40 VUOTTA
ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA Tahdomme Osaamme Teemme Seppo Käkelä
Julkaisija ja kustantaja: Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy r Seppo Käkelä ja Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy Paino: Bookwell 2011 Taitto: Studio Ink Oy, Ari Helminen 4 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
JOHDANTO Isännöitsijätoimisto Aimo Astala Oy täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Perheyhtiön perustaja toimitusjohtaja Aimo Astala (1932-2003) oli pääkaupunkiseudun tunnetuimpia isännöitsijöitä. Aimo Astala syntyi Eurajoella 1932. Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Lapissa entisessä Turtolan pitäjässä (nykyinen Pello). Astala opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä. Hän osallistui pitkään ja tarmokkaasti ylioppilaspolitiikkaan Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa ja Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnassa, toimien mm. HYY:n hallituksessa. Näissä luottamustoimissa hänen ominta alaansa olivat talousasiat ja kiinteistöt. Vuosina 1960-1968 Astala toimi Domus Academican isännöitsijänä ja vuosina 1968-1971 Vantaalla Kaivokselassa paikallisen huoltoyhtiön Kaivoslämpö Oy:n toimitusjohtajana ja taloyhtiöiden isännöitsijänä. Vuonna 1971 hän perusti oman isännöitsijätoimiston. Ensimmäinen toimisto oli Haagassa Ristolantiellä. Vähitellen toiminta laajeni ja isännöitäviä kiinteistöjä oli ympäri Helsinkiä. Sen jälkeen toimistoja on ollut eri puolilla Helsinkiä. Nyt toiminnot on keskitetty kahteen suureen toimistoon Munkkivuoreen ja Herttoniemeen. Aimo Astalan jälkeen yritys on kasvanut entisestään. Se on säilynyt perheyrityksenä, jossa vaalitaan perinteitä ja uudistutaan ajan hengessä. Espoossa, elokuun 30. päivänä 2011 Seppo Käkelä kiinteistöneuvos ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 5
LUKIJALLE Astalan perheyritys 40 vuotta isännöintiala isojen haasteiden edessä Perheyrityksille yhteistä on perheomistuksen voima. Tämä voima korostuu Astalassa. Se antaa erilaisia mahdollisuuksia, mutta myös velvollisuuksia yrityksen ja liiketoiminnan hallintaan. Yrityksen ikä, toiminnan laajuus sekä yksittäisten omistajien lukumäärä määrittävät toimintatapojen valintaa. Valinnassa alati ratkaisevaa on huomioida yrityksen kilpailukyvyn ja jatkuvuuden turvaaminen. Omistajien omalla panoksella onkin perheyrityksissä merkittävä rooli. Hyvä hallinnointi ja omistajan vastuu liiketoiminnan kehittämisestä korostuu, sillä ulkopuolisten omistajien väliintulo ei yleensä ole mahdollista silloin, kun tarvitaan muutosta liiketoiminnassa. Ellei ole hyvin toimivaa ja aktiivista suhdetta omistajan ja johdon välillä, yrityksen taloudellinen perusta voi ajan myötä tyrehtyä omaan menneisyyteensä. Perheyrityksellä ei ole varaa passiivisuuteen. Isännöintiliiketoiminnassa kasvu hinnalla millä hyvänsä ei luo kestävää tulosta. Kestävä kasvu edellyttää pitkäjänteistä toimintaa sekä sidosryhmien ja muuttuvan yhteiskunnan huomioimista. Kiinteistöalan kannalta onkin ensiarvoisen tärkeää, että yrityksellä on omistajia, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti yrityksen kehittämiseen. Omistajavetoisissa yrityksissä kuten Astalassa pikavoittojen sijaan päämääränä on jatkuvuus sukupolvelta toiselle. Kvartaalitalous ei tarkoita neljännesvuotta, vaan neljännesvuosisataa. Astalan isännöitsijätoimistoon on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen malli. Sisarusten vastuulliseen omistajuuteen liittyy paitsi pitkäjänteisyys, sitoutuneisuus ja kasvolli- 6 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
