Kiinteistöpolitiikka. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 1 (7) Hyväksytty edustajiston kokouksessa 13/2016

Samankaltaiset tiedostot
Kiinteistöpolitiikan liitteeksi laaditaan kooste ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuudesta, jota päivitetään vastaamaan kulloistakin tilannetta.

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN-JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2017

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA tekninen ltk xx.xx.2017 kunnanhallitus xx.xx.2017 kunnanvaltuusto

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Asumisen linjapaperi 1 (7)

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Asumisen linjapaperi 1 (6)

HE 12/2018: Pitkän korkotukilainamallin uudistaminen. Ympäristövaliokunta Lauri Lehtoruusu / Suomen opiskelija-asunnot SOA ry

AYY:n asunnot opiskelijan kotina Kiinteistöstrategia (-2026)

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA TAUSTA 1.1. Aalto yliopiston ylioppilaskunnan rakenne 1.2. Päätösvalta 1.3.

1. TAUSTA 1.1. Aalto yliopiston ylioppilaskunnan rakenne 1.2. Päätösvalta 1.3. Taloustoimikunta

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

Järvenpään Mestariasunnot Oy Asunto-osuuskuntamalli TALOUSJAOSTO

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

2) Parikkalan kunta ( ), osoite: Harjukuja 6, Parikkala, jäljempänä Kunta.

Kiinteistöstrategia (-2026)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96


Mestariasunnot 2 / Jarkko Kankkunen

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6341/ /2014

Asunto- ja kiinteistökannan kehittäminen tarpeita ja toiveita vastaavasti

TVT ASUNNOT OY EMOYHTIÖ

Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta

Järvenpään Mestariasunnot Oy

Eduskunnan talousvaliokunta

Aalto Yliopiston ylioppilaskunta Tilinpäätös Edustajiston kokous

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Liikuntalautakunta LJ/

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6689/ /2013

Säätiön nimi on Lahden vanhusten asuntosäätiö sr, englanniksi Lahti Foundation of Housing and Services for the Elderly, ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille

POHJOIS-SUOMEN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖ SR:N SÄÄNNÖT. 1 Säätiön nimi ja kotipaikka

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (5) Kiinteistölautakunta To/

AALTO-YLIOPISTON KAUPPATIETEIDEN YLIOPPILAAT RY:N YHDISTYSOHJESÄÄNTÖ

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/ (8) Kaupunginhallitus Kaj/

Taloudensopeuttamissuunnitelma. Lähetekeskustelu AYYE Noora Laak

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Asuntolautakunta AoOp/

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

Asuntopoliittiset toimet hallitusohjelmassa

Konsernitalousarvion rakenne

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Kiinteistövirasto Tonttiosasto Asuntotonttitoimisto Asuntotonttitoimiston toimistopäällikkö

ARA osuuskunta seminaari Järvenpään Mestariasunnot Oy, Asunto-osuuskuntamalli Veikko Simunaniemi

VIRASTOSTA LIIKELAITOKSEKSI. 1. Toiminnan haasteet kiristyvässä kuntataloudessa

ARA-asuntojen omakustannusvuokrajärjestelmän toimivuus ja kehittämistarpeet

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

HE 99/2015 vp. Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuulemistilaisuus

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

Keskus Faksi

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto Harri Juhola

OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18

Joroisten kunta kiinteistöstrategia. Vuosille

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Vuokralais- / Talotoimikuntien koulutus. Kokonaisvuokran määräytyminen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA TAUSTA 1.1. Aalto yliopiston ylioppilaskunnan rakenne 1.2. Päätösvalta 1.3.

Talousarvio ja käyttövastikkeen määräytymislaskelma 2017

TALOUSARVIO Edustajiston kokous

Kaupunginhallitus päätti (235 ) jatkaa muun muassa tontin 47031/12 varausta saakka.

