Sisällysluettelo: 5 LUKU: TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN JA TILIVIRASTOJEN SISÄISTEN TAPAHTUMIEN KIRJAUKSET... 2 5.1 Toisen tiliviraston määrärahan käyttö omaan toimintaan...2 5.2 Menojen kirjaaminen suoraan toisen tiliviraston määrärahaan...3 5.3 Menojen laskuttaminen...3 5.4 Menojen kohdentaminen...3 5.5 Toisen tiliviraston puolesta perityt tulot ja maksetut menot...3 5.6 Lähetteiden tilin käyttö...6 5.7 Tiliviraston sisäiset suoritukset...8 5.8 Myynti toiselle tilivirastolle...10 5.9 Yhteisrahoitteinen toiminta...11 5.9.1 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen laskutus...11 5.9.2 Kirjausoikeus...14 5.10 Arvonlisäveromenojen laskuttaminen tilivirastojen kesken...14 tapahtumien kirjaukset 1
5 LUKU: TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN JA TILIVIRASTOJEN SISÄISTEN TAPAHTUMIEN KIRJAUKSET Tässä luvussa käsitellään tilivirastojen välisten tapahtumien kirjaamista siltä osin kuin niissä ei noudateta samoja sääntöjä kuin tiliviraston ja talousarviotalouden ulkopuolisen talousyksikön välisissä kirjauksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi maksullisen toiminnan tulot. Lisäksi tässä luvussa käsitellään tiliviraston sisäisten tapahtumien kirjaamista. Kaikki tilivirastojen väliset tuotot sekä kuluista yhteistoiminnan kulut ja näihin liittyvät sisäiset arvonlisäverokulut kirjataan liikekirjanpidossa talousarviotalouden sisäisille tuotto- ja kulutileille. Talousarviotalouden sisäiset tuotto- ja kulutilit on merkitty liikekirjanpidon tilikartassa tilinumeron eteen sijoitetulla tähdellä (*). Talousarvioasetuksen 67 :n 3 momentin (254/2004) mukaan virastojen ja laitosten välisten tuottojen ja kulujen sekä keskinäisten saamisten ja velkojen vaikutus eliminoidaan valtion tilinpäätöksessä ottaen huomioon asian olennaisuus. Tällä hetkellä eliminointi tehdään vain tuottojen ja kulujen osalta. Tilivirastojen välisiä saamisia ja velkoja ei ole katsottu olennaisiksi eikä niitä siten ole tilikartassa eroteltu valtion ja ulkopuolisten välisistä saamisista ja veloista. Tuottojen ja kulujen eliminointi tehdään valtion keskuskirjanpidossa valtion tuottoja kululaskelmaa laadittaessa. Eliminointi ei vaikuta tilivirastojen tuotto- ja kululaskelmiin. 5.1 Toisen tiliviraston määrärahan käyttö omaan toimintaan Tilivirastolla voi olla tai tilivirasto voi saada oikeuden käyttää oman toimintansa rahoittamiseen muuta kuin sille tilijaottelussa osoitettua määrärahaa (määrärahan käyttöoikeus). Tähän liittyen on ainakin seuraavia tilanteita: 1. Talousarviotalouden sisäinen yhteisrahoitus, jolloin rahoittajatilivirasto myöntää hankkeen toteuttajatilivirastolle määrärahansa käyttöoikeuden (hallinnollinen määrärahan jakopäätös). 2. Useiden viranomaisten viranomaistehtäviin kuuluvan tietyn tehtäväkokonaisuuden budjetointi keskitetysti yhdelle momentille (jakamaton määräraha). 3. Eräät tilivirastojen väliset viranomaistehtäviin liittyvät lakisääteiset kustannusten korvaukset, jotka eivät ole maksullista toimintaa. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi korvaus virka-avusta, korvaus toisen viraston suoritteiden perustana olevan järjestelmän ylläpidosta aiheutuvista menoista sekä korvaus matka- ym. menoista, joita toiselle tilivirastolle aiheutuu ministeriön asettamaan tai vastaavaan, viranomaistehtäviin liittyvään työryhmään osallistumisesta. tapahtumien kirjaukset 2
