RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN"

Johannes Kahma
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 POROJEN ELINYMPÄRIST RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN PAIKANNUSTEN PERUSTEELLA Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen

2 GPS-seurantojen tavoitteena oli tutkia Miten porot valikoivat ja käyttk yttävät t eri tyyppisiä laitumia eri vuodenaikoina Vaikuttaako metsikön n ikäluokka porojen laidunten valintaan Miten lumi- ja kaivuolosuhteet vaihtelevat metsämaalla maalla ja miten ne vaikuttavat porojen laidunten valintaan Miten ns. infrastruktuuri vaikuttaa porojen laidunten valintaan ja porolaidunten käytettävyyteen

3 Porojen GPS-seuranta tutkimuspaliskunnissa Tutkimuspaliskunnat Porojen sijainti paikannettiin GPSpannan avulla 1-3 kertaa vuorokaudessa Ivalo, vuosina vaadinta paikannusta Oraniemi, vuosina vaadinta paikannusta

4 Analyysimenetelmä Habitaatti- ja laiduntyyppikartat Ivalon paliskunnan alueelta saatiin Metsähallitukselta (metsäkuvio kuvio- ja luontokartoitus- aineitot). Oraniemen paliskunnan alueella käytettiin k satelliittikuvien avulla tehtyjä laiduntulkintakarttoja. Porojen laidunten valintaa tutkittiin kaksivaiheisella Kompositioanalyysillä (kts. Aebischer et al. 1993, Ecology 74) Ensimmäisess isessä analyysivaiheessa testattiin laiduntyyppien preferenssiä vuodenaikaisten elinpiirien valinnassa Toisessa analyysivaiheessa testattiin laiduntyyppien preferenssiä vuodenaikaisten elinpiirien käytk ytössä

5 JULKAISUJA Kumpula,, J., Colpaert,, A. & Anttonen,, M. 2007: Does forest harvesting and linear infrastructure change the usability value of pastureland and for semi-domesticated reindeer (Rangifer( tarandus tarandus). Annales Zoologici Fennici 44: Kumpula,, J & Colpaert,, A. 2007: Snow conditions and usability value of pastureland for semi-domesticated reindeer (Rangifer( tarandus tarandus) in northern boreal forest area. Rangifer 27 (1): Kumpula,, J., Colpaert,, A. & Tanskanen,, A. 2008: Porojen laidunten valinta muuttuneessa metsä- ja maisemarakenteessa Keski-Lapissa Lapissa. Suomen Riista 54: Anttonen,, M., Kumpula,, J. & Colpaert,, A.: Responses of semi- domesticated reindeer (Rangifer( tarandus tarandus) ) to infrastructure and human activity in northern Finland. Käsikirjoitus.

6 Ivalon paliskunnan laidunluokitus

9 GPS paikannukset ja vuotuiset elinpiirit (MCP( MCP-alueet) ) Ivalon paliskunnan tutkimusporoista vuosilta Marras-tammikuu Marras-tammikuu Helmi-huhtikuu Helmi-huhtikuu Touko-lokakuu Touko-lokakuu

10 LAIDUNTYYPPIEN VALINTA IVALON PALISKUNNASSA HELMI-HUHTIKUUSSA Testitulokset kompositioanalyysistä: Elinpiirin valinnassa: Λ=0.184, df=8, n=20, P=0.003 Preferenssijärjestys: Vanha metsät > Suot > Varttunut kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Vesi > Taimikot > Nuoret kasvatusmetsät > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet >>> Hakkuualueet Elinpiirin käytössä: Λ=0.300, df=8, n=20, P=0.015 Preferenssijärjestys: Vanha metsät >>> Varttunut kasvatusmetsät = Vesi > Metsätiet/linjat/hiekka-alueet > Taimikot > Suot > Nuoret kasvatusmetsät > Korkeat alueet > Hakkuualueet

11 GPS-paikannusten jakaantuminen eri luokkiin Ivalon paliskunnassa Marras-tammikuu Koko alue MCP alue GPS-paikannukset Osuus (%) Hakkualue Taimikko Nuori kasvatusm. Varttunut kasvatusm. Vanha metsä Korkeat alueet Suot Hiekka ja sora Vesi Helmi-huhtikuu Koko alue MCP alue GPS-paikannukset Osuus (%) Hakkualue Taimikko Nuori kasvatusm. Varttunut kasvatusm. Vanha metsä Korkeat alueet Suot Hiekka ja sora Vesi

12 Lumimittaukset Ivalon paliskunnassa talvina Korkeus merenpinnasta (m)

14 Korkeuden ja rinteen kaltevuussuunnan vaikutus lumen syvyyteen metsm etsämaalla Ivalon paliskunnassa Joulukuu Helmikuu Huhtikuu 90 Lumen syvyys (cm) Lumen syvyys (cm) Pohjoisrinne Itärinne Etelärinne Länsirinne Tasainen alue Joulukuu Helmikuu Huhtikuu Korkeus merenpinnasta (m)