Talousarvio ja käyttövastikkeen määräytymislaskelma

ARA - SEMINAARI Joensuun Kodit Oy:n toimenpiteet muuttuvissa markkinatilanteissa ja toimenpide-ehdotuksia

Kiinteistöstrategia Valtuustoseminaari

Vakiintuneen käytännön mukaan vuokraukset aloitetaan joko kuun 1. tai 16. päivä. Siten vuokraus aloitetaan

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Yhdyskuntien uudistaminen projekti Kiinteistöt kestävään kuntoon -seminaari ARA-kiinteistökannan kehittäminen ajatuksia

TALOUSARVIO Edustajiston lähetekeskustelu

Vesihuoltolaitoksen hinnasto. Toivakan vesihuoltolaitos. Voimassa alkaen

ILOKIVI. Peruskorjaushankkeen taloudelliset suuntaviivat

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Suunnittelulla ja kiinteistökehittämisellä. vuokrataloyhtiön talous kuntoon. Case KAS

Ilmajoen Vuokratalot Oy Strategia Tulevaisuuden asumista

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6)

Vuokralainen on velvollinen kustannuksellaan toteuttamaan vuokra-alueella valtion korkotukemia asumisoikeusasuntoja.

1. Eurotum Oy (Y: ) tai Sirafire Oy ( )

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY

HÄMEENKYRÖN KUNNAN OMISTAJAPOLITIIKKA. Hallitus Valtuusto

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/

Copyright (C) 2012 Matias Savolainen & Marko Kaarto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 47

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Energiansäästötoimenpiteet

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

Transkriptio:

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 1 (7) Kiinteistöpolitiikka 1 Paperin tarkoitus Tämä dokumentti kuvaa ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuuden ylläpitoa, hoitoa, taloutta ja muutoksia koskevia pysyviä periaatteita. :n kiinteistöomaisuus koostuu aatteellisesta kiinteistöomaisuudesta sekä voittoa tavoittelevasta kiinteistöomaisuudesta. Aatteelliseksi kiinteistöomaisuudeksi lasketaan muun muassa ylioppilaskunnan aatteellisen toiminnan käytössä olevat toimisto- ja kokoontumistilat sekä opiskelija-asuntokiinteistöt, jotka muodostavat valtaosan :n kiinteistöomaisuudesta. Voittoa tavoitteleviksi kiinteistöiksi ja tiloiksi lasketaan kohteet, joista on ensisijaisesti tarkoitus saada tuottoa ylioppilaskunnalle. Näitä ovat esimerkiksi :n omistamat ja ulkopuolisille vuokratut liike- ja toimitilat. Asuinkiinteistö voidaan todeta voittoa tavoittelevaksi tässä dokumentissa kuvatulla prosessilla. Tämä dokumentti koskee ensisijaisesti kiinteistöjä ja tiloja, joiden omistamiseen on aatteellinen tarkoitus. Voittoa tavoittelevia kiinteistöjä koskevat periaatteet kuvataan erillisessä luvussa. Kiinteistöpolitiikan lisäksi :n asunto- ja kiinteistötoimintaa ohjaavat: Talouden- ja omaisuudenhoitopolitiikka Kiinteistöstrategia Asumisen linjapaperi Asumisen ohjesääntö Asumisen hallinto-ohjesääntö Ympäristölinja Kiinteistöpolitiikan liitteeksi laaditaan kooste ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuudesta, jota päivitetään vastaamaan kulloistakin tilannetta. 2 Kiinteistötoiminnan perusperiaatteet Jäseniä varten ja jäsenistön ehdoilla: :n kiinteistötoiminnan tavoitteena on palvella jäsenistöä ja vastata jäsenten tarpeisiin. ei tavoittele kiinteistötoiminnalla voittoa lukuun ottamatta voittoa tavoitteleviksi määriteltyjä kiinteistöjä ja tiloja. :n kiinteistöomaisuus on jäsenistöä varten ja siksi käyttäjille taataan mahdollisimman laaja oikeus vaikuttaa omaisuuden käyttöön. Lainassa tulevilta polvilta: Ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuus ei ole vain yhtä opiskelijapolvea varten, vaan on kunkin polven vastuulla taata, että tulevat polvet saavat omaisuuden entistäkin paremmassa kunnossa. Siksi kiinteistöomaisuutta hallitaan tavalla, joka takaa sen arvon säilymisen tai kasvun yli ajan. Kiinteistöomaisuutta ylläpidetään systemaattisesti ja kaikissa päätöksissä huomioidaan niiden pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset. Ylioppilaskunnan tarkoituksen ja aatteellisten tavoitteiden toteuttaminen: Kiinteistötoiminta on osa :n toimintaa ja keino toteuttaa ylioppilaskunnan tarkoitusta. Kiinteistötoiminnassa noudatetaan ylioppilaskunnan arvoja ja periaatteita sekä