4. Tilivirastojen välisen, tietyn viranomaistehtävän hoitamista ja rahoittamista koskevan sopimuksen perusteella toiselle tilivirastolle maksettavat korvaukset. 5. Talousarvion tilijaottelussa teknisistä syistä jakamattomat määrärahat. 5.2 Menojen kirjaaminen suoraan toisen tiliviraston määrärahaan Silloin, kun menojen maksajalla on oikeus kirjata menot rahoittajatiliviraston momentille, kirjaukset tehdään kuten käytettäessä omaa määrärahaa. 5.3 Menojen laskuttaminen Toiselle tilivirastolle tilijaottelussa osoitettua määrärahaa voidaan käyttää vain laskuttamalla talousarviomenoja, koska käyttäjätilivirasto ei voi ottaa tällaista talousarviotiliä omaan kirjanpitoonsa (käyttö- mutta ei kirjausoikeus). Jakamattoman määrärahan käyttö voi tapahtua joko kirjaamalla menot suoraan kyseiselle talousarviotilille (kirjausoikeus) tai laskuttamalla. 5.4 Menojen kohdentaminen Laskuttamisessa on otettava huomioon myös oikea kohdentaminen. Laskuttamisen tulee johtaa samaan menojen kohdentamiseen kuin kirjausoikeuden käyttäminen. Se, millaista menettelyä käyttäen menot siirretään lopullisesti maksavalle tilivirastolle, ei toisin sanoen saa vaikuttaa menojen kohdentamisperusteeseen. Kun toiminnasta rahoitusta saavalle tilivirastolle aiheutuvat menot ovat palkka- yms. suoriteperusteisia menoja, menot on laskutettava rahoittavalta tilivirastolta varainhoitovuoden aikana riittävin väliajoin ja joka tapauksessa varainhoitovuosittain siten, että myös rahoittava tilivirasto ehtii kirjaamaan menot sille varainhoitovuodelle, jona ne ovat toteuttajatilivirastolle suoriteperusteisesti syntyneet. 5.5 Toisen tiliviraston puolesta perityt tulot ja maksetut menot Toisen tiliviraston puolesta perityt tulot ja toisen tiliviraston puolesta maksetut menot ovat eriä, jotka eivät liity tuloja perivän tai menoja maksavan tiliviraston omaan toimintaan. Tämän vuoksi niitä ei kirjata tuloja perivän tai menoja maksavan tiliviraston talousarviotuloksi tai -menoksi eikä liikekirjanpidon tuloksi tai menoksi. Tulot Virasto voi periä toisen viraston puolesta tuloja sellaisista suoritteista, jotka eivät ole perivän viraston omia suoritteita. Talousarviokirjanpidossa perityt tulot kirjataan tilille 610 Toiselle tilivirastolle talousarviotulot. Liikekirjanpidossa käytetään tasetiliä 2583 Toiselle tilivirastolle tulot. Tilinpäätöksessä tileillä 610 ja 2583 ei saa olla saldoa. tapahtumien kirjaukset 3
Talousarviotulot siirretään aika ajoin tililtä 610 toiselle virastolle. Tulot vastaanottava tilivirasto kirjaa tulot lopulliselle talousarviokirjanpidon tilille ja liikekirjanpidossa tulojen luonteen mukaiselle tuottotilille. Esimerkki: Tilivirasto A perii tilivirasto B:n puolesta talousarviotuloja. Tilivirasto A kirjaa tilivirasto B:n suoritteista saadut tulot talousarviokirjanpidossa tilille 610 Toiselle tilivirastolle talousarviotulot. 1910 Tiliviraston yleiset maksuliiketulotilit 2583 Toiselle tilivirastolle tulot 610 Toiselle tilivirastolle talousarviotulot Tilivirasto A siirtää tilivirasto B:lle sille kuuluvat tulot: 2583 Toiselle tilivirastolle tulot 610 Toiselle tilivirastolle talousarviotulot Tilivirasto B kirjaa tilivirasto A:n perimät ja B:lle siirtämät tulot talousarviokirjanpidossa tilijaottelun mukaiselle talousarviotilille ja liikekirjanpidossa tulon luonteen mukaiselle tuottotilille (tilivirasto B:llä kyse on nettobudjetoiduista tuloista): 1910 Tiliviraston yleiset maksuliiketulotilit xxxx Tuottotili xx.xx.21 Menot Toisen tiliviraston puolesta maksetulla menolla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa tilivirasto A maksaa tilivirasto B:n suoritetuotantoon liittyvän menon B:lle tilijaottelussa osoitetuista määrärahoista. Tämä edellyttää, että tilivirasto A:lla on käyttöoikeus tilivirasto B:n määrärahaan. Menon maksava tilivirasto kirjaa talousarviotapahtuman tilille 630 Toiselle tilivirastolle määrärahan käyttöoikeuden myöntäneelle tilivirasto siirrettäväksi. Liikekirjanpidossa käytetään tasetiliä 1992 Toi- tapahtumien kirjaukset 4
