Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2

Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 2 M 14; HB 12:3 12:5 14.4.2015 k.kauko@yahoo.com / karlo.kauko@bof.fi Vastaanotto luentojen yhteydessä 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 1

Mikä on pankki? Yksinkertainen juridinen vastaus: Yritys, jolla asianmukainen toimilupa talletuspankkitoimintaan Luottolaitoksen toimiluvan myöntää Finanssivalvonnalle tehtävästä hakemuksesta EKP (vielä hiljattain luvan myönsi FIVA) Pääomat min. 5 milj Omistajat / perustajat luotettavia Luvanvarainen toimiala käytännössä kaikkialla Ainakin koko EU Tammikuussa 2015 Suomessa 11 liikepankkia, 21 säästöpankkia, 5 säästöpankkiosakeyhtiötä, 181 jäsenosuuspankkia ja 34 paikallisosuuspankkia. Lisäksi on luottomarkkinoilla toimivia ei-pankkeja ja ulkomaisten luottolaitosten sivukonttoreita Tämänkaltaisten yritysten velat voivat olla rahaa Raportointivelvollisia Eurojärjestelmän tilastoinnissa 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 2

Mikä on pankki? Olennaista etenkin se, että kerää yleisöltä takaisinmaksettavia varoja (+myönnetään luottoja tai muuta rahoitusta) Pikavippifirma ei kerää takaisinmaksettavia varoja => ei ole luottolaitos eikä pankki Muu kuin talletuspankki, Suomen Pankki tai Pohjoismaiden Investointipankki saa toiminimessään käyttää sanaa "pankki" ainoastaan, jos on ilmeistä, että sanan käyttäminen ei viittaa harhaanjohtavasti talletuspankin toimintaan. (Luottolaitoslaki 2 luku, 4 ) Esim. panttilainaamo, pikavippiyhtiö tms ei saa esiintyä nimellä pankki 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 3

Raha ei sikiä pankeissa, työmies! Väärin! Raha sikiää nykyään pankeissa! Tosin: raha ei ole sama kuin varallisuus Varsinkaan nettovarallisuus ei suoraan synny pankkijärjestelmän generoidessa rahaa; raha = jonkun osapuolen velkaa => rahan luomisen vaikutus nettovarallisuuteen maailmassa = 0 Rahaperusta ja luotonlaajenemisprosessi => raha-aggregaatit 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 4

Raha syntyy pankeissa Raha nykyään enimmäkseen merkintöjä pankkien tietojärjestelmissä Ei reaalista vastinetta => helppo ymmärtää, että raha muodostunut pankkijärjestelmässä. Missä muualla olisi voinut muodostua? Pankkien velat ovat nykyään suurin osa rahaaggregaateista kaikissa hiukankin kehittyneissä talouksissa Muistakaa M1, M2 Etupäässä pankkien velkoja Talletuskannan muutokset vastaavat suurimmasta osasta rahamäärän muutoksista Seteleiden ja kolikoiden osuus vähäinen. 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 5

Rahaperusta Rahan synty pankkijärjestelmässä alkaa keskuspankkirahasta Tai oletetaan aluksi näin, syy- seuraussuhteista erilaisia näkemyksiä Rahaperusta = keskuspankkiraha = M0 Keskuspankin velkoja Monetary base Käteinen + pankkien talletukset keskuspankissa Muu raha = oikeus keskuspankkirahaan Korottomia, tai hyvin alhainen korko => normaalioloissa pankit haluttomia pitämään enempää kuin välttämätöntä Eurojärjestelmän keskuspankeissa pakollisen minimin (johon palataan myöhemmin) ylittävä osuus nykyään -0,20 % (siis <0), pakollisen osan korko 0,05 % Finanssikriisissä riskittömyys tehnyt houkuttelevan sijoituskohteen Pankit maksavat keskinäiset velkansa yleensä (lähes aina) keskuspankkirahalla Pankkien raha (jos sitä onkaan) on keskuspankkirahaa Pankin maksuvalmius = kyky maksaa keskuspankkirahaa 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 6

