VENÄJÄNKIELISTEN KOTOUTUMINEN SUOMALAISEEN YHTEISKUNTAAN ИНТЕГРАЦИЯ РУССКОЯЗЫЧНЫХ ЖИТЕЛЕЙ ФИНЛЯНДИИ В ФИНСКОЕ ОБЩЕСТВО INTEGRATION OF RUSSIAN-SPEAKING IMMIGRANTS INTO FINNISH SOCIETY Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry FARO / SVYL Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ ФАРО Finland s Association of Russian-speaking Organizations FARO Stanislav Stan Marinets, FM, Toiminnanjohtaja
Venäläiset kansana Itäslaavilainen venäjän kieltä puhuva kansa. Euroopan suurin kansa: 135 miljoonaa (Venäjällä 80%). Ortodoksinen kristinusko (988 jkr) tärkeä identiteetille. Venäläisten historia alkaa 859 jkr Nestorin kronikasta. Nykyiset ns. isovenäläiset ovat muodostuneet joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja sekä viikinkejä ja muita väestöaineksia. 1100-luvulla Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua väestöaineksesta erottuivat nykyiset venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset). Venäläisiä (kansakunta) ja venäjänkielisiä (eri kansoja, jotka puhuvat venäjän kieltä äidinkielenä) ei pidä sekoittaa! FARO ry, Stan Marinets 2
Stereotypioita ja totuuksia Ennakkoluuloja: venäläiset ovat suhteellisen laiskoja, eivät halua noudattaa sääntöjä; valittavat mielellään, että kaikki on huonosti; ovat taipuvaisia varasteluun ja rikolliseen toimintaan; ovat helposti syttyviä ja rujoja; pitävät nautintoaineista Oikeasti: sivistyneitä ihmisiä, jotka tietävät paljon taiteesta ja kulttuurista; omaavat rikkaat kirjalliset perinteet; vieraanvaraisia, ystävällisiä ja iloisia; sielukkaita ja sydämellisiä; avoimia ja suoria Venäjänkielisiin tulee suhtautua asiallisesti ja ystävällisesti, kuten muihinkin maahanmuuttajiin. Ikävintä on, että varsinkin monet nuoret levittävät käsitystä, että kaikki venäläiset ovat joko huo*** tai rikollisia (Turun Sanomat 5.6.03) FARO ry, Stan Marinets 3
Venäjänkieliset Suomessa - Historiaa 1/3 Suomen venäjänkielinen vähemmistö jakaantuu 2 ryhmään: 1800/1900-luvun vaihteessa Suomeen saapuneisiin ja viim. 20 vuoden aikana tulleisiin. Lisäksi vanhempi/nuorempi sukupolvi. 1700 1809 Ensimmäiset venäjänkieliset asettautuivat Suomeen. 1721 ns. Vanha Suomi Ruotsin hävittyä Suuren Pohjan sodan. Venäjä sai osia Viipurin, Savonlinnan ja Käkisalmen lääneistä. 1809 1917 Suomen sodassa Ruotsi menetti Suomen alueen Venäjälle (17.9.1809 Haminan rauha) syntyi Suomen Suuriruhtinaskunta. Helsinki pääkaupungiksi 1812. Venäjänkieliset kauppiaina, aatelistona, virkailijoina. 1910 Suomessa asui 7400 venäjänkielistä. Venäjän keisarien Aleksanteri I-III kontrolli tiukkaa, sensuuri, kehittyminen hidasta, 1810 1870 voimakas väestönkasvu ja heikko maatalous johtivat Suuriin Nälkävuosiin 1867 68. Venäjänkielisten panos Suomen kulttuurin kehitykseen, mm: Sinebrychoffin museo, Hakasalmen huvila, kauppiaiden seuran kirjasto, arkkitehtuuri. Euroopan kriisivuodet: 1914 1918 I maailmansodan aikana. FARO ry, Stan Marinets 4