selle tilivirastolle menot. Menon maksanut tilivirasto ilmoittaa maksamiensa menojen lajin ja määrän käyttöoikeuden myöntäneelle tilivirastolle, joka maksaa ne maksuliiketilien kautta. Myös seuraavassa kohdassa ohjeistettua lähetteiden tiliä voi käyttää menon siirtoon. Määrärahan käyttöoikeuden myöntänyt tilivirasto kirjaa menon lopullisille talousarviokirjanpidon ja liikekirjanpidon tileille. Tilinpäätöksessä tileillä 630 ja 1992 ei saa olla saldoa. Esimerkki: Tilivirasto A:lla on käyttöoikeus, mutta ei kirjausoikeutta tilivirasto B:n määrärahaan. Tilivirasto A maksaa painatuspalvelumenoja, jotka liittyvät tilivirasto B:n suoritteisiin. 1992 Toiselle tilivirastolle menot 630 Toiselle tilivirastolle Tilivirasto A ilmoittaa maksamiensa menojen lajin ja määrän tilivirasto B:lle, joka maksaa ne maksuliiketilien kautta tilivirasto A:lle. 4320 Painatuspalvelut xx.xx.21 9308 Arvonlisäverokulut 22 % xx.xx.19 22 tapahtumien kirjaukset 5
Tilivirasto A:n kirjaukset maksua vastaanotettaessa. 1992 Toiselle tilivirastolle menot 630 Toiselle tilivirastolle 1910 Tiliviraston yleiset maksuliiketulotilit 5.6 Lähetteiden tilin käyttö Tilivirastojen välisissä kirjauksissa on laskutettaessa mahdollista käyttää maksuliiketilien sijasta tiliä 1991 Lähetteiden tili, jos maksuliiketilien käyttö ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Lähetteiden tilin käytöstä on ilmoitettava viipymättä sille tilivirastolle, jonka määrärahan käytöstä on kysymys. Ilmoituksen saajan on tehtävä lähetteiden tiliä koskevat kirjaukset heti ilmoituksen saatuaan. Ilmoituksessa on mainittava, mille kuukaudelle kirjaukset on tehty, koska tilivirastojen on tehtävä kirjaukset samalle kuukaudelle. Tilivirastojen tulee toimittaa lähetteiden tilin erittely kuukausittain n määräyksen Tietojen toimittaminen keskuskirjanpitoon mukaisesti. Tilinpäätöksessä lähetteiden tilillä ei saa olla saldoa. Esimerkki : Käyttöoikeuden saanut tilivirasto maksaa hankkeeseen kuuluvan menon (tilivirastot kuuluvat eri hallinnonaloihin, joten myös arvonlisävero laskutetaan): 4001 Toimistotarvikkeet 1) xx.xx.21 9308 Arvonlisäverokulut 22 % 1a) xx.xx.19 1b) xx.xx.21 22 1) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: menon veroton osa maksetaan toimintamenomomentilta. 1a 1b) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: arvonlisäveron osuus maksetaan joko hallinnonalan yleiseltä arvonlisäveromenomomentilta tai toimintamenomomentilta. tapahtumien kirjaukset 6
2) Talousarviokirjanpidon tilin 630 käyttö: sekä menon veroton osa että arvonlisävero kirjataan tilille 630. Tilivirasto laskuttaa toiselta tilivirastolta yhteishankkeeseen liittyvät kulunsa. Tulon kirjaaminen: 1991 Lähetteiden tili *3988 Muut tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta 1) xx.xx.21 *9228 Sisäiset arvonlisäverotuotot 22 % 1a) xx.xx.19 1b) xx.xx.21 22 1) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: menon veroton osuus kirjataan laskutettaessa tuloksi toimintamenomomentille. 1a 1b) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: arvonlisäveron osuus tuloutetaan joko hallinnonalan yleiselle arvonlisäveromenomomentille tai toimintamenomomentille riippuen siitä, kummalta se on alun perin maksettu. 2) Talousarviokirjanpidon tilin 630 käyttö: sekä menon veroton osa että arvonlisävero kirjataan tilille 630. Määrärahan käyttöoikeuden myöntäneen tiliviraston kirjaukset: a) Määräraha on budjetoitu verottomana, jolloin käytetään arvonlisäveromenomomenttia *4908 Yhteistoiminnan kulukorvaukset valtion virastoille ja laitoksille xx.xx.21 *9328 Sisäiset arvonlisäverokulut 22 % xx.xx.19 22 1991 Lähetteiden tili tapahtumien kirjaukset 7