Rahaperusta Pankki voi saada keskuspankkirahaa seuraavilla tavoilla: Lainaamalla keskuspankista Laina tai repokauppa Täysin rutiinimenettely, esim. euroalueella standardi luottomahdollisuus viikoittain, tarvittaessa muutenkin Viime aikoina Suomessa ei juuri käytössä, paljon talletuksia muualta euroalueelta Myymällä jotain keskuspankille (käytännössä arvopapereita) Esim. Yhdysvaltojen ja Japanin rahapolitiikan toimeenpanossa rutiinimenettely Merkitys korostui finanssikriisissä (Quantitative easing, etenkin Yhdysvallat) Muilta pankeilta (lainaamalla, myymällä niille arvopapereita) Asiakkaittensa talletusten kasvaessa Nämä kaksi jälkimmäistä eivät lisää keskuspankkirahan määrää taloudessa, saldo vain siirtyy keskuspankkitililtä toiselle 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 7

Rahaperusta Pankkijärjestelmä ei voi saada keskuspankkirahaa muualta kuin keskuspankista, vaikka yksittäinen pankki voi saada muilta pankeilta tai (seteleitä) asiakkailta Keskuspankilta lainaaminen tai omaisuuden myyminen keskuspankille Reservit = pankkien hallussa oleva keskuspankkiraha Muilla nykyään harvoin tilejä keskuspankeissa (valtio, pörssi etc) Pankkijärjestelmän hallussa oleva keskuspankkiraha supistuu vastakkaisissa operaatioissa Pankki maksaa lainan takaisin, ostaa arvopapereita keskuspankeilta Maksaa takaisin = hankkii tililleen keskuspankissa saldoa; tilin saldo ja velka pyyhitään liikepankin ja keskuspankin kirjanpidoista 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 8

Rahaperusta Rahan luonti alkaa keskuspankkirahasta Viime kädessä pankkitalletus arvokas, koska oikeuttaa rahaperustaan kuuluviin eriin: Pankkitalletus = saamaoikeus keskuspankkirahaan Voi nostaa käteisenä Voi käyttää maksuvälineenä (tilisiirto, pankkikortti, sekki) Pankkitalletus asiakkaan kannalta kunnollista rahaa vain, jos pankilla keskuspankkirahaa joko valmiiksi tai nopeasti ja varmasti saatavilla Muuten saamisia maksukyvyttömältä pankilta; ei voi nostaa käteisenä, ei lähettää tilisiirtona, pankkikortti ei kelpaa Keskuspankkiraha (esim. seteli) arvokas, koska kaikki uskovat muiden pitävän sitä arvokkaana KESKUSPANKKIRAHA ON PERIMMÄINEN FIAT-RAHA! Muun rahan arvo perustuu uskomukseen/tietoon, että sen voi vaihtaa keskuspankkirahaan Yhä useammin: teoriassa vosisi vaihtaa keskuspankkirahaan. 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 9

Chilen keskuspankin tase miljardia pesoa Omat pääomat pakkasella! 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 10

Miksi pankilla oltava keskuspankkirahaa? Voi olla julkisen vallan säädöksiä Useimmissa maissa on vähimmäisvarantovaatimuksia. Asiakkaiden tarpeet Käteisnosto, triviaali tapaus: keskuspankkirahan oltava kassassa käteisenä Eihän siinä mitään keskuspankkirahaa tarvita, jos maksan kännykkälaskun tilisiirrolla? Kyllä tarvitaan! (Paitsi jos operaattorin ja asiakkaan tilit samassa pankissa.) Maksuliikenne pankkien välillä selvitetään keskuspankkirahalla Tilirahan käyttö maksuvälineenä selvitys keskuspankkirahalla Maksujärjestelmissä paljon eroja, mutta tilirahalla maksamisen perusajatus aina sama Maksu tilisiirtojärjestelmässä pankista toiseen kulkee keskuspankin kautta => pankkikortilla maksajakin käyttää välillisesti keskuspankkirahaa. 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 11