suus, myös paikallisuus. Astalalla onkin toimialueillaan erityinen asema, joka on samalla sekä henkilökohtainen että liiketoiminnallinen. Olen ylpeä siitä, että Astalan perhe kutsui minut jo vuonna 2004 pohtimaan yrityksen tulevaisuutta. Olen saanut olla mukana kehittämässä isännöintialalla palveluntuottajaa, jossa yhdistyvät monipuolinen osaaminen, ahkera työn tekeminen ja kannattava yritystoiminta. Kilpailu vastuullisista omistajista, kasvavista yrityksistä ja osaavista työntekijöistä kuitenkin kiihtyy yhteiskunnassa yleensä, korostetusti isännöintialalla. Alan vetovoimaa on lisättävä saadaksemme uusia tekijöitä. Toisaalta työuria on pidennettävä ja tuottavuutta nostettava. Jotta tämä toteutuisi, työssä pitää voida hyvin. Työntekijöillä on jokaisella omat elämäntilanteeseensa liittyvät haasteet. Nuorilla perheillä on vastuu lapsistaan ja monilla myös kasvava huoli omista vanhemmistaan, jotka kaipaavat apua omassa arjessaan. Poliitikoilta on syytä odottaa viisautta, jotta työnantajille laajennetaan mahdollisuuksia tarjota yksilöllisiä ja elämäntilanteiden mukaan joustavia omaehtoisia ratkaisuja työntekijöidensä työkyvystä huolehtimiseen. Paljon on tehtävää, jotta voimme menestyksellä odottaa seuraavan neljän vuosikymmenen kulumista. Mutta se tullaan tekemään, hyvällä sykkeellä. Helsingissä, elokuun 30. päivänä 2011 Timo A. Järvinen Asianajaja, hallituksen puheenjohtaja ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 7
8 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
1 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 9
Ostrobotnia, Pohjalaisten osakuntien talo Etelä-Töölössä 10 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
YHTIÖN PERUSTAJA AIMO ASTALA Aimo Astala syntyi Eurajoella vuonna 1932. Aimo oli puolen vuoden ikäinen, kun perhe muutti Lappiin Turtolan pitäjään ( nykyinen Pello ). Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Turtolassa. Isä toimi Turtolan seurakunnan kirkkoherrana. Kansakouluvuosien jälkeen Aimo siirtyi oppikouluun Tornion yhteiskouluun. Lapsuusajan mieleenpainuvin ja murheellisin muisto on Lapin sodasta lokakuulta 1944. Aimon perhe, niin kuin kaikki turtolalaiset, lähtivät evakkoon Torniojoen yli Ruotsin puolelle. Perhe näki sieltä joen yli kuinka kotitalo, Turtolan pappila, poltettiin maan tasalle. Oppikouluvuodet hän asui ns. kortteerissa Torniossa ja viikonloppuisin teki aina mieli päästä kotiin Turtolaan. Ensin oli matkustettava junalla Aavasaksalle ja siitä linja-autolla Turtolaan. Joskus oli Turtolaan niin paljon menijöitä, että kaikki eivät mahtuneet linja-autoon. Silloin oli yövyttävä junassa Aavasaksalla ja yritettävä taas aamulla linja-autoon. Ylioppilastutkinnon jälkeen seurasivat asevelvollisuuden suorittaminen Oulussa Pohjan Prikaatissa ja Reserviupseerikoulussa Haminassa. Varatuomari Risto Alaviuhkola oli Astalan luokkatoveri Tornion yhteiskoulussa ja elinikäinen ystävä. Aimo Astala ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 11
Tiernapojat vuodelta 1979, vasemmalla Aimo, Murjaanien kuningas. 12 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
-Kirjoitimme samana vuonna ylioppilaiksi ja tulimme samoihin aikoihin opiskelemaan Helsingin Yliopistoon, Aimo valtiotieteellisen ja minä myös ensin valtiotieteelliseen ja myöhemmin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Astala toimi aktiivisesti ylioppilaspolitiikassa, mm. Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa ja Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksessa ja ylioppilaskunnan eri elimissä. Aluksi hän toimi ylioppilaskunnan talousvaliokunnan jäsenenä ja myöhemmin sen puheenjohtajana. Näissä tehtävissä hän tutustui Suomen talouselämän tuleviin johtohenkilöihin kuten Teuvo Auraan, Tauno Angervoon ja Tyko Vanhalaan. Ylioppilaskunnan tehtävissä Aimolle alkoi muodostua se sosiaalinen verkosto, joka myöhemmin muodostui yritystoiminnassa tärkeäksi. Tuolloin oli menossa Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan suuri rakennustyö Kaivotaloprojekti. Näissä tehtävissä Astala tutustui legendaariseen kiinteistöneuvos, isännöitsijä Kalevi Toivoseen, josta muodostui hänelle tärkeä henkilö ja jonkinlainen esikuva. -Aimo harrasti monia asioita ja oli osakunnan isäntä