b) Määräraha on budjetoitu verollisen, jolloin käytetään sitä momenttia, jolle arvonlisävero on budjetoitu *4908 Yhteistoiminnan kulukorvaukset valtion virastoille ja laitoksille xx.xx.50 *9328 Sisäiset arvonlisäverokulut 22 % xx.xx.50 22 1991 Lähetteiden tili 5.7 Tiliviraston sisäiset suoritukset Tiliä 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset käytetään maksupisteiden välisessä ja muussakin tiliviraston sisäisessä maksuliikkeessä silloin, kun sitä ei hoideta maksuliiketilien kautta. Kirjaukset lopullisille meno- ja tulotileille tehdään siinä maksupisteessä, jonka puolesta meno on maksettu tai tulo peritty. Tiliviraston sisäisten suoritusten tilin käytöstä on viipymättä ilmoitettava sille maksupisteelle, jota kirjaus koskee. Ilmoituksen saajan on tehtävä tiliviraston sisäisten suoritusten tiliä koskevat kirjaukset heti ilmoituksen saatuaan. Kirjaukset on molemmissa maksupisteissä tehtävä samalle kuukaudelle. Vuoden vaihteessa on huolehdittava siitä, että kirjaukset tehdään oikean tilikauden kirjanpitoon. Tilinpäätöksessä tilillä 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset ei saa olla saldoa. Esimerkki tiliviraston sisällä toisen maksupisteen puolesta maksetusta menosta Maksupiste B maksaa päämaksupiste A:n puolesta menon euroa. B ilmoittaa tilin 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset käytöstä maksupiste A:lle. Maksupiste B:llä on käytössään maksupisteen maksuliikemenotili. Kirjaukset maksun suorittajan, maksupiste B:n, kirjanpidossa: 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset 1922 Maksupisteen maksuliikemenotilit tapahtumien kirjaukset 8
Kirjaukset menot kirjaavan päämaksupiste A:n kirjanpidossa: 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset 4007 Lämmitys, sähkö ja vesi xx.xx.21 9308 Arvonlisäverokulut 22 % xx.xx.19 22 Esimerkki tiliviraston sisällä toisen maksupisteen puolesta peritystä tulosta Maksupiste B perii päämaksupiste A:n puolesta tulon 50 euroa ja ilmoittaa tilin 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset käytöstä päämaksupiste A:lle. Kirjaukset tulon perivän maksupiste B:n kirjanpidossa: 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset 50 1912 Maksupisteen maksuliiketulotilit 50 Kirjaukset tulon kirjaavan maksupiste A:n kirjanpidossa: 1995 Tiliviraston sisäiset suoritukset 50 3001 Tuotot kotitalouksilta xx.xx.xx 50 Tiliviraston sisäinen hallinnan siirto Maksupisteiden välisessä hallinnan siirrossa kumpikin maksupiste käyttää vastatilinä oman pääoman tiliä 2083 Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot. Hallinnan siirto on kirjattava kummankin maksupisteen kirjanpitoon saman kuukauden aikana. Siirto tehdään kirjanpitoarvolla. Tilinpäätöksessä tilillä 2083 ei saa olla tiliviraston sisäisistä kirjauksista aiheutuvaa saldoa. tapahtumien kirjaukset 9
