SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 10/2004 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta "tiede ja teknologia, Euroopan tulevaisuuden avaimet tutkimuksen tukemiseksi harjoitettavan politiikan suuntaviivat unionissa" Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 14 päivänä heinäkuuta 2004 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta "tiede ja teknologia, Euroopan tulevaisuuden avaimet tutkimuksen tukemiseksi harjoitettavan politiikan suuntaviivat unionissa" (E 61/2004 vp) sivistysvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Mirja Arajärvi, opetusministeriö - pääsuunnittelija Esko-Olavi Seppälä, valtion tiede- ja teknologianeuvosto - ylijohtaja Anneli Pauli, Suomen Akatemia - johtaja Petri Peltonen, Teknologian kehittämiskeskus Tekes. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Komissio hyväksyi tiedonannon tutkimuksen 7. puiteohjelman (2007 2010) suuntaviivoista 16.6.2004. Tiedonanto on tarkoitettu keskusteluasiakirjaksi. Vuoden jälkipuoliskon aikana käytävän keskustelun perusteella komissio antaa vuoden 2005 alussa virallisen esityksen 7. puiteohjelmasta. Pitäen lähtökohtana Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa ja Barcelonan tavoitetta nostaa Euroopan tutkimuspanostus kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta komissio ehdottaa puiteohjelmaan merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, sen laajentamista uusille tutkimusaloille ja sen budjetin kaksinkertaistamista vuositasolla vuoteen 2010 mennessä kuudennen puiteohjelman rahoitustasosta, joka on noin 5 miljardia euroa vuodessa. Rahoitustason nostamisessa on huomioitu komission suunnitelmat vahvistaa avaruusalan ja turvallisuus/puolustusalan tutkimusta. Tiedonanto sisältää lisäksi yleisellä tasolla ehdotuksia tulevan puiteohjelman toimeenpanon välineistä ja organisoinnista. Uuden ohjelman rakenne perustuisi kuuteen päätavoitteeseen ja niihin liittyviin instrumentteihin: 1) Eurooppalaisen osaamisen vahvistaminen strategisen teknologisen tutkimuksen aloilla rahoittamalla tutkimuslaitosten, yliopistojen ja E 61/2004 vp Versio 2.0
yritysten yhteisiä tutkimushankkeita. Kyseessä on vakiintuneen tutkimusyhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen soveltamalla nykyisiä hankemuotoja (mm. integroidut hankkeet, huippuosaamisen verkostot ja perinteiset pienehköt hankkeet. Yhteistyö kattaa laajasti soveltavan tutkimuksen eri alat, mm. biotieteet, tieto- ja viestintäteknologiat, materiaali- ja valmistusteknologiat, ravinnon, energian, liikenteen, ympäristön ja yhteiskunnallisen tutkimuksen. 2) Teollisuuden kytkeminen entistä vahvemmin mukaan puiteohjelman suunnitteluun ja toimeenpanoon perustamalla uusien teknologisten innovaatioiden kehittämistä ja käyttöönottoa tukevia teollisuuden, tutkimuslaitosten rahoittajien ja muiden toimijoiden laajaan yhteistyöhön perustuvia teknologiaplatformeja. Kyseessä on uusi yhteistyömuoto, jolla tähdätään merkittävien eurooppalaisten teknologisten aloitteiden synnyttämiseen. 3) Perustutkimuksen tukeminen rahoittamalla yksittäisiä huipputason tutkimusryhmiä eri tieteen ja teknologian aloilla. Komissio ehdottaa uuden, ensisijaisesti perustutkimukseen liittyvän rahoitusinstrumentin käyttöönottoa. 4) Tutkijaliikkuvuus ja -koulutus: Tarkoituksena on vahvistaa nykyisiä toimia, joilla edistetään tutkijoiden liikkuvuutta jäsenmaiden välillä ja kansainvälisesti sekä tuetaan tutkijakoulutusta. 5) Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvän yhteistyön vahvistaminen: tutkimuslaitteistojen yhteiskäyttö, yhteiset tietopankit, tutkijoiden sähköisen tietoverkon vahvistaminen, rahoitustuki uusien infrastruktuurien rakentamiselle, Euroopan osallistuminen kansainvälisiin infrastruktuurihankkeisiin. 6) Kansallisten tutkimustoimien ja -poliitikkojen koordinointi: Jäsenmaiden harjoittaman tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan ja sen vaikuttavuuden arviointi, mikä on ollut mukana jo 6. puiteohjelmassa. Komissio suunnittelee mittavia uusia ohjelmia myös turvallisuus- ja avaruustutkimuksen aloille. Ne käynnistyisivät samaan aikaan 7. puiteohjelman kanssa vuoden 2007 alussa. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, toteutetaanko ne osana puiteohjelmaa vai erillisinä ohjelmina. Kummankin ohjelman toteutuminen ja toimeenpanon järjestelyt riippuvat myös neuvoteltavana olevan perustuslaillisen sopimuksen sisällöstä. Valtioneuvoston kanta Kannanmuodostus tiedonantoon on kesken. Perusmuistiossa esitetään vasta Suomen alustavia näkemyksiä erityisesti komission esittämiin puiteohjelman uusiin elementteihin. Yleisiä näkökohtia. Puiteohjelman tehtävänä on synnyttää kansainvälisen yhteistyön kautta aitoa eurooppalaista lisäarvoa ja siten täydentää ja integroida kansallisia toimia. Puiteohjelmassa tehtävän tutkimuksen ensisijaisena lähtökohtana on pidettävä eurooppalaisen teollisen kilpailukyvyn ja tutkimuksen kilpailukyvyn edistämistä. Rahoitettavan tutkimuksen tuloksia tulee levittää ja hyödyntää mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti. Nykyisen puiteohjelman toimivat hankemuodot tulisi säilyttää ja niiden rahoitusta lisätä. Ehdotetut uudet puiteohjelman laajennukset (perustutkimusrahoitus, teknologiayhteisöt) ja niihin liittyvät instrumentit tulisi ottaa varovaisesti mukaan. Tutkimusrahoituksen lisääminen. Hallitus on todennut kannanotossaan rahoituskehystiedonantoon 11.2.2004, että Suomi tukee tutkimusrahoituksen lisäämistä edellyttäen, että se tuo lisäarvoa kansalliseen toimintaan. Puiteohjelmabudjetin lisäys ei saa korvata kansallisia t&k-panostuksia. On tärkeää, että kukin jäsenmaa huolehtii riittävien julkisten resurssien ja kannusteiden käytöstä t&k-toimintaan ja osaamispohjaisen talouden edistämiseen. Perustutkimus. Suomi tukee lähtökohtaisesti komission esitystä, jonka mukaan puiteohjelmaan sisällytetään erillinen perustutkimuksen rahoittamiseen keskittyvä osio. Perustutkimuksen vahvistamista tarvitaan nostamaan Euroopan talouden ja tutkimuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa. 2
Aikaisempien kannanottojen mukaisesti Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena, että EU-tasolla rahoitettaisiin yksittäisiä pienehköjä hankkeita, vaan rahoitus tulisi kohdistaa hankkeille, jotka ovat liian suuria tai riskialttiita yhden maan rahoitettaviksi. Uuden järjestelmän tehtävänä ei pidä olla kansallisen rahoituksen puutteiden paikkaaminen, vaan sen tulee kannustaa eurooppalaisia tutkijoita verkottumaan. Hankkeet voivat olla yhden organisaation hallinnoimia, mutta niiden tulee olla avoimia koko eurooppalaiselle tutkijayhteisölle. Toiminnan tulee selkeästi tukea eurooppalaisen yhteistyön kehittymistä. Tarkemman kannan määrittely perustutkimuksen hallintoon edellyttää eri lisäselvityksiä eri vaihtoehtoihin liittyvistä eduista ja haitoista. Hallinnon ulkoistamiseen liittyy aina huomattavia haasteita. Hallinnon eriyttäminen omaan organisaatioonsa saattaisi esimerkiksi heikentää edellytyksiä tutkimustulosten teolliselle ja yhteiskunnalliselle hyödyntämiselle. Teknologiayhteisöt. Suomi suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti teknologiayhteisöihin (European Technology Platforms, ETP) uutena teolliseen tutkimukseen liittyvänä yhteistyökonseptina. Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää, että EU tukee aktiivisesti teknologisten innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää public-private-yhteistyötä. Samoin teknologiayhteisöt vahvistavat puiteohjelman bottom up -tyyppistä toimintamallia, jossa puiteohjelman tutkimussisältöjä suunnitellaan toimialojen eri toimijoiden ja sidosryhmien yhteisesti tekemän strategiatyön perusteella. Suomen näkemyksen mukaan teknologiayhteisöt tulisi olla koko tulevan puiteohjelman ajan sovellettu toimintamuoto, jolloin uusia teknologiayhteisöaloitteita voitaisiin tehdä säännöllisesti koko puiteohjelmakauden ajan. Teknologiayhteisöt ovat laaja ja varsin kunnianhimoinen uusi t&k-yhteistyön muoto. Niiden käytännön toteuttamiseen liittyy edelleen poikkeuksellisen paljon haasteita ja varsin perustavia avoimia kysymyksiä. Tutkijaliikkuvuus. Tutkijaliikkuvuutta koskevat tavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta niiden painoarvo on hyvin erilainen. Liikkuvuus tulisi nähdä osana tutkijakapasiteetin kehittämistä, ei itsetarkoituksena. Kun Marie Curie -ohjelmaa kehitetään, ei pitäisi luoda monia erilaisia rahoitusmuotoja em. tavoitteiden mukaisesti vaan pyrkiä muodostamaan laajempia kokonaisuuksia, kuten eurooppalaiset tutkijakoulut ja huippuyksiköiden tai merkittävien infrastuktuurien ympäristössä toimivat tutkijankoulutus- ja liikkuvuusohjelmat. Näiden kokonaisuuksien puitteissa voitaisiin tukea naispuolisia tutkijoita sekä heikommilta alueilta tulevia tutkijoita, silloin kun se on relevanttia. Erityisesti tulisi EU:n ja muun maailman välinen liikkuvuus sisällyttää osaksi kaikkea Marie Curie -toimintaa. Yksittäiset apurahat tulisi rahoittaa kaikkein lupaavimmille nuorille tutkijoille post doc -vaiheessa oman kansainvälisen tutkimusryhmän muodostamiseen. Elinikäisen oppimisen periaate tulisi ottaa huomioon siten, että luovutaan ehdottomista ikärajoituksista. Suositeltavaaa kuitenkin on, että tutkijan uran eri vaiheissa oleviin sovelletaan eri kriteereitä. Tutkijoiden urakehitykseen tulee hyväksyä erilaisia polkuja. Tutkimusinfrastruktuuri. Usean maan yhteisten tutkimusinfrastruktuurien rakentaminen on muodostumassa yhä tärkeämmäksi, kun laitteistot ovat yhä kalliimpia. Myös laitteistojen käytön tehostaminen muun muassa laajentamalla käyttäjäkuntaa (vierailevien tutkijoiden määrärahat) tai sopimalla laitteistojen koordinoidusta käytöstä on kannatettavaa. Yhteiset tietoverkot ja niihin liittyvät palvelut ovat tärkeä strateginen tutkimusresurssi, ja niiden rahoittaminen puiteohjelmasta on perusteltua. Muiden suurten tutkimusinfrastruktuurien rahoittaminen puiteohjelmasta tuntuu ongelmalliselta, ellei infrastruktuuri ole luonteeltaan sellainen, että se palvelee kaikkia jäsenmaita ja muita puiteohjelmaan liittyneitä maita. Kun eri maiden tutkimus painottaa eri asioita, tuntuisi paremmalta, että suuret infrastruktuurit edelleen pääsääntöisesti rahoitetaan osallistuvien 3
