kuusikko) alkio 3 (päätehakkuuikäinen männikkö) alkiot 1, n määritetään yhteisesti, perustuen sukkessiomalliin (alkio = tyyppimetsä) periaatteessa tarvitaan vielä vertailu tilastojen ja tässä muodostettujen paliskunnittaisten metsikkörakenteiden välille, jotta mahdoll. malliharha saadaan selville (?) SKENAARIO B kunkin paliskunnan alueelle muodostetaan erikseen alkioiden mukainen metsikkörakenne, joka mahdollisimman täsmällisesti vastaa metsien nykytilannetta (Metsähallitus & yksityiset metsänomistajat) alkiokohtaiset metsikön kasvuennusteet (MELA-tai MOTTI-simulaattori) viiden vuoden aika-askelissa PERUSTASOa vastaava tuotantopotentiaali PERUSTASOa vastaava, laskennallinen talvilaidunten kantokyky (tuottaa riittävä määrä ravintoa Z määrälle poroja/paliskunta) PERUSTASOA vastaava poronlihantuotannon taso, kg/vuosi tuotantopotentiaalit luppobiomassoille hakkuutulot kullekin alkiolle määritetään erikseen alkiota vastaava metsämaan pinta-ala paliskunnittain, ha paliskunnittaiset kantokykylukuarvot porolihantuotannon taso A (lukuarvot pelkästään metsätalouden hakkuutulojen maksimointiin) ensin pitää määrittää, miten i) vanhat metsät rajataan, ja ii) millainen aikajänne valitaan, sitten: alkio 1 (esim. kuivahkon kankaan mäntytaimikko) alkio 2 (varttunut tuoreen kankaan kuusikko) alkio 3 (päätehakkuuikäinen männikkö) alkiot 1, n määritetään yhteisesti, perustuen sukkessiomalliin
paliskunnittainen alkioiden mukainen metsikkörakenne PERUSTASOa vastaava tuotantopotentiaali PERUSTASOa vastaava, laskennallinen talvilaidunten kantokyky (tuottaa riittävä määrä ravintoa Z määrälle poroja/paliskunta) PERUSTASOA vastaava poronlihantuotannon taso, kg/vuosi alkiokohtaiset metsikön kasvuennusteet viiden vuoden aika-askelissa tuotantopotentiaalit luppobiomassoille hakkuutulot paliskunnittaiset kantokykylukuarvot, jotka skenaario B:n noudattamiseen (ts. kaikki vanhat metsät jätetään hakkaamatta) potentiaalinen poronlihantuotannon taso B (jota on ehdottomasti verrattava suurimman eloporomäärän vastaavaan tuotannontasoon!) SKENAARIO C1 paliskunnan i (esim. Näätämö) suurin sallittu eloporomäärä paliskunnan ii (Ivalo) suurin sallittu eloporomäärä määritetään paliskunnittaiset jäkälälaidunneliökilometrit, km 2 / paliskunnan alue
selvitetään keskimääräinen porotiheys jäkälälaidunneliökilometriä kohden (periaatteessa kait voidaan soveltaa jokaiselle paliskunnalle erikseen määritettyä porotiheyttä?) määritetään paliskunnittain aikaaskeleittain tarvittava luppobiomassa, joka takaa ao. porotiheyksillä riittävän ravinnon poroille (ks. esim. Kumpula ym. 2000) iteroidaan metsänkäsittelyitä siten, että joka aika-askeleella kullakin metsikkörakenteella paliskunnittain voidaan tuottaa tarvittava määrä luppobiomassaa teknisesti toteutetaan sakkofunktioilla (?) (metsikkörakenne koostuu tyyppimetsiköistä, alkioista, joita jokaista vastaa tietty pinta-ala paliskunnan määritetään vuotuinen poronlihantuotanto, kun oletetaan että keskimääräinen lihantuotanto poroa kohden on 12 kg määritetään kantorahatulot, jotka metsänkäsittelyihin, jotka puolestaan takaavat riittävät luppobiomassat ao. eloporomäärille Lähteet: Bostedt, G., Parks, P.J. & Boman, M. 2003. Integrated natural resource management in northern Sweden: an application to forestry and reindeer husbandry. Land Economics 79 (2): 149-159. Kumpula, J., Colpaert, A. & Nieminen, M. 2000. Condition, potential recovery rate, and productivity of Lichen (Cladonia spp.) ranges in the Finnish reindeer management area. Arctic, Vol 53(2): 152-160.