Esimerkki maksupisteiden välisestä hallinnan siirrosta Maksupiste A luovuttaa maksupiste B:lle hallinnassaan olevan auton, jonka kirjanpitoarvo on 40 000 euroa. Maksupiste A kirjaa: 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet 40 000 2083 Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot 40 000 Maksupiste B kirjaa: 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet 40 000 2083 Tilivirastojen väliset hallinnan siirrot 40 000 5.8 Myynti toiselle tilivirastolle Tiliviraston toiselta toisessa tilivirastossa olevalta valtion virastolta tai laitokselta saamat maksullisen toiminnan tulot, vuokra- ja käyttökorvaustulot sekä käyttöomaisuuden myyntivoitot kirjataan sisäisille tuottotileille (LKP-tilit *30xx, *31xx ja *391x). Muilta osin kirjauksissa ei ole eroa sen suhteen, saadaanko tuotto toiselta tilivirastolta vai talousarviotalouden ulkopuolelta. Talousarviotalouden sisäiseen myyntiin ei kuitenkaan liity arvonlisäverokirjauksia, koska valtioverovelvollisen sisällä tapahtuvaa myyntiä pidetään verovelvollisen sisäisenä toimituksena. Käyttöomaisuuden myynnit ovat maksullista toimintaa siltä osin, kun myydään maksullisen toiminnan käytössä ollutta käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuuden myyntitappiot kirjataan talousarviotalouden sisäisissä myyntitilanteissa samoin kuin talousarviotalouden ulkopuoliselle talousyksikölle myytäessä. tapahtumien kirjaukset 10
Esimerkki 1. Palvelun myynti toiselle virastolle. Esimerkissä myytävä palvelu on maksuperustelain mukainen liiketaloudellinen suorite. Myyjätiliviraston toimintamenomomentti on nettobudjetoitu. 1910 Tiliviraston yleiset maksuliiketulotilit *3008 Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta xx.xx.21 Esimerkki 2. Esimerkin 1 myyntiä vastaava ostokirjaus toisessa tilivirastossa. 4392 Asiantuntija- ja tutkimuspalvelut xx.xx.21 5.9 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteista toimintaa kokonaisuutena sisältäen talousarviotalouden sisäisen ja talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen käsitellään tarkemmin toisaalla tässä käsikirjassa. Tässä käsitellään vain talousarviotalouden sisäisessä yhteisrahoituksessa noudatettavia kirjausmenettelyjä. 5.9.1 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen laskutus Jos tiliviraston toimintamenomomentti on yhteisrahoitteisen toiminnan osalta nettobudjetoitu, tuloutetaan yhteisrahoitteisen toiminnan tulot tälle momentille. Talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten mukaan toimintamenomomentille voidaan nettobudjetoida mm. viraston tai laitoksen vastuulla toteutettavasta tutkimus- tms. yhteishankkeesta tai yhteisestä toiminnasta tuloina saatavat muiden osapuolten maksuosuudet ja hankkeesta tai toiminnasta aiheutuvat menot. Näistä yhteishankkeen voidaan katsoa viittaavan yhteisrahoitteiseen toimintaan. Tilivirastojen toteuttamien rakennerahastohankkeiden osalta kansallisina hallinto- ja maksuviranomaisina toimivien ministeriöiden määräykset tai ohjeet voivat kuitenkin edellyttää bruttobudjetointia. Esimerkiksi ESR-rahoitteisessa toiminnassa TE-keskukset eivät työministeriön ESR-ohjeistuksen mukaan voi käyttää nettobudjetointia silloin, kun ne itse sekä rahoittavat että toteuttavat hankkeen. Syynä ovat valtion kirjanpidon ja ESR:n seurantajärjestelmän väliset yhteydet. Jos kyseinen toiminta ei ole nettobudjetoitu, laskutus on tehtävä talousarviokirjanpidon tilin 630 Toiselle tilivirastolle kautta. tapahtumien kirjaukset 11