ja laulunjohtaja. Olimme molemmat musiikkimiehiä ja harrastimme musiikkia eri muodoissa. Joskus illan päätteeksi laulettiin Sillanpään marssilaulu, Aimo pöydällä seisten. Se oli vähän jonkinlainen pakkomielle ja tavaramerkki. Joku kiusoitteli Aimoa sanomalla, että laulat mieluummin kuin hyvin. Aimo sai vuonna 1961 osakunnan ansiomerkin. Hän toimi myös Vapauden Akateemisessa Liitossa ( VAL ). Se oli isänmaallinen järjestö, jossa oli mukana paljon akateemista nuorisoa, kertoo Alaviuhkola. Lauluharrastuksestaan Astala on kertonut seuraavan jutun: -1950-luvulla oltiin paljon Ostrobotnialla, pohjalaisten ylioppilaiden talolla. Kerran Kekkonen laulatti siellä omassa porukassaan Kotkan ruusua. Aloitimme siinä muutaman kaverin kanssa Sillanpään marssilaulun - Kotikontujen tienoita tervehtien. Siitä tuli pikkuinen kilpa ja kyllähän siinä Kekkosen ruusut äkkiä kuihtuivat. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 13
Risto Alaviuhkola kertoo yhteisestä tiernapoikaharrastuksesta: -Pohjois-Pohjalaisen osakunnan ja osakunnan senioreiden tilaisuuksissa esiintyivät aina joulujuhlien aikaan omat tiernapojat. Olimme Aimon kanssa pitkäaikaisempia tiernapoikia. Aimo esiintyi Murjaanien kuninkaana, minä Herodeksena ja Esko Prokkola Knihtinä. Mänkin osan esittäjät vaihtuivat usein sen mukaan, kuka oli milloinkin saatavilla. Useimmiten Mänkkinä oli tunnettu kuoromies Aapeli Vuoristo. Esiinnyimme myös paljon Ostrobotnian ulkopuolella, mm. Helsingin Suomalaisella klubilla ja Aimon toimiston pikkujouluissa. Parina jouluna kiertelimme ilahduttamassa myös tiernapoikien perheitä. Tiernapoikien varusteet (tähti, miekat, jihängit ym.) olivat seuraavaa joulua odottamassa joko Aimon tai minun varastoissa, josta roudasimme ne sitten aina esiintymispaikalle. Perinne jatkuu edelleen - nyt uusituin voimin. Aimo Astala piti juhlapuheen isänmaalle vuonna 1959 pidetyssä Pohjois-Pohjalaisen osakunnan vuosijuhlassa. Puheensa hän lopetti seuraavasti: Aimo Astala pitämässä puhetta isänmaalle Pohjois-Pohjalaisen osakunnan vuosijuhlassa 1959. -Meidän velvollisuutemme ja oikeutemme on kulkea eteenpäin eheyttämisen ja yhteistunnon tiellä, missä ei ole kansan yhtenäisyyttä repiviä ristiriitoja. Meidän ei siitä huolimatta tarvitse unohtaa historian karvaita opetuksia. Älkäämme muistelko menneitä, synkkiä, meille epäoikeudenmukaisilta tuntuvia kohtalon iskuja katkerina, vaan opettakoon nuo menneet vaiheet meitä pysymään jatkuvasti valppaina. Älyn valppaus ja perinteitä kunnioittava isänmaallinen moraali olkoot aina akateemisen nuorisomme johtotähtiä. Meidän on aina turvattava isänmaan tulevaisuus. 14 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Ylioppilaskunnan tehtävissä Aimon taloustaidot huomattiin ja niinpä hänet valittiin vuonna 1960 Domus Academican isännöitsijäksi. Astalan tullessa Domukseen olivat A-, B-, ja C- rakennukset valmiit ja D-rakennusta Hietaniemenkadun varteen suunniteltiin. Työura Domuksessa kesti kahdeksan vuotta eli vuoteen 1968 asti. Nämä vuodet Domuksessa antoivat Astalan elämälle lopullisen suunnan; hänestä tuli kiinteistömies. Domuksen virka oli määräaikainen ja sen päätyttyä Astala sai isännöitsijän paikan Helsingin kiinteistövirastosta. Hän viihtyi siinä tehtävässä vain puolisen vuotta. Työ virastossa oli energiselle ja idearikkaalle Astalalle liian yksitoikkoista. Sopiva ja kiinnostava työ löytyi Vantaalta Kaivokselan Lämpö Oy:n toimitusjohtajana ja isännöitsijänä. Yhtiöllä oli kolme lämpökeskusta, jotka tuottivat lämpöenergia osakasyhtiöille ja koko Kaivokselan alueelle. Tehtävään kuului myös osakasyhtiöiden isännöinti. Työ Kaivokselassa kesti kolmisen vuotta. Siinä hän pääsi laajemmin tutustumaan asunto-osakeyhtiöiden hallintoon ja hoitoon. Lämpövoimaloiden hoitaminen oli myös hyvää oppiaikaa tulevia kaukolämpöasioita varten. Astalalle oli vuosien mittaan tullut muutamia taloyhtiöitä isännöitäväksi firaabelitöinä. Hän oli toiminut