maiden kansallisilla panostuksilla, varsinkin kun puiteohjalmaan tuskin tulee merkittävää lisärahoitusta tutkimusinfrastruktuureihin. Puiteohjelma soveltuu nykyisellään parhaiten keskisuurten infrastruktuurien, mukaan lukien tietopankit ja tutkimusasemaverkot, rahoittamiseen. Uusia infrastuktuureja koskevien selvitys- ja valmisteluprojektien rahoittaminen puiteohjelmasta on perusteltua. Rahoitettavat projektit pitää valita kilpailun ja arvioinnin perusteella. Avaruustutkimus. Tiedonannossa mainitut avaruustoiminnan painopisteet (navigointi, ympäristö, tietoliikenne, avaruustiede) ovat myös Suomen kansallisen avaruusstrategian painopistealoja lukuun ottamatta kansainvälistä avaruusasemaa ja avaruuteen suuntautuvia tutkimusmatkoja. Komission suunnitelmat ovat avaruustutkimuksen tulevan siällön osalta hyvin linjassa Suomen tavoitteiden kanssa. Turvallisuustutkimus. Suomi tukee turvallisuustutkimuksen ottamista mukaan unionin tutkimustoimintaan, mutta vasta koekaudelta saatujen kokemusten jälkeen voidaan perustellusti ottaa kantaa sen pysyvämmästä organisointitavasta ja rahoituksen tasosta. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Komission tiedonnannon lähtökohtana on Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia sekä siihen liittyvä tavoite nostaa unionin alueen T&K-panostus kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Puiteohjelman tehtävänä on kansainvälisen yhteistyön avulla synnyttää aitoa eurooppalaista lisäarvoa ja siten täydentää kansallisia toimia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kilpailukyvyn parantamiseen. Komission suunnitelmat merkitsevät suuria muutoksia tutkimuksen 6. puiteohjelmaan verrattuna. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että tärkeitä teemoja ja hyviä toimintamuotoja jatketaan usean puiteohjelman ajan. Uusien osa-alueiden vahvistaminen ei saa merkitä puiteohjelman nykyisten sisältöjen ja projektimuotojen syrjäyttämistä. Etenkin suomalaisten kannalta tämä on tärkeää, koska suomalaiset yritykset ja tutkimusorganisaatiot ovat menestyneet näissä hyvin. Valiokunta painottaa sitä, että EU:n tutkimusrahoituksen lisäämisen tulee johtaa lisäarvoon kansalliseen toimintaan nähden. Puiteohjelman rahoituksen lisäys ei saa vähentää jäsenmaiden vastuuta kansallisen T&K-toiminnan tukemiseen ja edistämiseen, vaan on tärkeää, että myös kansallista rahoitusta kaikissa jäsenmaissa lisätään. Valiokunta viittaa myös aikaisempaan kannanottoonsa siitä, että unionirahoituksella olisi pääsääntöisesti tehtävä tutkimusta, joka ei ole kansallisesti toteutettavissa (SiVL 3/2004 vp). Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tiedonannossa ei käsitellä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, mikä on 6. puiteohjelmassa toiminut vajavaisesti. Valiokunta kuitenkin painottaa sitä, että EU:ssa tehtävän tutkimustyön ohella bilateraalinen ja unionin alueen ulkopuolisten maiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Komission esittämät suuntaviivat ja toimenpiteet ovat perusteltuja ja tärkeitä. Yhteisenä välttämättömänä tavoitteena on, että Euroopasta muodostuu monipuolinen, tietointensiivinen ja innovatiivinen alue, jolla on mahdollisuus kilpailla Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Intian ja Etelä-Korean sekä muiden nousevien maiden ja alueiden kanssa. Perustutkimus Tiedonannossa esitetään, että puiteohjelmaan sisällytetään erillinen perustutkimuksen rahoittamiseen keskittyvä osio. Sen tarkoituksena on luoda mekanismi, jolla tuetaan Euroopan parhaita tutkijoita ja tutkijaryhmiä. Valiokunta yhtyy 4