Tilisiirto ja keskuspankkiraha Tapaus kuluttajan kännykkälasku Keskuspankki Keskuspankkirahaa -100 Velka pankille A Pankki A +100 Velka pankille B Pankki B Saaminen keskuspankista -100-100 Talletusvelat asiakkaille +100 +100 Kuluttajan tase -100 Operaattorin tase +100 Kuluttajan saamiset pankilta supistuvat 100 Keskuspankin velkojen määrä ei muutu, mutta 100 rahaa siirtyy yhden pankin tililtä toiselle. Kännykkäoperaattorin saamiset pankiltaan kasvavat 100 Jos pankilla A ei keskuspankkirahaa, sähköyhtiö ei näe maksusuoritusta tilillään 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 12

Rahaperustasta rahan tarjontaan Perinteinen tapa kuvata luotonlaajeneminen: keskuspankkirahan lisäys johtaa mekanistisiin seurauksiin Olettamukset Eksogeeninen rahaperusta Yleisön käteissuhde vakio Käteissuhde = käteinen / talletukset Esim. käteistä aina 10 % talletuksista Siis EI käteinen /(käteinen+talletukset) Pankeilla aina sama reservisuhde (esim. talletukset keskuspankissa aina 5 % asiakkaiden talletuksista) Mitä ei talleteta keskuspankkiin, se lainataan asiakkaille Näiden olettamusten järkevyyttä kritisoitu voimakkaasti (Palataan myöhemmin) 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 13

Luotonlaajeneminen Yleisö pitää aina 10 % rahoistaan käteisenä Esim 5000 rahaa, josta 500 käteistä ja 4500 talletuksia Käteissuhde = 500/4500 = 0.11111. Reservisuhde 5 % suhteessa talletuksiin Sisältää sekä pakolliset että vapaaehtoiset reservit, voitaisiin mallittaa erikseen Reservit sisältävät nyt käteiskassat Keskuspankki lainaa pankille 100 milj. Keskuspankkirahaa syntyy Pankki lainaa asiakkailleen koko summan 100 milj Yleisön käteinen kasvaa 10 milj Siis 90 milj talletetaan pankkeihin Ei väliä, onko sama pankki kuin mistä laina otettiin Asiakkaat käyvät kauppaa keskenään, mikä ei vaikuta rahan määrään Pankit tallettavat 0,05*90 = 4,5 milj. keskuspankkiin ja lainaavat loput 90-4,5 = 85.5 milj. asiakkailleen Yleisö pitää käteisenä 85,5/10 milj ja tallettaa loput pankkeihin. 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 14

Luotonlaajeneminen Rahaperustan lisäys:100 Yleisö pitää käteisenä 10 % nostetuista lainoista 5 % talletuksista pankki tallettaa kesksupankki in Kierros Pankki antaa lainaksi Yleisön talletuksia 1 100 10 90 4.5 2 85.500 8.550 76.950 3.848 3 73.103 7.310 65.792 3.290 4 62.503 6.250 56.252 2.813 5 53.440 5.344 48.096 2.405 6 45.691 4.569 41.122 2.056 7 39.066 3.907 35.159 1.758 8 33.401 3.340 30.061 1.503 9 28.558 2.856 25.702 1.285 10 24.417 2.442 21.975 1.099 11 20.877 2.088 18.789 0.939 12 17.850 1.785 16.065 0.803 13 15.261 1.526 13.735 0.687 14 13.048 1.305 11.744 0.587 etc 0 0 0 0 Setelit + reservit 689.655 68.966 620.690 31.034 100.000 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 15

