Väkirehu- ja valkuaistasot. ympärivuotisessa sisäruokinnassa. Mayạtta Suvitie, Kalle Rinne Sirkka-Liisa Rinne, Hlise Ketoja ja Hannu Tuuri

Maatalud tutkimuskeskuks julkaisuja S A RJ A Mayạtta Suvitie, Kalle Rinne Sirkka-Liisa Rinne, Hlise Ketja ja Hannu Tuuri Väkirehu- ja valkuaistast lypsylehmi ympärivutisessa sisärukinnassa laidunrukintaan verrattuna (1:4 Maatalud \mk, tutkimuskeskus

Maatta Suvitie, Kalle Rinne, Sirkka-Liisa Rinne, Elise Ketja ja Hannu Tuuri Maatalud tutkimuskeskus, Phjis-Savn tutkimusasema 7175 Maaninka, puh. (17) 264 48 Väkirehu- ja valkuaistast lypsylehmi ympärivutisessa sisärukinnassa laidunrukintaan verrattuna Cnctrate levels and prtein supplemtatin f dairy cws fed cntinuusly indr as cmpared t grazing Maatalud tutkimuskeskus

ISB 951-729-479-4 ISS 1238-9935 Cpyright Maatalud tutkimuskeskus (M71) 1997 Julkaisa Maatalud tutkimuskeskus (M f I), 316 Jkiin Jakeluja my_ynti tietpalveluyksikkö, 316 Jkiin Puh. (3) 41 881, telekpi (3) 418 8339 Sisäsiviaj painpaperille n myönnetty phjismain jutsmerldd. Kansimateriaali n 75-prsttisesti uusikuitua.

Suvitie, M., Rinne, K., Rinne, S-L., Ketja, E. & Tuuri, H. Väkirehu- ja valkuaistast lypsylehmi ympärivutisessa sisärukinnassa laidunrukintaan verrattuna. Maatalud tutkimuskeskus, 1997. 58 s. + hitt. 13s. Tiivistelmä Avainsanat: maittuts, maidn kstumus, rehunkulutus, rehuhyötysuhde Vusina 1988-92 suritetun rukintakke ketekijöinä livat ympärivutin sisärukinta, sisärukinta + laiduntamin, kaksi väkirehu- sekä kaksi valkuaisrehutasa. Kke alitti 96 lypsylehmää, jista pulet li ayrshire- (ay) ja pulet friisiläisrtuisia (fr). Pulet lehmistä li kke alkaessa sikklehmiä. Aineista kerättiin klm lypsykaud ajalta. Valkuaislisärehun syöttö nsti sekä ay- että fr-lehmi valkuais saantia selvästi. Väkirehutasj välin er jäi hieman tavitetta piemmäksi. Ympärivutisella sisärukinnalla lleid ay-lehmi kknaisergian saanti li krkeammalla väkirehutaslla selvästi suurempi kuin matalammalla taslla. Väkirehutasj välis ern vaikutus fr-lehmi kknaisergian saantiin ei llut yhtä selvä, sillä matalammalla taslla fr-lehmät kmpsivat piempää väkirehumääräänsä pääasiassa heinän syöntiä lisäämällä. Valkuaislisärehun syöttö nsti sekä laiduntaneid että ympärivutisella sisärukinnalla lleid ay- ja fr-lehmi maittutsta kummallakin väkirehurukintataslla: fr-lehmi maittutks nusu li keskimäärin 2,2 kg d-1, ay-lehmi maittuts nusi keskimäärin 2,4 kg d -1 m atalammalla ja 3,6 kg d - 1 kr- keammalla väkirehutaslla. Krkeampi väkirehutas nsti maittutksia fr-lehmillä keskimäärin 1,9 kg d-1 ja ay-lehmillä keskimäärin 1,4 kg d-1 kk kke aikana.tsin ay-lehmi väkirehutasn nst ilman valkuaislisää ei näyttänyt vaikuttavan mainittavasti maittutksiin, mutta valkuaislisärehua syötettäessä krkeampi väkirehutas nsti tutksia erityisesti tis ja klmann lypsykaud lpussa. Sekä ay- että fr-lehmi aineistssa li myös tdistetta siitä, että tutkset nusivat sisärukintaryhmällä, s sijaan laidunryhmällä tällaista tdistetta ei esiintynyt. Laidunryhmän aineistssa li tdistetta siitä, että matalammalla väkirehutaslla lleet ay-lehmät lypsivät emmän kuin ympärivutisella sisärukinnalla lleet. Ketekijöillä ei llut käytännön kannalta merkittävää vaikutusta fr-lehmi maidn kstumukse. Valkuaislisärehun syöttö vähsi ay-lehmi maidn rasvapitisuutta. Väkirehurukintatas ja rukintatapa vaikuttivat yhdessä sekä maidn rasvaettä laktsipitisuute: sisärukintaryhmällä krkeampi väkirehutas vähsi sekä rasvaettä laktsipitisuutta, mutta laidunryhmällä krkeampi väkirehutas nsti kumpaakin. 3

Summary Key wrds: milk yield, milk cmpsitin, feed intake, feed efficicy In this experimt, carried ut in 1988-92, the treatmts were cntinuus indr feeding and indr + pasture feeding at tw cnctrate and tw prtein levels. The experimt started with 96 dairy cws: 48 Ayrshire (Ay) and 48 Friesian (Fr). Half f them were th milking their first lactatin. The data were cllected during three lactatins. Prtein supplemtatin increased the prtein supply f bth Ay and Fr cws distinctly. The differce betwe the cnctrate levels materialized with varying success, remaining mstly slightly belw the target. The ttal ergy supply f Ay cws fed cntinuusly indrs was distinctly higher at the higher than the lwer cnctrate level. The differces betwe cnctrate levels in the ttal ergy supply f Fr cws were less distinct because Fr cws fed at the lwer cnctrate level cmpsated fr their smaller intake f cnctrates mainly by increasing their cnsumptin f hay. Prtein supplemtatin increased the milk yields f Ay and Fr cws fed bth n pasture and cntinuusly indrs, at the tw cnctrate levels: the average increase in the milk yield f Fr cws was 2.2 kg d-1; the average milk yield f Ay cws increased by 2.4 kg d-1 at the lwer and by 3.6 kg d-1 at the higher cnctrate level. The higher cnctrate level increased the average milk yield f Fr cws by 1.9 kg d-1 and that f Ay cws by 1.4 kg d-1 during the experimt. Hwever, withut prtein supplemtatin, the rise in cnctrate level did nt seem t have a marked effect n the milk yields f Ay cws, whereas with prtein supplemtatin the higher cnctrate level increased the milk yields, especially twards the d f the secnd and third lactatins. The data n bth Ay and Fr cws shwed that the milk yields increased in the grup f indr-fed cws. There was, hwever, n such evidce in the grup f cws fed n pasture. The data n the cws fed n pasture prved that Ay cws at the lwer cnctrate level had a higher milk yield than thse fed cntinuusly indrs. The treatmts had n significant effect n the milk cmpsitin f Fr cws. Prtein supplemtatin decreased the milk fat cntt f Ay cws. The cnctrate level and feeding had a cmbined effect n bth milk fat and lactse cntt: the higher cnctrate level decreased the milk fat cntt and lactse cntt f the cws fed indrs but increased them in cws fed n pasture. 4

Sisällys Tiivistelmä 3 Summary 4 1 Jhdant 7 2 Aineist ja metelmät 7 2.1 Eläimet 7 2.2 Ketekijät ja rukinta 8 2.3 Rehut 8 2.3.1 Laitumet 8 2.3.2 Muut rehut 1 2.4 Tietj tallnus, näytteid tt ja analyysit 11 2.4.1 Rehut 11 2.4.2 Mait 12 2.4.3 Elpaint 12 2.5 Ravinnntarvrmit 13 2.6 Tilastlliset metelmät 13 3 Tulkset ja niid tarkastelu 13 3.1 Rehunkulutus 13 3.2 Ravinnn saanti 2 3.2.1 Energian saanti ja rehuhyötysuhde 2 3.2.2 Valkuais saanti 23 3.3 Taseet 23 3.3.1 Energiatase 23 3.3.2 Valkuaistase 32 3.3.3 Elpaint 32 3.4 Maittuts 32 3.4.1 Ayrshirelehmät 32 3.4.2 Friisiläislehmät 37 3.5 Energiakrjattu maittuts (ECM) 42 3.6 Maidn kstumus 49 3.6.1 Maidn rasvapitisuus 49 3.6.2 Maidn valkuaispitisuus 49 3.6.3 Maidn laktsipitisuus 5 3.6.4 Maidn sluluku 51 3.7 Hedelmällisyys 51 3.7.1 Rtuj ja lypsykausi väliset ert 51 3.7.2 Rukinnan vaikutus tiinehtyvyyte 51 3.8 Sairaudet ja pistt 51 3.8.1 Sairaudet 55 3.8.2 Syyt pistihin 55 Kiitkset 55 Kirjallisuus 57 Liitteet 5

1 Jhdant Lypsylehmi väkirehurukinnan vimakkuutta selvittävissä tutkimuksissa krkean tasn n tdettu vähtäne Vapaasti syötettyj nurmirehuj kulutusta, mutta lisänne kknaiskuiva-aine kulutusta sekä ergian saantia ja sit vaikuttane maittutsta nstavasti. Krkeat väkirehuannkset vat nstaneet maidn valkuaispitisuutta ja vähtäneet jnkin verran rasvapitisuutta. Usean lypsykaud kestäneissä tutkimuksissa simmäis lypsykaud matalan väkirehutasn maittutsta ja maidn valkuaispitisuutta vähtävän vaikutuks n tdettu ilmne vielä seuraavalla lypsykaudella (Ettala, 1976; Emery 1978; Ettala et al., 1978; Burstedt, 1983; Fraser &,Leaver, 1988; Berg & Ekem, 1993). -Kun lypsylehmi mkinta n perustunut vapaase säilörehun syöttöön, n valkuaisrehuna syötetty rypsiruhe lisännyt säilörehun syöntiä sekä nstanut mait- ja valkuaistutsta ja myös maidn valkuaispitisuutta. Tisaalta tutkimuksissa n tdettu pötsissä hitaasti hajavan valkuais edistävän maidntutanta vain sillin, kun lehmän rehuista saama ergia ei le tyydyttänyt tarvetta (Orskv et al., 1981; Vinct et al., 199; Tun, 1992). Kun lypsylehmiä ei le laidunnettu, vaan ne n rukittu kesällä navetassa sisärukintakaud rehuilla, keväällä pikineid maittutkset vat lleet laidunrukintaan verrattuna usein yhtä krkeat tai jpa krkeammat. Rukinnan vaikutus n vinut lla vähäin varsinais laidunkaud aikana, mutta sisärukintakaute sfirtymisvaiheessa laiduntaneid lehmi tutks jyrkkä putamin n vähtänyt niid kk lypsykaud tutsta. Ympärivutis sisärukintakaud mkintakustannukset vat lleet krkeammat kuin sisä+laidunrukinnan kustannukset. Myös hedelmällisyys n usein llut hunmpi ja maidn valkuaispitisuus matalampi, kun lehmiä ei le laidunnettu, vaan ne n rukittu kesällä navetassa sisärukintakaud Laiduntaneid lehmi maidssa slupitisuus n usein llut krkeampi kuin samaan aikaan sisällä rukittuj maidssa. Samin utaretulehduksia n tdettu sairastetun emmän kesällä kuin muina vudaikina. Säännöllin ja ympärivutin liikunta n vaikuttanut maidn slupitisuute myös myönteisesti. Ympärivutisakin jatkune liikunnan ja ulkilun vaikutus rehunkulutukse tai tutksiin n kuitkin llut vähäin. Rehuhyötysuhdetta säännöllinkään liikunta ei le parantanut. S sijaan liikunta n vähtänyt pikimise liittyviä sairauksia sekä utaretulehduksia, vedinvauriita ja jalkasairauksia aivan lypsykaud alussa (Sims, 1976; Burstedt, 1983; Ple, 1987; Krists, 1988; Rinne et al, 1992; Vinczeffy et al, 1992; Gustafsn et al., 1993; Gustafsn, 1994). Tämän tutkimuks tavittea li selvittää kahd erisuuruis väkirehun annstustasn sekä valkuaislisänä syötetyn rypsiruhe vaikutus ayrshire- ja friisiläislehmi rehunkulutukse, ergian ja valkuais saantiin, maidn tutantn ja kstumukse sekä hedelmällisyyte ja terveyte, kun lehmät livat klm lypsykaud ajan jk jatkuvasti sisärukinnalla tai laidunsivat kesäisin 1988-91. Sisällä rukittuj lehmi jatkuvasti samana pysyneestä rukinnasta li niille hyötyä, mutta krvasik rukinnan tasaisuudesta kitunut hyöty liikunnan, auringnvaln ja raittiin ilman puutteesta mahdllisesti aiheutune haitan? Olik laiduntaneid lehmi ravinnnsaanti niin paljn parempi kesällä, että vaikutus kesti kk lypsykaud ajan? Mit paljn väkirehurukintatasn nst vaikutti maidn tutantn, ja aiheuttik se muutksia maidn kstumuksessa? Tarvittänk talvella säilörehu-heinärukinnan tai kesällä laidunrukinnan täydnykseksi valkuaislisärukintaa? äihin kysymyksiin kke tulkset pyrkivät antamaan vastauksia. 2 Aineist ja metelmät 2.1 Eläimet Kke alitti vunna 1988 Maatalud tutkimuskeskuks Phjis-Savn tutkimusasemalla 96 lypsylehmää, jista pulet li ayrshire- (ay) ja pulet friisiläisrtuisia (fr). Mlem- 7

pi rtuj lehmistä pulet li kke alkaessa sikklehmiä. in pulet lehmistä. piki huhti-heinäkuussa, nin runsas klmannes el-marraskuussa ja lput julu-maaliskuussa. Ensimmäin kke alittanut lehmä piki 8.2.1988. Viimein vunna 1988 kke alittanut lehmä piki 19.12.1988. Lehmistä mudstettiin rdun, pikimakerran ja pikima-ajan suhte kahdeksan mahdllisimman samanlaista ryhmää, jille arvttiin kk kke ajan samana pysynyt rukinta. Osa lehmistä li kkeessa kaikki klme lypsykautta, sa vain yhd kaud. Ayrshire-lehmi lypsykausia li 19, friisiläislehmi 11 eli tulst lasktaan vitiin käyttää yhtesä 219 lypsykaud ajalta kertyneitä tietja. Ke päättyi 14.2.1992. Lehmiä pistettiin kkeesta it utaretulehdust ja vedinvauriid takia. Myös usein lypsykaud alussa, kesk parasta herumiskautta sairastetut utaretulehduks et, jtka eivät kuitkaan aiheuttaneet lehmän pista, mutta vähsivät maitmäärää ja muuttivat maidn kstumusta, tettiin humin aineista analysitaessa. Sairastamisajan maittuts- sekä maidn kstumusarvt pistettiin kknaan tai krvattiin keskiarvilla (ks. khta 3, Tulkset ja niid tarkastelu). Tilastanalyysia vart lypsykaudet jaettiin kuute viid viikn pituise jaksn eli peridiin: 1. peridi=viikt 2-6, 2. peridi=viikt 7-11, 3. peridi=viikt 12-16, 4. peridi=viikt 17-21, 5. peridi=viikt 22-26 ja 6. peridi=viikt 27-31 pikimisesta. 2.2 Ketekijät ja rukinta Ke suritettiin 2 x 2 x 2 faktriaalisa kkea 96 lehmän parsinavetassa. Ketekijöinä livat ympärivutin sisärukinta, nrmaalipituin sisärukinta + laiduntamin, kaksi väkirehu- sekä kaksi valkuaisrehutasa. Pulet mlempi rtuj lehmistä li kk kke ajan ympärivutisella sisärukinnalla (S). Tin puli lehmistä. laidunsi kesät 1988-91 (L). Sisärukintakaud aikana niid karkearehurukinta li samanlain kuin jatkuvasti navetassa lleid eli heinää vapaas- ti ja turetta säilörehua immillään 3 kg päivässä. Laidunrukintaa lukuun ttamatta karkearehurukinta li yksilörukintaa, heinä- ja säilörehuannkset ja -jätteet punnittiin päivittäin ja lehmäkhtaisesti. Väkirehuannkset syötettiin myös lehmäkhtaisesti, päivittäis rasvakrjatun, 4-prsttis maittutks (FCM) mukaisesti. Sisärukintakaud aikana annstustas li jk,3 kg (väkirehu-eli ergiatas 1, E1) tai,35 kg (väkirehu- eli ergiatas 2, E2) rasvakrjattua maitkila khti. Ympäri vud sisällä rukittuj lehmi väkirehuannkset livat kk ajan samat, mutta laiduntaneid lehmi väkirehurukintaa vähnettiin laidunkuukausi ajaksi. Kesällä laidunlehmi matalampi ergiatas (E1) li,2 kg ja krkeampi ergiatas (E2),23 kg rasvakrjattua maitkila khti. Laidunkaud aikana väldrehua syötettiin immillään 7, kg matalammalla ergiataslla ja 8, kg per lehmä päivässä krkeammalla ergiataslla. Sisärukintakaud aikana vastaavat maksimiannkset livat 1,5 ja 12,3 kg per lehmä päivässä. Pulet lehmistä sai kk kke ajan väkirehuseks a kaura-hrajauha (1:1), ilman valkuaislisärehua (valkuaistas 1, V1). Tin puli lehmistä sai valkuaislisärehuna -rypsilajikkeis ta Öpex-käsittelyllä tutettua ruhetta (valkuaistas 2, V2). Rypsiruhe syötettiin kaura-hrajauhn sekitettuna. Määrä li 12 % sekä sisä- että laidunrukintakausi aikana. Laidunkaud aikana rypsiruhe määrä li immillään 84 g matalammalla ergiataslla ja 96 g per lehmä päivässä krkeammalla ergiataslla sekä sisärukintakaudella vastaavasti 126 ja 1476 g per lehmä päivässä. 2.3 Rehut 2.3.1 Laitumet Laitumet livat timtei-nurminatanurmia, jid vutuin typpilannitus li 22 kg ha-1. Se annettiin klmessa erässä. urm ikä vaihteli yhdestä neljään vute. Lehmiä laidunnettiin neljänä kesänä. Laitum pinta-ala li kahta simmäisä kesänä 16,5 ha ja 8

Taulukk 1. Laidunruhn määrä, kstumus ja rehuarvl). Table 1. The amunt, chemical cmpsitin and nutritive value-f pasture grass1). Laiduntakausi Grazing seasn 1988 1989 199 1991 Turetta rehua syötön alkaessa kg ha-1 1614 831 833 1449 Fresh grass in the beginning f grazing, kg ha' Ruhn kuiva-ainetta syötön alkaessa kg ha-1 264 154 148 217 DM f grass in the beginning f grazing kg ha' Kuiva-aine g kg-1 DM g kg-i 171 188 182 156 Kuiva-aineessa g kg-1 In DM g kg' Tuhka Ash 93 91 88 96 Raalcalcuitu Crude fiber 269 236 235 241 Typettömät uuteaineet FE 416 41 41 384 Raakarasva Crude fat 36 4 41 4 Raakavalkuain Crude prtein 186 223 235 239 Srv DCP 144 177 186 2 Sulavaa rgaanista ainetta g (kg ka)-1 766 79 79 831 Digestible rganic matter g (kg DM)' Kg ka ry-1 DM FU-I 1,31 1,2 1,2 1,15 Srv g ry-1 DCP g FU-I 187 212 223 228 Kg ry-1 kg FU-I 7,76 6,53 6,7 7,51 Ry kg-1 ka FU kg-i DM,77,83,84,87 1) Tämän kke kaikki rehuj rehuarvt laskettiin v. 1983 käyttööntetun rehuarvjärjestelmän mukaan. 1) utritive values f ali the feeds in this experimt were calculated accrding t the feeding system intråduced in 1983. muina kesinä 23,5 ha. Lhkja li 1-12. Lehmiä li laitumella keskimäärin 38, mukaan luettuna kke aikana karjan uudistamista vart kasvatetut sikt ja ne lehmät, jid tuts- ja rehunkulutustiedt eivät le mukana tulst analysinnissa. Laidunalaa li kahta simmäisä kesänä,42 ha per lehmä ja muina kesinä,46-,5 ha per lehmä. Alkukesällä tultiin time hiukan piemmällä pinta-alalla ja vusittain keskimäärin 6,6 hehtaarin alalta 1-liitettiin laitum simmäin sat säilörehuksi. Ture ruhn määrä näissä niitissa li keskimäärin 14 8 kg ha-1. Laidunkaud pituus li keskimäärin 126 päivää, vaihdell 116 päivästä 134 päivään. Vusi 1987-91 'tuk-syyskuun säätiedt vat liitteessä -1. Laidunruhn määrää seurattiin niittämällä lhkilta näytteitä 2,5-5, m2:n alalta. Ruhn määrä syöttöä alitettaessa vaihteli hyvin paljn. Laidunkaud alussa se li piimmillään ja simmäis syöttökierrks lpussa kesäkuun lpulla suurimmillaan Laidunruhn kuiva-ainemäärä n syöttöä eri vusina li keskimäärin 1 48-2 64 kg ha-1 (Taulukk 1). Yhd laidunlhkn syöttöaika li keskimäärin 2,1-3, vrk. Vusina 1988-89 mitattiin ruhn määrä myös syötön jälke. Ensimmäisä kesänä ruhn kuiva-ainetta li sillin keskimäärin 1 57 kg ha-1, jt kulutukseksi tuli 1 6 kg ha-1. Tisa kesänä, jllin ruh syötettän nurempana, sitä. li syötön jälke 76 kg ha-1 ja kuiva-aine kulutus li näin ll 78 kg ha-1. Ensimmäisä kesänä keskimääräin lhkn syöttöaika li 3, ja tisa 2,4 vurkautta, jt laiduntaneid lehmi kuiva-aine (ka) kulutus li keskimäärin nin 33-35 kg ha-1 päivässä eli nin 9 kg ka per lehmä (7,8 ry). 9