valtioneuvoston kantaan siinä, että lähtökohtaisesti ehdotus on kannatettava, mutta rahoitus tulisi kohdistaa hankkeille, jotka ovat luonteeltaan kansainvälisiä taikka liian suuria tai riskialttiita kansallisesti rahoitettaviksi. Uuden järjestelmän tulee kannustaa eurooppalaisia tutkijoita verkottumaan. Sen sijaan valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena puiteohjelman avaamista komission esittämällä tavalla yksittäisten tutkijoiden ja ryhmien haettavaksi, vaan näiden rahoitus tulee hoitaa kansallisesti. Tiedonannossa esitetään kolmea vaihtoehtoista hallintomallia uuden rahoitusmekanismin toimeenpanolle. Tiedonannon perusteella näihin ei ole mahdollista ottaa yksityiskohtaista kantaa. Valiokunnan mielestä on tärkeää organisoida rahoitus niin, että hankkeiden arviointi perustuu riippumattomaan tieteelliseen asiantuntemukseen ja avoimeen kilpailuun. Ensisijaisena kriteerinä tulee olla tutkimuksen korkea laatu. Perustutkimuksessa on mahdollistettava riskien otto ja uusien tieteellisten läpimurtojen saavuttaminen. Rahoituksen tulee kattaa kaikki tieteenalat, siis myös humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Tutkijaliikkuvuus Tutkijaliikkuvuutta koskevat tavoitteet ovat kannatettavia. Valiokunta yhtyy kuitenkin valtioneuvoston kannanotossa todettuun siitä, että tulisi pyrkiä muodostamaan laajempia kokonaisuuksia. Näiden verkostojen kautta voitaisiin tukea osoittaa myös erityisille kohderyhmille. Valiokunnan mielestä on otettava huomioon liikkuvuus kaikissa muodoissaan eli esimerkiksi tutkijoiden kansainvälinen, alueellinen sekä tieteiden ja sektoreiden välinen liikkuvuus. Kansallisten tutkimusohjelmien koordinointi Kansallisten tutkimusohjelmien koordinointia on tutkimuksen 6. puiteohjelmassa toteutettu niin sanotuissa ERA Net-hankkeissa, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Kansainvälinen yhteistyö on osa suomalaista tutkimusta ja sen kehittämistä. Valiokunta korostaa sitä, että yhteistyön on aina tuettava toiminnallisesti tutkimusta ja teknologian kehittämistä. Koordinaation kehittäminen tutkimuksen alueella kansallisesti mahdollistaa myös poliittisen painopisteasettelun ja tehostaa voimavarojen järkevää suuntaamista. Valiokunta pitää tärkeänä kansallisen tutkimusrahoituksen arvioinnin lisäksi myös seurantaa EU-tasolla. Turvallisuus- ja avaruustutkimus Tiedonannon mukaan uusia elementtejä puiteohjelmassa olisivat perustutkimus sekä avaruustoimintaan ja turvallisuuteen liittyvä tutkimus. Epäselvää kuitenkin on, miten nämä suhtautuisivat puiteohjelmaan. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siinä, että EU:n tutkimuksen puiteohjelma tulisi lähtökohtaisesti säilyttää siviilitutkimukseen keskittyvänä. Lausunto Lausuntonaan sivistysvaliokunta ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä todetuin painotuksin. 5
Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2004 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Kaarina Dromberg /kok Esko Ahonen /kesk Sinikka Hurskainen /sd Tuomo Hänninen /kesk Tatja Karvonen /kesk Minna Lintonen /sd Kirsi Ojansuu /vihr Seppo Särkiniemi /kesk Ilkka Taipale /sd Marja Tiura /kok Jutta Urpilainen /sd Raija Vahasalo /kok Unto Valpas /vas. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marjo Hakkila. 6