Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Samankaltaiset tiedostot
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä


Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Kangasmaiden lannoitus

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Suomen Akatemia käynnisti keväällä 1998 puu

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

40VUOTISJUHLARETKEILY

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen. Metsätehon raportti Osakkaiden yhteishanke

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsäteollisuuden toimitusketjun muutosten

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Energiapuun mittaus ja kosteus

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista

SAARNI JA TAMMI MASSIIVILANKUT JA -LISTAT. Home&Cottage. Kovapuulattiat Kevät 2012 LUONNONMUKAISTA SISUSTAMISTA. Sisustaminen Kunnostaminen Saneeraus

Rauduskoivun laadukas kasvatusketju. Pentti Niemistö

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Ilmasto vaikuttaa puulajien levinneisyyteen, kasvuun

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Suomen metsien inventointi

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Luennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu Puun rakenne ja kemia

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Trestima Oy Puuston mittauksia

Folia Forestalia 1995(2) Tutkimusartikkelit Kirjoittajien yhteystiedot: Hynynen, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus, PL 18, Vantaa; Sa

Älä sorru alaharvennukseen

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Suomen metsävarat

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

KAUPIN METSÄTAITORATA

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Puuraaka-aineen lajitteluvaihtoehdot. käsittelyketjussa. Metsätehon raportti

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Transkriptio:

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää

Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu

PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU Vuosiluston sisäinen vaihtelu: kevät-kesäpuu Rungon sisäinen vaihtelu: nuorpuu, sydän-pintapuu Runkojen välinen vaihtelu: perinnöllinen vaihtelu, kilpailu Kasvupaikkojen välinen vaihtelu: ravinteisuus

Nuorpuu Kevätpuu Lyly 0,1 mm Kesäpuu

Kuusen putkisolujen pituuden kasvu ytimestä pintaan 4,5 4,0 3,5 3,0 R2 = 0,95 4 m 8 m R2 = 0,96 1 m R2 = 0,93 mm 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Etäisyys ytimestä, mm

Miten kuusen puuaineen ominaisuudet vaihtelevat ytimestä pintaan ja tyveltä latvaan? Miten pitkäkestoiset ja eritasoiset harvennus- ja lannoituskäsittelyt vaikuttavat:»läpimitan kasvuun,»puuaineen tiheyteen ja»solumittoihin?

Harvennuskokeet Heinola & Punkaharju Pohjapinta-ala (m 2 ha -1 ) 50 40 30 20 A Heinola 50 40 30 20 B Punkaharju 10 1970 1980 1990 2000 10 1970 1980 1990 2000 Harventamaton Voimakas harvennus Normaali harvennus

Harvennus-lannoituskokeet Parikkala & Suonenjoki Runkoluku (%) 100 80 60 40 20 0 1975 1980 1985 1990 1995 viivästynyt ensiharvennus normaali ensiharvennus voimakas ensiharvennus lannoittamaton 150 kg N ha -1 / 5 v. 300 kg N ha -1 / 5 v.

Koepuiden pohjapinta-ala (cm 2 ) 12 11 10 9 8 7 6 5 12 11 10 9 8 7 6 5 lannoitetut F0 F1 F2 lannoittamaton lannoitettu1 lannoitettu 2 harvennetut T0 T1 T2 käsittelemätön normaali voimakas harvennus

Luston leveys = vuotuinen kasvu 7 6 Luston leveys Punkaharjun harvennuskokeessa Kokoluokkapainotettu Luston leveys (mm) 5 4 3 2 1 0 1942 1952 1962 1972 1982 1992 2002 Harventamaton Voimakas harvennus Normaali harvennus

Harvennuskokeet Heinola & Punkaharju yli 50 % suurempi kasvu normaalissa harvennuksessa verrattuna harventamattomaan koealaan (koepuiden pohjapinta-alan perusteella) lähes 70 % suurempi kasvu voimakkaassa harvennuksessa verrattuna harventamattomaan koealaan kesäpuuosuus laski 8 % 20 % normaalissa ja voimakkaassa harvennuksessa verrattuna harventamattomaan puuaineen tiheys laski 1 % 4 % normaalissa ja voimakkaassa harvennuksessa

Harvennuskokeet Heinola & Punkaharju voimakas harvennus lyhensi kuidunpituutta 4 9 % verrattuna harventamattomaan voimakas harvennus ohensi soluseiniä 3 12 % verrattuna harventamattomaan vain pieni muutos (1 3%) soluonteloiden läpimitassa

Harvennus-lannoituskokeet Parikkala & Suonenjoki noin 40 % suurempi kasvu normaalissa ja voimakkaassa lannoituksessa verrattuna lannoittamattomaan koealaan 8 % suurempi kasvu normaalissa ensiharvennuksessa verrattuna viivästettyyn ensiharvennukseen

Harvennus-lannoituskokeet Parikkala & Suonenjoki lähes 30 % suurempi kasvu intensiivisessä ensiharvennuksessa verrattuna viivästettyyn ensiharvennukseen kesäpuuosuus laski 2 % 5 % puuaineen tiheys laski 2 % 7 %

4 Kuidun pituus (mm 3,5 3 2,5 2 Lannoittamaton Lannoitettu 1,5 1 1945 1965 1985 2005 erot kuidunpituudessa vain n. 1 % 2 % eri käsittelyiden välillä nopeampi kasvu ohensi soluseiniä 2 % 7 % pieni muutos (0 % 1%) soluonteloiden läpimitassa

Mallit puuaineen ominaisuuksille Malleja puuaineen ominaisuuksille puun kasvunopeuden avulla -kannolta latvaan -ytimestä pintaan Massanvalmistuksessa tärkeitä ominaisuuksia -kesäpuun osuus -puuaineen tiheys -kuidun pituus -kuidun leveys -soluseinän paksuus Yleistetty lineaarinen monimuuttuja sekamalli (multivariate multilevel models, GLMM)

Aineistot Harvennuskokeet Heinola ja Punkaharju (PURO) alaharvennuksen voimakkuus Lannoitus-harvennuskokeet Parikkala ja Suonenjoki (PURO) ensiharvennuksen ajoitus, typpilannoituksen voimakkuus Lannoituskokeet Heinola ja Kemijärvi (IMWO) typpilannoituksen voimakkuus Ravinneoptimointikokeet Asa ja Flakaliden (ENWO) pää- ja hivenravinteet Nopeakasvuiset kloonit Nurmijärvi ja Ruotsinkylä perimä

Puuaineen ominaisuuksia kuvaavat mallit Kesäpuun osuus Tiheys gm -3 Kuidun pituus, mm Kuidun läpimitta Soluseinän osuus

Tiheys Kuidun pituus

Nykyiset harvennus- ja lannoitusvoimakkuudet lisäävät merkittävästi kuusen kasvua Käsittelyiden vaikutukset puuaineen tiheyteen, kuidunpituuteen, kuituseinän paksuuteen ja kuidun leveyteen ovat kuitenkin vähäisiä Vuosilustojen ja yksittäisten puiden välinen vaihtelu tutkituissa puuaineen ominaisuuksissa suurta Tulosten yleistettävyyttä vähentää: pieni otanta (yht. 109 runkoa eri kokeista) kuitumittaukset vain rinnankorkeudelta, koska mittaukset ovat työläitä

Kiitos!