Taulukk 2. Säilörehun kstumus, rehuarv ja laatu. Table 2. Chemical cmpsitin, nutritive valua and quality f silage. Lypsykausi Lactatin 1 2 3 Kuiva-aine g kg-1 Dry matter g kg-1 215 238 231 Kuiva-aineessa (ka) g kg-1 In dry matter (DM) g kg-1 Tuhka Ash 72 77 72 Raakakuitu Crude fiber 317 294 282 Raakarasva Crude fat 61 6 62 Raakavalkuain Crude prtein 171 173 19 Sulava raakavalkuain Digestible crude prtein 124 131 142 Sulavaa rgaanista ainetta g (kg ka)-1 644 669 643 Digestible rganic matter g (kg DM)-1 Kg ka ry-1 kg DM FU-1 1,3 1,24 1,26 Ry kg-1 ka FU kg-1 DM,77,81,79 Srvgi DCP g FU-1 161 162 179 Kg ry- kg FU-1 6,8 5,23 5,5 PH 3,94 3,99 4,1 Kuiva-aineessa g kg-1 In DM g kg-1 Maithapp Lactic acid 45 84 87 Etikkahapp Acetic acid 15 22 38 Prpinihapp Prpinic acid,1,3,8 Vihapp Butyric acid <,1 <,1 <,1 Skeri Sugar 35 22 16 Typpi itrg 28 28 31 Kknaistypestä g kg-1 In ttal nitrg g kg-1 Liukin typpi Sluble 524 553 545 H4-51 5 6 Vunna 1988 laidunkausi päästiin alittamaan hiukan liian myöhään, ja ruh vanhi npeasti. Kk simmäis laidunkaud ajan ruhssa li vähemmän raakavalkuaista ja emmän -kuitua kuin muina kesinä (Taulukk 1). Laidunruhn valkuaispitisuus li krkein klmannella lypsykaudella, jllin ruha li ajittain niukasti, ja se juduttiin usein syöttämään aikaisella kehitysasteella. 2.3.2 Muut rehut Kkeessa syötettiin kelasilppurilla krjattua, Farmi-liuksella salvsiilihin (6 x 6 x 8 m) säilöttyä turerehua. Timtei-nurminatavaltai- set nurmet niitettiin klme kertaa kesässä. Säilörehunurmi vutuin typpilannitustas li 23-24 kg /ha. Klmann lypsykaud rehu tehtiin keskimäärin hiukan nuremmalla kehitysasteella, jt s raakavalkuaispitisuus li krkeampi ja -kuitupitisuus alempi kuin muina lypsykausina. Säilörehun kuiva-aine raakavalkuaispitisuus li 1. lypsykauta keskimäärin 171 g kg1 ja seuraavina kausina 173 ja 19 g kg-1. Rehuarv li kaikkina vusina hyvä (Taulukk 2). Rehu säilyi hyvin, mutta tis ja klmann kaud näytteid vain tyydyttävä skeripitisuus sekä melk krkeat mait- ja etildmhapppitisuudet paljastivat rehussa tapahtune jnkin verran myös ei-tivttua käymistä. 1

Taulukk 3. Heinän kstumus ja rehuarv. Table 3. Chemical cmpsitin and nutritive value f hay. 1 Lypsykausi Lactatin 2 3 Kuiva-aine g kg-1 Dry matter g kg-1 898 899 9 Kuiva-aineessa (ka) g kg-1 In dly matter (DM) g kg-1 Tuhka Ash 54 55 57 Raakakuitu Crude fiber 359 348 35 Typettömät uuteaineet FE 453 464 464 Raakarasva Crude fat 19 2 17 Raakavalkuain Crude prtein 116 114 112 Srv DCP 71 73 69 Sulavaa rg. ainetta g (kg ka)-1 Digestible rg. matter g (kg DM)-1 644 669 643 Kg ka ry-1 DM FU-1 1,78 1,65 1,75 Srv g ry- DCP g FU-1 126 119 121 Kg ry-1 kg FU-1 1,98 1,83 1,94 Ry kg ' FU kg' DM,56,61,57 Heinä paalattiin immäkse pyöröpaaleihin, ja krjuu nnistui kaikkina kesinä hyvin. Heinänurmi keväin typpilannitustas li 11 kg ha-1. Heinän kuiva-aine raakavalkuaispitisuus li keskimäärin 114 g kg-1 ja -kuitupitisuus 352 g kg-1. Rehuarv li kk kke ajan hyvä (Taulukk 3). Ilman valkuaislisää syötetyn kaura-hraj auhn kuiva-aine raakavalkuaispitisuus li keskimäärin 138 g kg-1. Valkuaisrehuna sekse lisätty rypsiruhe nsti raakavalkuaispitisuud 165 grammaan. Valkuaispitisuus li matalimmillaan simmäisellä lypsykaudella (Taulukk 4). Väkirehusest rehuarvt livat keskään lähes yhtä suuret. Eri lypsykausi välillä ei llut leellisia erja. Sekä laidun- että sisärukintakausi aikana syötettiin samanlaisia kivnäisrehuseksia eli lypsäville lehmille ns. viherkivnäistä (Ca:P=1,5:1,2-3 g/pv) ja ummessa leville fsfrikivnäistä (2 g/pv). Jatkuvasti sisällä rukitut lehmät saivat 1 ml viikssa ADE-liusvitamiinia kk kke ajan, myös kesällä. Laiduntaneet lehmät saivat lisävitamiinia vain sisärukintakausi aikana. 2.4 Tietj tallnus, näytteid tt ja analyysit 2.4.1 Rehut Heinä-, säilörehu- ja väkirehurukinta li yksi- 1örukintaa. Annst ja jätteid määrät tailnettiin tietkantaan päivittäin ja lehmäkhtaisesti. Kahd viikn syöttöä edustava säilörehunäyte tettiin suraan siilsta. Heinästä ja väkirehuseksista kerättiin punnituspaikalla neljän viikn syöttöä edustavat näytteet. Laidunruhsta aina n uudelle lhklle siirtymistä tetut näytteet yhdistettiin viikn syöttöä edustaviksi näytteiksi. Karkea- ja väkirehuista tehtiin Maatalud tutkimuskeskuks (M1'1) ktieläintutannn tutkimuslaitks labratrissa rehuanalyysit, säilörehunäytteistä myös erikisanalyysit. Kuiva-ainemääritystä vart näytteet kuivattiin 15 C:ssä. Analyysit tehtiin 6 C:ssa kuivatuista näytteistä. Rehuanalyysit sekä säilörehun laatua ja säilönnän nnistumista kuvaavat määritykset tehtiin samin metelmin kuin edelli- 11

Taulukk 4. Väkirehuj kstumus ja rehuarv 1 = vilja, 2 = vilja + rypsiruhe. Table 4. Chemical cmpsitin and nutritive value f cnctrates. 1 = cereal cnctrate, 2 = cereal rapeseed cnctrate. Lypsykausi Lactatin 2 2 1 2 1 1 1 3 2 Kuiva-aine g kg-1 DM g kg" 865 866 873 874 875 876 Kuiva-aineessa g kg-1 In DM g kg-] Tuhka Ash 26 32 26 33 26 33 Raakalcuitu Crude fiber 8 87 78 85 76 85 Raalcarasva Crude fat 39 46 4 47 4 43 Raakavalkuain Crude prtein 134 156 14 169 14 17 Srv DCP 16 124 111 133 111 134 Kg ka ry-1 Kg DM FU-1,9,9,9,91,9,91 Ry kg-1 ka FU kg-] DM 1,11 1,11 1,11 1,1 1,11 1,1 Srv g ry-1 DCP g 95 112 1 121 1 122 Kg ry-1 kg FU-I 1,4 1,5 1,3 1,4 1,3 1,4 sessä Phjis-Savn tutkimusaseman kkeessa (Ettala & Virtan, 199 a ja d). Kivnäisja hivainemääritykset tehtiin MTT:n keskuslabratrissa. Karkearehuj rgaanis aine in vitr-sulavuus määritettiin Phjis-Savn tutkimusasemalla (Mke et al., 1979; Ettala, 1984). 2.4.2 Mait Maittuts mitattiin lypsy-yksikön lasikuvun asteikn avulla. Lehmäkhtaiset aamu- ja iltamaitmäärät tallnettiin tietkantaan päivittäin, kk lypsykaud ajalta. Lehmäkhtaiset maitnäytteet tettiin lypsykaud alussa neljän viikn aikana kerran viikssa. Seuraavat näytteet tettiin kahd viikn välein, neljä kertaa, ja s jälke neljän viikn välein lypsykaud lppuun saakka. äytteet analysitiin Valin Itä-Sum aluelabratrissa Lapinlahdella. Maitnäytteid kstumus eli rasva-, valkuais- ja laktsipitisuus analysitiin IR-metelmällä (Milcscan 65). FCMeli 4-prsttin maittuts laskettiin kaavalla (,15 x rasva-% +,4) X maitmäärä (Sal et al, 1982). Erikse tetut aamu- ja iltamaitnäytteet myös analysitiin erikse. ECM- eli ergia-arvltaan samansuuruiseksi (3,14 MJ kg-1) krjattu maittuts laskettiin kunkin lehmän maidn rasva-, valkuais- ja laktsipitisuuksi mukaisesti kaavalla (383 x rasva-% + 242 x valkuais-% + 165 x laktsi-% + 2,7)/314) X maitmäärä (Baevre et al, 1988). Sluluvut laskettiin Fssmatic-metelmällä. Maitnäytteid bakterilgiset tutkimukset tehtiin tarvittaessa Eläinlääkintäja elintarvikelaitks (EELA) Kupin aluelabratri s sa. 2.4.3 Elpaint Lehmät punnittiin seitsemäntä päivänä pikimisesta. K. elpain tallnettiin lehmän pikimapainksi. Muullin lypsy- ja ummessalkausi aikana lehmät punnittiin säännöllisesti neljän viikn välein, kahta peräkkäisä päivänä. Keskiarvja käytettiin laskettaessa esim. painn muutksista aiheutuvaa ergian vapautumista tai situtumista. 12

2.5 Ravinnntarvrmit Rehuj ergia-arvt sekä eläint ergian tarve laskettiin rehuyksikköinä (ry), valkuaissisältö sekä valkuais tarve sulavana raakavalkuaisa (srv), 1.1.1983 käyttöön tetun rehuarvjärjestelmän mukaan. Energian tarve elatukse laskettiin kaavalla (elpain a75 /5.75) -1 X 4, ry d. Maidntutantn laskettiin tarvittavan,4 ry per kg FCM. Yhd kiln lihmise laskettiin tarvittavan 2,5 ry, ja saman määrän ergiaa laskettiin vapautune maidntutantn lehmän laihtuessa yhd kiln. Tiineyd aiheuttamaksi ergian lisätarpeeksi laskettiin 7. kuukaudella,8 ry, 8. kuukaudella 1,4 ry ja 9. kuukaudella 2,2 ry (1-4. Valkuais tarve laskettiin sulavana raakavalkuaisa: ylläpitn 75 g srv per ylläpit-ry, maidntutantn 6 g srv per kg FCM sekä 7., 8. ja 9. tiineyskuukaudella 12 g srv per tiineyd aiheuttama lisä-ry (Sal et al., 1982). 2.6 Tilastlliset metelmät Maittutsaineistt ja maidn kstumusaineistt analysitiin tistettuj mittaust kkeina, jissa li klme keyksiköt ryhmittelevää tekijää (väkirehutas, valkuaislisä, rukintatapa) ja kaksi tisttekijää (lypsykausi, peridi). Analyysit perustuivat sa-saruutuketyyppisiin sekamalleihin (Gill, 1988). Osa aineiststa analysitiin myös erikse jk väkirehutasj tai valkuaistasj suhte, jllin malleista kyseist tekijöid vaikutusta kuvaavat termit jäivät pis. Mallit valittiin vasteid eläinkhtaist pr fiilikäyräkuvi (Weiss and Lazar, 1992) ja eri ajankhtina tehtyj tistmittaust krrelaatimatrlisi avulla. Malli parametrit estimitiin REML (Restricted Maximum Likelihd)-metelmällä. Keskiarvj väliset ert testattiin t- tyyppisillä testeillä. Analyysit suritettiin SAShjelmistn MIXED-hjelmalla (SAS, 1992). 3 Tulkset ja niid tarkastelu Enn aineistj tilastllista analysintia niistä pistettiin kaikki vastemuuttuji arvt eläint sairausajilta. Jiltakin lehmiltä - arvt pistettiin kk lypsykaudelta, jiltakin vain tietyltä ajalta lypsykausi sisällä (Taulukk 5). Lypsykaudet jaettiin kuute viid viikn pituise peridiin siirtymällä päivittäisistä tiedista sin viikn jaksihin. Js mittaustulksia viiklla li vähintään viideltä päivältä, kunkin vastemuuttujan arvksi tuli näid viid-seitsemän päivän keskiarv. Js mittaustulksia li vähemmän, vastemuuttuji arvt kyseisellä viiklla laitettiin puuttuviksi. Viikn jakstuks phjalta siirryttiin kuute peridiin, jllin kunkin vastemuuttujan arvksi peridilla tuli viid viikn mittaustulst keskiarv tai puuttuva arv, js useamman kuin yhd viikn mittaustulkset peridin sisällä puuttuivat. Js vain yhd viikn tuls puuttui, se krvattiin edellis ja seuraavan viikn keskiarvlla ja s jälke laskettiin viid viikn (=peridin) keskiarv. 3.1 Rehunkulutus Rehunkulutusluvut laskettiin ympärivutisella sisärukinnalla lleilta lehmiltä päivittäin kaikki lypsykausi ajalta. Laiduntaneid lehmi väkirehunkulutus laskettiin myös päivittäin kk kke ajalta, mutta kska laidunruhn lehmäkhtaista kulutusta ei mitattu, laiduntaneid lehmi karkearehuj syönti ja sit myös kknaisrehunkulutus li laskettavissa vain sisärukintakausi ajalta. Ketekijät vaikuttivat ayrshire- ja friisiläislehmi rehunkulutukse useimmit samansuuntaisesti mutta kuitkin eri vimakkuudella, jt syöntimääriin syntyi suuriakin rtuj välisiä erja. Rehunkulutus- ja myöhemmin muissakin tulksissa käsitellään ayrshire- (ay) ja friisiläisrtuiset (fr) lehmät erikse. 13

Taulukk 5. Tilastllisessa analyysissa lleid ayrshire- (Ay) ja friisiläislehmi (Fr) lukumäärät. Table 5. umber f Ayrshire (Ay) and Friesian (Fr) cws in the statistical analysis. Ryhmä Grup Lypsykausi Lactatin 1 Ay _ FrAy 2 Fr Ay 3 Fr 1 S ElV1 6 5 3 4 2 4 2 S ElV2 6 3 6 3 5 3 3 S E2V1 6 4 4 3 3 3 4 S E2V2 5 3 4 3 2 3 5 LEIVI 5 5 3 6 1 5 6 L ElV2 4 6 4 6 3 6 7 L E2V1 5 6 5 6 4 5 8 L E2V2 3 5 4 5 3 5 Rtu Breed Ayrshire Ayrshire 4 33 23 Friisiläin Friesian 37 36 34 Energiatas (E) Energy level El 21 19 16 19 11 18 E2 19 18 17 17 12 16 Valkuaistas (V) Prtein level VI 22 2 15 19 1 17 V2 18 17 18 17 13 17 Rukintatapa Feeding Ympärivutin sisärukinta (S) Indr 23 15 17 13 12 13 Laiduntamin + sisärukinta (L) Pasture + indr 17 22 16 23 11 21 Eri valkuais- ja väkirehurukintatasilla lehmi laidunpäivi lukumäärä ryhmän eläinmäärää khti li likimain yhtä suuri yli lypsykausi ja peridi laskettuna. Ay-lehmi keskimääräin laidunpäivi lukumäärä vaihteli eri valkuaistas-väkirehurukinta-ryhmissä 11 -päivästä 13 päivään (keskiarvt paintettu eläint lukumäärällä). Fr-lehmi keskimääräin laidunpäivi lukumäärä vaihteli ryhmittäin yhdeksästä päivästä 11 päivään. Eri lypsykausilla peridi välillä li laidunpäivi määrissä suurta vaihtelua (Taulukk 6). Päivittäin kknaiskuiva-aine kulutus, eli säilörehun, heinän ja väkirehun syönti yh- tesä, li kaikissa keryhmissä alimmillaan kke simmäis lypsykaud aikana, jllin yli pulet lehmistä lypsi vasta simmäistä kauttaan (Kuvat 1 a, 1 b, 2 a ja 2 b). Seuraavina lypsykausina kaikki lehmät livat jk tis tai useamman kerran pikineita. Väkirehun kulutus li jkaisella lypsykaudella krkeimmillaan kahd simmäis peridin aikana. Tisesta peridista etepäin li väkirehun kulutuksessa havaittavissa selvästi laskeva trdi. S sijaan karkearehuj, säilörehun ja heinän, syönti li ylesä alimmillaan simmäisellä peridilla eli nin kuukaud kuluttua pikimisesta. Karkearehuj ku- 14

.5 '..-..,i z -,... 45',.:,..z g..;..x,.,...;',`,',3 a..k>.. >.... ''...-, > 2, t. -....) a.,- :t4 z. z....,,,,, c.,:3. E g, -,?..D.... e.,,- - 2 bc ''' C..5. ''' '". ' 42 ".`3.."', E &.'-å...,2-...,._,,_,.,..,,... `.'.. 3 rd lactatin 2 nd lactatin cn c 5' cz, cn C c';', '-^" -.^" "" "1" xr-) cs.1 "- r l (l r-- "d" " ^,r) (-4,C) r`71' ce7, - R 5, cn dt- V") R n. ^ tr) _ 1r) a. 22 c i c Cn "2) c I r, tr) 1 st lactatin cs- r, c /1.1- /1 /1,..1.........,..,i-.i....1-.. ''.,?-ri 11-'.. d-' "...,...... 4 zi±..;... 5,._.,,---, 'd".:-. :1-'.- C' '.z.. i....,c, al Tzl W i-1" L 4 [ 7 [ 4..- > '-'. > O4 1.) ti..c.:.-.. >, <.c a 15

2 V1 E1 SISÄRUOKITA IDOOR FEEDIG V1 E2 16 - cr> 12 E- 8 : >. cn 4 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 V2 E1 2 V2 E2 16 4 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins E Väkirehu Cnctrate DSäIörehu Silage Heinä Hay V1 =ilman valkuaislisärehua Withut prtein supplemt V2=rypsiruhe valkuaislisärehuna Rapeseed meal as prtein supplemt E1 =matalampi väki rehurukintatas Lwer cnctrate level E2=krkeampi väki rehurukintatas Higher cnctrate levet Kuva 1 a. Ympärivutisella sisärukinnalla lleid ayrshirelehmi päivittäiset kuiva-ainesyönnit. Figure 1 a. Daily dry matter intake f Ayrshire cws fed cntinuusly indrs. 16

LAIDUTAEET OUTDOOR FEEDIG 2 V1 E1 V1 E2 16 12 : 4 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 V2 E2 V2 E2 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins ffi Väkirehu Cnctrate DSäilörehu Silage El Heinä Hay V1 =ilman valkuaislisärehua Withut prtein supplemt V2=rypsiruhe valkuaislisärehuna Rapeseed meal as prtein supplemt Ei =matalampi väkirehurukintatas Lwer cnctrate levet E2=krkeampi väkirehurukintatas Higher cnctrate levet Kuva 1 b. Laiduntaneid ayrshirelehmi päivittäiset kuiva-ainesyönnit (sisärukintakaudella). Kuva 1 b. Daily dty matter intake f Ayrshire cws als fed n pasture (during the indr seasn). 17

SISÄRUOKITA IDOOR FEEDIG V1 E1 2 V1 E2 16 12 4 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 V2 E1 V2 E2 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 Lypsykaudet Lactatins 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins III1Väkirehu Cnctrate DSäilärehu Silage 13 Heinä Hay V1 =ilman valkuaislisärehua Withut prtein supplemt V2=rypsiruhe valkuaislisärehuna Rapeseed meal as pr tein supplemt Ei =matalampi väkirehurukintatas Lwer cnctrate levet E2=krkeampi väkirehurukintatas Higher cnctrate levet Kuva 2 a. Ympärivutisella sisärukinnalla lleid friisiläislehmi päivittäiset kuiva-ainesyönnit. 18