1917 1939 Venäjänkieliset Suomessa - Historiaa 2/3 6.12.1917 Suomi itsenäistyy ja irtautuu bolševistisesta Venäjästä. Lokakuun vallankumousta ja sisällissotaa pakenevat venäläiset aateliset, upseerit ym. rantautuvat Suomeen. Suurin pakolaistulva 1922: Suomessa jopa 33500 venäläistä. Venäläisten määrä vuonna 1939 on yli 20000. Venäläisiä yhdistyksiä on kymmenittäin. 1939 1944 Toinen maailmansota, Suomi Saksan puolella Neuvostoliittoa vastaan. Sodan alkaessa n. 15000 venäläissyntyistä henkilöä. Talvisota: Suomi ei suostunut rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen Hangossa. 30.11.1939 Neuvostoliitto hyökkäsi. Venäjänkieliset Suomen kansalaiset palvelivat Suomen riveissä. Talvisota päättyi Moskovan rauhaan 13.03.1940: Suomi menetti Karjalan ja Sallan alueen, sotilastukikohdan Hangosta. Suomen Venäjänkielinen väestö elää epäilysten varjossa, osa vankileireille. FARO ry, Stan Marinets 5
1944 1989 Venäjänkieliset Suomessa - Historiaa 3/3 Talvisodan jälkeiset Kylmän sodan vuodet. Valvontakomissio painostaa sulkemaan suurimman osan venäjänkielisistä järjestöistä ideologisista syistä. Vanhojen venäläisten määrä on n. 2000. 1989 2010 Mauno Koivisto julistaa paluumuuton. Neuvostoliiton hajottua 1991 venäjänkielisten muutto Suomeen kiihtyy. Suomalaisia sukujuuria omaavat inkerinsuomalaiset tuovat sekä omaa kulttuuriaan, että kieltä. Keskittymiä pääkaupunkiseudulla, Etelä-Karjalassa, Tampereella, Turussa sekä itärajalla. 2010 Nyt Suomen suurin ja nopeimmin kasvava kielellinen vähemmistö - yli 62000. Eri etniset taustat, äidinkielet, maahanmuutto-perusteet jne. Yhdistävä tekijä on kieli. FARO ry, Stan Marinets 6
Tilastotietoa Suomen virallinen väkiluku 2012-5.426.674. Vieraskielisten määrä - 266.949 (4,9 % väestöstä). Venäjää äidinkielenään puhuvia - 62.554 henkeä. Venäjänkieliset ovat Suomen suurin vieraskielisten maahanmuuttajien ryhmä - 24 %. Saavuttavat suomenruotsalaisten määrän 2050 (250.000). Venäläistä ja entisen Neuvostoliiton alkuperää olevien asukkaiden määrä lähes 70000 (tilastot vääristävät). Uudellamaalla 28.706 venäjää äidinkielenään puhuvaa, eli 45 % venäjänkielisen väestön määrästä. (Tilastokeskuksen väestörakennetilastot 12.2012) FARO ry, Stan Marinets 7
Mitä Venäjä merkitsee Suomelle? Tärkeä kauppakumppani, maiden väliset liikesuhteet nostavat venäjän kielen suosiota myös opiskelussa. Tärkeä turismille: jopa puolet Suomen matkailutuloista Venäjältä - 1,6 miljardia eur/vuosi. Venäjänkielisten määrällä on vaikutusta siihen, millaisia palveluita heille tarjotaan ja kuinka paljon he voivat käyttää äidinkieltään Suomessa virallisissa yhteyksissä. Marginaalinen ryhmä poliittisesti, sillä vähän edustusta päättävissä elimissä. Historialliset muistot haittana nykyaikanakin. FARO ry, Stan Marinets 8
Venäjänkielisten kotoutuminen Maahanmuuttajat, uussuomalaiset, etninen vähemmistö? Pätevät samat kotouttamispolitiikan kohdat kuin muihin maahanmuuttajaryhmiin, mm. kotouttamislaki, Suomen valtion kotouttamisohjelma 2012 2015. Kulttuuri tärkeä maahanmuuttajien kotoutumisessa: assimilaatio vs. oman identiteetin säilyttäminen. Perustuslain mukaan myös maahanmuuttajilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Venäjänkielisiin kohdistuu edelleen syrjintää ja ennakkoluuloja. Negatiiviset 2-suuntaiset stereotypiat vaikeuttavat integroitumista. Venäläinen mentaliteetti: pitää pärjätä itse ja olla vahva: johtaa sulkeutumiseen ja eristäytymiseen kantaväestöstä. FARO ry, Stan Marinets 9