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 2 (7) ylioppilaskunnan omalle toiminnalleen asettamia tavoitteita muun muassa ympäristökysymyksissä. Kohtuuhintaisten tilojen tarjoaminen on keskeinen keino mahdollistaa monimuotoista opiskelijatoimintaa :n jäsenistölle. :n kiinteistötoiminta toteutetaan tavalla, joka edistää :n aatteellisten tavoitteiden toteutumista. 3 Ylläpito, kuntotaso, korjaukset ja rakennuttaminen 3.1 Kuntotaso ylläpitää omistamaansa kiinteistökantaa tavalla, joka turvaa sen arvon säilymisen yli ajan, ja niin, että taso vastaa käyttäjien tarpeita. Asuinkohteiden kunto vastaa kunkin kohteen asukkaiden vaatimustasoa vuokranmaksuvalmius huomioiden, kuitenkin niin, että kaikkien asuntojen kuntotaso vastaa vähintään asumiselta yleisesti oletettua vähimmäistasoa. Asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa kuntotasoon palautteen, kyselyiden ja asukastoiminnan kautta. Muiden aatteellisessa käytössä olevien tilojen ja kiinteistöjen kuntotasoa ylläpidetään niin, että kuntotaso vastaa käyttäjien tarpeita kustannustaso huomioiden. Kunto ylläpidetään vähintään tasolla, joka turvaa tilojen käyttöarvon yli ajan. ei vastaa vuokraamissaan yhdistys- ja varastotiloissa vuokralaisen itse tekemien muutostöiden aiheuttamasta ylläpidosta. :n kiinteistöjen kuntotasoa seurataan ja ylläpidetään suunnitelmallisesti. :n omistamien kiinteistöjen kuntoa seurataan säännöllisillä kuntotarkastuksilla sekä kulutuksen ja kustannusten jatkuvalla seurannalla. :n kiinteistöjen tulevat korjaukset arvioidaan kiinteistökohtaisissa pitkän tähtäimen suunnitelmissa (PTS), jotka laaditaan kiinteistökohtaisten kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten perusteella. 3.2 Rakennuttaminen ja ylläpito Kiinteistöjen ylläpito hoidetaan pääsääntöisesti ostopalveluna ulkopuolisten palveluntarjoajien toimesta. Palvelujen hankinta kilpailutetaan säännöllisin väliajoin toteuttaen tarkoituksenmukaisuusperiaatetta ja huomioiden myös paikalliset toimijat. Kiinteistöjen vuosikorjauksia varten solmitaan vuosisopimuksia useamman eri korjausja huoltoalan toimittajan kanssa. Osaan sopimuksista sisällytetään myös ympärivuorokautinen päivystys. Peruskorjaushankkeet ja uusien kohteiden rakennuttaminen kilpailutetaan tapauskohtaisesti. Kilpailutusten arviointiin sovelletaan kokonaisharkintaa, jossa huomioidaan kustannusten lisäksi laatutekijät. asuntojen asukkaat saavat tehdä asuntoihinsa pieniä pintaremontteja erillisen ohjeistuksen mukaisesti. vuokraamiin yhdistystiloihin voi tehdä muutostöitä :n erillisellä luvalla. Pienten muutosten osalta luvan antaa :n kiinteistöistä vastaava työntekijä ja merkittäviin muutostöihin tulee hakea lupaa kirjallisesti :n hallitukselta. Merkittäviä muutostöiksi katsotaan ainakin kaikki toimenpiteet, jotka edellyttävät rakennuslupaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 3 (7) 3.3 Kiinteistötoiminnan vastuullisuus :n ympäristötavoitteet huomioidaan uusien kohteiden suunnittelussa, peruskorjauksissa ja kiinteistöjen ylläpidossa. Kaikessa kiinteistötoiminnassa pyritään kokonaisvastuulliseen energiatehokkuuteen. Asuinkiinteistöjen ylläpidossa huomioidaan tasapainoisesti asumisviihtyvyys, kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Kiinteistöjen korjausten yhteydessä pyritään parantamaan energiatehokkuutta silloin ja niillä tavoin, kuin se on kustannukset ja saavutettu energiansäästö huomioiden perusteltua. käyttää omistamissaan kohteissa ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä. Rakennuttajana panostaa rakennusten pitkäaikaisyyteen muun muassa materiaalivalinnoissa ja rakentamisen laadussa, mikä edesauttaa sekä elinkaarikustannusten kohtuullisuutta että ympäristöystävällisyyttä. suhtautuu kiinteistötoiminnassaan positiivisesti uusiin ympäristöystävällisiin teknologioihin ja ratkaisuihin. :n kiinteistökannan kehittämisessä ja ylläpidossa huomioidaan kulttuuriset arvot. Monet :n kiinteistöistä sijaitsevat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) lukeutuvalla Otaniemen kampusalueella. huomioi rakentamisessa rakennussuojelulliset periaatteet tavalla, joka mahdollistaa :n tavoitteiden mukaisen käytön kohteille ja alueille ja välttää aiheuttamasta käyttäjille kohtuuttomia lisäkustannuksia. 4 Asunto- ja kiinteistökannan muutokset Tavoitteena omistaa markkinakelpoisia asuntoja, jotka vastaavat opiskelijoiden todettua kysyntää. Muita aatteellisia kiinteistöjä ja tiloja kuin asuntoja pyrkii omistamaan määrän, joka mahdollistaa sen aatteellisten tavoitteiden toteuttamisen. Kriteerit :n asuntokannalle määritellään asumisen linjapaperissa ja tavoitteet kiinteistökannan muutoksille todetaan kiinteistöstrategiassa. 