LAIDUTAEET OUTDOOR FEEDIG 2 V1 E1 2 V1 E2 16-16 - 4 4 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 2 V2 E1 2 V2 E2 16 16 12. 4 4 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 1 2 3 4 5 6 Peridit Perids 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins ttiväkirehu Cnctrate DSäilärehu Silage Heinä Hay V1 =ilman valkuaislisärehua Withut prtein supplemt V2=rypsiruhe valkuaislisärehuna Rapeseed meal as prtein supplemt Ei =matalampi väkirehurukintatas Lwer cnctrate levet E2=krkeampi väkirehurukintatas Higher cnctrate level Kuva 2 b. Laiduntaneid friisiläislehmi päivittäiset kuiva-ainesyönnit (sisärukintakaudella). Kuva 2 b. Daily dry matter intake f Friesian cws als fed n pasture (during the indr seasn). 19

lutus kasvi analysidun ajan puleväliin saakka, ja vasta viimeist peridi aikana kulutus vähi samalla tavalla kuin väkirehun syönti. äin kuiva-aine kknaissyönti li ylesä krkeimmillaan tis tai klmann peridin aikana eli nin kahd-klm kuukaud kuluttua pikimisesta (Kuvat 1 a, 1 b, 2 a ja 2 b). Sekä ay- että fr-lehmät söivät - kesuunnitelman mukaisesti - krkeammalla väkirehurukintataslla selvästi emmän väkirehua kuin vastaavalla rukintatavalla ja valkuaistaslla lleet matalamman väkirehurukintatasn lehmät. Vaikka matalamman väkirehurukintatasn lehmillä li mahdllisuus kmpsida säilörehun ja heinän syönnillä piempää väkirehumääräänsä, myös kknaiskuiva-aine kulutus li krkeamman väkirehutasn ay-lehmillä suurempaa (Kuvat 1 a ja 1 b). S sijaan fr-lehmi kknaiskuiva-aine kulutus matalammalla väkirehurukintataslla li vähintäänkin samalla taslla kuin vastaavalla rukintatavalla ja valkuaistaslla lleilla krkeamman väkirehurukintatasn lehmillä. Piempää väkirehumääräänsä matalammalla taslla lleet fr-lehmät kmpsivat selvästi lisäämällä heinän syöntiä (Kuvat 2 a ja 2 b). Väkirehusekset syötettiin rasvakrjatun, 4-prsttis maittutks mukaisesti kahdella eri annstustaslla. Matalamman väkirehurukintatasn lehmät saivat väkirehua,3 kg ja krkeamman tasn lehmät,35 kg rasvakrjattua maitkila khti. Kesuunnitelman tteutumista väkirehurukintatasissa tarkasteltiin laskemalla kaikissa keryhmissä väkirehun syönti maitkila khti. Mlempi rtuj khdalla jäivät tteutuneet väkirehun syöntimäärät kauttaaltaan alle kesuunnitelman väkirehurukintatasj edellyttämän syönnin. Kesuunnitelman mukain er,,35-,3=,5 kg, näytti tteutune vaihtelevasti eri rukintatavilla ja valkuaistasilla. Vaihtelua ern suuruudessa li myös eri lypsykausi ja eri peridi välillä (Taulukt 7 a ja 7 b). Ympärivutisella sisärukinnalla, ilman valkuaislisää rukittuj ay-lehmi väkirehurukintatasj välin er (E2-E1) väkirehun syönnissä maitkila khti vaihteli lypsykaudesta ja peridista riippu välillä,-,4 kg. Ympärivutisella sisärukinnalla valkuaislisärehun saaneid lehmi vastaava er väkirehurukintatasj välillä li simmäis lypsykaud simmäistä peridia lukuun ttamatta muullin krkeamman tasn hyväksi, vaihdell välillä,1-,5 kg (Taulukk 7 a). Laiduntaneid ja ilman valkuaislisää rukittuj ay-lehmi khdalla er (E2-E1) väkirehun syönnissä maitkila khti vaihteli välillä,2-,9 kg. Laiduntaneid ja valkuaislisärehua saaneid lehmi simmäis lypsykaud simmäistä peridia lukuun ttamatta väkirehurukintatasj välin er (E2E1) vaihteli välillä,3-,13 kg (Taulukk 7 a). Ympärivutisella sisärukinnalla lleid fr-lehmi väkirehun syönti maitkila khti li simmäis lypsykaud simmäisellä peridilla matalammalla väkirehurukintataslla krkeampi kuin krkeammalla taslla, sekä valkuaislisärehua syötettäessä että ilman sitä. Muullin ilman valkuaislisää rukittuj fr-lehmi väkirehutasj välin er (E2E1) väkirehun syönnissä maitkila khti vaihteli lypsykausittain ja perideittain välillä,1-,6 kg. Valkuaislisärehua saaneid lehmi khdalla er vaihteli välillä,-,4 kg (Taulukk 7 b). Laiduntaneet ja ilman valkuaislisärehua rukitut fr-lehmät söivät väkirehua krkeammalla väkirehurukintataslla emmän kuin matalammalla taslla. Tasj välin er (E2E1) vaihteli lypsykausittain ja perideittain välillä,-,5 kg. Ainana pikkeuksa li klmann lypsykaud simmäin peridi. Laiduntaneid valkuaislisärehua saaneid fr-lehmi väkirehurukintatasj välin er (E2E1) väkirehun syönnissä vaihteli lypsykausittain ja perideittain välillä,-,4 kg (Taulukk 7 b). 3.2 Ravinnn saanti 3.2.1 Energian saanti ja rehuhyötysuhde Energian saanti ja tarve laskettiin v. 1983 käyttööntetun rehuarvjärjestelmän mukaisin rehuyksiköin. Mlemmilla rduilla rdiuista saa- 2

ce,. 6 5 5 6 66 r.-o (4 66 C> 5 5 tz: 3 rd lactatin ev CO r"4.. 5 ce, c C>. C) (4. O 66 6 66 cos 6 n 5 Ci c;' 5 tr:, 6 66 6 cn 66 `. s.c e5' - tr-) - 66 5 66 O cfl!, t 66 5 5- ö 66. 5 5 ö 5 eṅ 5 5 66, cv 6 66 66 O c6 er cr 6 ' cv 5 5 :ei: cr c6 :n 5' 6 '- <1-6666 5 Zrb, c6 5 '. 5 5, 2. lypsykausi 2 nd lactatin O O 5 5 66 cv e-- O 6 66 r- c O 66 5 5 c cr -. ev O cr r- 66 66 6 c O c 66 66 c5.". C> s cv O O O 5 5 6 e l 6 c, 6 O O O ' (-4 rn 66 CD 66 m 66 55 cn 6 d- 5 5 er, 41 'O c O c, O CO c> O. O -7.) 1 st lactatin r4 O O 66 n O O d cr 66 5 5 66 cr O s. O O 66 66 v : cr s O :4:: O cv cv. 5 c5 te': c;" r- - "Zr O Ö 6 cv.. 7 O O ö. 4-- 4 r- ('4 5 5 1 <. 5 66 66 O S c> <( ef 6 5 5,n 66 ö. 66 C 66 S.SLC : 41 I-1- :-I 44 W w W fl W w c,i [4 w UI GL7 :-1 41 T Z cl A 41 w.41 41 cl 41 41 41-41 z 21

- - kr) cv a 1 (-V "I' re ev cv, ev. 66 66 ö 66 66 66 c 6 1, 1Z? - c e, 5 ö c6 66 66 66 66.7 r,. c>. e er, C11 \ ',ZT C>. d 5 5 ö 5 5 66 6 ö 5 66 ö ' et - - O., O O cv 5 5 6 6 ' O O. C>, c 5 5 ö 5 5 5 - )-4 C 1 - -et re. s c r') 66 66, 5 5 5 et r- S [1. C,1 s c, 66 66-5 66 66 5 5 5 6 cv i e - - C7, O O O rn, O O 66 66 ö 6 66 5 5,c) tr, c, O O O O, O O 66 66 ö 66 66 c, 66 5 Cr, - ' - C c. O cv cv ev e5. 6 r- 1-1 1 Cr, -. c re c, 6 s tr) c)- ',r),,..., % C1. C,1., <V., 66 66 c:5 5 55 c, e' Cr, `rt 113 C 1 c.,7 rn., 5 7 tr,.1. 1.1. 1, 'O cv cv, d 5 66 66 & 66 1 (V Cr,,., Cr C 1.,, 66 66 5 66 c, c, - -.1:1' CO ' 1 - Cr, - O O O O O O O d 66 66 ö - S '-'. Cr, - 1,-, 1,--,, --, E--, ce c cv., O O s cl, c, cv c) ci. c, c) 5 5 5 c, 5 5 5 ö 5 5 66 c.2..) 1 ), cv, s --. V:).--. et 1 ce c ce ce re c re c ce c, re. c 55 5 5 `1.. rt.1 5 5 5 5, 55 55 c, 5 5 5 - _. p, FT 1 ',1 - e- W III T.TI w t:x w w w w w w..., >.. " -> > å.4 t.5 > -7....., -6-,%' 3.3. 5,.33 -,9.5..>.3 'ä ) 5.,.5.. :szt',..! S,,, c 2 2

tu kknaisergian määrä li 2. ja 3. lypsykaudella selvästi suurempi kuin simmäisellä lypsykaudella. Kullakin lypsykaudella lehmi kknaisergian saanti saavutti huippunsa klm simmäis peridin aikana, useimmit 2. peridin aikana, laski tämän jälke alemmaksi peridi peridilta (Taulukt 8 aja 8 b). Ay-lehmi kknaisergian saanti li pääsääntöisesti krkeampi krkeammalla kuin matalammalla väkirehurukintataslla. Fr-lehmi väkirehutasj väliset ert eivät lleet yhtä selkeät varsinkin klm simmäis peridin aikana saatti niid ergian saanti lla suurempaa matalammalla kuin krkeammalla väkirehurukintataslla. Mlemmilla rduilla ert ergian saannissa väkirehurukintatasj välillä livat varsinkin sisärukintaryhmillä klmella viimeisellä peridilla selvemmin ylemmän väkirehurukintatasn hyväksi (Taulukt 8 a ja 8 b). Rehuhyötysuhde laskettiin jakamalla lehmi päivittäin ergian saanti rehuista (ry d-1) päivittäistä maittutsta (kg d-1) khti. Mitä piempi suhdeluku li, sitä edullisemmin mait tutettiin rehuista peräisin levalla ergialla. Mlemmilla rduilla li kaikilla lypsykausilla selvästi nähtävissä, että näin laskettu rehuhyötysuhde li parhaimmillaan lypsykaud alussa simmäisellä peridilla. Peridi peridilta rehuhyötysuhde hunni, eli lypsykaud edetessä maittutsta khti kului yhä emmän rehuj ergiaa (Taulukt 9 a ja 9 b). Ympärivutisella sisärukinnalla lleid ay-lehmi rehuhyötysuhde näytti lle tisella ja klmannella lypsykaudella vähän parempi krkeammalla kuin matalammalla väkirehurukintataslla. Ert eri peridi välillä livat kuitkin suuret ja etkin simmäisellä lypsykaudella sekä myöhemminkin muutamilla perideilla myös matalamman väkirehurukintatasn hyväksi. Laiduntaneid aylehmi rehuhyötysuhde li s sijaan melk selvästi parempi matalammalla kuin krkeammalla väkirehurukintataslla (Taulukk 9 a). Ympärivutisella sisärukinnalla lleid fr-lehmi rehuhyötysuhde li selvästi parempi krkeammalla kuin matalammalla väkirehurukintataslla, erityisesti kke sim- mäisellä lypsykaudella. Tuls li samanlain sekä ilman valkuaislisärukintaa että s kanssa. S sijaan laiduntaneid fr-lehmi väkirehurukintatasj välillä ei havaittu selvää era. Ert Vaihtelivat peridilta tiselle siirryttäessä paljn, mutta laiduntaneid fr-lehmi rehuhyötysuhde li kuitkin useimmit parempi matalammalla kuin krkeammalla väkirehurukintataslla (Taulukk 9 b). 3.2.2 Valkuais saanti Valkuais saanti ja tarve laskettiin v. 1983 käyttööntetun rehuarvjärjestelmän mukaisesti sulavana raakavalkuaisa (srv). Samin kuin ergian saanti, valkuais saanti li sikklehmi suur suud vuksi alimmillaan kke simmäisellä lypsykaudella. Mlemmilla rduilla valkuaislisärehun vaikutus näkyi lehmi valkuais saannissa, jka li lähes pikkeuksetta valkuaislisärehun saaneilla suurempaa kuin ilman lisää. Tisella ja klmannella lypsykaudella ert livat valkuais saannissa valkuaislisärehun saaneid ja sitä ilman rukittuj eläint välillä keskimäärin hieman suurempia kuin simmäisellä lypsykaudella, ern vaihdellessa hieman perideittain. Rdut eivät pikneet paljn tisistaan valkuais saannin suhte; kuitkin fr-lehmi valkuais saanti li jnkin verran suurempaa (Taulukt 1 a ja 1 b). Pii er rtuj välillä jhtui fr-lehmi hieman suuremmasta kknaiskuiva-aine syönnistä, jka nsti myös valkuais saantia (Kuvat 1 a, 1 b, 2 aja 2 b). Samasta syystä valkuais saanti li hieman runsaampaa krkeammalla kuin matalammalla väkirehurukintataslla. 3.3 Taseet 3.3.1 Energiatase Energiatase laskettiin ertuksa ergian saanti rehuista (ry d) - elatukse ja maidntutantn vaadittu ergian tarve (ry d-1) tta humin elpainn muutksista aiheutunut ergian vapautumin tai situtumi- 23

h c, C -.1 5 C". C - - '.O.. 3. lypsykausi 3 rd lactatin 11 S fq S Q S 1 C11 d" C 1 Cis., h, d" - (-,1 5 c i' as cr. 5 r- te-) in vn v-1 O' v I te"/' C;^ d's - )-7-7 -1 - e11 tr) s Q 11) \C csi e I cteei 5 - kr) - er c, v c4 (.4 - eq eri S. 1 s., C> - 5.,n - 5 v:5; c is ezr, -r k er (4 CO. eq c)t 11 - Ifi - (-ei' eri' (-.1 n c i n. eq 1 1/1 ti") CO 1 1 1 v-l 5 -eli' 5 4-4 r-4' -7 est 2. lypsykausi 2 nd lactatin 11'. 1 GO,11 VI e 7, - cv ke-7 c-'1 5 (.4 eri' -7 kr) VI 1 1-1 tn c t-. <I- S 'I' 1 C11,n C 1 - S - 1:, (-4 e,-;" c) v5 5 cq ri Cq d" e 1 e11 s \ s n c> -- c3;7 2 (<1 :2:-;,11 S CO 1 C h R,,C) c, 1 1 c, S c, - 11'. csf )-71' v-7-7 '.. O t-i' 1 Cl. CI C 1,r) s PZ r- v-) " GT, - CF 6.5 e.-;' (-4 v5 5,:t' 5 r-- -1- r- Cs1 d- (n,r1 a SID a (.1, C 1 c c; 5 c4 '. rq c (-4 eq z. r- cv t- "et- - kr) ka n r- - 1 1 e-s1-5 csir c> cs 1. lypsykausi / st.1" Cg ",1" \,f),n C7 =1:, h,4-1 7. e<-1- - 5 5.4 5.~ 5 r 4 5 r- c>.. )1 )1 VI 1 h lin..1... CO - CT. CO C c. 5. C f C5 g C5 5 (-4 5 1 CO 1 CO vz Irå. 1" a C1 ei:, Cq,C, cv k. yl.. essl,-. It., s,., Csr e' 1" '-' (-4' 5 g - - ee'i'.--. Il c'1,-1,-,,-, - Ce c C11 - s s. 1...1 (7, r- n - z,-. r--.. -,...,n.. cry, CV '..--4 1 C1 CC 1)-Cr `,1- (1 --, - C4.- C5 e`i.-"' 7 C`,1',-, ^, 5 er7 5 el.--,,--, --.,--. [1.1 e 4 [.11 [17 ".4 FJ e i.>" 24

3. lypsykausi 3 rd lactatin,td" M - --,.., r-,,, - 5,(--- VDet Od- "7,r1m,r), -c '.''J:. t`.,r),,-, -.,. -- - ',r^ 55,-1 -, sz 4(4 M M\CD M~ tn5,-e 1 m O -,1..,1:- tr) na,..1-,1- v:,.,]:,,--, c:d C 1,1- s5 d- M - 55 VDet c, 'I-.n (1,... r.1 cr,,m,,-,,r4 r.,f,..-. u. ' 55 ö C7, C r-r, M5., c -:t-,-., t...,,,,1-5 v-),n MS sj n,1=^ -., e,.. -,t"5 c4,1-,.1-5,e) siet ' ',- -. \ \ WS, r-r kr) wi r, (-1.... Ril. m-,.,,,, eqh c' 1-V-":)...:i--,n-... -.,,-, 'I,1: c.1,, v-i.,-. vp,,, m -, IV:. 5-. 5 Os.D v5- r-r M' ''',-1 1(4 (r) 41 Ccl- V-) ' a. Stn, Ottn chn MV1 1-4 n,. 5 tr, S' 1 ~d-.,n M5 m5 d- d- C7. n c C-4' - n- c.,.1- r l^ v-)5 m 2. lypsykausi 2 nd lactatin v7 et In et cr) c7,,5,1-'5,i-., --, C>., d''5 - -1-- C' c s. 5., -, S t`,11 C,, et ce.-. Ce1',..i -. ' CT,,n eṫ.1-'-,,r).,.;i : tr) et Ci, - v-)5 O' 55 et t-. '.5-,,-7 '1«., s., v:, - C, el- et --, s ev (-7 _ -.-7 4(4 cv, :5-4(4 -,g 'O s d-.,,i'- C,, et S 5 _ -- et. 5- \ ',,.,,t''.- et,t-1 CO - -, cr, ev..,g^ -. ev '. :^ - et ~ Il ev [fi,-7' tci,-7' '(4 C\ csi O S c tn-, tn5 kr) S tn-:' d-,. Ce. v5- ev S eṫ. ct -, v-7,- 5-,^ CT, et ',,- 7 5,:i,. c, l--.-7'.5. -e2,,c 'h V:,;.,,..i',. -5. t vnr.-,,,, t---.. cl,.-,-;',::, t- '\..,.1.5 m, 'ei-. '4. r - tn-,f- ',n-7',-1 '1. -.'1-,,,,-.. tn,i _ m.i., --: c:,',.,, 1. lypsykausi / st lactatin,n vc a\c, n' in., c5c5- =c5. -, m C, t n,,,x. ir :. -.5 (4,-, -, -- ' m,..i,t v:, = C..- Ö,,n,-.1 mtn c:)c',1 -.5 (-4-.,-.. mm tn-. m '.t--. ~ n el. ~c, r = ~... 1.s. 4 n '4...,-5 5- cfl-1-. 5 VZ,..1. 5 m -- m -- c,f5...n r,ic, _ c.,,, cfl n c4^ -, ' ',:c; c.. - (-4 - l n n M-, -.-1 s, 4 m5,vi,s. m (-4..d:5,flr-- 4,.1,(5, 1.. cpc, 1, ^ 5 l et r.--1- -.5,,, csf5 m ' (.,-."..1- M -,I- trl,.. 1- (-,(-1. M-. -1-.=). -,,,, c,f-. - c,f -,,,:i: M-. -- -,Ic.,,c, _. r--- Mesi' cv cv,r) v7 n nn -. c.f.- - `Zr 1 tr1 C... ö c,f(-4. - -. c,( `?' m R. (-4 n e41,,41 el. 1,.,,..) ~ -, '(4, O (-.- : -r- --m,,-). - n m.,]: M.. M- v--)m as rfl n nn 4-41 C41 (-1,., c_.9.t.-.. m- _.5. g.3"-' -, ) c.z.,.-2 ) -c,(r.5:. ö (r) -, :., e '1... W 4:1 G'T w ill,.7 w...4 W. la e :., Z '-'' (" I '>-. rs 1.. r. 1 > 2 2 '' cl, 5 25

upper figures) and standard deviatins ( lwer figures ) are prested fr differt e l >,...... '(1 Q- Q b Q.C O 66 66 66 66 ef C 5 5 VI - v et et s as et vz,. s.., n 1:, `C,. 4 6 4^ 66 6 5 5 tr) s trt s trt 411, V:). tr) kr) V:, '. v-1 1. O 66 5 66 5 ö 5 66 d 66 66 ( 1 7-4 tr) C 11) S O ' 7,, In Lel e.,n,7 6 6 c, 6 c, 5 ö cr, et- 1-4 s V") tn,ne l 66 66 66 66 <=e) 5 5 6 66 s. v-) s,7 1t", 1-1 v-) VI,7 tn / VI., tn,7 - tn., 6 66 66 c, c, 6 6 66 6 5 Cr,. 5 5, In 1-1 1... O ns 66 c, Q 66 tn et- '. tn v-t. tel Cr, tn O '., t-- 5 V:, - 66 66 66 66 66 66 66 66 O tr, 1n 1. -4 1 s7 O- 1., 1-1 '. 1 5 ö tr) Cts VI s s S S t7 uct 1/47 ne s,./d - - v. 66 6c 66 5 5 66 ö 6c 5 5 VI S 1 Csi eq 1 e,) (,),4 t V:, trt trt,r) h, O 5 66 66 6c 66 66 ö c6 66. v") S, s s VI S ne s,n.1- VI '(1,n 5 c, 5 5 5 5 c, 5 5 5 5 5 5 s - te-) - c, c, - O 9' VI. In V3 In et,,./.., t-- - 5 66 5 e:; 66 5 5 5 6 et l et,. VD 1-1 ' V) '.3 O s. VD V:,. VZ, V:, ei,. te., te-, 1. 1-1 et et, et et et.7 V:: - 1 5 1.. 6 66 cc 6 66 5 5 66 6c V:, kr) 1f1 Lel s Cr, ei- trt. In '(1 _ In,./D ', O 66 6 ö 66 66 5 Q 66 ö 66 5 5 s. Cr, S l et s,n vl,n v-1 c O Ir], O ö 5 5 5 5 5 - ;" ;( a LT.1 e e- V) 26