Laskutettaessa määrärahan käyttöoikeuden saanut tilivirasto kirjaa liikekirjanpidossa ostomenon ja sitä vastaavan arvonlisäveron lopullisille menotileilleen. Talousarviokirjanpidossa käytetään nettobudjetoitua toimintamenomomenttia tai tiliä 630 Toiselle tilivirastolle. Esimerkki: Käyttöoikeuden saanut tilivirasto maksaa hankkeeseen kuuluvan menon (tilivirastot kuuluvat eri hallinnonaloihin, joten myös arvonlisävero laskutetaan): 4001 Toimistotarvikkeet 1) xx.xx.21 9308 Arvonlisäverokulut 22 % 1a) xx.xx.19 1b) xx.xx.21 22 1) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: menon veroton osa maksetaan toimintamenomomentilta. 1a 1b) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: arvonlisäveron osuus maksetaan joko hallinnonalan yleiseltä arvonlisäveromenomomentilta tai toimintamenomomentilta. 2) Talousarviokirjanpidon tilin 630 käyttö: sekä menon veroton osa että arvonlisävero kirjataan tilille 630. Myöntäjävirastoa velkoessaan määrärahan käyttöoikeuden saanut tilivirasto kirjaa myöntäjävirastolta saadun tulon käyttäen sisäistä tuottotiliä ja sisäistä arvonlisäverotuottotiliä (LKP-tilit *3978 ja *922x). tapahtumien kirjaukset 12
Tilivirasto laskuttaa toiselta tilivirastolta yhteishankkeeseen liittyvät kulunsa. Tulon kirjaaminen: 1910 Tiliviraston yleiset maksuliiketulotilit *3978 Yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta 1) xx.xx.21 *9228 Sisäiset arvonlisäverotuotot 22 % 1a) xx.xx.19 1b) xx.xx.21 22 1) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: menon veroton osuus kirjataan laskutettaessa tuloksi toimintamenomomentille. 1a 1b) Nettobudjetoidun toimintamenomomentin käyttö: arvonlisäveron osuus tuloutetaan joko hallinnonalan yleiselle arvonlisäveromenomomentille tai toimintamenomomentille riippuen siitä, kummalta se on alun perin maksettu. 2) Talousarviokirjanpidon tilin 630 käyttö: sekä menon veroton osa että arvonlisävero kirjataan tilille 630. Määrärahan käyttöoikeuden myöntänyt tilivirasto kirjaa käyttöoikeuden saaneelta tilivirastolta saamansa laskun liikekirjanpidossa vastaavasti valtion sisäiselle kulutilille ja sisäiselle arvonlisäverokulutilille. Talousarviokirjanpidossa käyttöoikeuden myöntänyt virasto kirjaa menon ja sitä vastaavan arvonlisäveron lopullisille talousarviotileille. a) Määräraha on budjetoitu verottomana: *4908 Yhteistoiminnan kulukorvaukset valtion virastoille ja laitoksille xx.xx.21 *9328 Sisäiset arvonlisäverokulut 22 % xx.xx.19 22 tapahtumien kirjaukset 13
b) Määräraha on budjetoitu verollisena: *4908 Yhteistoiminnan kulukorvaukset valtion virastoille ja laitoksille xx.xx.50 *9328 Sisäiset arvonlisäverokulut 22 % xx.xx.50 22 5.9.2 Kirjausoikeus Silloin, kun menojen maksajalla on oikeus kirjata menot rahoittajatiliviraston momentille, kirjaukset tehdään kuten käytettäessä omaa määrärahaa. Esimerkki: 4101 Työsuhdepalkat xx.xx.50 200 200 5.10 Arvonlisäveromenojen laskuttaminen tilivirastojen kesken Pääsääntönä on, että myös arvonlisäveromenot laskutetaan rahoittavalta tilivirastolta. Ilman arvonlisäveroa budjetoitujen momenttien osalta tämä johtuu siitä, että arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonaloittain, minkä vuoksi ne on rahoitettava oikean hallinnonalan arvonlisäveromenomomentilta. Arvonlisäveroineen budjetoitujen momenttien osalta arvonlisäveromenot puolestaan rahoitetaan jäljempänä mainittavia poikkeustapauksia lukuun ottamatta samalta momentilta kuin menon verotonkin osa. Jos laskutus tuloutetaan nettobudjetoidulle toimintamenomomentille, on huolehdittava, että maksettuja arvonlisäveromenoja vastaava, toiselta tilivirastolta laskutettava korvaus (liikekirjanpidossa sisäinen arvonlisäverotuotto) tuloutetaan