Venäjänkielisten kotoutumisen ongelmia 1/2 EU:n ulkopuolelta tulleella vammaisella nuorella on 3 vuoden karenssi, ennen kuin hän saa vammaisetuuksia; eläkeikäisellä vammaisella karenssi on 5 vuotta. Maahanmuuttajavanhusten- ja vammaisten tilanne usein heikko: palvelutarpeisiin vastaaminen on haaste, Venäjän-eläke ja vammaiseläke lasketaan tuloksi, ikääntyvillä myös riski jäädä yksin. Tulkkauksen järjestämisessä puutteita, mm. kiireellisissä tapauksissa. Viranomaistiedotus venäjän kielellä ei ole aina riittävä: puute saattaa johtaa tietämättömyyteen omista oikeuksistaan ja palvelumahdollisuuksistaan, väärinkäsityksiin, joskus mediassa esillä oleviin lastensuojelukiistoihin. Yhdistykset tukevat myös tiedottamisessa. Venäjän kielen tason ylläpitäminen, yhteydet venäläiseen kulttuuriin ja identiteettiongelmat. FARO ry, Stan Marinets 10
Venäjänkielisten kotoutumisen ongelmia 2/2 Kotouttamisohjelmassa puhutaan maahanmuuttajajärjestöjen tukemisesta, mutta rahoitus heikkoa. Median joskus luoma epätodellinen kuva venäjänkielisistä sekä ympäristön kielteinen asenne johtavat monet ihmiset passivoitumiseen ja syrjäytymiseen (erityisesti erityisryhmät). Nuorten keskuudessa vieläkin havaittavissa arkuutta käyttää äidinkieltään avoimesti tai paljastaa juurensa. Kulttuurierot (mentaliteetti), tiedon puute ja heikko suomen kielen taito voivat estää venäjänkielisiä asiakkaita hakeutumasta julkisten palvelujen piiriin. Tässä kolmannen sektorin rooli on tuen tarjoajana tärkeä, mutta järjestöjä ei tueta tarpeeksi. FARO ry, Stan Marinets 11
Venäjänkielisten kotoutumisen hyviä puolia Venäjänkielisten perhe-, nuoriso- ja sosiaalipalvelujen määrä kasvaa itäalueilla ja Uudellamaalla, pienillä paikkakunnilla tilanne on heikko. Omalääkärijärjestelmä: omaa äidinkieltä puhuva lääkäri/hoitaja. Venäjänkielisen tiedon ja palvelujen saatavuus paranee, enemmän materiaalia palveluista (esim. infopankki.fi). Venäjänkielisten järjestöjen rooli tärkeä sekä osallistumisen väylänä, että tiedon ja palveluiden tuottajana, tukevat peruspalveluja, kuntia ja kotouttamistoimia, kun jokin taho ei pysty tarjoamaan palveluita. Tiedotus- ja mediatoiminta venäjäksi kehittyy: 2.2013 kirjasto Espoon Selloon, 4.2013 YLE Novosti TV-uutislähetykset (+ radio), 12.2013 Helsingin Sanomat: HS Po-russki palvelu, lisäksi venäjänkielisiä lehtijulkaisuja, radio ja enemmän venäjänkielisiä ohjelmistoja TV:ssä. Valtion julkisten palveluiden asiakkaina venäjänkieliset ovat suurin ryhmä mm. TE-toimistoissa, joihin palkataan venäjänkielisiä työntekijöitä. Myös KELA, poliisi ja sosiaalitoimet seuraavat mallia. FARO ry, Stan Marinets 12
