KAUPUNGINVALTUUSTO 110 29.08.2016 Valtuutettujen aloitteet KV 110 Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luku Valtuutetun aloiteoikeus 5 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloit teesta käy dään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esi tettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhalli tukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden lop puun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mi hin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi tode ta, mit kä aloitteista on käsitelty loppuun. 6 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoi te tun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa kos kevasta asiasta. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä val tuus ton kokouksessa, joka ensiksi pidetään kahden kuukauden ku lut tua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan aset ta mi ses ta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa teh dä. 7 Valtuutettujen kysymykset Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle vastattavaksi ly hyitä, enintään viiden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan koh distuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa
koskevista asiois ta. Kysymys ei saa sisältää perusteluja eikä arvostelevaa lausu maa. Kysymys on kirjallisena toimitettava keskushallinnon palveluyk sikköön viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhem min toi mi te tut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kokoukseen. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus mää rä tä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan kaupunginhallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Työjärjestyksen 2 luvun 6 ja 7 :ssä tarkoitettuihin valtuutettujen esittämiin kysymyksiin annetaan vastaus ensisijaisesti heti samassa valtuuston kokouksessa. Mikäli tämä ei ole jostain syystä mahdollis ta, nou da te taan Raahen kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 6 ja 7 :ien muita määräyksiä. Vastaus annetaan myös kirjallisesti si tä pyy det täes sä. Päätösesitys (kaupunginhallitus): kaupunginvaltuusto merkitsee tehdyt aloitteet tiedoksi ja saattaa ne kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuusto: Merkitsi tiedoksi seuraavat valtuutettujen aloit teet ja kysymykset: Valtuutettu Marko Salmelan esittämä SDP:n valtuustoryhmän valtuus to aloi te 29.8.2016/Passiivituki alueen hyödyksi: "Raahen kaupunki maksaa yli 300 päivää työmarkkinatukea saa neiden osalta valtiolle ns. sakkomaksua noin 120 000 euroa kuu kau sittain. Vuonna 2015 maksuja kertyi kaikkiaan 1 541 649 ja tänä vuon na on maksettu heinäkuun loppuun mennessä 844 838. Kaupun ki järjestää jo tällä hetkellä kuntouttavaa työtoimintaa ja lähinnä nuo ril le suunnattuja työkokeilupaikkoja, joiden avulla kyseisiltä maksuil ta vältytään toimenpiteessä olevien henkilöiden osalta. Mikäli mak su ja halutaan edelleen pienentää, niin nykyiset toimenpiteet eivät tä män tasoisina ole vielä riittäviä. Uusilla toimintamalleilla valtiolle maksettavan korvauksen voisi ohjata myös oman alueen talouteen. Kaupungilla olisi mahdollisuus
toi min nal laan tukea asukkaidensa työllistymistä ja vähimmäistavoitteena pää se mis tä joko kelan peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päi vä ra han piiriin. Vähimmäistyöajan tulee olla väh. 18 h/vko ja työntekoa ker tyä yhteensä 26 vk, jonka jälkeen näiden henkilöiden osalta ei enää valtiolle tarvitse maksuja suorittaa. Esitän, että nykyisten toimien rinnalle otetaan käyttöön malli, jossa val tiol le maksettavan sakkomaksun suuruinen summa maksetaan yri tyk sel le, yhdistykselle tai kotitaloudelle, joka työllistää yli 300 päivää työ mark ki na tu kea saaneen henkilön. Riippuen henkilön työajasta ja pal kas ta, hänen osaltaan sakkomaksu poistuu joko heti, tai vii meis tään 26 työssäoloviikon kuluttua. Kaupungin maksaman avustuksen li säk si henkilön palkkaamiseen on mahdollista saada valtiolta palk ka tu kea. On huomioitavaa, että myös kaupunki ja kuntayhtymä voivat hyö dyn tää mallia. Esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleville mah dol li nen puolen vuoden palkkatyö voisi toimia tavoiteltavana kan nus ti me na. Tämä olisi konkreettinen tuki alueen yrityksille ja muille työnantajille, se kä työnhakijoille, jotka saavat arvokasta työkokemusta ja oikeaa palk kaa tekemästään työstä. Maksettu raha jäisi täysimääräisenä oman kaupungin alueelle ja kasvattaisi osaltaan myös verokertymää. Vas taa vaa mallia on kokeiltu muutamissa kaupungeissa hyvin tu loksin. Vuoden 2019 alussa työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maa kun nil le ja kunnat tulevat olemaan palveluntuottajia. Kyseessä ole va toimintamalli olisi samalla