Luotonlaajeneminen Lopputulos: geometrisen sarjan summa Talletusten lisäys lopulta 100 [1/(0.1111+0.05)] = 620.69 Kaava: Tallet. lisäys = (Rahaperustan kasvu)/(r+c) Missä r = reservisuhde = (vähimmäisvarantotalletukset + mahd. ylimääräiset keskuspankkitalletukset + käteinen pankkien kassoissa) / yleisötalletukset r:ssä mukana kaikki pankkien keskuspankkiraha Ja c = yleisön käteissuhde, käteinen / pankkitalletukset Lisäksi käteisen määrä yleisöllä lisääntyi n. 0.1111*620.69 = 68.97 Loput keskuspankkirahasta päätyi takaisin keskuspankkiin Luotonlaajeneminen ei riipu siitä, mihin pankkiin ne tallettivat rahansa, jotka myivät jotain lainanottajille. 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 16

Luotonlaajeneminen Luotonlaajenemiskerroin (rahakerroin, money multiplier) m = (1+c)/(r+c) M = (1+c)/(r+c)*MB Missä MB = monetary base, rahaperusta M = yleisön pankkitalletukset + yleisön hallussa oleva käteinen Esimerkissä m= (1+0.1111 )/(0.1111 +0.05) = 6.89655 Luotonlaajenemiskerroin voidaan aina laskea, jos tilastot saatavissa Voidaan laskea M1:lle tai M2:lle. Viralliset tahot harvoin (ei koskaan) laskevat ja julkistavat tilastoja luotonlaajenemiskertoimesta 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 17

Rahan tarjonnan supistuminen pankkijärjestelmän häiriöiden takia Friedman & Schwartz (A Monetary History of the United States); 1930-luvun lama Pankkikonkurssit Bank of United States ym. Ei talletussuojaa => talletuspakoja käteissuhde kasvoi Pankit varautuivat pitämällä suurempia reservejä => reservisuhde kasvoi Yhteisvaikutus: rahan tarjonnan voimakas supistuminen; M1-25 % muutamassa vuodessa 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 18

Luotonlaajeneminen - kritiikkiä Pätee aina identiteettinä: M = m * MB Käteissuhde ja reservisuhde määritelty ja laskettu siten, että yhtälö pätee aina; identiteetti Mitkä ovat syy-seuraussuhteet? Kertooko malli oikeasti jotain niistä? Jos rahaperusta muuttuu keskuspankin toimenpiteiden aiottuna seurauksena, muuttuuko rahan määrä vai luotonlaajenemiskerroin? Goodhartin kritiikki (1994; H&B) Käytännössä luotonlaajenemismallia ei sovelleta eikä voitaisikaan soveltaa rahapolitiikassa; rahapolitiikan tavoitteena ei ole muuttaa rahaperustaa, jotta talletuskanta muuttuisi Yritys soveltaa aiheuttaisi liikaa korkovolatiliteettia Päätetään, paljonko luottoja tarjotaan pankeille, korko määräytyy kysynnän mukaan Keskuspankin vaikea säädellä rahaperustaa riittävän tarkasti Pankeilla sitovia luotonantolupauksia Rahan tarjonnan supistaminen vaikeaa (luottokanta ei eräänny tarpeeksi nopeasti => pankkien taseet eivät supistu tarpeeksi nopeasti) 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 19

Lisää kritiikkiä yksinkertaista luotonlaajenemismallia kohtaan Käteissuhde lienee endogeeninen Esim. korkeat korot => käteisen pitäminen ei houkuttele; Epäluulo pankkeja kohtaan (syksy 2008) Sesonkivaihtelua käteisen kysynnässä Jouluostosten aikaan käteisen määrä kasvaa Suomessa Onko jossain todistettu, ettei käteissuhde riipu yleisön hallussa olevan rahan määrästä? Intuitio: käteisen kysynnän ensimmäinen derivaatta tulojen suhteen positiivinen, toinen negatiivinen Empiirinen evidenssi käteissuhteesta usein kehitysmaista Ndanshau (2004): Tansaniassa käteisen kysynnän tulojousto < 1; pankkitilit ja käteinen etäisiä substituutteja Hossain (1993): Käteissuhde Bangladeshissa melko vakaa 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 20