, ><.'' k. OD E,.... 'Ell --,. W e.9. : -..., --: X L. Ii 3 -, e -S:...-..,.5 > ö 5-8 5 -z2 >, - > c5.-,-9 2, 44 -=';'.r.,- 8.. r.5-4 -.. OD..-.he >.. 2,. "1.a al=..,.,.,.......,.. 8.5" k., -Ci ' '-,,- --- >,.4..z.... z,..., ',5,-,tz., c - -<.2Z i...'...,j 7,...,-.,,, ~ '2 ;,i S1,. d ;1.< <-<.15 ä - '7,..X ""::.z :.< 2 -">,',..7". 2.,..E.., c4 el. et, et, er. vd,r.. eq r- '' r-,r r- vz, eq s V) VD vn VD VD ' CD VD ' ck v, ö 55 ö 55 ö 55 55 55 vp,r C V7 CD,r n rq un VD rq VD CD un CD VD VD ÖÖ ÖÖ 55 55 55 ö c'.,l s,r rn,r v). n vn vn n s n 1/4.. n,,d = 5 55 ö 55 ö 55 ' ' 55 55 ö '. mm Q n n s n n s n nq s n n d 55 55 55 55 ec 55 c55 ö n n 5 r- cr) eq C V-),r C Ul V'D C es1 vn n,r vn n = 55 55 ' ' 55 ' ' 9 ' ' CD,r SV-) M Wtr) '. e VDr-- M M vn,r c). vn 55 55 c) ö 55 c) 55 5 ö 5 = CD VD V;,r CD CD rq \ sc+ VD CD V7 r- VD CD VD VD CD 55 55 ö5 öö 55 55 9 55 55 ö v) C Le")..I r- Vl V) erl r-..., VD VD -, ' trl vn., S. VD V) R, VD V) CD CD g 55 55 ö ' ' 5, 55 55 ' ' ' ',''' ) vn n V3 ' r- '' r- vn 1-1 C r., V') "" r- --. r- ) s., v-) v")., v-1 v=.,,c). ) ' 55 55 55 55, 55 55 c ö 55 ö.5. "n., C r- n VD VD eli C VD vn c) VD v") CD CD R.,,r) 5 vn 5 v-) '. ',n... 55 55 c 55 55 ö 55 55 ö c ''.C1 v-, --,r ev..-1,r eq 1.8.4 VD v") vn vn,-1,c, vn vn n c.5. vn 5 un5 c., vn cd vn 5 e vn cd V-) CD, vn cd 55 55 ci, 55 5 c.:7 55 55, e55 55 -. er v cp,r,c(-1..er v),r s e n,r r, _,,z -1 un CD un cd R, vn c:d., -et 5 CP vn vn 5 e vi cd '- 55 55 ' 5 ö 5 5 ' --i C?,..) j> 5..5. cd r- ' i VD,r <-. r- un.7 r-,r - s-,. c.., sc g s- s r-,c,,c, e c,.., 5 55 55 55 55 55 55 ö 55 55 e:5, 9 Q' CD r, "r rs1 V= m cr ) ii) v-) v-) r- r- el VD V') vd.7 '' '' un ; '.' CD V), '. 55 55, 55 55 ö d 5 c 55 55 c., vr1 ' -.< ',I...n ' v-, er.--.,i-,1- V,,t cr,..,,' -' VD V7 CD VD CD xil Z VD VD CD V7 VD te öö 55 ö öö 55 e -7 55 55 d öö 55,.. q.) -, c M Cpm v-)v-) 1,1 r-v-1 -.m vl. ^v "I- VD CD n q sc. v) Ln CD u.r. ' v). CD 55 e? ö ö 55 ö ö vn - - vn '5' 'ei. ri,r n vn vn..1 VD, n s VI CD Vn n q c:, V') CD vn 5 vn 5 vn 5.,_, 5 55 ei, 55 55 55 55 55 ö, -,. -'- r-,.1. r- -- vl 1.) C.7 "" -^ VD V-) CD,r., ec.,,; n..1- s n. n s...., 55, 55 c. 5 ö 55 c, - '714 > : -,4 cn,4 = r!,1 ;.1.1 w r4 1). 27

`7 4 et Q r- et CD sz> sej c te) c et.4 4 4.4-4 4 44 7. 3 rd lactatin r-,n tr, S O C - vn vn c l et S O t.n --, -- --.-, et cr, crs et et- C1 ei 1 t- et r-- r-- r- VD --..--. ei 'er ei ell --. ch.c r- - er e l C vn C Un r- r- r- 'er444 S ei O - ei in O C VZ O S 1 S tri cr, O c, cr, c, O 4 4 et vn et --. --. 1(1 C r) crs tri C C 1 vd t- vn - `ei" - ei CO, e ;1 S F`71. 4. GO vd - et n,r) t rn S S el st, et" 1(1,,C) r- C9 VD et --. vn t--.--. 2 nd lactatin k el" C 1-1 cr.4" r-- t, 44- C vn CO ~ " "Ze --, S - ei ei O.-- 4,1 44 4(1 O ei s. 4- C et 4, et s. r-. C Ce, O,-,,JD vn et et C --. C r-- -. 44 c, cr vn r- er un `ee Cl S CO r- Cl et - C ei Ci (5: O,r).1' f Cl ei Ci 1,C) 1 'ei" el r- CO S "ei" O I', ei Cl O,13 O Cr, O e.1, - 4,1 7, 4 4 ei et eq - O C Cl CD VD CT VZ V Cl,F r- rsi ^. - VD C,1 1-1 t 4 1 st lactatin D ei c O O 44 et tin I-- et eī a Cl Cl,n in e-,1,1 "er S ei O C Cl et v:d VD Cl C Cl C sid v-, r- es1 v-,.4 zy 4 4-54 4. C C et CT rq t- C ". ". C r- Cl vd Cl er r- C VD ^. un r- vn vn Ce, Cl ei 1 VI O O S `ei" 1 Cl Cl - I-- O Cl Cl --. tr,,.,-t S Cl ei 11 VD CO 1 S 44,C) vn ' 4 n e n C n n r C n et --. trl -C7 1-4 e:1 > > 44 > > (- O 28

C n et c CD Lin C et c et C> c --. n v Ch C VD C cv C r- t, vn VD - r- et C VO c evi r- Ce C ev 3 rd lactatin -be et r- CD e- CD n es1,t et CD CD CD cv VD CD cs1 ev n fq,t fq %% vd vd - CD r- c cr, e e Q r e rq Vn CD VD r- el et VD n et cv t, et VD %,t V% cv VD v CD % n n CD C VD r, V% V% VD GO C --. n et et CD - n cy cy cy cy cy rn vd r- C et e v et n V> Q ' '.,t et C CD,t r- CD - VD (-V VD CD C t, n vd C et - et CD fq CD n CDrlei eg (V cv et c VD C C vd CD CD r- et et. V> vn n 4% r, VD CD C et '.n VD,t CD 4% c n % fq,t un cy. e, CV ev (V GO vn - et V> CD n r- CD ev el et CD et V% n ev C V> et n n C C VD CD e "" c' n VD et CD CD n fq C n es1 ev I st lactatin 2 nd lactatin, et r- CO eq vd r- vo vd C n On un et n r- CD r- CD VD e CD CO et VD et CD CD vd un C e r- ' (ei e"1 n CD fq C7; fq C CD,--. r- C - n et -- VD er C vn C vn C vd r, V% vn VD r- VD et el CD CD n ei C r- - r- CD ev fq eg.--. Cs1 C,1 C -- (I V% et n et t, VD VD - cv un cs. un VD CD CD VD CD CD C VD - vn -. V r- cl v%,, ' ' ',--. - el cv -. ' el e - c.1 --, rq. rq _, eg -- rq t.._ C n n CD % CD CD --. vn e-4 C CD vn -. et CD -. C C ez VD vd vn -- GO C cv - C r, -..-,,, e- vd C vn fq,...,-. (.4 I., fq fq fq.1. ' CD el. -. el -. et,..., -- cv cy cy cy -, cs.,... -,,t O'. et -\ ' ' tin '.O CD,-. vd - CD ' r- e...,t C, un ' '. 'et V> ' r- e- VD -, cv cy,t VD -- -- ke1.-..-.e1.-1 ' r',1 '- eg es. cy c4 cy r4 -..r, d- d- ''r4 VD V% ' er et c.1 e-, ela et (V n -- '. et GO cy r- n ' e. c et '. un r- es1 C - eg vd -- Ch cl cv CD cv fq el c -- ' -. -, cv -. -..,.,,,.. vd el vd cv..., C ',t CD 4% n -- vd eq,t n vn 'C CD cv vn r-.1. VD VD - et er vd cv n V> et et et 5 d - - - -- ț -- VD csi ee et et -. ' -' evi --:" ez r- ev 142 cv '. % r- ' - r- M% VD r- ' r- r, C r- cv vn % %,t et Vn et et v n ei et, et et -. e- - fq,t -, V: fq,.4 V% rq V7 --.... -z..- --. CD ev et.-1 CD CD cv un,... un un,t un C CV Ch e- V% e',i.7 r- VZ C, t-- C cr 7,,. vn,c, cr..,.- vn _. -. -. -, ' - _. r- -. e _, _. -. -. F ae, a et CD cv,-. et et '1. el n -- GO c et vd c.v VD CD r- n VD ty el un V> et r- vn Ce Vn r.1 V7 Vn Vp 1-4 V% -. --. VD - '-.,- eri,. CV F vn r- vn v% C ch VD c et. ch CD CD vn c i ' VDCh,t CD % ' \ er cv ', CD ' n ' '. '.., r, 4,1,t...,,I. VD --, fq vd n c --. ev...>,-, -. -. F : VD Cr, vn C e4 et n vn C> VD VD e-,t,(? un v cl r- vn,,i,t ' VZ n et -. n eq eq eq -, vn cv c.1 vd --. -,... r- -- cy V D VD, ) -u......-1 15 > cy,5. -- cv '5» '::::: >I (.4 '.:-:: > e :1 >. e.:1 > :- (.....> ;7..,... : 'm LT1 ei L T 7 I.1.-. - C 5 >.7 n7 7.4' v),-.1 z.. cv >. ti ra, 29

(upper figures) and S Vl S S W. n.1-.et W W 7). 66 66 66 ö 5 5 66 6 t- m e i 6 9; O 5 9 )7tip. )2 4 X '4 8 5'2 8 ' c, 9 9 9.7 9 )C VZ,.^.tin V) M M, e 66 T-1 e4 5 c 6-7 5 tn-. S ) li )9 S. Il S V).,.,,-.1-1--.1- m. (-1 n.,.,,'r t.. 5 '6 9-5 6-7 e:' 5 -.- m a, s.,1-,c,r).7,f), tr, s,-4 m V1.7 In.. as. 9; 5 66 95, 7' 5 ö' 5 55 9 66 6' 6 9 W W - 1 /4 S 9 9.7 T-4 S^. kn.7 9 M VI 9 S SS 5 f -r 9 - - 9 c) 5 c)f WS S.7 71.7,-. 9 VI 1-1 9 d. R,, - ö m ö ö 66 6-7 ö 5 a).7m 1. 1-1 M MW y V-1 SW..7V) MW W 5-7 (-1" - )S '1. SO W 9W ) W 9V) 1 S O m c". ö 6-7 c f 55 ' t.sf 5,-..7.7. Z 9.~ OVI S.7 VI S9 Cn n. V MO ).).7 OM -7 5 9' 9 -^ -7 5 )4' 6 c6 9.7 W M '7 V) S -.. kr) y c OÖ.7 W.7W ÖÖ 9 9 VI 1 9 S) 1 SS 99 W W V1V.7 V-1 1-1 V).7. M 9 Ö 1-1 55,4 9.4 97 5 9 9 ö 5-7 5-9 9-6 '. 9 MM M '/ SVI M ".9 9S ;7-7 95' 9 - ö 9-5 5 C 5 S e)] )M W, v) ) -. 66. 6 6 66 66 -; VD W M M W M 5 ^.,1 ln ^. 9 S ^. 9 1. m ) m 5 66 ö 5 5 5 5 5 6 9 66 66 OM S V-).~ M O V).7S VI V1S S V9 S O 9.7V) 5 5 66 g' 5 5 5 5 9 ö M.7. Vi W 9 '/ ' M SS W.7- ) 9 9 ) W.7- V1.7..1.7 m, cr) 5 66,j1' 5 ö 6 64 96 5 - e:5' ET: S W 1 Otn 99. 9 tn.7 ^ 96 5 6.4 ö cs1 3

pp er figures) and,t CL.. WM MM VO VD-. C M 11 O 'i n (-4 ' 55 5-95 9 5 5 5 \CM 56 9 M r-,r M me.].- t. -.1. ('4q-- t- 55 ö 55 5 55-5 MO CO CT MM VD 'M.-O 1-1 VD,r M,r) w s cr- 55 CD 5 -^ 55. '. ' r.1 cr.r-.rz (-.1 r- c-ö n, ('4 (-- nq c 5 55 ö 5- -5 ö 5 55 ö 9-55 ö e-- Mr-- C -r-,v n. r.1.. = 55-5 -5 95 c'4 c:;,r, m MW. mm C n 95 eq.. (5;... vn,t vn n 'C' ml l 1-1 M CD Ö 654 55 r-, örsi" 9 5-7 5 C,t C,t - CO ' ',1 C Vn,t,-, cr, C'IC).,.n -, '.1,...,n_ c.s. Cr- r...,1., - n. O --. - 5 (..] -- c 5 CD 5 - ö -- Ö -. 4 Z ' -- r- '(-1 ' VD ' r- r- ' n n 9 2.- VD un - u) vn vn VD,t CD r- vn C V C C m ṭe 5 55 5555 5 5- ö 6- - 7 ' -,.2) vn CD M r- CD M VO CD CD vd C C C (V C -,r1 -esx "1,,t Vn,t r-. -, C,t.-4 r- VD,..4 55 56 55 55 (-46 55 55 55 ö 's ' s 9 CD M Cr, CD el CD C Vn WD C r- VD (---.. csi.m. C., cn,-,. r----.-,t-. -. --c, qq '_ -,,--, s. in... ' 5 g 55 = 55 55 CD 9 4 C (9 5 (-1 -m mq. q 5 C CD n ö. e9-9- r? -.7 5 m -ev e,1 vn e.,1 (9, c t--,.,res-.--'-. -' (9r- -.,-.1,1. CD vd efl r- r- n Lel Ö- Ö'Ö Ö -5 ----: 5-55 55 55 'd a-.'.,r) c- CD CD M n - C et vn r-,t,t C -- CD vn 4A (9 -. C,r. 1 1 5 (9 CD 'n C'...i 55 5 5 55 ö - 5-55 55 9 vnc r- s4d ' --.,t u% CO C,t,....,n % 5..,-., (),, -,... r,...-. (-4 ('4 r..., 55 - -5 5 ö ö5 - -( 5- s ' ',t CD C ch n...,t vd r- vn...4 cd cd,1 c eq. ei.-1 -. '-.' C CD n, -.4, vn m M 55 -.',5 55 ö 5-5'.' ö 55 6- öd,1 vl WD eg ',t -. cs] n ',t vn VO T!'53' mc se'c'i..,... n -,-..,.. n cn -..-.. -4 -se, '., t... : 55 9, 5-9-,' 9' c5,i-,1 C C vn r- r- CD 4 C vd C 9 n cr V%.. n C CD,t et,t,.. "et,,r '., ' M. (9 55 55 4 55 - -. 55 5 4 5 U I.. cq W - eq e (4.4 - c-,1 ';.1..2 W e4 W W W ri 111 t.,1 W LT-1 (9 >..;: :. 2 =- E : -t > 'E.4-4 z (-4 > c? 5. ' '9 'rs > = 31

n. Eri lypsykausille ja niid kuudelle peridille lasketut keskimääräiset ergiataseet vaihtelivat eri keryhmissä hyvin paljn, negatiivisesta psitiivise. Lypsykaud alussa, simmäis peridin aikana saanti vastasi tarvetta ylesä kaikkein hunimmin (Taulukt 11 aja 11 b). Ay-lehmi ergiatase matalammalla väkirehurukintataslla li useammin negatiivin kuin psitiivin; krkeammalla väkirehurukintataslla tuls li päinvastain. Keskimmäisillä perideilla matalammalla väkirehurukintataslla ergian saanti vastasi kuitkin tarkemmin ergian tarvetta, sillä krkeamman väkirehutasn lehmi rehuyksikköj saanti ylitti tarpe jillakin perideilla melk runsaastikin (yli 1 ry d-1). Ensimmäisillä perideilla fr-lehmi ergian vajaus li dtust vastaisesti krkeamman väkirehurukintatasn lehmillä suurempi kuin matalamman tasn lehmillä. Fr-lehmi ergiataseet livat kuitkin keskimäärin samansuuntaiset ja -tasiset kummallakin väkirehurukintataslla. Valkuaislisärehun syöttö nsti mlempi rtuj maittutsta ja sit myös ergian tarvetta. Seurauksa li, että etkin ympärivutisella sisärukinnalla lleid ja valkuaislisärehun saaneid lehmi ergiataseet livat pääsin negatiivisia. Ay-lehmillä tämä ilmi selkeimmin klmella simmäisellä peridilla, fr-lehmillä kaikilla perideilla. 3.3.2 Valkuaistase Valkuaistase laskettiin ertuksa valkuais saanti rehuista (sulavana raakavalkuaisa, srv g d 1) -elatuks ja maidntutannn vaatima valkuais tarve (srv g d-1). Valkuaistase li negatiivin ja saannin ja tarpe välin vajaus suurimmillaan jkais lypsykaud simmäis peridin aikana kaikissa ay- ja fr-lehmi keryhmissä. Er simmäis ja seuraavi peridi välillä li erittäin selvä. Vielä tis ja klmann peridin aikana valkuaistase saatti lla negatiivin; s sijaan jkais lypsykaud klm viimeis peridin aikana valkuais saanti nusi tarvetta suuremmaksi (Taulukt 12 aja 12 b). Valkuaislisärehun syötöllä li maidntutanta nstava vaikutus. Maidntutannn kasvaessa myös s vaatima valkuais tarve kasvi, siksi valkuaislisärehua saaneid lehmi valkuaistaseet eivät jkaisella peridilla nusseet samassa suhteessa. Mlemmilla rduilla lypsykausittain ja perideittain valkuaistasetta tarkasteltaessa valkuaislisärehulla rukittuj lehmi tase li useimmilla perideilla krkeampi kuin ilman lisää rukituilla lehmillä. 3.3.3 Elpaint Lehmi elpaint livat alimmillaan kke simmäisellä lypsykaudella, jllin jka ryhmässä sikklehmi suus li suuri. Ay-lehmi paint livat alimmillaan neljän keskimmäis peridin aikana, fr-lehmi pain li alimmillaan neljän simmäis peridin aikana (Taulukt 13 aja 13 b). 3.4 Maittuts 3.4.1 Ayrshirelehmät Ayrshirelehmi maittutsaineistn varianssianalyysissa, jssa kaikki ketekijät, väkirehu- eli ergiatas (E), valkuaislisä (V), rukintatapa (R), lypsykausi (LK) ja peridi (P) livat samanaikaisesti mukana, neljän tekijän yhdysvaikutukset ExVxLKxP ja ExRxLKxP tulivat tilastllisesti merkitseviksi (p=,2). Energiatasj väliset ert riippuivat sit sekä valkuaistassta että rukintatavasta ja nämä riippuvuudet pulestaan vaihtelivat lypsykausi ja peridi mukaan. Ilman valkuaislisää ergiatasn nstlla ei näyttänyt levan mainittavaa vaikutusta maittutksiin, sillä ert jäivät keskivirheisiinsä verrattuina piiksi (Kuva 3). S sijaan yhdessä valkuaislisärehun syötön kanssa krkeampi ergiatas nsti tutksia erityisesti tis ja klmann lypsykaud lpussa (Kuva 4). Sisärukinnalla lleid lehmi kknaisergian saanti li ylesä suurempi krkeammalla kuin matalammalla väkirehuru- 32