4.1 Hankinta ja rakennuttaminen laajentaa asuinkiinteistökantaansa ensisijaisesti tavalla, joka on kokonaisuudessaan ja elinkaari- ja hallintokustannukset, riskit sekä hankittavien kohteiden käyttöarvo huomioiden edullisin. voi hankkia uusia asuntokohteita rakennuttamalla asuinkiinteistöjä yksin tai yhteistyökumppanien kanssa, ostamalla asuinkiinteistöjä tai yksittäisiä asuntoja, tai toteuttamalla käyttötarkoituksenmuutoksia hankkimiinsa kohteisiin. Ensisijaisesti rakennuttaa uusia kohteita valtion takaamalla pitkällä korkotukilainalla ja opiskelija-asunnoille suunnatuilla tuotantotuilla, kuten erityisryhmien investointiavustuksella. voi rakennuttaa asuntokohteita myös muulla lainoituksella, mikäli se on kokonaiskustannusten kannalta edullisempaa. toteuttaa muita aatteellista toimintaa tukevia tiloja kuin asuntoja ensisijaisesti rakennuttamalla niitä asuntokohteiden yhteyteen osana asumiseen liittyviä tiloja. Asuntokohteista erillisten aatteellisten tilojen rakentaminen käsitellään aina erityiskysymyksenä, jossa huomioidaan hankkeen vaikutukset :n aatteellisen toiminnan talouteen.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 4 (7) :n asuntotoiminnan keskeinen tavoite on tarjota kohtuuhintaisia asuntoja omakustannusperiaatteella. Tämä edellyttää asuntojen korkeaa käyttöastetta, tilatehokasta rakennuttamista ja edullisia rakennuskustannuksia. Siksi rakennuttaa sellaisia asuntoja ja niihin liittyviä tiloja, joille on varmaa kysyntää kyseisellä alueella, ja pyrkii maksimoimaan vuokrattavien asuinneliöiden määrän rakennusalasta, mikäli yhteistiloille ei ole selkeää kysyntää. välttää rakennushankkeissa riskejä, jotka voisivat nostaa rakennuskustannuksia. Muiden kuin asumista palvelevien tilojen rakentaminen Ara-tuettuihin asuntokohteisiin edellyttää erillistä lainoitusta, mikä lisää niiden aiheuttamaa riskiä :n taloudelle. Siksi välttää rakentamasta liiketiloja asuinkiinteistöihin, mutta voi rakennuttaa niitä, mikäli se on asuntohankkeen toteuttamisen edellytys ja liiketilasta aiheutuva riski on pieni suhteessa asuntokohteen merkitykseen. Tavoitellusta asuntojakaumasta laaditaan ja ylläpidetään edustajiston hyväksymä tavoitedokumentti, jossa määritellään asuntotyyppien tavoitepinta-alat ja aluekohtainen tavoite asuntotyyppien jakaumalle. Hallitus päättää erikseen kunkin uuden asuntokohteen tavoitellun asuntojakauman ja tavoitellun yhteistilojen määrän ennen suunnittelun aloittamista. pyrkii hankkimaan tontit uudisrakentamisen yhteydessä Aran korkotukilainoituksella. Muulloin tonttien hankinta harkitaan tapauskohtaisesti ja toteutetaan, silloin kun se on pitkällä aikavälillä :lle taloudellisesti edullisin ja kiinteistökannan turvaamisen kannalta mielekkäin ratkaisu. Vaihtoehtoisesti pyrkii maanomistajien kanssa pitkiin maanvuokrasopimuksiin, joita on mahdollista jatkaa samoin ehdoin vuokra-ajan umpeuduttua ja joissa on sovittu kohtuulliset periaatteet vuokrankorotuksiin. Mikäli tontit hankitaan asuntotoiminnasta saaduille tuotoilla, mahdolliset hankintaan liittyvät riskit pidetään asuntotoiminnan sisällä. Mikäli tonttien hankintaan käytetään sijoitusomaisuutta, tontteihin sijoitetuilta varoilta edellytetään samaa pitkäaikaista tuottoa kuin muulta sijoitusomaisuudelta. 4.2 Kiinteistöistä luopuminen voi luopua sellaisesta osittain tai kokonaan omistamastaan asuinkiinteistöstä tai huoneistosta, joka ei vastaa :n asuntokannalle asumisen linjapaperissa esitettyjä kriteereitä. Muiden aatteellisten kiinteistöjen kuin asuinkiinteistöjen osalta luopuminen on mahdollista silloin, kun niitä ei enää tarvita :n aatteellisten päämäärien toteuttamiseksi. Kun asuntokohde ei enää vastaa asumisen linjapaperissa asetettuja kriteereitä, :n tulee päättää jatketaanko kohteen omistamista, myydäänkö kohde tai muutetaanko se voittoa tavoittelevaksi. Kiinteistöstä luopuminen on aina :n sääntöjen 38 mukainen taloudellisesti merkittävä päätös. Kiinteistöstä luopumisen valmistelu voidaan aloittaa hallituksen päätöksellä tilanteessa, jossa asuinkiinteistö ei vastaa asumisen linjapaperissa asuinkiinteistöille asetettuja kriteereitä. Muussa tapauksessa päätöksen valmistelun aloittamisesta tekee edustajisto. myy asuinkiinteistöjä ja muita aatteellisia kiinteistöjä silloin, kun niiden omistaminen ei enää ole :n aatteellisten tavoitteiden kannalta tarpeellista. Siksi