mm. oman taloyhtiönsä isännöitsijänä Lauttasaaressa jo vuodesta 1965 alkaen. Ne olivat alku omalle isännöitsijätoimistolle. Alaviuhkola sanoo, että Astala oli oivallinen isännöitsijätyyppi. Hänellä oli monia vahvuuksia, joita tehtävässä tarvitaan. Hän oli sosiaalinen ja hänessä oli ikään kuin jotain lavasäteilyä, josta oli hyötyä ihmisten kanssakäymisessä. Erityisesti hän muistaa Astalan tarkkuuden talousasioissa. -Taloyhtiöt varmasti hyötyivät tästä tarkkuudesta. Joskus se saattoi vaikuttaa jopa saituudeltakin. Ainakin se, kun hän perustamassaan yrityksessä alkuaikoina käännätti kirjekuoret uutta käyttöä varten. Saattoi se olla sodan jälkeistä oppiakin, jatkaa Alaviuhkola. Astala itse kertoi säästämisestään lehtihaastattelussa vuonna 1999 näin: -Olen ansainnut omaisuuteni kovalla työllä ja yrittämisellä. Luonteeni on säästeliäs, kirjekuoret ja paperitkin käänsin nurinpäin uutta käyttöä varten. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 15
16 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
2 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 17
18 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
1970-LUKU ENSIMMÄINEN TOIMISTO HAAGASSA 1970-luvun alussa kiinteistöjen isännöinti oli vielä pääosin sivutoimisten isännöitsijöiden hoidossa. Yrittäjähenkinen Astala näki isännöinnissä itselleen sopivan ja mielenkiintoisen ammatin. Niinpä hän vuoden 1971 lopulla sanoutui irti Kaivoslämpö Oy:stä ja perusti oman isännöitsijätoimiston nimellä Aimo Astala Ky. Äänettömänä yhtiömiehenä toimi vaimo Anja Astala. -Päätin tuolloin, että kun olen rehellinen ja vilpitön, niin toimin omalla nimellä, enkä piileksi minkään markkinointinimen takana. Vastaan tekemisistäni kasvoista kasvoihin, hölmöilyihin ei ole varaa, muisteli Astala yhtiön nimen valintaa. Ensimmäinen toimisto sijaitsi Haagassa Ristolantie 8:ssa olevassa kaksiossa. Tämä taloyhtiö oli toimiston ensimmäinen asiakas. Asiakassuhde on nyt kestänyt 40 vuotta. Astala työskenteli aluksi pari kuukautta yksin. Pian työt lisääntyivät niin, että oli otettava ensimmäinen apulainen. Piakkoin toimistotilaa laajennettiin ostamalla naapuriyksiö. Yksiön keittokomerosta puhkaistiin seinä kaksioon ja näin saatiin lisää tilaa. Vuonna 1976 toiminta oli laajentunut niin paljon, että oli hankittava uudet tilat. Ne löytyivät Ristolantie 14:sta. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 19
Asunto Oy Ristolantie 8, ensimmäinen toimisto. 20 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Yritteliäs ja markkinointihenkinen Astala sai nopeasti lisää asiakkaita ja toiminta laajeni. Yhtiön 30-vuotisjuhlajulkaisussa Astala kertoo toiminnan alkuajoista: -Isännöintipalvelujen tarjonta oli 1970-luvulla vähäistä. Isännöitsijöinä toimi tuolloin useimmiten sivutoimisesti kolmannen kerroksen jämpti herra, joka hankki varsinaisen elantonsa jollakin muulla tavalla. Huomasin, että tässä on olemassa selvä markkinarako. Astala jakoi postiluukkuihin runsaasti mainoskirjeitä. Tällainen mainostaminen oli silloin aivan uutta. 1970-luvulla alettiin taloyhtiöissä vähitellen ymmärtää, että isännöinti on ammattilaisten työtä. Tuolloin ei alalla ollut vielä vakiintunutta isännöintikoulutusta. Isännöitsijätarvetta lisäsi 1960-1970 lukujen runsas rakentaminen pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1971 Haagaan jaetussa tiedotteessa Aimo Astala Ky kertoo toiminnastaan: Isännöitsijätoimistoni on lähtökuopissa ja valmiina ottamaan uusia tehtäviä. Nykyaikana erikoistutaan alalla kuin alalla. Kiinteistöjen hoito vaatii nykyisin ammattitaitoa. On toki paljon ns. osakasisännöitsijöitä, jotka asuvat talossa ja pystyvät seuraamaan talon elämää. Välttämättä tämä ei ole kuitenkaan taloudellisesti paras ratkaisu, vaikka omaksutun käytännön mukaisesti taloyhtiöiden hallitukset usein ajattelevat näin. Poiketen varmasti joistain isommista isännöitsijätoimistoista omiin toimintaperiaatteisiini kuuluu, että