samalle momentille, jolta arvonlisäveromeno on alun perin maksettu. Syynä tähän on talousarviossakin mainittu talousarvion erittelyperiaate, jonka mukaan määrärahaa saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon määräraha on budjetoitu. Jos arvonlisävero on esimerkiksi maksettu oman hallinnonalan yleiseltä arvonlisäveromenomomentilta, arvonlisäveromenomomenttia oikaistaan vastaavalla määrällä toiselta tilivirastolta laskutettavasta tulosta. Poikkeuksena pääsääntöön on eräitä tilanteita, joissa arvonlisäveroa joko ei saa laskuttaa tai sitä ei tarvitse laskuttaa määrärahaa hallinnoivalta tilivirastolta. Näitä tilanteita ovat seuraavat: tapahtumien kirjaukset 14
1) Tilivirastot ovat samalla hallinnonalalla ja rahoittajan määräraha on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Tässä tilanteessa, jos toteuttajatilivirasto on maksanut rahoitettavaan toimintaan liittyvät arvonlisäveromenot hallinnonalan yleiseltä arvonlisäveromenomomentilta, ei arvonlisäveron laskuttaminen talousarvion erittelyperiaatteen nojalla ole enää tarpeen, koska toteuttajatiliviraston sisäinen arvonlisäverotuotto ja rahoittajatiliviraston sisäinen arvonlisäverokulu kirjattaisiin tällöin samalle momentille, hallinnonalan yleiselle arvonlisäveromenomomentille. Näissäkin tilanteissa arvonlisäveron saa kuitenkin laskuttaa, jos tilivirastot niin sopivat (vrt. kohta 2). 2) Rahoittajan määräraha on budjetoitu ilman arvonlisäveroa ja rahoittaja edellyttää, että erillismenoihin liittyvät arvonlisäveromenot kirjataan suoraan rahoittajatiliviraston hallinnonalan yleiselle arvonlisäveromenomomentille. Näissä tilanteissa rahoittajatilivirasto on ilman arvonlisäveroa budjetoidun määrärahansa käyttöä koskevassa jakopäätöksessä edellyttänyt, että hankkeen arvonlisäveromenot kirjataan suoraan rahoittajatiliviraston hallinnonalan yleiselle arvonlisäveromenomomentille. Tällaisia ovat esimerkiksi Teknologian kehittämiskeskuksen rahoittamat hankkeet. 3) Rahoittajan määräraha on budjetoitu arvonlisäverollisena, mutta erityiset syyt estävät arvonlisäveron laskuttamisen. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos tilivirasto maksaa toteuttamassaan rakennerahastohankkeessa tukikelvottoman arvonlisäverollisen menon. Tällöin rahoittajatilivirastolta ei voida laskuttaa menon verotonta osaa eikä arvonlisäveroa, koska rakennerahastomomenteille (61-momentit) ja tätä vastaaville valtion rahoitusosuusmomenteille (62-momentit) on budjetoitu vain tukikelpoisia menoja. 4) Tilivirasto maksaa ulkomaan arvonlisäveroa ja rahoittajan määräraha on budjetoitu ilman arvonlisäveromenoja. Ulkomaisiin arvonlisäveromenoihin ei saa käyttää hallinnonalojen yleisiä arvonlisäveromenomomentteja. Tämän vuoksi ulkomaista arvonlisäveromenoa ei myöskään voi laskuttaa rahoittajatiliviraston hallinnonalan yleiseltä arvonlisäveromenomomentilta, vaan se rahoitetaan toteuttajatiliviraston toimintamenomomentilta. 5) Budjetoinnista johtuvat erityiset poikkeukset. Tällaiset mahdolliset poikkeukset ilmenevät sen momentin, jolta menon veroton osa maksetaan, päätösosasta tai hallinnonalan yleisen arvonlisäveromenomomentin päätösosasta. Esimerkiksi momentin päätösosan perustelujen mukaan tietyn ministeriön hallinnonalaan kuuluvan rahoituksen saajan ei tarvitse laskuttaa hallinnonalan yleiselle arvonlisäveromenomomentille kirjaamiaan arvonlisäveromenoja (ks. kohta 1). Muihin hallinnonaloihin kuuluvat rahoituksen saajat sen sijaan laskuttavat maksamansa arvonlisäveromenot. tapahtumien kirjaukset 15