15 GPS-porojen laidunten valinta korkeuden mukaan Ivalon paliskunnassa HAKKUUALUE TAIMIKKO N Keskiarvo SE P N Keskiarvo SE P Odotettu Havaittu Marras-Tammikuu Helmi-Huhtikuu NUORI KASVATUSMETSÄ VARTTUNUT KASVATUSMETSÄ N Keskiarvo SE P N Keskiarvo SE P Odotettu Havaittu Marras-Tammikuu Helmi-Huhtikuu VANHA METSÄ N Keskiarvo SE P Odotettu Havaittu Marras-Tammikuu Helmi-Huhtikuu

16 Infrastruktuurin peitto- ja vaikutusalueet poronhoitoalueen pohjoisosassa

17 Infrastruktuutin peitto- ja vaikutusalueet Ivalon paliskunnassa

18 Muddusjärven paliskunta Paatsjoen paliskunta In arijärv i Nellim Ivalon paliskunta Hammastunturin paliskunta Ivalo Törmänen Keväjärvi Tsarm itunturin erämaa In de ksia rvo (malli 3, kesä ) Indeksikartat porolaidunten käyttöarvosta. Indeksissä on huomioitu laidunten laatu, lumiolosuhteet ja muun maankäytön vaikutus (Määttä, M. 2004) Tiet Hammastunturin erämaa Saariselkä Urho Kekkosen kansallispuisto Lapin paliskunta ³ km Maria Määttä Maantieteen laitos Oulun yliopisto Porojen GPS-paikannukset Ivalon paliskunnasta Kesälaidunindeksi Muddusjärven paliskunta Paatsjoen paliskunta In arijärv i Nellim Hammastunturin paliskunta Keväjärvi Tsarm itunturin erämaa In de ksia rvo (malli 1, talvi) Ivalo Törmänen Tiet Hammastunturin erämaa km Saariselkä Urho Kekkosen kansallispuisto Lapin paliskunta ³ Maria Määttä Maantieteen laitos Oulun yliopisto Talvilaidunindeksi

19 Johtopää äätökset Nettoenergian tasapainottamishypoteesi, joka sisält ltää laiduntamisen ja liikkumisen energiahyödyt ja -kustannukset, selittää todennäköisesti parhaiten porojen laidunten valintaa intensiivisesti laidunnetuilla ja hakatuilla metsäalueilla talvella. Energiahyötyihin ja kustannuksiin talvella vaikuttavat porolla mm. laitumen laatu ja kunto, lumi- ja kaivuolosuhteet, sääs äätekijät t sekä muun maankäyt ytön n häirih iriö- ym. vaikutukset Metsäalueella energiaa runsaasti sisält ltävien jäkälien j (maa- ja luppojäkälien) lien) saatavuus on porolle edullisin vanhoissa metsissä erityisesti kevättalvella, mikä korostaa vanhojen metsien merkitystä ja käyttöarvoa poronhoidossa. Metsämaan korkeus merenpinnasta vaikuttaa lumi- ja kaivuolosuhteisiin merkittävästi. Tulevaisuudessa korkeiden metsäalueiden käytettk ytettävyys poronhoidossa voi heikentyä,, mikäli ilmastonmuutos aiheuttaa talvisadannan lisää ääntymisen pohjoisella havumetsäalueella. alueella. Metsätalous talous toimii intensiivisimmin alempien korkeusvyöhykkeiden metsäalueilla, jotka ovat kaivuolosuhteiltaan edullisimpia poroille talvella. Tämä T lisää metsätalouden talouden ja porotalouden välistv listä sovittelutarvetta. Säilyttämällä talvilaidunalueilla vanhoja metsiä ainakin tietyn, poronhoidon kannalta arvioidun vähimmäismäärän sekä minimoimalla talvilaidunalueiden pirstoutumista (mm. tiestön, reitistöjen ja linjojen yms. vuoksi) edistettäisiin isiin merkittävästi ko. alueiden soveltuvuutta poronhoidolle myös jatkossa. Myös s metsien käsittelymenetelmien k kehittämisell misellä voidaan metsätalouden talouden haittoja poronhoidolle pienentää ää. Myös s poronhoidossa tulisi kiinnittää entistä enemmän n huomioita laidunalueisiin nähden n kestäviin poromää ääriin ja toimivien laidunkiertojärjestelmien rjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen paliskunnissa.

20 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ Jouko Kumpula Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Porontutkimusasema, Kaamanen Yhteistyökumppanit Alfred Colpaert 1, Marja Anttonen 2 ja Ari Tanskanen 1 1 Joensuun