Lisää kritiikkiä Mikä on syy ja mikä seuraus pankkien taseiden ja keskuspankkirahan välillä? Luultavasti useimpien pankinjohtajien olisi vaikea hyväksyä ajatusta, että luotonannon volyymi määräytyisi suoraan talletusten mukaan. Osin perspektiiviharha:yksittäinen pankki voi muuttaa asemaansa pankkien välisillä rahamarkkinoilla, joten lainojen ja talletusten suhde voi olla melkein mikä vain. Pankkijärjestelmä kokonaisuutena ei voi tehdä näin, koska pankkien rahamarkkinavelat rahamarkkinasaamiset = 0. Keskuspankkirahaa tarjolla => pankit voivat ensin päättää taseittensa loppusumman muilla perusteilla, sitten lainata reserveiksi tarvittavan määrän keskuspankkirahaa keskuspankista => syy-seuraussuhde kääntyy! Siis: otto- ja antolainauksen volyymi määrittää, paljonko keskuspankkirahaa on olemassa Tyypillinen tilanne, jos keskuspankki myöntää rajattomasti lainoja hyvin monenlaisia vakuuksia vastaan. Tilanne euroalueella vuodesta 2008 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 21

Lisää kritiikkiä yksinkertaista luotonlaajenemismallia kohtaan Pankkeja ei voi pakottaa antolainaukseen, vaikka niillä olisi reservejä Narulla ei voi työntää Toisinpäin helpompaa: voidaan rajoittaa keskuspankkirahan saatavuutta ja nostaa vähimmäisvarantovaatimusta => luotonanto vähenee Reservisuhde endogeeninen Epävarmoina aikoina pankit haluavat pitää enemmän keskuspankkirahaa (reservejä, varantoja) 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 22

Kuinka kävi reservisuhteen? Aiemmin euroalueen pankeilla tuskin lainkaan pakollisen minimin ylittäviä talletuksia keskuspankeissa Finanssikriisi, syksy 2008 ja jossain määrin sen jälkeenkin. Pankit eivät luottaneet toisiinsa, haluttomuus keskinäiseen lainanantoon => ei voi luottaa siihen, että rahaa saa rahamarkkinoilta => pakko varautua maksuvelvoitteisiin hamstraamalla keskuspankkirahaa yli välittömän tarpeen, varmuuden vuoksi Rahapoliittisesti yritettiin elvyttää / tukea taloutta ja pankkeja mm. laajentamalla hyväksyttyjen vakuuksien listaa ja jakamalla rajattomasti vakuudellisia lainoja perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorolla Keskuspankkiraha äärimmäisen vähäriskisenä sijoituskohteena Keskuspankkirahan määrä kasvoi voimakkaasti, yleisötalletusten ja antolainausten määrä muuttui maltillisesti Reservisuhde nousi voimakkaasti 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 23

2005Jan 2005Apr 2005Jul 2005Oct 2006Jan 2006Apr 2006Jul 2006Oct 2007Jan 2007Apr 2007Jul 2007Oct 2008Jan 2008Apr 2008Jul 2008Oct 2009Jan 2009Apr 2009Jul 2009Oct 2010Jan 2010Apr 2010Jul 2010Oct 2011Jan 2011Apr 2011Jul 2011Oct 2012Jan 2012Apr 2012Jul 2012Oct 2013Jan 2013Apr 2013Jul 2013Oct 2014-01 2014-04 2014-07 2014-10 2015-01 Kuinka kävi luotonlaajenemisen? 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lokakuu 2008 =M2/base money, euroalue 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 24