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 5 (7) pyrkii aina saamaan myymistään kohteista maksimaalisen tuoton. Opiskelijaasuntokohteet myydään tavalla, joka on mahdolliset Aran rajoitukset huomioiden :lle taloudellisesti tuottoisin. Edustajisto voi päättää, että asuntokohde muuttuu voittoa tavoittelevaksi edellyttäen, etteivät Aran rajoitukset sitä estä ja että se ei enää vastaa :n asumisen linjapaperissa määriteltyjä kriteerejä asuntokannalle. Muut aatteelliset kiinteistöt kuin asuinkiinteistöt voidaan edustajiston päätöksellä muuttaa voittoa tavoitteleviksi, kun niitä ei enää tarvita ylioppilaskunnan aatteelliseen toimintaan. Voittoa tavoittelevaksi muuttaminen tarkoittaa, että kohteesta peritään markkinaehtoista vuokraa ja sen tehtävänä on tuottaa :lle tuottoa muun sijoitusomaisuuden tavoin. 5. Asunto- ja kiinteistötoiminnan talous : asunto- ja kiinteistötoiminnan taloutta hoidetaan tavalla, joka: Turvaa omaisuuden ja sen arvon säilymisen tuleville opiskelijapolville. Mahdollistaa :n kiinteistöomaisuuden käyttämisen :n aatteellisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan kohtuullisin kustannuksin. Pitää :n asukkaiden vuokrat selvästi markkinavuokrien alapuolella välttää jäsenmaksukorotuksia, jotka aiheutuvat aatteellisen toiminnan käytössä olevien kiinteistöjen ja tilojen kustannuksista. :n opiskelija-asuntotoiminta on keskeinen jäsenpalvelu, jolla tarjotaan jäsenille mahdollisuus markkinahintaista edullisempaan asumiseen. Vuokrien omakustannusperiaate ei ole :lle vain Ara-rajoitusten sanelema pakko, vaan asuntotoiminnan aatteellinen lähtökohta. ei pyri tekemään voittoa asuntotoiminnallaan tai muulla aatteellisella kiinteistötoiminnalla. Mahdollinen opiskelija-asuntokohteiden omalle pääomalle maksettava korko pidetään asuntotoiminnan sisällä ja käytetään uusien asuntokohteiden tai peruskorjausten rahoittamiseen tai muihin asuntotoimintaan liittyviin kuluihin. Asuntokohteiden myynnistä saatava tuotto käytetään :n asuntotoimintaan, ellei edustajisto päätä toisin tapauskohtaisesti. noudattaa Aran vuokranmääritysohjeita ja omakustannusvuokran määrittelyä koskevaa lainsäädäntöä. 5.1 Kulut Kulut budjetoidaan kiinteistökohtaisesti lukuun ottamatta kohteita, joiden hoito- tai pääomamenoja ei voida eritellä kiinteistökohtaisesti. Asuinkiinteistöjen kuluihin lasketaan asumistiloihin ja asumiseen liittyviin tiloihin kohdistuvat hoito- ja pääomakulut. Asumistiloiksi ja asumiseen liittyviksi tiloiksi lasketaan tilat, jotka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tai sen edeltäjä on hyväksynyt tällaiseksi tilaksi, tai tila joka on näihin rinnastettavissa. Asuinkiinteistöissä sijaitsevien kertavuokrattavien tilojen ja yhdistystilojen kustannukset katetaan kiinteistön budjetista. Niiden kustannuksiksi lasketaan myös niiden vuokrauksesta ja hallinnoinnista aiheutuvat henkilöstökulut. Muiden kuin