isännöitsijänä käyn usein kiinteistöllä ja seuraan jatkuvasti kiinteistön toimintoja. En aio ottaa tehtäviä vain kirjallisten rutiinitehtävien hoitamiseksi vaan koko talokokonaisuuden kunnollisesti käsissä pitämiseksi. Isännöimieni talojen ilmoitustauluille tulee ilmoitus toimiston osoitteesta ja puhelinnumerosta. Niin ikään palveluperiaatteiteni mukaisesti tulen myös ilmoittamaan kotinumeroni samassa ilmoituksessa. Olen siis vaivattomasti asukkaiden tavoitettavissa aamusta iltaan. Ottakaa yhteyttä, annan mielelläni suosittelijoitteni nimiä, jotta voitte varmistua luotettavuudesta sekä henkilökohtaisista ominaisuuksistani. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 21
Pikkujoulukutsu vuonna 1976. 22 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Astalan toiminnalle oli koko hänen uransa ajan tyypillistä avoimuus ja suora kontaktointi asiakkaiden kanssa. 1970-luvulla kiinteistöalaa ja koko valtakuntaa koetteli energiakriisi. Sillä oli kauaskantoiset vaikutukset koko yhteiskuntaan. Isännöitsijätoiminnassa se merkitsi aivan uutta tilannetta; jatkuvat energian hinnan nousut teettivät paljon töitä ja energian käyttöön kiinnitettiin runsaasti huomiota. Talouselämän säännöstelystä annetun lain nojalla annettiin lukuisia määräyksiä energian säästämisestä. Niitä olivat mm. asuntojen ja toimistotilojen ylimpien lämpötilojen rajoitukset, autotallien ja autojen lämmitysrajoitukset, valaistusrajoitukset ja yleinen 80 kilometrin nopeusrajoitus. Kauppa- ja teollisuusministeriö suositteli muun muassa peseytymään suihkussa ammekylpyjen sijaan ja käyttämään sähköä säästäviä saunomistapoja. Isännöitsijät saivat koulutusta ja monenlaista neuvontaa energian käytössä. Myös Astalan toimisto oli innokkaasti mukana näissä toimissa; taloyhtiöitä ja asukkaita neuvottiin energian käytössä. Vuonna 1978 tuli uusi osakeyhtiölaki, jota silloin sovellettiin myös asunto-osakeyhtiöihin. Isännöitsijän asema yhtiön toimitusjohtajana korostui ja päätoimisten isännöitsijöiden määrä kasvoi. Vuonna 1978 perustettu Kiinteistöalan Koulutuskeskus alkoi kouluttaa isännöitsijöitä ja kiinteistöväkeä. Astalan laajeneva toiminta alkoi saada koulutettua henkilökuntaa. Astala arvosti suuresti kiinteistöalan kehittyvää koulutusta. Hän ymmärsi sen merkityksen, koska oli itse saanut koulutuksen käytännön hommissa niin kuin muutkin sen ajan ammattilaiset. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 23
24 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
3 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 25
26 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
1980-LUKU Toiminta laajenee Asiakaskunta laajeni eri puolille kaupunkia ja vuonna 1980 perustettiin toimisto Kulosaareen ja vuonna 1982 Munkkiniemeen. Asiakkaiden määrä lisääntyi. Kasvua tarvittiinkin, sillä Atk teki tuloaan noihin aikoihin ja sen kustannukset olivat liki samat pienellä kuin suurellakin toimistolle. Tarvittiin lisää koulutusta ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Vuosikymmenen alussa Lemminkäinen Oy:ssä kehiteltiin parvekelaseja. Ensimmäisiä parvekelasin kehittäjä yhtiössä oli Niilo Karhu ja myöhemmin Rolf Heikel. Ongelmaksi muodostui se, että Helsingin rakennusvirasto ei myöntänyt rakennuslupia parvekelaseille. Sama ongelma oli Espoossakin. Astala oli mukana asiassa alusta alkaen ja ajoi innokkaasti asiaa. Koelasi asennettiin Hattelmalantie 5-7:ään taloyhtiön puheenjohtajan asuntoon. Rakennusvalvonnan edustajia kutsuttiin tutustumaan parvekelasiin. Lopulta lupia heltisi, kun asia virastossakin todettiin kaikin puolin hyväksi. Vuonna 1987 perustettiin valtakunnallisten kiinteistöalan järjestöjen toimesta Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA ry. Yhdistyksen tavoitteena on isännöitsijöiden toiminnan ja arvostuksen nostaminen mm. koulutuksen ja valvonnan avulla. Astalan toimisto oli ensimmäisiä Suomessa auktorisoituja toimistoja. Auktorisointiin liittyvä kolmen vuoden välein tapahtuva toimiston auditointi suoritettiin viimeksi huhtikuussa 2011. 1980-luvulla kaikki Astalan neljä lasta tulivat mukaan isännöitsijätoimistoon. He ovat edelleen toimiston palveluksessa. Vuosikymmenen lopulla yhden miehen yhtiöstä alkanut yritys työllisti jo 15 henkilöä. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 27