- nrmi mukain tarve). Eri ryhmille n esitetty keskiarvt (ylemmät luvut) ja ly - standard requiremt). Means (upper figures) and standard deviatins (lwer figures) are es. CI C C V ar) O O CV O O S tr).- t ; c1 S - - t".. -,r) C r- ct, cr b te-) r-- C1 Q tn ed er )-1, S Q atn rn szt, v-) ' S ' O - tr) O 'I«esi O to, 1 ttr I.? tn CO Q,r) tr, (";'', "- dl- ' 1 tr),n tn tr) r-- vz tr) cv - - S - 1 CO, \ 1 -Ct. CO S CI c I ("V (-V C O ' ' S tr), S b - C e \ - - c' 1 \ kr) l kr) \C) kr) te-) c cs1 cn U- e. e- S 7 C*1 - `,1" 1- S V") V-) O t;- Cn tn,t1 ( 1 - (-V.7 O tn 1 1,n S UI se C UI 1/1,-1-1 1-1 - GO V-) O (V O 1.1"), \O S et, U") `,1" r- ct t- C r- O 1, \O O 1 V kr) S ' `,1" t, 1n 1 1 se d- 11 1 C I - cc, -et t.et v-) c) O cv cv te-) C O. - S -. O if) --,. - - 1n. Cr mr. er r- et ' \ 4 t kr) S ' Cr, S S (-V tr) Ml -) esi -q tr) r- O (-V r- tn rq \1 "" If".4 S \.. O - rs. c' fn c-- ct - I - O 1. C1 v-1 es1 11-1 se -- 1.' 1 UI 1 dr dt 1 se c" 1-1 1n - C') C tr) C? e",1 rn ts,-4 '.1' (-V.-. ' r',1 '-' > e' >." >.-1,'-4 e >: > er.1 > > > > r=2' [LI rz4 33

rl -. VO i (- 1 1n r-- te? C.4 tn cn1 1 c".1 csl i O O n.. S 111. vl O 4. Cs1 vl S S rs1 '. S - VI,n Ci.1 S s. r- er cs1 - C 1 C.1 C 1 Cs1 V") h Cn1 et,n CO 1,-) ct trn -, "-.7. UI) Gt. C 1 1 C- \ t-- r- es1 cs1 kel - r- - cs1 C.1 - V-1,e1' 'ei- 'I) 1 e r. c.1 l Cn1 1 - --. - O rn 1n. O r- 1-- I"- Cr, 1 bc`,1 es1 - Ln O cs1 -,n eg 1 VI O 1-1,r) S. GO O S c.,1 O es1 t-- Cs1 1 r- tn ' cl t VI rsi ei c C.11 S S C l.1- "et S C1 ce, - 4'3 Cs1 c\ II) C1-1,t3 V;). - r-- r-- O c,1 er - - ' O O e,1 cn "- v1 er cn1 ei cl S C 1 Cs1 v-).? 1 vl e'',n csl in vl "- -- v) g h r-i 1-1 E' 71 Cc O tri Vn CO ei C C,1 r- 1 -- S ' S r- ei ' s Cl ei c e Cl c r- c.1 S <V rl r- ei e,1 r- et cn csi S S Cn 1..1 n. r- Cl ' I" trn CO C.1 V1. r1 S rl 1-1 - ' S - S Cs1 r- C.,1 ei r- ei <-1 C,1 > > >Cl > el > > ("% [21 34

{2 - {2 5 > L > s,8 E 8»rå 5 - `'2 t). s,» 3 el 3 3 rd lactatin V") S -. kr) S -.1" O kr) kr).cr S vn (-4 tr),."').1" VI '11 VI VI tr) so.1. v") VI (-4 VI kr) tr) t-- e1 O M,..1) C d., "et V") VI Q' V) VI S ' VI VO.1" 1r) kr, VI e tr, ) - - - so v-), Q,D S VI cn te-) - se, 'VI 72, VI VZ, kr,.1- VI Cr, rq - te", S v-) tr, kr, - \ VI V-, V-) v") tr). ("1 1/4 '~.1. tr, VI kr) v-, tr) m tr).1. VI 'S - - Cr, 1/4 s.1d VI VI Se. st7 r- " tr, kṙ) VI tr. tr).1. V-, tr) >..s4-3 -. 9. z 2 2 c..)4 ');, V 5:. E > 2 nd lactatin -.1" so kr) tr) s ZZ c.n c kr) dr v").1-.1" tn -ct" dr so tr,,r) VI tr) VI VI tr) S V" 1 O.1. cl" -", CO S """ Cr,.1".1" tr) ('1.1. dr cs1.1. V-) VI VI VI VI tr) VI vi tr, S se, dr so tr) ^ 'S tr) cn - kr, dl. tr, -. VI v") V") -) VI,r),j v - ' se) so.1- VO sc. -..1. V-) ^ - S O..--, C - -.-, S.1. di-.1- kr, VO.,i- v.,,.._, V-) v..,.1.,.._, v.,,_, v., v-).1* VI VI VI VI, tr) cn tr-1 t tri ":1- VI - S S -.1..1. v") dr es1 VI kr) VI tr) tr) kr, kr) kr).cr, t-- so O O O.1..1- - v-) tr, VI V", kr) tr) m1 VI VI V").å E 7). 2 4.4' 5.52, t.2.2 := E 2.2 :2 a." -.c. c z,.ä. a. - a.. a.. f) 7.) 4 'F) -`-` > < - 2 "Fd '-' e9 :72 c C. Ist lactatin -. se, se, Ln -. - s2 C.1. dr C 't - est tr) tr, VI tr) tr, VI CO r- s. -. tr) - tr) C se,,"- O S -. CO Le, "cl- est r-' vo.1- se. tr) kr) v-) t-- dt. r-. dr.et tr, r- VI (-1.1" -.1- tr) cs),, - S Ct,.1...?«.1" kr) VI VI v-) Cr, se, ri,-, O esi sa se. Cr, so -. kr) S se, ^ SO ' tr, r- O r- dr ei se, cn csi ("4 1n kr, dr 1sO Ci so 1, eq '.."` -~.`, - S 1 CO se, VI tr) kr=, tr) m ;17 e l 35

S d", v", d" Cr, v", d tr, >. L > 5 8 E E 3 rd lactatin. )-) VI (s1 d" s. \ )11 - es1 se),"'s - r-- - cs, 7, v-) te) v") tr, v") se, VI tr) S v") - - tr,.) ^ V:),1",, tr, VI V-) V-, v=, tr,, se) d es1 d- -. ' d ' S F 2, co tr) \ v-, ' VI v-, Z-45 VI v") - rn S se) scl" VI S c,1 Lr, se, - VI s. Lc") tr) VI tr, d" VI Cr,, s, S V-, dr es) -1- "Zr V") "1" r, 1", V.1 > cg' - L 9.2-5 E 1.) c g g.2 2 nd lactatin \ trn c v") S -. S VI VI tn 1r,." te), V-) se, V-) tr) VI S d" S S ct" d" Cr, tn a,, v", es) c,-", d tr) "ch tr) tr) V-,, V) 4, S v) tri se) ""-s se) se, esi, d" -. v) se) S r-- kr) te) kö, tr), tr) d tr) O V") ",1 V.) e,1 v")('1 v) e.) v-,, '3" VI VI, V) tr, 1111. %..9 >, csi " d"es1 v"), Cr, S, so es1 d - es1 v-) tn VI VI tr, v") )7, v) Cr, - S SO es1 so, d" cs1 tr) se, 'f", V-, VI tr",,r) v) tn. 5.9 _.2 9 E.) - >-, ä ). 2 4&'S se,.,-,, 7,3 c a. "x:s --- z E - f) 2 :2 :;.1.c -2 I st lactatin.5 7.Y ^.1 11 "'. se, es; Cr, vl m, d- - SO S V), - ei se, d v -, csl r i r- r -) VI v") sc, d Cl d- - tr) tr) V") VI se,.1- se) \l sc) es1 - cl ^,71-.4" d", rn VI v-) v") - V") se, VI so d- dr O cd d VI V-, ('1 V") c I d S V e I C 1 ei S C VI C'I VI cn - CT V-) r, V") kr, as V) e) te") d" "-'s Cr, V) Cs1 VIC) d" VI v-) VI VI Z:5" V-,,.;-," L-1.1 es) L.11, ve, - \,_. v-) VI V-) d" se, )r) VI r i L.T.7 c l LL1 E-1 Es, eö 36

kintataslla. Kuitkin ilman valkuaislisää väkirehutasj väliset ert ergian saannissa livat piempiä kuin valkuaislisän saaneilla ja jälkimmäisessä ryhmässä kaikkein suurimmat ert esiintyivät tis ja klmann lypsykaud lpussa (Taulukk 7 a). Krkeampi ergiatas nsti ympärivutisella sisärukinnalla lleid ay-lehmi maitmääriä kaikkina lypsykausina ja niid jkaisa peridina (Kuva 5). Energiatasj väliset ert eivät kuitkaan lleet suuria keskivirheisiinsä verrattuina klmann lypsykaud kahta viimeistä peridia lukuunttamatta. Laiduntaneilla ay-lehmillä tuls li vastaavanlain muut paitsi tis ja klmann lypsykaud kahta simmäisä peridina, jllin ergiatasj välin er maittutksissa kääntyi alemman tasn hyväksi (Kuva 6). Kk kke aikana ergiatasj välin er ay-lehmi maittutksissa li keskimäärin 1,4 kg d-1 krkeamman tasn hyväksi (21,8 vs 23,3 kg d-1, ern keskivirhe=sed,8 kg (1-1, p=,8). Valkuaistasj ja rukintatapj väliset ert riippuivat ergiatasista, lypsykausista ja perideista, jt niitä tutkittiin tarkemmin kummallakin ergiataslla. Matalammalla ergiataslla valkuaistasj välin er keskimääräisissä maittutksissa vaihteli jnkin verran peridilta tiselle (VxP-yhdysvaikutus, p=,6). Suurimmillaan er li 3,2 ja 3,4 kg d-1 tisa ja klmanta peridina ja piimmillään 1,3 kig c1:1 viimeisä peridina (SED 1,16 kg d). Kk kke aikana valkuaislisärehun syöttö nsti maittutsta matalammalla ergiataslla keskimäärin 2,4 kg d-1 (2,6 vs 23, kg d-1, SED 1,2 kg d-1, p=,3). Myös rukintatapj välillä li erja keskimääräisissä tutksissa, mutta erj suuruudet ja suunnat riippuivat lypsykaud vaiheesta (RxP-yhdysvaikutus, p<,5). Laiduntaneet lehmät 1Tivät 1. pe- ' ridilla 2,5 kg d-1 (SED 1,16 kg d- ) emmän kuin ympärivutisella sisärukinnalla lleet lehmät, myöhemmin s sijaan ert livat piet keskivirheisiinsä nähd (Kuva 7). Tuls heijastaa aiemmin tdettuja laiduntaneid lehmi pikkeuksellis krkeita maittutskeskiarvja tis ja klmann lypsykaud alussa (Kuva 6). Kke aikana mata- lammalla ergiataslla laiduntaneid ja sisärukinnalla lleid välin er keskitutksissa li,4 kg d-1 laiduntaneid hyväksi (21,6 vs 22, kg d-1, SED 1,3 kg d 1, p=,71). Krkeammalla ergiataslla valkuaislisärehu vaikutti ay-lehmi keskitutksiin vielä selvemmin kuin matalammalla taslla, tsin vaikutuks suuruus hieman vaihteli sekä lypsykausi että peridi mukaan (V><LKxPyhdysvaikutus, p=,2). Valkuaistasj väliset ert livat piimmät keskivirheisiinsä verrattuna 1. lypsykaudella sekä 2. ja 3. lypsykaud simmäisä peridina. Kk kke -ajan er li kuitkin valkuaislisän hyväksi ja suuruudeltaan keskimäärin 3,6 kg d-1 (21,5 vs 25,1 kg d-1, SED 1,23 kg d-1, p=,1). Laiduntaneid ja ympärivutisella sisärukinnalla lleid välin er keskitutksissa (22,9 vs 23,7 kg d-1, SED 1,23 kg d-1) ei llut tilastllisesti merkitsevä (p=,49), samin kuin eivät muid tekijöid yhdysvaikutukset rukintatavan kanssa (p>,41). Keryhmi ls-keskiarvt ja keskiarvj keskivirheet n esitetty liitteessä 2 a. 3.4.2 Friisiläislehmät Fr-lehmillä tilastllisesti merkitseviä vaikutuksia livat valkuaistasn päävaikutus (p=,2) ja klm tekijän - ergiatas, rukintatapa, peridi -yhdysvaikutus (p=,2). eljän tekijän yhdysvaikutuks EXRXLKXP havaittu merkitsevyystas li,13. Valkuaistasn vaikutus ei siis varianssianalyysin perusteella riippunut kke muista tekijöistä, kun taas ergiatasn ja rukintatavan vaikutukset livat tisistaan riippuvia vastaavasti kut ay-lehmillä, lisäksi niid yhteisvaikutus vaihteli peridin mukaan, mutta ei niinkään lypsykaud mukaan. Ilman valkuaislisärehua maittuts li 23,9 kg d-1 ja valkuaislisärehua syötettäessä keskimäärin 2,2 kg d-1 suurempi (SED,93 kg d-1, p=,2). Sekä sisärukinnalla lleilla että laiduntaneilla fr-lehmillä ergiatasj väliset ertmaittutksissa livat samantyyppiset kuin ay-lehmillä. Sisärukinnalla lleilla lehmillä krkeampi ergiatas nsti keskimääräisiä 37

te) W c-eis CO c.) Maittuts kg/pv M i lk yield kg/day c7\ C "") 11.1= - 1.111=111.1111 r cl eimmemeemeleme 7 urei~ip (-127. (,1 _7 zwfwg=a _1111111~111111111111111 kr) kr) c) kr) kr) kr) C) kr) kr) kr) ef) r r\le c 1 kr) `1- Cl") CI Peri d it Perids 3. lypsykausi lactatin 2. lypsykausi lactatin lypsykausi lactatin Et) trc CO ci) 1-5 '% ) ca 11) w c cu 1:3 (i) 2.g.(s) as c z czi Q. c.3 2 3. C 9 E a) ""å 2 -a),92 `cl ci).<å cu s, > -13. ca CO --C`. C w 11 C tjj :$ E - E k - > 1. E "akti 7c5 w -e c c in -5-b cu.5 La ca 7u- W, c 2 cm, C 2 (3,. 2 > E E > (") 3 8

S w LLj 3. lypsykausi lactatin E -5:, c w 75 c cn cu cu ;'6 z - (-1 r---- c\1 (-i (l,.1 Peri dit Perids 2. lypsykausi lactatin 1. lypsykausi lactatin a) E ej. ca. 3 (. cu -- A. -32 g 3 43> c,cd E.c C11 '2 ca :a - >, c ct. r z - - > E E C5.. "C), E cbes -6 D >..) <I) II Cs.1 W C 1 u j. : E c u "<" c53 r Lq ff C ( - -32.c 2 =, c -,L E E c n 3u,.12) z 14) 39

w u, r 3. lypsykausi lactatin CD E Ce.) '5 :2 ct> 2 c a) w ci 3 c g> 2 = -. z (,).15.> (13 r r") Peri d it Perids lypsykausi lactatin 2. lypsykausi lactatin E >,.m 9 C.).2.13 a) c 3 c (1) th E c.c a.) cti 5 rx 7. -,j) - 7 er3 =k cj n'tj "c) n. > z *-.. 2 - as 3 'et a3 -Y > 8 c, (I) C W 14/ '1) Cq. CI) E ca 4:9 w 1-6 W 4) ---.4- c 1n 1 Lq 4s n- cj c 12 2 sg- (1,.c ; _a) kr) kr) CD kr) kr) kr) CD kr) kr) e (1 E >.E LLO C., CD Cis - 3 c') 11. 4

CI 3. lypsykausi lactatin E "c7) Lr) 1. LIJ (i) w cn 'cr.1 c.) cu cu ca s (. it-r) lt-r) iirs) 1-f) kr) C) kr) kr) kr) CD cn (l^ " Cl (1- c*1 Peri d it Perids 2. lypsykausi lactatin 1. lypsykausi lactatin å m cl u m..c - r.) 7 u b.)c 'C g E. >. ca E 13 CD.) (:).3 cm n c i n W. 7 3. ccl u) _ m 3 V3 141 E w c c E.2.) P 2 13 m ccl > m c. c 2 8 -. 2.3 re LU c = > trz. ud Ö m > CO Le) 41

maitmääriä kaikkina lypsykausina, selvimmin lypsykausi klmannesta peridista lähti (Kuva 8). Tällöin myös väkirehutasj väliset ert kknaisergian saannissa livat kaikkein suurimmat (Taulukk 7 b). Laiduntaneilla fr-lehmillä ergiatasj väliset ert livat piiä keskivirheisiinsä verrattuina lypsykausi kaikkina perideina (Kuva 8). Kke aikana ergiatasj välin er li keskimäärin 1,9 kg d-1 krkeamman tasan hyväksi (24,1 vs 26, kg d-1, SED,93 kg d-1, p=,5). Laiduntaneid ja sisärukinnalla lleid fr-lehmi välin er tutksissa li alemmalla ergiataslla kaikkina perideina laiduntaneid hyväksi ja ylemmällä ergiataslla pulestaan sisärukinnalla lleid hyväksi muullin paitsi simmäisä peridina, mutta ert livat keskivirheisiinsä nähd piiä, jt lie vivat lla pelkästään sattumasta jhtuvia (Kuva 8). Keskimääräin maittuts sisärukinnalla lleilla li 24,9 k d-1 ja laiduntaneilla lähes sama 25,1 kg d- (SED,93 kg (1-1, p=,86). Keryhmi ls-keskiarvt ja keskiarvj keskivirheet n esitetty liitteessä 2 b. 3.5 Energiakrjattu maittuts (ECM) Ay-lehmillä ergiatasn vaikutus ECM-tutkse vaihteli rukintatavan, lypsykaud ja peridin mukaan vastaavasti kut ei-krjatun maittutks analyysissa (ExRxLKxP-yhdysvaik utus, p<,5), mutta ei riippunut valkuaistassta (ExRxLKxP-yhdysvaik utus, p=,31). Ympärivutisella sisärukinnalla lleilla lehmillä krkeammalla ergiataslla li immäkse ECM-tutsta nstava vaikutus, mutta ert livat piiä keskivirheisiinsä verrattuina (Kuva 9). Laiduntaneilla lehmillä s sijaan esiintyi suurempia erja krkeamman ergiatasn hyväksi (Kuva 1). Kke aikana krkeampi ergiatas nsti ECM-tutsta keskimäärin 1,5 kg d-1 (22,5 vs 24, kg d-1, SED,67 kg d-1, p=,4). Laiduntaneid ja sisärukinnalla lleid lehmi väliset ECM-tutsert livat sekä matalammalla että krkeammalla ergiataslla samanlaiset kuin maittutsert: matalammalla taslla erj suunta vaihteli jhtu laiduntaneid lehmi krkeista maittutskeskiarvista tis ja klmann lypsykaud alussa. Ert keskivirheisiinsä nähd eivät lleet suuria ja krkeammalla taslla rukintatapj välin er ei llut tilastllisesti merkitsevä. Matalammalla ergiataslla ECM-tuts li keskimäärin 23, kg d-1 sisärukinnalla lleilla ja 22,1 kg (1-1 laiduntaneilla lehmillä (SED 1,1 kg d-1, p=,39). Krkeammalla ergiataslla vastaavat keskitutkset livat 23,9 ja 24,1 kg d-1 (SED,9 kg d-1, p=,76). Valkuaislisärehun syötön ECM-tutsta nstava vaikutus, jka li keskimäärin 2,4 kg dl- (22,1 vs 24,4 kg d I, SED,67 kg d p<,5), ei riippunut kke muista tekijöistä. Myös fr-lehmillä neljän tekijän - ergiatas, rukintatapa, lypsykausi, peridi - yhdysvaikutus li ECM-tutst varianssianalyysissa tilastllisesti merkitsevä (p=,5), samin kuin valkuaistasn päävaikutus (p<,5). Energiatasj välist erj salta tulkset livat sekä sisärukinnalla lleilla että laiduntaneilla lehmillä vastaavanlaiset kuin ei-krjattuj maittutst analyysissa (Kuvat 11 ja 12). Samin ergiatasj välin er ECM-tutksissa li kke aikana lähes yhtä suuri, keskimäärin 1,7 kg d-1 krkeamman tasn hyväksi (23,8 vs 25,5 kg d-1, SED,83 kg d 1, p=,5). Myös rukintatapj väliset ert livat samansuuntaiset. Matalammalla ergiataslla ert livat ylesä laiduntaneid hyväksi ja suurimmillaan simmäis lypsykaud klma simmäisä peridina 4,3, 4,1 ja 3,3 kg d-1 (SED 1,39 kg d-1). Valkuaislisän syöttö nsti fr-iehmi ECM-tutsta keskimäärin 2,6 kg d-i (23,3 vs 25,9 kg (1-1, SED,83 kg d-1). Keryhmi ls-keskiarvt ja keskiarvj keskivirheet n esitetty liitteissä 3 a ja 3 b. 42