hyödyllistä valmistautumista tulevien vel voit tei den hoitamiseen." Valtuutettu Paavo Törmin esittämä Raahen sos.dem. val tuus to ryhmän valtuustoaloite 29.8.2016/Määräraha Lapaluodon laiturin kunnos ta mi seen: "Raahen meripelastajien tilanne on muuttunut lauantaisen myrskyn jäl keen entistä haastavammaksi. Rauli myrsky repi pelastajien jo valmiik si heikossa kunnossa olleen laiturin niin huonoon kuntoon, että kau pun gin rakennustarkastus on tänään iltapäivällä asettanut laiturin käyt tö kiel toon. Päätös on oikeutettu ja rakennustarkastus teki päätök ses sään täysin oikein. Kävin katsomassa laituria tänään ja myös mi nun mielestä se on hengenvaarallisessa kunnossa. Käyttökielto on aiheuttanut sen, että Niilo Saarinen pitää saada toiseen laituriin, mikä taas on meripelastajien toiminnan kannalta kes tämä tön ratkaisu. Meripelastajien toiminnan kannalta yksi tärkeimmistä kri tee reis tä on nopeus. Varsinkin tuleva pimeä ja kylmä vuodenaika vaa tii sitä, että pelastajat pääsevät paikalle mieluummin minuutissa
kuin kahdessa. Esitänkin, arvoisa puheenjohtaja, että Raahen kaupunginhallitus ryhtyy pikaisiin toimiin meripelastajien toiminnan kannalta vält tä mät tömän Lapaluodon laiturin korjaamiseksi ja myöntää korjaamiseen rahoi tuk sen vielä tämän vuoden puolella. Ellei se ole säännösten ja mui den hallinnon kiemuroiden takia mitenkään mahdollista, niin uskoi sin, että meripelastajat tarvitsevat kaupungilta ainakin päätöksen ja sitoutumisen siihen, että laiturin kunnostamiseen myönnetään mää rä ra ha ensi vuoden talousarviossa." Valtuutettu Marina Alapere esitti, että Pudasjärven kaupungin ke hittä mis pääl lik kö Jorma Pietiläinen olisi hyvä kutsua kertomaan maahan muut to asias ta. Valtuutettu Saila Salonsaari kysyi katuvarsimainoksista koskien Oulun messujen markkinointia. Teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Ala ta lo vastasi, että kaupungin alueelle laitettaviin ka tu var si mai noksiin tulee olla lupa kaupungilta ja ELY:n alueella ELY:ltä. Luvattomat mai nok set poistetaan. Valtuutettu Saila Salonsaari toivoi, että esteetöntä liikkumista varten eri lai sia luiskia asennettaisiin keväällä tai kesällä 2017. Valtuutettu Teija Larikan esittämä Kokoomuksen Raahen val tuus toryh män valtuustokysymys 29.8.2016/Raahen kau pun gin leikkikenttien tur val li suus ja kunnonvalvonta: "Leikki-ikäisten lasten vanhemmat ja isovanhemmat ovat havainneet puut tei ta Raahen leikkikenttien kunnossa ja turvallisuudessa. Leik kiken til tä puuttuvat suoja-aidat ja alueella kasvaa mm. nokkospuskia se kä muita piikikkäitä kasveja, joihin lapsi voi itsensä loukata. Leikkipuistojen ja muiden kaupungin yleisten alueiden kunto on kaupun gin imagon kannalta tärkeää. Lapsiperheiden asuinpaikan va lintaan näillä seikoilla on merkitystä. Kaupungin lapsiystävällisen maineen ylläpitämiseksi tulee leikkialueisiin panostaa riittävästi. Kaupunkiin tehtiin opinnäytetyönä vuonna 2013 leikki- ja lii kunta-aluei den kehityssuunnitelma. Onko suunnitelmaa viety eteenpäin ja mitä toimenpiteitä viime aikoina on tehty leikkialueiden tur val li suuden ja siisteyden ylläpitämiseksi?" Teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo vastasi, että leik ki-
puis to sel vi tys on tehty ja vuodessa korjataan 1-2 leikkipuistoa. Leikki puis tot kierretään ja tarkastetaan säännöllisesti. Valtuutettu Tarja Ollankedon valtuustokysymys 29.8.2016/ Pit kän karin väylän pyörätie ja kävelykaistat: "Pitkäkarissa Rantakatu jatkuu Tauno Kiesvaaran väylän yli kohti me ren ran taa. Ao. risteyksen jälkeen on oikealla puolen mm. RAS:n hal lin to ra ken nus ja terveyskeskuksen vuodeosastot 5 ja 6 sekä fysio te ra pian tilat. Rantakatu jatkuu risteyksen jälkeen erittäin huo nokun toi se na, eikä kadun varrella ole pyörätietä eikä jalkakäytävää. Osa park ki pai kois ta on kadun toisella puolen ja Tauno Kiesvaaran väylän var rel la, jolloin asiakkaat joutuvat kulkemaan ajotiellä. Lisäksi Rantakatu käy te tään hyvin paljon lenkkeilyyn ja pyöräilyyn. Terveyskeskuksen vuodeosastolle on myös kuntoutustoimintaa ja po ti lais ta merkittävä osa käyttää pyörätuolia tai rollatoria. Kysyisinkin, onko kaupungin korjausohjelmassa tälle vuodelle huomioi tu ao. kadun/tien pätkää. Esitän, että kaupungin tulee kiireellisesti suun ni tel la ao. kadulle/tien pätkälle korjaus. Perusteluna on, että liikennemäärät kadun pätkällä on lisääntynyt niin au toil la, pyörillä, pyörätuoleilla, rollatoreilla, lenkkeilijöillä ja ja lankul ki joil la. Asian korjaamisella alueen turvallisuus paranee huo matta vas ti." Teknisen palvelukeskuksen johtaja Pasi Alatalo vastasi, että kevyen lii ken teen väyliä kehitetään ja tek ni sen toimen työohjelmaa tar kis tetaan aina tarpeen mukaan erilaisten puut tei den osalta.