28 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Valtiotieteiden maisteri Ukko Laurila toimi Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtajana vuosina 1988-2005: -Tapasin Aimo Astalan piakkoin alalle tultuani. Tutustuminen oli helppoa, koska Astala oli hyvin mutkaton ja avoin luonteeltaan. Hän oli syvästi isänmaallinen, perinteisiä arvoja ja vanhempiaan kunnioittava. Astala on niitä harvoja isännöitsijöitä, jotka ovat tallentaneet isännöintialan tietoa ja perinnettä seuraavalle sukupolvelle ja onnistunut sukupolvenvaihdoksessa. Uusi sukupolvi on ottanut vastuun ja yhtiö on saatu entistä parempaan iskuun hyvin vaativalla alalla. Astalan toimissa oli rivakkuutta ja rohkeutta. Hänellä oli laaja tuttavapiiri ja hyvät yhteiskunnalliset suhteet ja hänen sanaansa saattoi luottaa. Astalan seurassa ei aika käynyt pitkäksi. Hän oli hyvä seuramies. Hänessä oli temperamenttia. Kiinteistöalan juhlatilaisuuksissa Astala toimi loppuillasta usein laulunjohtajana yleisön pyynnöstä. Hänelle tuotiin laulunjohtajan miekka ja pyydettiin johtamaan laulua pöydällä seisten, muistelee Laurila. Varatuomari Juhani Reen toimi Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtajana vuosina 1987-1996. Samoina vuosina Aimo Astala oli yhdistyksen hallituksessa: -Astala oli toimelias ja edistyksellinen hallituksen jäsen. Hän oli hyvin aktiivinen, kun puuhasimme Kiinteistölehden jakelua kaikille kiinteistöyhdistyksen jäsenyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille. Astala ymmärsi tiedottamisen merkityksen varsin hyvin, kertoo Reen. 1980- luvulla tuli voimaan uusi jätehuoltolaki, joka mahdollisti kunnan järjestämän jätekuljetuksen kaikkiin kiinteistöihin. Suomen Kiinteistöliitto ja helsinkiläiset kiinteistöyhdistykset olivat yksimielisesti lain salliman ns. sopimusperusteisen mallin kannalla, jossa kiinteistöt saivat itse kilpailuttaa jätehuollon. Vapaasta sopimusoikeudesta taisteltiin vuosikausia. -Toimin itse tuolloin YTV:n teknisessä lautakunnassa ja sain suoraa tietoa jätteen kuljetukseen liittyvästä kehityksestä. Astala oli oivallinen partneri, kun taistelimme ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 29
sopimusvapauden ja yrittäjyyden puolesta. Yrittäjähenkinen Astala vastusti tosissaan kunnallista jätteenkuljetusta, varsinkin kun palvelutaso oli laskenut ja kustannukset olivat vuosina 1984-1986 kaksinkertaistuneet kunnan hoitamilla alueilla. Yhdistyksen ja liiton ansioista Helsingin niemi säilyi pisimpään sopimusperusteisen jätehuollon piirissä, kertoo Reen. 1980-luvulla taloyhtiöiden omien talonmiesten määrä alkoi vähetä huomattavasti. Taloyhtiöt siirtyivät paljolti ostamaan hoitopalvelut huoltoliikkeiltä. Astala näki kehityksessä monia puolia: -Eräänä syynä muutokseen on se, että talonmies tuli työhön lähinnä asunnon takia, joka yleensä kuitenkin oli pieni yksiö. Viihtyvyys oli huono ja sen myötä työkään ei oikein maittanut, sillä se oli yleensä talonmiehen sivutyö. Ongelmia oli myös päivystyksen kanssa, kun talonmies piti esimerkiksi viikonloppuvapaata. Vaihtuvuuskin oli suuri, mikä aiheutti taloyhtiölle vaivaa ja kustannuksia. Tietysti oli ja edelleenkin on olemassa hyviä talonmiehiä, joita moni edelleen kaipaa. Pienehköjen taloyhtiöiden kannalta huoltoliike on joustavampi ja edullisempi tapa ostaa kiinteistönhuoltopalvelut ulkopuoliselta. Kannatan edelleenkin talonmieskäytäntöä suurissa kiinteistöissä ja laitoksissa, esim. vanhustentaloissa, missä talonmiehellä on kunnon asunto ja työ on päätoimista ja motivoivaa. Vuosikymmenen puolivälissä Astala kiinnostui kiinteistönvälityksestä. Sitä varten hän perusti aivan oman toimiston Tunnetielle ja myöhemmin Munkkiniemen puistotielle. -Ajattelin, että kiinteistönvälityksessä liikkuu rahaa ja että isännöinti ja kiinteistövälitys ovat keskenään synergiassa. Myyntitehtäviä ei tullutkaan kuin kaupan hyllyltä eikä kiinteistökauppa sittenkään sopinut luonteelleni. Kiinteistövälitystoiminta lopetettiin kokonaisuudessaan ja samoissa toimitiloissa aloitettiin isännöitsijätoiminta vuonna 1987. 