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 6 (7) asuinkiinteistöissä sijaitsevien kertavuokrattavien tilojen ja yhdistystilojen kulut katetaan aatteellisen toiminnan budjetista. Budjetoinnissa valmistaudutaan tuleviin korjauksiin varaamalla kiinteistökohtainen korjausvaraus. Suuret peruskorjaukset rahoitetaan lainarahoituksella, tulorahoitusta voidaan käyttää tapauskohtaisesti pieniin peruskorjauksiin. 5.2 Tulot Asunto- ja kiinteistötoiminnan tuloilla tarkoitetaan niitä tuloja, joita saadaan asuntojen, kertavuokrattavien tilojen, yhdistystilojen ja muiden vastaavien aatteellisessa käytössä olevien tilojen vuokrauksesta. Puhtaasti sijoituskäytössä olevien kiinteistöjen tuloja käsitellään kuten muuta sijoitusomaisuutta. :n tavoitteena on, että asuntojen vuokratulot kattavat kiinteistön pääoma- ja hoitokustannukset ja vuokrat säilyvät kohtuullisina ja vastaavat asuntojen koettua käyttöarvoa. määrittää asuinkiinteistöjen neliövuokran kiinteistökohtaisesti niin, että vuokra kattaa muiden tuottojen jälkeen kiinteistön hoito- ja pääomakulut. Hallitus laatii edustajistoa kuultuaan vuokranlaskentaohjeen vuokrapäätösten valmistelun tueksi. Esitykset kiinteistökohtaisiksi vuokriksi valmistellaan vuokranlaskentaohjeen perusteella. Esityksen suoraan ylioppilaskunnan taseessa olevien asuinkiinteistöjen vuokrista päättää ylioppilaskunnan hallitus. Esityksen kiinteisöosakeyhtiöiden asuntokohteiden vuokriksi päättää kyseisen kiinteistöosakeyhtiön hallitus ylioppilaskunnan hallituksen ohjauksen pohjalta. Vuokrista pyydetään asumisen yhteistyöelimen lausunto. Edustajisto vahvistaa vuokrat ylioppilaskunnan talousarvion käsittelyn yhteydessä. perii opiskelija-asuntokohteisiin sijoitetulle omalle pääomalle korkoa korkeintaan lainsäädännön ja Aran salliman enimmäismäärän (4% vuonna 2017). Korjauksiin varautumiseen peritään kuukaudessa enintään Aran ja lainsäädännön sallima enimmäismäärä (vuonna 2017 1 /m 2 kohteissa, joiden korkotukilainen nostosta on alle 20 vuotta ja enintään 2 /m 2 muissa kohteissa). voi toteuttaa vuokrantasauksia kiinteistöjen välillä, jotta asuntojen vuokrat säilyvät kohtuullisina ja vastaavat käyttöarvoja. Mahdolliset vuokrantasaukset toteutetaan tasaamalla pääomakuluja. Asuinkiinteistöissä sijaitsevien kertavuokrattavien tilojen ja yhdistystilojen vuokratulot budjetoidaan kiinteistön budjettiin. Muiden kuin asuinkiinteistöissä sijaitsevien kertavuokrattavien tilojen ja yhdistystilojen vuokratulot budjetoidaan aatteellisen toiminnan talousarvioon. Esityksen tilojen vuokriksi tekee ylioppilaskunnan hallitus tai kyseisen kiinteistöyhtiön hallitus ylioppilaskunnan hallituksen ohjeiden mukaan. Edustajisto vahvistaa vuokrat ylioppilaskunnan talousarvion käsittelyn yhteydessä. Asuinkiinteistöissä tai muissa aatteellisissa kiinteistöissä sijaitsevista tiloista, jotka eivät ole asumistiloja tai muita :n aatteellisia tavoitteita palvelevia tiloja, pyritään saamaan maksimaalinen pitkäaikainen vuokratuotto. Näitä tiloja ovat muun muassa asuinkiinteistöissä sijaitsevat liiketilat. Tästä voidaan poiketa, mikäli se katsotaan :n jäsenistön ja asuikkaiden edun kannalta perustelluksi, esimerkiksi silloin, kun