MUTTA: MUTTA: vaikka yksinkertainen luotonlaajenemismalli on huono kuvaamaan syyseuraussuhteita, eikä sen avulla voi laatia osuvia ennusteita rahan määrän kehityksestä, se havainnollistaa pankkien roolin rahan luomisessa Mistä raha tulee? Vastaus: Raha sikiää pankeissa. Pankkien taseet menevät umpeen => anto- ja ottolainauksen välillä pakko olla yhteys kaikissa olosuhteissa Laina on olemasta vasta jos joku on saanut rahat tililleen 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 25

Osapuolten taseet suljetussa taloudessa - Rahapoliittiset lainat pankeille Keskuspankki 80 80 esimerkki 50 Setelistö 30 Pankkien reservit 80 Jokaisen osapuolen velka on toisen saaminen Jos kaikki velat maksettaisiin, rahataloudesta ei jäisi mitään jäljelle! Liike- säästö- ja osuuspankit Yleisö Lainat yleisölle 1200 80 Velat keskuspankille Talletukset 1160 1200 Pankkivelat Reservit 30 1160 Talletukset Käteinen 40 Käteiskassat 10 1240 1240 1200 1200 Tästä esimerkistä puuttuvat ulkomaat, korot, muu varallisuus ja pankkien oma pääoma 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 26

Endogeeninen raha Raha syntyy, kun pankki haluaa antaa ja asiakas ottaa lainan. Johtopäätös: kukaan tai mikään ei päätä rahan määrästä taloudessa määrä muodostuu pankkien ja asiakkaiden lainasopimusten perusteella, vaikka kumpikaan osapuoli erityisesti pyri vaikuttamaan rahan määrään. Lukuisia rajoitteita sille, kuinka paljon pankki voi luoda rahaa myöntämällä lainaa Lainsäädännön asettamia rajoitteita Likviditeettiriski asiakas tuskin pitää rahaa tilillä, pankilla oltava valmiiksi keskuspankkirahaa tai nopea keino saada sitä. Luottotappioriskit 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 27

Säädöksiin liittyviä rajoitteita luotonannolle Vakavaraisuusvaatimukset Pankilla oltava omia varoja vähintään 8 % laskennallisista riskeistä Antolainauksen lisääminen kasvattaa luottoriskiä ja pääomavaatimusta Likviditeettiriskiä koskevia säädöksiä Tätä sääntelyä vähennettiin ennen finanssikriisiä, nyt ollaan lisäämässä/ on jo lisätty EU-tasolla (osa Basel III-uudistusta) Asiakkaan käyttelytilitalletus = potentiaalinen velvoite maksaa keskuspankkirahaa 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 28

Likviditeettirajoite lainanannossa Taseen mentävä umpeen Aivan aluksi laina rahoittaa itsensä, mutta harva asiakas ottaa lainaa tallettaakseen sen takaisin samaan pankkiin. Itserahoitus maksimissaan päiviä. Asiakas ostaa jotain muun pankin asiakkaalta => pankin voitava maksaa keskuspankkirahalla asiakkaansa puolesta Käytännössä tilanne pankin kannalta sama kuin jos rahoitus lainanantoa varten olisi hankittava etukäteen Keskuspankkirahaa oltava valmiiksi, tai pankin pitää voida järjestää sitä helposti Pienikin häiriö pankin maksuvalmiudessa kohtalokas 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 29

Endogeeninen raha 1) Asiakas ja pankki sopivat lainasta. Pankki kirjaa talletuksen veloikseen ja lainan saatavikseen. 2) Tämän jälkeen asiakas lähettää rahan tilisiirtona, jolloin pankin taseesta poistuu velka asiakkaalle ja tilalle tulee keskuspankkitalletusten supistuminen Nyt jollain toisella asiakkaalla on rahaa jossain muussa pankissa Jollain muulla pankilla on lisää saldoa keskuspankissa. Kukaan ei ota lainaa tallettaakseen rahat takaisin samaan pankkiin 3) Kun asiakas maksaa lainan takaisin, ensin asiakas saa suorituksen muusta pankista, jolloin pankin velka asiakkaalle kasvaa, ja saaminen keskuspankista kasvaa. 4) Lainan takaisinmaksu = pankin ja asiakkaan keskinäiset velat ja saamiset kumoutuvat 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 30