30 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Mainosluonnoksia 1980-luvulta ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 31
32 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 33
10 8 34 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 35
36 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 37
38 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
4 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 39
40 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
1990-LUKU Aimo Astala jää eläkkeelle Uusi sukupolvi ottaa vastuun Kiinteistöalalla tapahtui suuria muutoksia. Merkittäviä olivat uusi asunto-osakeyhtiölaki, kiinteistöverouudistus ja arvonlisävero. Kiinteistövero korvasi aikaisemmin perityt katumaksut, kiinteistöjen harkintaverot ja asuntotulon. Tarkkana talousmiehenä Astala laski huolellisesti isännöimiensä talojen uudet kiinteistöverot. Korjattavaa ja huomautettavaa verottajalle löytyi. 1990- luvun lama aiheutti epätervettä hintakilpailua ja ongelmia kiinteistöjen korjauksissa. Lama vaikutti kiinteistöalaan monin tavoin. Aluksi korjaustoiminta hiipui arveluttavan vähäiseksi. Korjauksia siirrettiin parempien aikojen toivossa. Valtiovallan korjausavustukset tulivat apuun ja korjaustoiminta piristyi niin, että puhuttiin jopa korjausaallosta. Vuosituhannen vaihteessa Astala kommentoi kehitystä näin: -Edistystä on mm. se, että nykyisin kiinteistöjä korjataan ja perusparannetaan aktiivisesti. Vanhan kansan tyyli oli sitä, että ei korjattu mitään ja isännöitsijä oli hoitanut työnsä hyvin, jos joulukuussa ei tarvinnut maksaa vastiketta. Muistan kuinka asiakkaiksemme tuli paljon iltaisännöinnissä olleita taloyhtiöitä, jotka piti panna heti täysremonttiin ja siitähän ei juuri kiitosta saanut. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 41
Aimo Astala tuli hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Kiinteistölehden haastattelussa 1990-luvulla otsikolla On tärkeätä kuunnella hän kuvaili isännöitsijän roolia: -Isännöitsijän tulee kohdella ihmisiä arvokkaasti. Ihan siitä huolimatta, vaikka saisi itse minkälaista kohtelua tahansa. Isännöitsijän on huolehdittava ja valvottava kaikki asiat taloyhtiössä. Se on isännöitsijän homma, ei sitä kukaan muu tee. Kaikki kysyvät kaikkia asioita isännöitsijältä. Isännöitsijä on pomo ja palvelija. On erittäin tärkeätä kuunnella ihmisiä, heidän ongelmiaan ja vaivojaan ja tehdä sitten se, minkä voi ja vähän enemmänkin. Vuonna 1997 Aimo Astala jäi eläkkeelle 65 vuoden ikäisenä ja siirtyi harrastustensa pariin. Uusi sukupolvi otti vastuun. Astala kiinnostui vanhoista autoista 1980-luvulla. Jäätyään eläkkeelle hän sanoi siirtyvänsä kiinteistömaailmasta automaailmaan. Hän oli perustanut muutamaa vuotta aikaisemmin Helsingin Automuseon. Siitä muodostuikin eläkeiän mieluisa ja rakas harrastus. Toimelias mies sanoikin, että ilman automuseota hänen olisi vaikeata elää ja että pitää olla semmoista hommaa ja tekemistä, että on eloa ja mielenkiintoa. -Isännöitsijänä menin aina aamulla klo 7 töihin. Noin klo 15.30 käväisin kotona syömässä ja sitten menin melkein joka arkipäivä iltavuoroon pitämään kokouksia. Sitä kesti useimmiten klo 21:een saakka. Olen tottunut siihen, että pitää olla tekemistä, muuten tuskastuu ja aika käy pitkäksi. Vanhojen autojen harrastukseni alkoi 1980-luvulla, kun ostin vuoden 1951-mallia olevan Mercedes Benzin. Vuosien varrella on kokoelmaan kerääntynyt mm. T-mallinen Ford vuodelta 1925 ja vuoden 1931 mallia oleva Viipurissa taksina toiminut Ford A, kertoo Astala yhtiön 30-vuotisjuhlajulkaisussa. 42 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Ruutulippu-lehti ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 43