-(I ) q).2-2 a> 2 4:1 - E Tc5 c.<73 E M ilk y ield kg/day Peridit Perids _c -` " 72 ;l2 >, _ z 7 u) 7.CT - S (,) - 2 -t -) 7,5 W.c 7 kr), kr) kr) 3 5 ci) 3 c w. c 5 ä _ > "a).5...). EcL - (1) ' w > -- ca '5' E '"-t 2. 5 z (11 CC Ps: c > w Lii LL. 43

Maittuts kg/pv M ilk y ie ld kg/day reelleell~11 1"111.7 kr) kr) kr) kr) kr) kr) tr) Peridit Perids La idu n+sisäru k inta Pasture+indr Ympärivutin sisärukinta Indr. z 3 7 - "6- c.92 2 E Q cu 1;2 3 3 wi -6 = a4= -61 ID v) c (t3 c. 5 Lt1 «I C «3 ID ID ID 8 - Td c, c C 2. å f71 c Ai ei 4). 76 CO CO W/ 3 ä 'C. «,,CD 2 (7) Q). ID ID E <') >, cn + 6 v) c -6 - + 3 3; 8 > 'a E (\I 1:3 1, UJ :11 t. - c ) ID 2OID 1- I Ii E c CO C ~- tr, (/) CD LJ C (LI CJ -.z... 2 - - CD -1) CD c E 4.O.3 > kr) _Y CO CO C <CI z 2. u-1 44

Tc kr) kr) re) kr) kr) kr) in ir) r -: ".' c\i r----' 1. lypsykausi lactatin 3. lypsykausi lactatin 2 n.c7) ca -ta cf) 8. E c, t) -e 3 Ö.CT7 E 4-1! w 3 L -{5 5 2. >, Ac. 5 c,3 c - E a) c " > Cf. 11.1.c E E 17.>.9.). L". 6 r- (.) CIS er, (T3 CD > 1:1) E a a) ": s'c5 `- w W CD E 'I E E S w 2 3 e w CO :af > ; ai 's 3 : W *ei 45

'5 tri ECM-tuts kg/pv ECM-yie ld kg/day tr) tr) kr) tr) tr) c) tr, h-,- 3. lypsykausi lactatin Peri d it Perids 2. lypsykausi lactatin 1. lypsykausi lactatin c.17 w C ' :55 - CO 1 3 L. S c :c `å) ) CCI..e..) GD E CD ib - 1. >. 1 14 - e- C = e c - c's c 8 8D, TD 4, ch > E g > c - E - CD -1C 41, Lu c\ II I w -...z ci.7±; 1,2.c ei) W:1...- Ta E w TD c..g31 a E E 'Ui (<13 2 c c,, < 1- Lu `- (-) w CO > 46

cti Peri dit Perids 3. lypsykausi lactatin 2. lypsykausi lactatin r4 2 2,m5 5,3 m TIS «s (1) -c.,c,c.2 5t5 c cd 3 ) 8.2 W z C 3 CO C(?) 5 sc -3) 3 =. L m c c )3) c tk, c E 3 c b.q) > <7, å k c E ä 2 c 8 2, as.) 3 b 3. c E %-z- cs), a). tr) kr) tr) kr) kr) cf-) er) C1 C\1 r1 ri r 1 1. lypsykausi lactatin C1.1 w rcci -5- g 3 3 E "- cs <-7, W " i E II -- ch LTJ c - ch c uin - 4 c. w Fj 2 CD Lu.3 11.1 > ch x(i) 6.> e Q) > 3 2.173 w k. 47

cf-) (»l c) Lr-) (r) kr) kr) (s1 r 1 1-4 kr) Cr) V') Cr) kr) Cr) 1-1 Peri dit Perids 1. lypsykausi lactatin 2. lypsykausi lactatin 3. lypsykausi lactatin iii - -E S sts 2,. 1.) II) a>...,... c cu a> 12..2 3 w 1:3. cu.(7> C (Ii... =. 3. ca 2 1 ci,... iii w -,= cn '2 O '--..E -c 3 k - - (1) as..c.= -.--- c t -... z c >.E? c 3 a> 4 - -. - c c.cd E Q) -313 T D 7 CD - - >. CU Ci CU CU 1-3 ( C CCS cn E z > '3 _Q) cr, (1) ".S. E cr> Lr) c3) *- - 4 cr3 c%.5- cr.1 3:3 k E-(1) -2 m Lr) c ty. (2) E '7 -Q3 > cr) 1:3 LL1-1:1 11.3.c Wei C.) E c 2 E 8,P. s'es CD Cr.7) Q ',_- rfj ci) >. w 1 > w 7.g) r-- ) 48

3,6 Maidn kstumus 3.6.1 Maidn rasvapitisuus Valkuaislisärehun syöttö laski ay-lehmi maidn rasvapitisuutta kke aikana keskimäärin,21 %-yksikköä (4,28 vs 4,49 %, SED,12 /, p=,9), jskin aineistssa li myös tdistetta siitä, että valkuaistasj väliset ert vaihtelivat lypsykausi ja peridi mukaan (VxLKXP-yhdysvaikutus, p=,6) sekä ergiatasj mukaan (ExVXLK-yhdysvaikutus, p=,5). S vuksi erja tarkasteltiin vielä alemmalla ja ylemmällä ergiataslla erikse. Matalammalla ergiataslla valkuaislisärehun syöttö vähsi ay-lehmi maidn rasvapitisuutta,16 %-yksikköä (SED,17 V), mutta er ei llut tilastllisesti merkitsevä (p=,38). Krkeammalla ergiataslla vastaava keskimääräin er li,26 %-yksikköä (SED,16 V, p=,13), mutta lypsykausittain ja perideittain tarkasteltuina ert saattivat myös lla piempiä tai suurempia (VxLKxPyhdysvaikutus, p=,2). Enit valkuaislisä vähsi maidn rasvapitisuutta tis lypsykaud kahta simmäisä peridina, jllin ert livat,57 ja,46 %-yksikköä (SED,22 %) sekä klmann lypsykaud 4. ja 5. peridina, jllin ert livat,58 (SED,26 %) ja,5 %-yksikköä (SED,24 %). Ay-lehmillä ergiatasj välin er maidn rasvapitisuuksissa riippui rukintatavasta ja vastaavasti nikintatapj välin er riippui ergiatassta (ExR-yhdysvaikutus, p=,1). Ympätivutisesti sisärukinnalla lleilla lehmillä maidn rasvapitisuus li keskimäärin 4,58 % matalammalla ja 4,24 % krkeammalla ergiataslla, kun taas laiduntaneilla lehmillä vastaavat pitisuudet livat 4,17 % ja 4,54 %. Sisärukinnalla lleilla lehmillä krkeampi ergiatas vähsi sit rasvapitisuutta keskimäärin,34 %-yksikköä (SED,16 %, p=,4), mutta laiduntaneilla lehmillä tuls li päinvastain, eli rasvapitisuus nusi keskimäärin,36 %-yksikköä (SED,18 %, p=,5). Matalammalla ergiataslla sisärukinnalla lleid lehmi rasvapitisuudet livat keskimäärin,41 %-yksikköä (p=,2) krkeammat ja ylemmällä ergiataslla,29 /- yksikköä (p=,9) matalammat laiduntaneisiin lehmiin verrattuna (SED,17 /). Matalammalla ergiataslla sisärukinnalla lleilla lehmillä maidn rasvapitisuudet livat krkeammat erityisesti lypsykausi lpussa (RxP-yhdysvaikutus, p=,3). Kahta simmäisä peridina rasvapitisuuksieh väliset ert livat keskimäärin,21 ja,25 %-yksikköä sisärukinnan hyväksi, mutta s jälke ert kasvivat vaihdell,4 ja,64 %-yksikön välillä (SED,2 %). Fr-lehmillä ketekijöid aiheuttamat ert maidn rasvapitisuuksissa eivät lleet käytännön kannalta suuria eivätkä tilastllisesti merkitseviä. Energiatasj välin er li keskimäärin,7 %-yksikköä (3,97 vs 4,5 V, p=,49) matalamman tasn hyväksi. Valkuaistasj välin er li,9 %-yksikköä (3,96 vs 4,6 %, p=,38) valkuaislisän hyväksi ja sisärukinnalla lleid ja laiduntaneid lehmi välin er,7 %-yksikköä (3,98 vs 4,4 V, p=,53) sisärukinnan hyväksi (SED,1 /). Valkuaistasj väliset ert saattivat vaihdella rukintatavan ja lypsykaud mukaan, samin kuin rukintatapj väliset ert valkuaistasn ja lypsykaud mukaan, mutta kk ajan ert keskivirheisfinsä nähd livat piiä (VxRxLK-yhdysvaikutus, p=,4). Keryhmi ls-keskiarvt ja keskiarvj keskivirheet n esitetty liitteissä 4 a ja 4 b. 3.6.2 Maidn valkuaispitisuus Ay-lehmi maidn keskimääräin valkuaispitisuus nusi sekä valkuaislisärehun syötöllä että ergiatasn nstlla 3,15 /:sta 3,2 (SED,5 V), mutta ert eivät lleet tilastllisesti merkitseviä (p>,31). Laidunrukinnalla lleid lehmi maidssa valkuaispitisuus li keskimäärin,9 %-yksikköä krkeampi kuin ympärivutisella sisärukinnalla lleid maidssa (3,13 vs 3,22 %, SED,5 %, p=,1). Fr-lehmillä ketekijöid päävaikutukset livat samansuuntaisia kuin ay-lehmillä, mutta eivät myöskään tilastllisesti merkitseviä (p>,34). Matalamman ja krkeamman ergiatasn välin er li,3 %-yksikköä (3,7 49

vs 3,9 %) krkeamman tasn hyväksi, valkuaistasj välin er,1 %-yksikköä (3,8 vs 3,9 /) valkuaislisän hyväksi sekä laiduntaneid ja sisärukinnalla lleid välin er,4 %-yksikköä (3,6 vs 3,1 /) laiduntaneid hyväksi (SED,4 /). Vaikka valkuaistasj väliset ert livat immäkse valkuaislisän hyväksi, erj suuruudet ja suunnat riippuivat jnkin verran rukintatavasta ja peridista (VxRXP-yhdysvaikutus, 13=,3). Sisärukinnalla lleilla lehmillä valkuaispitisuus li keskimäärin,7-,14 /- yksikköä (SED,8 /) matalampi valkuaislisän saaneilla klma viimeisä peridina. Vastaavasti rukintatapja verrattaessa niid er li ylesä laiduntaneid hyväksi, mutta lehmillä, jtka eivät valkuaislisärehua saaneet er li klma viimeisä peridina keskimäärin,1-,5 %-yksikköä (SED,7 %) sisärukinnalla lleid hyväksi. Klmella viimeisellä peridilla havaitut ert vat kuitkin keskivirheisiinsä verrattuna piiä, jt ne vivat lla pelkästään sattumasta jhtuvia. Keryhmi ls-keskiarvt ja keskiarvj keskivirheet n esitetty liitteissä 5 a ja 5 b. 3.6.3 Maidn laktsipitisuus Valkuaislisärehun syötöllä ei llut käytännön kannalta merkittävää vaikutusta ay-lehmi maidn laktsipitisuute. Keskimääräin laktsipitisuus li kke aikana valkuaislisärehua saaneilla 4,7 % ja ilman valkuaislisää 4,78 % (SED,5 %, p=,14). Rukintatavan ja väkirehurukintatasn vaikutukset pulestaan livat tisistaan riippuvaisia (RXE-yhdysvaikutus, p<,5). Matalammalla ergiataslla laktsipitisuus li sisärukinnalla lleilla lehmillä keskimäärin,21 %-yksikköä krkeampi kuin laiduntaneilla lehmillä (4,63 vs 4,84 %, SED,7 %, p=,1). Krkeammalla ergiataslla er kääntyi laiduntaneid hyväksi, mutta ei kuitkaan llut tilastllisesti merkitsevä (4,71 vs 4,8 %, SED,7 %, p=,19). Energiatasj välin er laktsipitisuuksissa li sisärukinnalla lleilla lehmillä keskimäärin,13 %-yksikköä (p=,6) matalamman tasn hyväksi, kun taas laidunta- neilla er li krkeamman tasn hyväksi keskimäärin,18 %-yksikköä (p=,3). Tämä rukintatavan ja väkirehurukintatasn välin yhteisvaikutus näytti riippuvan jnkin verran valkuaistassta ja lypsykaudes ta (RxExVxLK-yhdysvai kutus, p=,2), jt sitä tarkasteltiin vielä erikse mlemmilla valkuaistasilla. Ilman valkuaislisää tulkset livat vastaavanlaiset kuin edellä ja kaikkein suurimpia ert livat klmanta lypsykauta (RxExLK-yhdysvaikutus, p<,5). Matalammalla ergiataslla sisärukinnalla lleid laktsipitisuus li,38 %-yksikköä (SED,8 /) krkeampi laiduntaneisiin lehmiin verrattuna klmanta lypsykauta. Krkeammalla ergiataslla sisärukinnalla lleid ja laiduntaneid väliset ert livat kaikkina lypsykausina piiä keskivirheisiinsä nähd. Energiatasj välin er sisärukinnalla li keskimäärin,14 %-yksikköä (SED,7 /) matalamman tasn hyväksi, mutta laiduntaneilla,21 %- yksikköä (SED,8 /) krkeamman tasn hyväksi viimeisä lypsykauta. Valkuaislisärehua saaneilla lehmillä erj suunnat keskiarvvertailuissa livat samanlaiset kuin kk aineistssa. Kuitkin erj keskivirheet livat suuremmat, jt ert eivät lleet tilastllisesti niin merkitseviä kuin kk aineistssa (p>,9). Fr-lehmillä, tisin kuin ay-lehmillä, valkuaislisärehun syötöllä näytti levan vaikutusta maidn laktsipitisuute, tsin vain krkeammalla ergiataslla (ExV-yhdysvaikutus, p=,6). Matalammalla ergiataslla laktsipitisuus li keskimäärin 4,81 % ilman valkuaislisää ja 4,83 % valkuaislisärehua syötettäessä (SED,5 %, p=,65). Krkeammalla ergiataslla s sijaan vastaavat pitisuudet livat 4,74 % ja 4,89 /, eli valkuaislisärehun syöttö nsti laktsipitisuutta,16 %-yksikköä (SED,5 /, p<,5). Perideittain tarkasteltuna valkuaislisärehun laktsipitisuutta nstava vaikutus näkyi selvimmin klmannesta peridista lähti (V1P-yhdysvaikutus, p<,1). Energiatasj väliset ert eivät lleet tilastllisesti merkitseviä. Ilman valkuaislisää er li,7 %-yksikköä (SED,5 %, p=,13) matalamman tasn hy- 5

väksi ja valkuaislisän saaneilla lehmillä,6 %-yksikköä (SED,5 %, p=,21) krkeamman tasn hyväksi. Sisärukinnalla lleid ja laiduntaneid lehmi laktsipitisuudet livat fr-lehmillä käytännöllisesti kats samat, keskimäärin 4,82 % (SED,3 %). Keryhmi ls-keskiarvt ja keskiarvj keskivirheet n esitetty liitteissä 6 a ja 6 b. 3.6.4 Maidn sluluku 1,8) kuin ayrshirelehmät (keskimäärin 1,9 siemnyskertaa) (Taulukk 15). Tiinehtymistulkset vaihtelivat kuitkin paljn eri lypsykausi aikana. Samalla tavalla rukittuj lehmi tuls saatti muuttua seuraavana vuta hyvästä hunksi tai päinvastin. Suurista vaihteluista hulimatta ay-lehmi pilcimaväli li yhtä pitkä, keskimäärin 366 vrk, kahta peräkkäisä lypsykauta. Fr-lehmi pikimaväli pituudet livat keskimäärin 359 ja 367 vrk (Taulukk 16). Maidn sluluvun nusua aiheuttavat sisijaisesti muut tekijät (lypsy, hit, hygiia ym.) kuin rukinta. Tässäkin tutkimuksessa yksilöid väliset vaihtelut livat hyvin suuret. Siksi tulks kuvaajana käytetään mediaaneja, jihin ryhmän muista arvista vimakkaasti pikkeavat arvt eivät vaikuta (Liitteet 7 a ja 7 b). Sekä ayrshire- että friisiläislehmi maidssa slupitisuus nusi lähes jka ryhmässä vusi vudelta, ll krkeimmillaan klmannella lypsykaudella. Fr-lehmi maidssa sluluku li keskimäärin lähes 5 kpl krkeampi kuin ay-lehmi maidn sluluku. Valkuaislisärukinnalla li ay-lehmi maidssa sluja etkin klmannella lypsykaudella vähemmän kuin ilman valkuaisrehun syöttöä. Valkuaislisän syötöllä näytti lle samansuuntain vaikutus myös fr-lehmi maidn slulukuun (Taulukt 14 a ja 14 b). Laiduntaneid ay-lehmi maidssa li keskimäärin jnkin verran matalampi slupitisuus kuin ympärivutisella sisärukinnalla lleid ay-lehmi maidssa. Myös laiduntaneid fr-lehmi maidssa slupitisuus li matalampi: er sisärukinnalla jatkuvasti lleid slupitisuute li varsin selvä etkin tisella ja klmannella lypsykaudella (Taulukt 14 a ja 14 b). 3.7.2 Rukinnan vaikutus tiinehtyvyyte Sekä laiduntaneet että ympärivutisella sisärukinnalla lleet lehmät tiinehtyivät keskimäärin yhtä hyvin, mutta tuls ei llut jhdnmukaisesti samanlain kaikkina lypsykausina (Taulukk 15). Laiduntaneet ay-lehmät tiinehtyivät simmäisellä lypsykaudella, laiduntaneet fr-lehmät tisella ja klmannella lypsykaudella paremmin kuin samanrtuiset sisärukinnalla kk vud lleet. Krkeammalla väkirehurukintataslla aylehmi tiinehtymistuls li parempi kuin matalammalla taslla. Fr-lehmi tiinehtymise vaikutus li päinvastain. Vain simmäisellä lypsykaudella fr-lehmi tiinehtymistuls li krkeammalla ergiataslla parempi (Taulukt 15 ja 17). Valkuaislisärehun syöttö ei parantanut kummankaan rdun tiinehtyvyyttä. Kahd lypsykaud aikana tuls li päinvastain: ilman valkuaislisää sekä ay- että fr-lehmi tiinehtymistuls li melk selvästi parempi kuin valkuaislisärehua syöttämällä (Taulukk 15). 3.8 Sairaudet ja pistt 3.7 Hedelmällisyys 3.7.1 Rtuj ja lypsykausi väliset ert Lehmät tiinehtyivät kke aikana keskimäärin tyydyttävän hyvin. Friisiläislehmät tiinehtyivät jnkin verran paremmin (keskimäärin Ke alki helmikuussa 1988 ja päättyi viimeis lehmän mtyä umpe helmikuussa 1992. Sairaustapauksia kertyi melk runsaasti, mutta päätelmät eri ketekijöid vaikutuksista sairauksi syntyyn n kuitkin tehtävä varvaisesti. Täysin varmj jhtpäätöst tekn lisi tarvittu emmän eläimiä sekä vielä pidempi keaika. 51

.,-. 17,t On V") l - (7, 3 rd lactatin.13 vi O.vi Cn l t-- V-1 dl- CO dl- V7 CT l V:, r- C vi -,r) r- dl" dt r t-r C,1 r- Ces dl- s O V-) vi,r) V - CO,C) r r- d- dl" vi - V-1,C) v) On V r- dl-,, er de,43 v3 s D. 2 nd lactatin On On l,,r) de dl- st:, r-- dl- r-- sovi V-, c de ' ln de l v - dl- e- t-- Crs - dl- dl- v-1 Oi vi vi vi trn, ) de kr, vi v) vi vi n umber 1 cells l - 55 d- - 1,n r- n de de - Cr, v") l 5 C, de 1 st lactatin. CO 5 -ei- - l s - C7, v-1 55 c, - de CeI5 -... VD ce v-1 t-- C, C 1 n t- vi (-1 c- n 5 5, r- V-, Ch - dl", - n n r- n r-- ln dle - c d- cr,.1- d=1 52

CV tn k cr, CV c Cr, cn,1 CV s. r- 3 rd lactatin V-) C cr, cr cr, tr) CV rn a, vn CV tc) t r- vn (l,~ kn O Cr VD CT., Cr ' cc cc cc cc Cr e.4 'et ' VD VD V'),C) O Cr, cr CO r- O c t. 4 ' ct Vl CO c r- 1 tn,, 2 nd lactatin et VD. ' C VD VD ' ' C Cr, C P Ln tin ein - r-- VD O ett CV a, r-- <7, cr,,4 CO,n est,1 VD tcd c, (-4 r- la ee) te-) r- In VD C r- Cr, tc, r-- 4 I st lactatin C C VD 'O Cr, ' VD vn 1. O r- r- vn "Cr "Cr,f C (-4 c i C-- Cr Cr,,n,..CD 4 1..c1- CI Cr, C-- tn te-) cn 53