Endogeeninen raha Aika Vastaavaa Asiakassaamiset 100 Vastattavaa 100 Talletus, kun asiakas saa lainan Keskuspankkitalletus supistuu, asiakas lähettää maksun - 100-100 Asiakkaan talletus lähtee maksuna Keskuspankkitalletus kasvaa 100 Pankin tase 100 Asiakas saa rahaa tilisiirtona Asiakkaan velka kirjataan maksetuksi - 100-100 Asiakas käyttää rahansa lainan maksuun 0 0 Tässä esimerkissä ei ollut korkoja; todellisuudessa pankille jäisi nettoa, sillä lopussa asiakkaan talletus supistuisi enemmän kuin 100, jolloin pankin nettovarallisuus kasvaisi 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 31

Endogeeninen raha Jos raha syntyy lainanannon sivutuotteena, voiko muodostua tilanne, jossa rahaa on liikaa tai liian vähän verrattuna siihen, mitä yleisö haluaa pitää hallussaan? Mahdollisia selityksiä: Rahaa ollaan aina valmiita pitämään hallussa, kysynnällä ei ylärajaa Pankkien antolainaus ei sittenkään lisää rahan määrää; joku aina maksaa velkansa pankeille saatuaan jostain rahaa, jolloin pankkien taseet supistuvat Rahaa tulee lisää => obligaatioiden hinnat nousevat => niitä ei kannata ostaa => entistä useampi haluaa pitää varallisuutta talletuksina ja seteleinä Rahan määrän kasvu lisää tuotantoa ja kiihdyttää inflaatiota => lisärahalle tarvetta 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 32

Luotonanto ja raha-aggregaatit Jos raha syntyy kun pankit myöntävät lainoja, niin luotonantohan määrää rahaaggregaattien suuruuden? Ääriesimerkki: rahoitusmarkkinoiden liberalisointi 1980-luvun puolivälissä Suomessa 1988 talletuspankkien markkaantolainauskanta kasvoi 30 %, M2 kasvoi 23 %. Korrelaatio selvä joskin epätäydellinen rauhallisempinakin aikoina 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 33

Pankkien luotot ja ottolainaus Pankkien ottolainaus Pankkien luotot yleisölle 30 %-muutos 25 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 Lähde: Suomen Pankki 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 34

1/2003 4/2003 7/2003 9/2003 12/2003 3/2004 6/2004 9/2004 12/2004 3/2005 6/2005 9/2005 12/2005 3/2006 6/2006 9/2006 12/2006 3/2007 6/2007 9/2007 12/2007 3/2008 6/2008 9/2008 12/2008 3/2009 6/2009 9/2009 12/2009 3/2010 6/2010 9/2010 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 joulu.12 maalis.13 kesä.13 elo.13 marras.12 helmi.14 touko.14 elo.14 marras.14 Antolainauksen ja rahan kehitys Suomessa euroaikana 250,000 200,000 150,000 100,000 50,000 0 M2:een sisältyvät erät Luotot euroalueen julkiselle ja yksityiselle sektorille 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 35

Anto- ja ottolainaus euroaikana Lyhyellä aikavälillä selvää korrelaatiota talletus- ja luottokannoissa Pitkällä aikavälillä voivat poiketa Pankeilla muitakin velkoja kuin talletuksia Sijoitustodistuksia, joukkolainoja Pankki myy tällaisen paperin => talletukset kasvavat, luotonannoksi tilastoidut velat eivät Jos kaikki pankkien velat lasketaan rahaksi, korrelaatio lähes +1.00 % Erotus muodostuu pankkien omista pääomista ja muista varoista kuin saatavista; molemmat pankeilla yleensä vähäisiä. Saamiset suunnilleen yhtä suuria kuin velat. 14.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 36