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Kiinteistöpolitiikka 7 (7) vuokratuotosta tinkimällä voidaan mahdollistaa asukkaille tai jäsenistölle niiden tarvitsemia palveluita alueella. 6. Hallinto hallinnoi kiinteistöomaisuutta tavalla, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin ja mahdollistaa omaisuuden joustavan käytön. Osa :n asunto-omaisuudesta on suoraan ylioppilaskunnan taseessa ja osa erillisissä kiinteistöyhtiöissä. ei pyri yhdenmukaistamaan kaikkien kiinteistöjen omistusmuotoa, ellei sitä voida toteuttaa ilman merkittäviä veroseuraamuksia ja ellei se :lle ole taloudellisesti kannattavaa. Uudet asuntokohteet muodostetaan omiksi kiinteistöyhtiöikseen tonttirajojen mukaan. hallinnoi asuntokohteitaan tavalla, joka mahdollistaa vuokrantasaukset. pyrkii ensisijaisesti omistamaan kiinteistöyhtiöt kokonaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista, pyrkii omistamaan kiinteistöyhtiöstä riittävän enemmistön. Ylioppilaskunnan hallitus nimeää :n edustajat :n kokonaan tai osittain omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden hallituksiin ja :n nimeämät jäsenet toimivat ylioppilaskunnan hallituksen ohjauksessa. :n aatteellisten tilojen käyttötarkoituksesta päättää hallitus. Hallituksen päätöksellä voidaan osoittaa tiloja yhdistystiloiksi, kertavuokrattaviksi tiloiksi tai :n omaan käyttöön. 7. Voittoa tavoittelevat kiinteistöt ja tilat Voittoa tavoittelevien kiinteistöjen ja tilojen tarkoitus on tuottaa ylioppilaskunnalle voittoa. Näitä ovat ulkopuolisille vuokrattavat liike- ja toimitilat sekä voittoa tavoitteleviksi todetut asuinkiinteistöt. Voittoa tavoittelevien kiinteistöjen omistaminen ei ole :n ydintoimintaa, vaan niistä luovutaan, mikäli se on ylioppilaskunnalle kokonaistaloudellisesti järkevää. Päätöksen voittoa tavoittelevien kiinteistöjen ja tilojen myymisestä tekee edustajisto ja valmistelu voidaan aloittaa hallituksen päätöksellä. pyrkii saamaan voittoa tavoittelevista kiinteistöistä ja tiloista parhaan mahdollisen pitkäaikaisen tuoton. 8. Voimaantulo ja muuttaminen Muutokset tähän kiinteistöpolitiikkaan tekee edustajisto. Muutokset astuvat voimaan välittömästi, ellei päätöksessä toisin mainita. Tämä kiinteistöpolitiikka tulee voimaan 1.1.2017. Tämä kiinteistöpolitiikka on hyväksytty XX.XX.2016 edustajiston kokouksessa X/2016.