Taulukk 15. Siemnyskerrat per tiinehtymin, keskiarv (7) ± keskihajnta (s.d.). Table 15. umber f inseminatins, mean ffl ± standard deviatin (s.d.). Ryhmä Grup Ayrshire -Ayrshire 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins Friisiläin Friesian x 1 2 3 S EIVI 2,2±I,3 1,4±,9 3,±2,8 2,2 I,8±1,3 I,3±,5 1,3±,5 1,3 S EIV2 2,3±I,2 1,5±,8 1,4±,6 1,7 I,7±1,2 2,±1,7 1,7±1.2 1,9 S E2V1 1,5±,8 2,±,8 2,3±,6 1,9 1,3±,5 2,3±1,5 2,±1,7 2,2 S E2V2 1,4±,6 2,3±2,5 1,± 1,6 1,3±,6 2,3±1,5 2,3±,6 2,3 L ElV1 1,± 1,8±1, 2,5±2,1 1,8 1,8±1,2 1,2±,5 1,4±,6 1,3 L EIV2 3,±,8 2,8±2,1 2,7±,6 2,8 1,5±,8 1,7±1,2 1,3±,5 1,5 L E2V1 1,4±,9 1,6±,6 1,5±,6 1,5 I,8±1,2 2,±1,3 1,6±,5 1,8 L E2V2 1,3±,5 2,±1,4 1,5±1, 1,6 1,4±,9 2,2±I,8 2,2±1,I 2,2 El 2,I±1,2 1,8±1,2 2,2±1,3 2, 1,7±1, 1,5±1, 1,4±,6 1,5 E2 1,4±,7 1,9±1,3 1,6±,8 1,6 1,5±,9 2,2±1,4 2,±1, 2,1 VI 1,5±1, 1,7±,8 2,2±I,3 1,8 1,7±1,I 1,7±1, 1,5±,8 1,6 V2 2,±1,1 2,1±1,6 1,6±,8 1,9 1,5±,8 2,±1,4 1,8±,9 1,9 S 1,9±1,1 1,7±1,3 1,8±1,2 1,8 1,5±,9 I,9±1,3 1,8±1, 1,9 L 1,6±1, 2,±1,3 1,9±1, 1,8 1,7±1, 1,8±1,2 1,6±,7 1,7 "7 1,8±1, 1,9±1,3'1,9±1,1'1,9 1,6±1, 1,8±1,2 1,7±,8 1,8 Taulukk 16. Pikimavälin pituus, pv, simmäis ja tis (1-2) sekä tis ja klmann (2-3) pikimis välillä, keskiarv (7) ± keskihajnta (s.d.). Table 16. Calving interval ( days) betwe 1st and 2nd (1-2), as well as 2nd and 3rd (2-3) calving, mean ()- () ± standard deviatin (s.d.). Pikimaväli, (X) ± s.d. Calving interval, (R) -±s.d. Ryhmä Grup Ayrshire Ayrshire 1-2 2-3 Friisiläin Friesian 1-2 2-3 SEIVI 373±41 359±2 365±34 35±36 S ElV2 386±35 352±22 361±24 4±33 S E2V1 357±2 367±21 344±9 388±54 S E2V2 352±24 368±54 35±23 381±37 LEIVI 348±9 358±13 368±35 35±1 L ElV2 394±27 41±66 347±11 359±34 L E2VI 358±19 366±8 378±54 364±39 L E2V2 354±14 362±23 35±2 373±42 El 376±34 367±39 36±27 361±33 E2 355±18 365±25 358±35 374±39 V 1 36±26 362±15 365±38 361±35 V2 373±31 37±43 351±17 374±36 S 368±32 36±27 356±24 377±4 L 363±24 372±37 361±35 361±33 5"( 366±29 366±32 359±31 367±36 54

3.8.1 Sairaudet Lehmät sairastivat it utaretulehdusta, aiheuttajabakteerina yleisimmin St. aureus tai jkin muu Staphylcccus-suvun bakteeri. Lehmät pikivat immäkse huhti-heinäkuussa ja syyspikivi suus li nin runsas klmannes. Sisärukinnalla lleista utaretulehduks, vedinplkeman tai jnkin muun utare sairaud sairasti pulet lehmistä jssakin lypsykaud vaiheessa. Laiduntaneetkin lehmät sairastivat utaretulehdusta usein, mutta kuitkin vähemmän kuin sisärukinnalla lleet lehmät. Tiinehtymise liittyvät häiriöt livat myös melk yleisiä, ja yleisempiä sisä- kuin laidunrukintaryhmissä. in klmannes sisärukinnalla jatkuvasti lleista ja reilu neljännes kesäisin laiduntaneista tarvitsi hita hunn hedelmällisyyd vuksi. Syy li jk hiljain kiima, lumin, munasarjarakkulat, khtutulehdus, jälkeist jäämin tai muu hedelmällisyyte liittynyt häiriö. Jalkavammja ja srkkasairauksia li selvästi emmän sisä- (nin 9 %) kuin laidunrukintaryhmissä (vain 1 %). Asetnitautitapauksia ei llut paljn. Sisäja laidunrukintaryhmissä asetnitautia esiintyi yhtä paljn ja it kke simmäis lypsykaud aikana, jllin yhtesä kuusi lehmää sairasti ketsin. Muista sairauksista mainittavin li pikimahalvaus, jta v. 199 sairasti harvinais mni sillä 99 pikineesta lehmästä 1 halvaantui. Yhtä lukuun ttamatta kaikki sairastuneet livat laidunrukinnalla lleista ryhmistä. Tdnäköin, mutta ei välttämättä aina syy li kivnäisrukinnan vajaus. Täysin varmaa päätelmää yhd vud pikkeuksellisesta tilanteeseesta ei vitu tehdä. 3.8.2 Syyt pistihin Lehmiä pistettiin kkeesta selvästi it, kaikkiaan 24, utaretulehdust tai vedinvammj vuksi. Ayrshire- ja friisiläisrtuisiapistettiin utaretulehdust vuksi yhtä mn- ta. Kahd viimeis lypsykaud aikana jatkuvasti sisärukinnalla lleista juduttiin pistamaan hunn utareterveyd vuksi 12 (neljä ay- ja kahdeksan fr-lehmää), mutta kesät laiduntaneista vain klme lehmää (kaksi ay-ja yksi fr-lehmä). Laiduntamin näytti vaikuttane sutuisasti varsinkin fr-lehmi utareterveyte. Kaikkiaan 12 utaretulehduks vuksi pistetusta fr-lehmästä 1 li llut kk ajan sisärukinnalla, mutta laidunrukinnalla vain kaksi lehmää (Taulukk 18). Auringn val, raitis ilma ja liikunta paransivat mitä ilmeisimmin lehmi yleiskunta ja tauti vastustuskykyä. Laiduntaneet lehmät liikkuivat paljn emmän kuin sisällä parsinavetassa paikille kytketyt lehmät. Pelkästään lypsyn jälke syöttölhkille kävelyä kertyi 1,5-1,7 km päivässä eli yhtesä lähes 2 km kk laidunkaud aikana. Varsinais laiduntamis vuksi lehmät liikkuivat vähintään 2 km päivässä Laidunkaud aikana hankittu hyvä kunt tdnäköisesti autti kestämään paremmin pitkän sisärukintakaud rasituksia. Muita syitä lehmi pis tihin livat lunneviat (7 pista), hedelmällisyyshäiriöt (6), jalka- ja srkkasairaudet (3), sekä pari tapaturmaa ja juksutusmahakiertymää. Yli klme vutta kestäne kke aikana näitä muita sairastumisia ja pistj aiheuttajia li vain muutama tapaus kutakin. Ay-lehmiä juduttiin pistamaan emmän kuin fr-lehmiä. Energiatai valkuaistasj välillä ei llut leellisia erja. Ympäri vud sisärukinnalla lleita pistettiin yhte'sä 32, eli 17 emmän kuin laiduntaneita lehmiä. Kiitkset Kiitkset MTT:n Phjis-Savn tutkimusaseman hkilökunnalle, erityisesti vusina 1988-92 tutkimuks tteuttamisessa mukana lleille lypsäjille, rukkijille ja rehuntekijöille. Ammattitaidlla ja ahkeruudella tehty käytännön työ n llut edellytys tämän raprtin telle. 55

Taulukk 17. Tyhjäkaud pituus, pv, keskiarv ("g) ± keskihajnta (s.d.). Table 17. Lght f the empty perid (days), mean F<) ± standard deviatin (s.d.). Ketekijä Treatmt Ayrshire Ayrshire 1 2 3 Lypsykaudet Lactatins Friisiläin Friesian x 1* 2 3 El 93±35 86±36 93±33 91 8±27 79±31 75±17 78 E2 76±23 86 -±3 93 -±34 85 8 -±37 93 ±33 95 -±34 89 V1 76±26 84±23 19±37 9 86±39 8±31 83±21 83 V2 95±33 88 ±42 81 ±23 88 72±18 92±33 86±34 83 S 88±33 79±26 94±38 87 77±25 95±39 94±38 89 L 8±28 93±39 93±28 89 82±36 8±27 79±17 8 7 85±31 86±33 93±33 88 8±32 86±32 84±28 83 Taulukk 18. Syyt lehmi pistihin. Pistettuj lehmi lukumäärät, Ay = ayrshire-, Fr = friisiläislehmät. Table 18. Reasns fr cullings r lsses f the cws, Ay = Ayrshire cws, Fr = Friesian cws. Ketekijä Treatmt 1 Ay Fr Ay 2 3 Fr Ay Fr Ay 4 5 6 Fr Ay Fr Ay Fr El 8 3 3 1 2 2 13 6 E2 4 9 2 1 4 2 1 4 1 16 12 V1 6 6 4 1 2 1 5 1 17 9 V2 6 6 1 2 3 1 1 1 12 9 S 6 1 2 1 2 2 2 1 6 18 14 L 6 2 3 1 2 1 11 4 Yht. Ttal 12 12 5 2 4 2 2 1 6 1 29 18 1 = Utaretulehdus Mastitis, 2 = Lunnevika Behaviur disturbance, 3 = Hun hedelmällisyys Fertility prblems, 4 = Jalkasairaudet Leg and hf diseases, 5 = Tapaturmat ja muut syyt Accidts and ther reasns, 6 = Pistja yhtesä Ttal amut f cullings. 56

Kirjallisuus Baevre, L., Junkarin, L, Peders, J., Setälä, J. & Sjaunja, L.O. 1988. A nrdic prpsal fr an ergy crrected milk (ECM) frmula. Internatinal cmmittee fr recrding the prductivity f milk animals (ICRPMA). 26th Sessin, July 5-8,1988. Berg, J. & Ekern, A. 1993. Lng-term effects f cnctrate level in dairy cws. Acta Agric. Scand., Sect. A, Animal Sci. 43: 35-43. Burstedt, E. 1983. The effect f summer feeding systems n the perfrmance f spring-calving dairy cws. Swedish Univ. f Agric. Sci., Dept. f Animal utritin and Managemt. Reprt 16.86 p. Emery, R.S. 1978. Feeding fr increased milk prtein. J. Dairy Sci. 61: 825-828. Ettala, E. 1976. Factrs affecting the cmpsitin f milk. I. Effect f ergy and prtein levels in grass silage- and pasture-based diets. Ann. Agric. Fn. 15: 182-195. Ettala, E., Lampila, M. & Rissan, H. 1978. Effect f cnctrate feeding level in grass silagebased diets n milk prductin f dairy cws. Ann. Agric. Fn. 17: 175-185. Ettala, E. & Kmmeri, M. 1976. Erilaist kesärukintamutj vertailua lypsykarjalla. I. Laidun-, niitt- ja säilörehurukinnan vaikutus lehmi tutksiin. Kehittyvä Maatalus 31: 3-17. Ettala, E. & Virtan, E. 199. Cmparisn f Finnish Ayrshire, Friesian and Finncattle n grass silage-cereal and hay-urea-cereal diets. 1. Results f the heifer perid. Ann. Agric. Fn. 29: 253-277. 4. Energy and prtein balances, and feed utilizatin during the first three prductin years. Ann. Agric. Fn. 29: 319-342. Ettala, T. 1984. Kaasunmittaukse perustuva "in vitr"-metelmä rgaanis aine sulavuud määrittämiseksi märehtijöid rehuista. Karjantute 4: 16-18. Fraser, D. & Leaver, J.D. 1988. A systems study f high and lw cnctrate inputs fr dairy cws: Milk yield and cmpsitin, liveweight, feed intake, fertility and heath ver fur years. Research and Develpmt in Agriculture 5: 93-11. Gil, J. L. 1988. Standard errrs fr split-split-plt experimts with repeated measuremts f animals. J. Anim. Breed. Get. 15,329-336. Gustafsn, G.M. 1994. Regular exercise t tied dairy cws. Effects n prductivity, health and lcmtin and with atttin paid t the influce f light. Swedish Univ. f Agric. Sci., Dept. f Animal utritin and Managemt. Reprt 225.83 p. Gustafsn, G.M., Luthman, J. & Burstedt, E. 1993. Effect f daily exercise n perfrmance, feed efficicy and ergy balance f tied dairy cws. Acta Agric. Scand., Sect. A, Animal Sci. 43: 219-227. Krists, E.S. 1988. Grazing versus strage feeding f dairy cws. In: Prc. f the 12th Geral Meeting f the Eurpean Grassland Federatin. Dublin, Ireland. p. 48-153. Leaver, J.D. & Fraser, D. 1987. A systems study f high and lw cnctrate inputs fr dairy cws: Physical and financial perfrmance ver fur years. Research and Develpmt in Agriculture 4: 171-178. Leaver, J.D. & Fraser, D. 1989. A systems study f high and lw cnctrate inputs fr dairy cws: grassland prductin and utilisatin ver fur years. Research and Develpmt in Agriculture 6: 183-189. Lindell, L. 1976. Rapeseed meal in ratins fr dairy cws. 2. Cmparisn f tw levels f rapeseed meal. Swedish Jurnal f Agricultural Research 6: 65-71. Lindell, L. & Knutssn, P.-G. 1976. Rapeseed meal in ratins fr dairy cws. 1. Cmparisn f three levels f rapeseed meal. Swedish Jurnal f Agricultural Research 6: 55-63. Mke, K.H., Raab, L., Salewski, A., Steingass, H., Fritz, D. & Schneider, W. 1979. The estimatin f the digestibility and metablizable ergy cntt f ruminant feedingstuffs frm the gas prductin wh they are incubated with rum liqur in vitr. J. Agr. Sci., Cmb. 93: 217-222. Orskv, E. R., Reid, G. W. & McDnald, I. 1981. The effects f prtein degradability and fd intake n milk yield and cmpsitin in cws in early lactatin. Br. J. utr. 45: 547-555. Phillips, C.J.C. 1989. Partial strage-feeding fr autumn and spring calving dairy cws. Research and Develpmt in Agriculture 6: 151-159. 57

Ple, D.A. 1987. Ali year husing f dairy cws. Research and Develpmt in Agriculture 4: 77-81. Rinne, K., Siivitie, M. & Rinne, S.-L 1992. Lehmät laitumelle. Ketiminta ja käytäntö 49 (26.5.1992): 15. Rinne, K., Suvitie, M. & Rinne, S.-L. 1994. Indr feeding r grazing. in: Prc. f the 15th Geral Meeting f the Eurpean Grassland Federatin. Waging, etherlands. p. 21-24. Sal, M.-L., Tun, M. & Kiiskin, T. 1982. Rehutaulukt ja rukintanrmit. 7 p. Helsinki. SAS Institute Inc., 1992. SAS Technical Reprt P-229, SAS/STAT Sftware: Changes and Enhancemts, Release 6.7, Cary, O: SAS Institute Inc., 62 p. Sims, E. 1976. Milk smatic cells in dairy cws kept n pasture r cnfined indrs during the summer. rd. Vet. Med. 28: 63-69. Suvitie, M. & Rinne, K. 1993. Valkuaisrehun tarve laidunkaud aikana. Ketiminta ja käytäntö 5 (29.6.1993): 17. Suvitie, M., Rinne, K. & Rinne, S.-L. 1994. Valkuais- ja väkirehurukinnan vaikutus maittutksiin ja maidn kstumukse. Ketiminta ja käytäntö 51(28.6.1994): 26. Suvitie, M., Rinne, K. & Rinne, S.-L. 1994. Valkuais- ja väkirehurukinnan vaikutus lehmi rehun- kulutukse sisärukintakaudella. Ketiminta ja käytäntö 51(2.12.1994): 49-5. Suvitie, M. & Rinne, K. 1995. Energia- ja valkuaistast lypsylehmi ympärivutisessa sisärukinnassa laidunrukintaan verrattuna. in: Ktieläintiete päivät. Maaseutukeskust Liitn julkaisu n 888. Helsinki. p. 174-18. Tulisal, U. 199. Mitä n Öpex-ruhe? Ktieläin 3: 14. Turi, M. 1992. Rapeseed meal as a supplemtary prtein fr dairy cws n grass silage-based diet, with the emphasis n the rdic AAT-PBV feed prtein evaluatin system. Agric. Sci. Finl. 1: 369-439. Weiss, R. E. & Lazar, C. G. 1992. Residual plts fr repeated measures. Statistics in Medicine, Vl. 11, 115-124. Vinct, I.C., Hill, R. & Campling, R.C. 199. A nte n the use f rapeseed, sunflwer and syabean meals as prtein surces in cmpund fds fr milking cattle. Anim. Prd. 5: 541-543. Vinczeffy, I., B, B. & Kta, M. 1992. A cmparisn f the perfrmance f grazed and stall fed dairy cws. in: Prc. f the 14th Geral Meeting f the Eurpean Grassland Federatin. Lahti, Finland. p. 74-75. Virtan, E., Phjanheim,. & Ettala, E. 1976. Laidun- ja säilörehurukinnan vertailu Phjis-Savn keasemalla 1971-74. Kehittyvä Maatalus 31: 46-52. 58

LIITE 1. Kuukaud keskilämpötilat ja sademäärät sekä pikkeamat nrmaaliarvista tuk-syyskuussa 1987-91. APPEIVDIK I. Mean temperature and precipitatin, and deviatins frm the average values in May-September 1987-91. Lämpötila, C Temperature, C Kuukausi Mnth nn 1961-91) 1987 Piki:- ' Dev. 1988 Pikk Dev. 1989 Piki( Dev. 199 Piki( Dev. 1991 Pikk Dev., 5th 8,5 7,2-1,3 9,3,8 1,3 1,8 8,4 -,1 6,5-2, 6th 14,2 13,5 -,7 16,1 1,9 16,3 2,1 13,5 -,7 13, -1,2 7th 16,2 14,5-1,7 19,6 3,4 16,4,2 15,4 -,8 16,5,3 8th 13,9 11,3-2,6 13,8 -,1 14,3,4 14,5,6 15,4 1,5 9th 8,7 7,8 -,9 1,4 1,7 1,6 1,9 7,3-1,4 8,4 -,3 5; Mean 12,3 1,9-1,4 13,8 1,5 13,6 1,3 11,8 -,5 12, -,3 Sademäärä, mm Precipitatin, mm 5. 5th 43 45 2 112 69 2-23 7-36 5 7 6. 6th 57 61 4 72 15 62 5 22-35 132 75 7. 7th 67 87 2 74 7 68 1 39-28 57-1 8. 8th 85 161 76 114 29 82-3 63-22 82-3 9. 9th 61 75 14 69 8 41-2 13-48 91 3 Yht. SilM 313 429 116 441 128 273-4 144-169 412 99 1) Lämpötilan ja sademäärän nrmaaliarvina n käytetty vusi 196-9 keskiarvja. The average values f the years 1961-9 are useci as nrmal values fr the mean temperatures and preeipitatin.