Venäjän kieli kotoutumisessa Puutteita venäjän opetuksessa äidinkielenä: opiskelijoiden heikko motivaatiotaso, tunnit kouluajan ulkopuolella, opetus usein muussa kuin oppilaan koulussa, ryhmät koostuvat eri-ikäisistä ja -tasoisista oppilaista, puute ammattitaitoisista venäjän kielen opettajista ja opetusmateriaalista, ei saa arvosanaa. Venäjän opiskelu vieraana kielenä nousee suosiossa myös aikuisten keskuudessa ja sen opetusta lisätään. ETNO kiinnitti 2002 huomiota siihen, että venäjänkieliset eivät saa riittävästi koulutusta ja tietoa äidinkielellään. Helsingin suomalais-venäläinen koulu ja Itä-Suomen koulu ainoat venäjän opetukseen painottuneet oppilaitokset. Lapsille ja nuorille tarvitaan enemmän kuntien, koulujen ja yhdistysten järjestämiä iltapäiväkerhoja ja toimintaa. Lasten päiväkotitoimintaa venäjäksi vähän (mm. Kidson lakkautettu), joten lasten venäjän kielen kehitys uhan alla. FARO ei aja venäjän tunnustamista vähemmistökieleksi, joka oikeuttaisi venäjänkieliset saamaan opetusta ja hallintopalveluja omalla äidinkielellään. FARO ry, Stan Marinets 13
Venäjänkielisten kotoutuminen tehokkaammaksi Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus ja moninaisuus tukevat oman kielen ja kulttuurin ylläpitämistä. Yhdistysten kulttuuri-, liikunta- ja sosiaalipalvelut tukevat kotoutumista, kielen ja kulttuurin säilymistä tarvitaan enemmän resursseja ja yhteistyötä sekä dialogia valtion ja virastojen kanssa. Tarve kaksisuuntaiselle integraatiolle: kantaväestön ja maahanmuuttajien välinen vuorovaikutus. Ryhmän tavoittamiseksi tieto oikeisiin kanaviin. Kansojen välinen ymmärtämättömyys johtuu mm. siitä, että ei osata kieltä eikä olla tekemisissä keskenään enemmän kanssakäyntiä maahanmuuttajien ja kantaväestön välille! FARO ry, Stan Marinets 14
Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO Perustettu 08.12.2000. Valtakunnallinen venäjänkielisten yhdistysten kattojärjestö. 34 jäsenjärjestöä eri alueilla: pääkaupunkiseutu, Imatra, Jyväskylä, Kotka, Lappeenranta, Pori, Tampere, Turku. Venäjänkielisten edustus- ja edunvalvontaelin sekä asiantuntija. Edistää venäjänkielisen väestön kielellisiä, kulttuurillisia, oikeudellisia ja sosiaalisia intressejä, valvoo väestöryhmän etuja ja oikeuksia, tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja viranomaisille, kiinnittää viranomaisten ja yhteiskunnan huomion Suomen venäjänkielisen väestön kysymyksiin, tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa, kutsuu koolle kokouksia ja neuvottelutilaisuuksia, järjestää seminaareja ja eri tilaisuuksia, perustaa työryhmiä ja komissioita, harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa, antaa lausuntoja medialle. FARO ry, Stan Marinets 15
Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto FARO Liiton edustajat osallistuvat eri tilaisuuksiin ja tapahtumiin, sekä toimivat valtakunnallisissa elimissä, komissiossa ja työryhmissä, mm.: ETNO, Monikulttuuriasiain neuvottelukunta, Ihmisoikeusvaltuuskunta, Vähemmistöasiain neuvottelukunta, Poliisin yhteistyöfoorumi, Taiteen edistämistoimikunta, No Hate Speech -kampanja. Yhteistyökumppanit mm.: Helsingin Yliopisto, Cultura-säätiö, Lastensuojelun keskusliitto, Monika-Naiset, Moniheli, Suomi-Venäjä-Seura, Väestöliitto ja moni muu. Yhteystiedot: www.faro.fi / info@faro.fi / 0456527869 FARO ry, Stan Marinets 16
Kiitos Kotouttamisesta ja suomalaisuudesta voi katsoa lisää 31.3.2014 teatteri Bio Rexistä! IHME-teos 2014 True Finn Tosi suomalainen by Yael Bartana http://www.ihmefestival.fi/ohjelma/ihme-teos-2014 FARO ry, Stan Marinets 17