Opettaja-lehti 2.2.1996. 44 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 45
Ford, vuosimalli 1939, sodassa palvellut yksilö. 46 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Museossa oli monia muitakin harvinaisuuksia kuten valtioneuvoston käytössä ollut Buick vuosimalli 1938, jolla tasavallan presidentti Kyösti Kallio teki viimeisen matkansa Helsingin rautatieasemalle 19.12.1940 ja Mannerheimin käytössä ollut massiivinen, upeasti entisöity Flint avoauto vuosimallia 1925. Automuseossa on pienimuotoinen vahakabinetti: Mannerheim, Ryti, Linkomies, Kallio jne. sekä muuta Suomen historiaan kuuluvaa esineistöä, kuten Suojeluskunnan sotilaspojan pusero, josta Astala on sanonut: -Tällainen päällä sitä silloin harjoiteltiin Astalan jäätyä eläkkeelle vastuu yhtiön toiminnasta siirtyi hänen neljälle lapselleen. He olivat siihen hyvin valmistautuneet. Kaikki olivat hankkineet alalla tarvittavan koulutuksen. Toimitusjohtajan tehtävät siirtyivät Mikko Astalalle. Muista sisaruksista Sirpa Lehkosuo ja Kaisa Astala toimivat isännöitsijöinä ja Pirjo Aro toimistopäällikkönä. Aimo Astala on kertonut Mikon kiinteistöalan alkuvuosista. -Mikko oli pikku pojasta asti mukana kiinteistöillä. Monet vuodet hän mielellään jakeli hallituspostia siinä sivussa, kun itse tein katselmuksia kiinteistöillä. Mikko Astala kommentoi asiaa näin: -Kyllä se niin oli. Asialla oli sekin puoli, että lähdin mielelläni aina isän mukaan, kun häntä näki kotona kovin harvoin iltakokouksien vuoksi. Kotona oli kyllä muutoin mukava olla, koska äiti oli aina kotona. Suuren perheen hoitamisessa äidillä olikin todella merkittävä rooli. Tehtävien pitkä siirtymisaika, isällinen ohjaus ja sisarusten mukana pysyminen yrityksessä ovat luoneet vahvaa yrityskulttuuria. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 47
48 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA
Haagalainen-lehdelle vuonna 1997 antamassaan lausunnossa Astala kertoi isännöinnistä ja sukupolvenvaihdoksesta: -Isännöitsijän tehtävä on viedä läpi vaikeitakin päätöksiä, jotka ovat taloyhtiölle eduksi pitemmällä aikavälillä. Hänen on tiedettävä asioista enemmän kuin asiakkaansa. Jos kuitenkin taloyhtiön hallitus on asiasta eri mieltä, on isännöitsijän se hyväksyttävä ja toimittava parhaan kykynsä mukaan hallituksen antamin eväin. Sukupolven vaihdos tapahtui kivuttomasti. Perilliset ovat pienestä saakka kasvaneet työhönsä. He osaavat isännöitsijän ammatin. Aimo Astalan perinteinen isänmaallisuus, ihmisläheisyys ja ahkeruus ovat olleet yhtiön toiminnan ohjeena ja kannustimena. Kokemus ja tietotaito ovat yhdistyneet operatiiviseksi toiminnaksi. Vuosikymmenen lopulla yhtiön isännöinnissä oli noin 200 taloyhtiötä, joissa oli noin 6000 asuntoa. Varatuomari Seppo Riski muutti perheineen asumaan Helsingin Viiskulmaan 1990-luvun loppupuolella: -Taloyhtiössämme oli silloin edessä paljon erilaisia korjausremontteja. Heti aluksi huomioni kiinnittyi yhtiökokouksessa isännöitsijä Mikko Astalan hyvään otteeseen ja asiantuntemukseen taloyhtiön asioissa. Riski korostaa isännöitsijän operatiivisen johtamisen merkitystä. Se tapahtuu tietysti hallituksen linjausten mukaisesti. Asunto-osakeyhtiössä eri toimijoiden on ymmärrettävä asemansa ja tehtävänsä. Lisäksi on huomioitava asukkaiden ja omistajien vaatimukset. Isännöitsijä on onnistunut tehtävässään, kun hän on toiminut annettujen tehtävien mukaisesti. Mutta se ei vielä riitä. Isännöitsijä alan ammattilaisena on velvollinen tuomaan aktiivisesti hallituksen tietoon yhtiön ja osakkaiden edunvalvontaan liittyviä asioita. ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO AIMO ASTALA OY 40 VUOTTA 49