CC r, ei t-,1 r-1 Ir/ 6 h r- h 3 py i lactalin ei ei ei 6 eie4 c' c C. c` r.-_,- h-, ei ei ei ".1 r",11 nei h. h. et.e-),..r. r-, ".1 ''. ccei X h r,-; 'n. -I- h.,-; r--, ".1 ei ei ei ei ei ei ^1 --, : "e ei C ei r-3 r- - ei cei h. h. e1 ei r ei ei ei e 1 ei ei,r ei ei -- X II-1 r h. n - - ei!!1. ei r- ei ei r c r, ei X c,ei ei e ": ei " c R- - - _ - ei ei re.. r. X ei " I X Cr. ^I -1- r, -I' cc X 33 ei 1-1 ei ei r1 OC j..34 ' " ;!: 7 7 7.1 ^ e h ei ri ei CC -11 (\"- - 1 e ei -- X I sl lacla tin ;;--1 Cr. '4- r'! "7. X r-fl ei ccc cc ei _r cc el ' e eicc eiei --, cc C ei- Cr, X -,"' ' ei r- "1 el

,e... e s, f ' S e se (T' C-4 r-4 D, e C1 ( --1 v:4 SO R. 'n5 e-4 C-4 1 tri S ne Ce,.,e " 5,n X e, rn 5 ci e4 ci S C1 c as -- ' C-4 CD,C> --. c. -- 5..," kr-4, C-4 e v=" (-4.r) 5 ne C1 M- CI 2 nd Incnnin 5, e C.C., n e ne ne e d' C-4 C-4 " 5 -I- 'se C C C-4, 5 CD r'l rn4 e -, =. r =.' nft.4-24 r4 r- 5 ne e.n 5 5 5 nl r- "..4 ''. e e-4 e e X 5 CC " kr) e -- z. T:; C1 r-- _2. 5- 't O' ä (-4 e 5 se, e r-4 5 e O,r,C ' "1".. C r- O n =-1 S e e-4-1 --. e X -- C-4 --. e r-4.q 'ne, ec. C-4, eg CD.n O e 5 5. 5' M. r4.>".; e 5-.4

, r -, c, `C., 3 rd lactatin X rn CC, ei ei ei `.1:".. ei r- ei ei -- ei ei ei ei ei ei -1" r-- r- c; ei ei,f) ei ei - re, Ci x -- ei c re, ei r- ei r- c)..,1 ri ei r, cc ei ei ei eiei C, ei ei Ci te, ee..e, e, ei ei c x, -, ", Ci cc - ei -- ei ei te X ei : C X Ci -:.r; ei- rii r, ',1 ei -- ei x ",: r 1 X_ ei '1 r- --, ei X. Ci DC, X DC DC r,.iti ei DC ei DC ei X Ci '..., r- C! ei ei -1- X: h. s ei X C X X ei I"- - :- t - ei -- Ci OC 1 ei 1«.. cii '1 ci X, C X., C,,1. -- r

,n " 4-- 1 kr1 c" c4. cr, - --.. <7.4 --- 3 rd lactatin,n 4.,,, 1- k4-.; CO d' rn " 4 --. 14 --.1,.,, 7 - --. kl> d, CO 4 ',"", ' h-,f ),- krk v'). "-4 <-,1, "1- --. CO 4 kn r- - - - 1-- 1- --, 4, --. kn C. sc -,n,4 2 nd lactatin kr1 r-- v-1 kr) rn. 7 - C'4 - C v),) 4 3, " -- 4C. C> rn 4 7 ',1 3 h.,n,n c4'.. e 4 --4'4- sn' -- n 5,1 7 " I- DC h C., 7,r4".,n r 3 7 k-.." Clk 1 st lactatin,_-.. v-).. kn C- -4." M _, c." c6,n 4 -- kr, 4-1 1- e -, -, C".4 4 er;, 1, Q4.n 4 7 7 \ ", 4 --. ;4-1, Pr-1 5

--4 ei ei vn,r) 3r, eq ei ' ' ( ei 3 rd lactatin P-4 ei 1.> vn ei c 1in,-,, r--- cc r--,-31 ei C, 7 ei- 31- e.t.-.--,.7 1-- - r-- OC, 'n ei ei 7, e- t. ei ei jei 7 "1, 7 ei ei OC ei 1n x c3, 11- te, ei ei cs ei ei ei 1ri e1 et "7:, r1- ;, 11- ei X 7 et OC.., 1r,. ei ei,j3 ei ei.r, cc X Vn, X t-- ei, ei ei 1n ei ei, ' C - ' et. 7 c. ei ni r - c, -4- et et. ei.r, - "- - ei - r`t. ei C,., ei 7' et. ei ct 7.1'. et ei ei V-"; CC -, 7 ei ei ei,, C,-. r, ei,1" e1 e ' ei ei ei, c. tc r--.r. C.1'. et.1: et- C, I r.1: X7 ei :1 ei ei. ei eid el - ei 1-- X '1- ' O O C.7 ei 7,n Vn 7 e_t vn CC 1--., ei - ' et -r ei r, - x r;-, -31- ei. -1- ei c, ei ei - -;- - - -,.r, ' r---.. c -7,.r,,:-., 3".: c,.3./-1 -. r--.,_ ei vn -1:- -.. --I' -, -1- --:,.4' et.1-,. et -33'. et.,3.: e! c c, -,r - ( ' ei ' - - 1 - c c --- '- c-,t., '1.1-', C ei..,1= / e! C n c. c c r - x c. x 3, c x. 3,i- ; 7.. "--- n C. 7' - -,73,-. :-, ', '., C., -.1". x - 1- -..,1-' -.. -1' -...4- ;: '?..,.,:. - -,. -,,,,--1.,-, -,..,, H. c,.-_-, c c-,.,-., 9 _ c F., x ' ei, -, Gn r, 7 ei, ;..-c i,7--,- -. V-1, C X Vn -1-'. -..,!:. -.. -..,' -... -' el. -1'. ei,.1- et -'.e.,_, i.-.. et. O ( c - r. - -,r - x.., C., c., r- 7 r -, -- r--.., C, ei. 7 On --(.5 '--' v-, -1-,.r, -1' el. 17' et 7' e t 7' et. C.: C C C C

., 4-4 C,, -. 7 "1. rg. 3 rd lactatin 8.-. 3,r.), G, 8 d" - 8 7 '1, 7 '4', - el C,, VO, l 8 7 4. 8 ee:,' "I. 7 ' (1, ', 8 8. OC I"-, O t 8. r - r-- C C"4,, " '- X 8,n,t1,.-.., 8 OC G, 7 e---,1- c ' r--,d. 8., I--- I-- -1 rn '1. 7" ".1 ' '7" '7, '''.' kr) c,.1- r-- -..,. e-. ' 8 ', 8 e--1 7 7. 7 C., - t---- 1"--,-. c c c c, c c e. 8 r-- X CO 4.. 8 ei l e-1 1-,,.. 7 1"-- 8 ', C,.C.'.. 8 r-.1-7 C, 7 r- '', "" --, X '-2,... er'.. ri...t C, 1 -- - - 1 -..1,r, c '(4 C.,,.."; 8 '.-..-. el- ".,. 1"--. -, '7.. -7 "1. 7 '1, rn, -, ' ' r- C, r--.--1 -..., OC '" 8 --, -. 8 ;- ------.... sc.. ".. r., r- C, r-- '''',. v.' " "I.. d. ''' '1. 7 ei rg' ei ' -,.. -'-, e..., -.. -...--....-..,.--, C, r-- '7 <1". C, X X -- "1- r-.1=, s - -,r),..c,, X ',.. X. 7 C., X ' C-2, -.1".1-. C. I'', -,,-- ic--; --1-3 7-1 r,' " 7 "1. 7 ".1. 7 -.. 7 -.. 7,7_, :,.,. 7. Ö r- 8... C", X,D OC '4 C., e,-, c...;,::: 33 -. 7. 7 I". 3 -, 1---- 3-7 -O. e--1' r..1. 7" ''..-1 7 "1. 7" -.. Ö "--, Ö Ö Ö OC <1: Ö 8 8 7. 8 --. 8?. 7 t-- r- I-- X " e re-; -, a-;. 't, r-. OC Ö 7,. Ö,.C. Ct, '' I-- 7 I--.) r", X 8 CC -',. 7' "1 ' ".. e"-,. -1 r,-.:..--....._. --, 4.,r, C. C,n c ", I--- X,C.,r) -.3' s kr, s.... _ 1"-- W rr';' <-4 7 '1... 7-1 r''.. -1.....,. 7 (-.1 r- 8 CO -, ',C 3 G 7 7 --, : -1 7 '1,,." 7-1. 7 -.. (--_, LC1 r-c ">:

3 rd lactatiy v)..g 1 /4,, 1 /4 1 /4 CV, 7t. kn CO 7 cd c>. rn 't 1 /4 7 g S g CQ et, L:LL 7-,--, S C e S 7., lel e-g. - 'Cr,-.,-, 2 nd lactatin..n 1 /4 V-) CO,. -.' (---. C5,--, c> CL, rn, C tn,,., S S.' --:, -,-, 5 Ce S -,--, S e e e ne ' ne -, r- 1 /4 r-- ' S e -; C- O C O " " O 7 7-7, - ' 7 ' C=> - - 5-1. -. -. ne '. S re-t,,c c Ce ne, - S /7 _, "1- ne ne Cic,.4-1 r - ne - 1 st lactatin c-s.c S. ne 2,--, s., ' nfs e \D re. '""':' 5SG'. -1- CO C 7-,, <?:), ca, r-1 C S ne 7", CO C., C. C :'" kr, S ne 1/4 ne et 7,C,:!;,,5, CO CGS, 5, C C5, ne u-a (>1

e I f D -. ) ('1 S ni re'; S e e" lactatin 3 rd sp s er s si r- kr, cr CC 4 t-- rn ' -1, " S,r) ('1 c7., S,n '1-,f) se S C-1 S 1,1 S "1- s ei 1 lo CO ' et S et e..j S " D s., ei r- ds S. S,n,n - 4 - C-.1, S s kr,,c in S v") - ei 1-- S ei : -1. ' 5. 7z. er, 1 \ (V S - - S. -1- G S S ei -.. r-- O ' ^, r--,.1" S S r-- S S - Skr, -'' - ' e.c.. 71: 1 st lactatin --- X,r5 1-- v-, X,n,r, r...,--.1-1- c " x s '-. si s S. es --: - e... S e.: '---:. t -: re; S r-- S v-,.. -,, - X S -..'"Q' : n 5 n 1--- -'- re., S e -,' S e -: '--: C-1" - ". re,' S. CV ''-'...e se sx s ej, C,D,n s - --, CC O s s CO '- S S, I-- ei' S ' e <V --. e- f S ' e 2. e-i' S ei' 2, d, r---,,n t---, S C, S S Cr, S c'4 ' S e,1" '-'.. ei --:. CV S n1. ei' S,n et '- - C, S O 5, C 8, -- n S S r- i' S nt --:. ei" "-', t- ' ri 2. ei' S r-1' ' c S es s.--,,, s CO S r- els,--. S S S - S el, 1-- ei' S ' -- ' --. " S e,-;' S 5 5 L14 (.72 ei ET.:4 n1

, (-4 r--.1- cl ('4(4 r-, r,,, M1,,, S S 3 rd lactatin, kr, kr, 1 CO,., CO crs.. 7., M1, S.1-5 s.12' -1. ' 7 CO M1 4 Cl 1 M1 M1 V) 7 1 1 S. (11 1 c r- 7 4 Cl M1 kr, kr, 11 Cl Cl ' 5 S c). Cl.,, M1 c'4('4 Cl Cr, r-,., Cl CO Cl S S 5, Cl.1, 1. v:, CO, 3 M1, t--- 7. 7 S 7 S. t....7 kr, Cl '' 4 4 V-,, M1., 11 CO 1 7 S -7... 7 S.:r S S 2 nd lactatin -1- (-4 r- (-4 c (.4 r- 1/4 1 lr") CO CO M1 kr, CO 7 CO S,, CO r- S." 4 S M1 C'4., Cl C,1 1.. Cl ('4 M1 CO r 3 c'..1.1 7 1 1, CO CC Cl CC r- 1 M1, 1' M1 kr, CO,j." S 7 S. S-.n 13 C,I l C, Cl 1'- c. 1,,, M1 S 3. S ' M1.n Cl c Cl 1. r-- M1 1 1 S S S -7" S S. kr1.1 Cl C, C, CO r-- M1 1 :I: ". r-, - "f"2":. c; c,, CC CO M1, M1 M1 M1 M1 M1 11 3 1 C C S CC. -" ' S (-4 ra. ' M1-4- Cl 1 'I,C h I"- 11 3 Cl,fCS n S ncs ics 11 Cl 7 11 Cl -1' Cl 3.1 Cl M1 M1 M1 1., r--- 6 4-- t-- Cl,. Cl.,'.,.',:.'.,-, 7.. ''''. C., 'I" rn.4 1 7 CO Cl M1 Cl 1 '(('1 Cl M1 Cl M1 Cl M1,..,, M1 M1 Cl t -- h 1,: S.., C 7 S 7 S, C,J: S,:.,. C 5 c. -- Cl Cl Cl <V Cl 1 M1 Cl kr, 1 7 S (-1 LT4

r, C.,1 C un VD rcl VD r- VD r-. -1-5. s rg VD V) --C kn 1", tn r- ei-, r- C C VD VD r- r-,r) un J D S 7 S 7 " CD 7 S 6 " C) - rn C rn VD un r- 7 VD 7 c r- r- r- r- kn ' vn 7 S 7 2..,D CD,r rn 6,1 - O - C, 6' CO - r- -, V) D -elc 7 S 7-2. S 7 2, 6 eg V) fq V) 7 C) 7 C V.) r- r- V7 r- vn vn,r) S. S 7 2., C r- `^ rn kr, C)., : 7 r- Vei r, 1--,.1- ei- C) r - r-.1 C ).. S C. ckl ry '-'e '- C r- Un vn 7" S S S S, kn 7 7 Ck, 2 nd lactatin r- CD V) sk) 7 7 7 C r- C r- un kn kn vn,d 7 2.. 7 2.. c c C, - 6 C VD C'C S 6 VD G Vei X 7 Un 7 6 'ei- 7 2.. c, 7 kcn,,r,n -el S 7 7 X kr, c OC,r..C:k C -, k-, s - 7 C.n S 7-7,rk c Vei X r r- r- 7 cr- 7 er, "- ei 7.1 5. u-, D (:, c c, r- c, r-. VD r- r- OG r- Vn r- Vei '7z; ;5'2, '- s s 72.. 7 I.st Inctatin C r- vn CC Ve - r- O, 6 7 7 7 -r C p,n X kr, 72. S S. S. S S. C) rq - V) 7 r.1 r- r- 7.r, r- r- ve r- r- C vn vn x kr, S. S. `D.,,r CD Cc 6 CD CD 6 r C rn CD '. 6' 7 r- - 7 r- VD 7 e r- un CC r- c r- Cc r- C vn vn vn c kr, 72.. 7 S 7 S 72, 7 2.. Ce. D 7 vd, C VD kn VD 7 CD 7 VD O Vei V) r- C, kr, C, Vei., kr, 7 S. S c?, CD, 6 r- C un VD C V) c, 7 X 7 C, CC kn CC Ve r- r- s C vn r-,r) kr, CC,n S 7 7 7-2.. 7 CD C) P.) r.1 r../

7 Ce el ne kr, ne 7 - c:a c ' 7 cc 3 rd lactatin kr, V) ne O s 7 ne \ si 7- ne re-- ne er, 7- Cel C'e ne r- reel Cr,.--,,D Z) c ne 7 --. ne rn - 7 O kr, -, 7 7-4---, 7 -, ne re4 ne CO erl ne ' ne CO 7 Cr, e-e,c) 7,'te ne,r) ne nl ne ne tee e... ' O' 7 1.-. 7 V7, ne C, ne X r-- er, ne CO e. 7 re, CO rn 7-, ne r-- ne. 7 ne ne kr, (-4 r- ; - rn Cel kn r - ne 'te r- S1 7-7 : 7 - r--. -7 - ne ne ne eff ne ne et, Cr, - ne b, ne ne.n ne, 7 7- O r- -r c,e r- ree ne ne - eeel 1 st lactatin r- 4., GO ne 7 ' X ne 7- er, - rn,,.r) ne ne ' e. ' e. -* ne ne, kr, Cr, - e ne, e Cr, ne -- - - r- C,4 ' 7. ne W - ' ne 7 -. ne ne ne ne r- - ne ne --. -. ne,n, ne ', s 7-7 vp e 7 ne - CO 7-7 7 ne kr, e-, rn -, r-- ne feel fel ne C.71 C4-1 r,e4, ;LI ne

,n 7- c r l ei e'.1 ', '. ei r-- ", ) kin ei el 3. lypsykaus i 3 rd lactatin C') 7 Vn ei ei ei kr, V-1 7- vn r- - 7- ) r- r- r- vn ei -- r- CD kr, ei std C C vl C ) '. r- ei ri vn,r ri rn e- ri ei tn ei Cr, 7- kn r-- kin ei,1-1 el ei S C, kr, 1"-- 7 '7 vn ei r- vn Vn id ) Vn r- ev CD ) r- C ei CD ) ei,n C C r- c 7-7- V') 1-- rn Vn 'O r- r- '- '. ) ) -- - ei tr,, 7 C ei -- VD C ei vn id ei Vn CD 7 C '. '. vn r- id 7 ri vn ei 2 nd lactatin Ci 7-, e r- - kr, es.,. 1-- r- e 7 r- tn 1-- -ei- C kr, kr) r-- 7- ei ri k n e.:"- -- 7-. r- r ei.,t ei ei ei n'. CD VD et c r- ei 7-.1: ei vn 7" 2 r- I-- ei, ei `..C; et kr). 7-7-,, ei, vn rn, 7-7 un 7, ei r- - 7 OG r- --e 7,1 ei C r- r- -- 7-7, e, ei id 7 k.n e 7 7 e r- Ct. 7 7 C C ri, i"-", n ei ri 7" vn e ei id e ri,1d 7-7- C 7 ei ri Vn rn vn V", ei e.7" C12! r:11

Julkaisija r*. 4 Maatalud %,W tutkimuskeskus 316 JOKIOIE Tekijä(t) Marjatta Suvitie, Kalle Rinne, Sirkka-Liisa Rinne, Elise Ketja ja Hannu Tuuri Julkaisun sarja ja numer Maatalud tutkimuskeskuks julkaisuja. Sarja A 15 Julkaisuaika (kk ja vusi) Tammikuu 1997 Tutkimushankke nimi Timeksiantaja(t) Maatalud tutkimuskeskus imike Väkirehu- ja valkuaistast lypsylehmi ympärivutisessa sisärukinnassa laidunrukintaan verrattuna Tiivistelmä Vusina 1988-92 suritetun nilcintalcke ketekijöinä livat ympärivutin sisärukinta, sisärukinta + laiduntamin, kaksi väkirehu- sekä kaksi valkuaisrehutasa. Kke alitti 96 lypsylehmää, jista pulet li ayrshire- (ay) ja pulet friisiläisrtuisia (fr). Pulet lehmistä li kke alkaessa sikklehmiä. Aineista kerättiin klm lypsykaud ajalta. Valkuaislisärehun syöttö nsti sekä ay- että fr-lehmi valkuais saantia selvästi. Väkirehutasj välin er jäi hieman tavitetta piemmäksi. Ympärivutisella sisärulcinnalla lleid ay-lehmi kknaisergian saanti li krkeammalla väkirehutaslla selvästi suurempi kuin matalammalla taslla. Väkirehutasj välis ern vaikutus fr-lehmi kknaisergian saantiin ei llut yhtä selvä, sillä matalammalla taslla fr-lehmät kmpsivat piempää väkirehumääräänsä pääasiassa heinän syöntiä lisäämällä. Valkuaislisärehun syöttö nsti sekä laiduntaneid että ympärivutisella sisärulcinnalla lleid ayja fr-lehmi maittutsta kummallakin väkirehurukintataslla: fr-lehmi maittutks nusu li keskimäärin 2,2 kg c1-1, ay-lehmi maittuts nusi keskimäärin 2,4 kg c1-1 matalammalla ja 3,6 kg cli krkeammalla väkirehutaslla. Krkeampi väkirehutas nsti maittutksia fr-lehmillä keskimäärin 1,9 kg c1-1 ja ay-lehmillä keskimäärin 1,4 kg (1-1 kk kke aikana.tsin ay-lehmi väkirehutasn nst ilman valkuaislisää ei näyttänyt vaikuttavan mainittavasti maittutksiin, mutta valkuaislisärehua syötettäessä krkeampi väkirehutas nsti tutksia erityisesti tis ja klmann lypsykaud lpussa. Sekä ay- että fr-lehmi aineistssa li myös tdistetta siitä, että tutkset nusivat sisärukintaryhmällä, s sijaan laidunryhmällä tällaista tdistetta ei esiintynyt. Laidunryhmän aineistssa li tdistetta siitä, että matalammalla väkirehutaslla lleet ay-lehmät lypsivät emmän kuin ympärivutisella sisärukinnalla lleet. Ketekijöillä ei llut käytännön kannalta merkittävää vaikutusta fr-lehmi maidn kstumukse. Valkuaislisärehun syöttö vähsi ay-lehmi maidn rasvapitisuutta. Välcirehurukintatas ja rukintatapa vaikuttivat yhdessä sekä maidn rasva- että laktsipitisuute: sisärulcintaryhmällä krkeampi väkirehutas vähsi sekä rasva- että laktsipitisuutta, mutta laidunryhmällä krkeampi väkirehutas nsti kumpaakin. Avainsanat maittuts, maidn kstumus, rehunkulutus, rehuhyöty suhde Tinnintayksikkö Phjis-Savn tutkimus asema, 7175 Maaninka ISS ISB 1238-9935. 951-729,479-4 n Tulksia vi sveltaa lumuviljelyssä Myynti: MTT tietpalveluyksikkö, 316 JOKIOIE Puh. (3) 41 881 Telekpi (3) 4188 339 Sivuja 58 s. + 7 liitettä Hinta 55 mk + 12 % alv

Jkiin 1997 ISB 951-729-479-4 ISS 1238-9935