Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012
Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi. Edistetään aluetason kumppanuutta. EAKR:n ja ESR:n varojen jaolle ja käytölle asetetaan nykyistä selkeämmät tavoitteet. EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon toimivuus arvioidaan ja menettelytavat yksinkertaistetaan Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet (15.12.2011) Varojen käytön ja vaikuttavuuden tehostamiseksi rakennerahastohallintoa yksinkertaistetaan. Tämä merkitsee rakennerahastojärjestelmän uudistamista ja välittävien elinten tarkistamista. Pysyvien myönteisten työllisyys- ja yritysvaikutusten luomiseksi jatkossa vapautetaan resursseja hankehallinnosta tuottavaan hanketyöhön. Temaattisella keskittämisellä ja rakennerahastotoimijoiden vähentämisellä luodaan nykyistä yksinkertaisempi toimeenpanojärjestelmä. 2
Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (2) Hallitusohjelma: Rakennerahastovarojen käytössä korostetaan niiden pysyvää elinkeinopoliittista vaikuttavuutta, kasvu- ja työllisyysnäkökulmaa sekä alueiden elinkeinorakenteen ja toimintaedellytysten kehittämistä kestävällä tavalla. EAKR-rahoitus kohdistetaan uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen ESR-rahoitus kohdistetaan vaikeammassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseen ja työvoiman osaamisen kehittämiseen ml. maahanmuuttajien työllistyminen ja kotouttaminen Hallituksen kehysriihi 22.3.2012: EU- rakennerahoituksen myöntäminen ja valvominen keskitetään TEMin alaiselle hallinnolle sen mukaisesti kuin hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä asiassa päättää. Lisäksi EU-rakennerahoituksessa pyritään lisäämään yritystukien osuutta, jolloin yksityisen rahoituksen osuus rahoitettavissa hankkeissa kasvaa. 3
EAKR-Toiminnan painopisteet 2014 + EAKR-asetusehdotuksen mukaisesti Suomen kaltaisen kehittyneen maan tulisi käyttää varat 80 %:sti 1) tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovaatioihin 2) PK-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja 3) vähähiilisen talouden tukemiseen kaikilla aloilla. Viimeksi mainittuun tulee kohdentaa vähintään 20 %. Komission ehdotuksen mukaan Suomen kaltaisilla kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla. Suomi haluaa neuvotella poikkeuksista Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla, jotta ao. investoinnit ovat rajoitetusti mahdollisia. 4
ESR-toiminnan painopisteet 2014+ ESR-asetusehdotuksessa mukaan Suomen kaltaisen kehittyneen maan tulisi käyttää varat 80 %:sti neljään jäsenmaassa valittavaan painopisteeseen seuraavien kolmen teeman alla 1) työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen, 2) koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen investointi, 3) sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta Vähintään 20%:ia ESR:n kokonaisresursseista tulee kohdentaa em. Teemaan 3. Yleisasetusehdotuksen mukaan kehittyneillä alueilla varat tulisi jakaa rahastojen kesken ESR 52%:ia ja EAKR 48%:ia. 5
Uudistus 2014+ pähkinänkuoressa (HALKE 23.3.2012) 1) Ohjelmien määrä vähenee Vain yksi (1) ohjelma, joka sisältää sekä ESR- että EAKR-toimet (ennen 5 ohjelmaa) Rahoituksen kohdentaminen kansallisesti joustavoituu Rahastojen toimet muodostavat yhteen sovitetun kokonaisuuden kansallisen aluepolitiikan kanssa 2) Maakunnan yhteistyöryhmän asema vahvistuu MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon alueellisista hankkeista ja voi antaa ei-sitovan lausunnon valtakunnallisista hankkeista Maakuntaohjelmien vaikuttavuus paranee ja alueellinen päätöksenteko vahvistuu 3) Toiminta kohdennetaan harvempiin painopisteisiin Rahoitettavia toimia rajataan ja asetetaan niille selkeät tulostavoitteet 4) Alueellisen hanketoiminnan määrä lisääntyy Alueellisen hanketoiminnan osuus lisääntyy kokonaisuutena, EAKR 80 90 %, ESR 65 75 %. Hallinnon itse toteuttamia hankkeita vähennetään selvästi 5) Tuensaajien ja ohjelmahallinnon hallintotaakkaa vähennetään Otetaan käyttöön kokonaan sähköinen hankehallinto Yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö laajennetaan ja ohjeistusta tarkistetaan Lainsäädäntöä yhtenäistetään
Rakennerahastotoimijat 2014 + Asiakkaat hanketoimijat Rahoittavat alueviranomaiset Maakunnan 15 ELY-keskusta yhteistyöryhmät (18) 18 maakunnan liittoa Ohjaavat ministeriöt * TEM, OKM, STM, LVM, YM Kumppanit EU komissio DG Regio DG Employment Hallinto- ja todentamisviranomainen TEM Tarkastusviranomainen VM * ) Poikkeustapauksissa ministeriöt voivat toimia rahoittajina 7
Ohjelman toimeenpanoprosessi 2014 + Hankkeita rahoittavat ELYkeskukset ja maakunnan liitot Maakunnan liittojen ja MYRien strateginen aluekehittämisen johto Alueellliset strategiat Alueellinen hanketoiminta Maakunnan yhteistyöryhmän velvoittavat lausunnot (pl. liikesalaisuuksia sisältävät) Valtakunnallinen hanketoiminta * ELYt yhteistyössä substanssiministeriön kanssa MYR:in ei-sitovat lausunnot Tulosohjaus EU2020, hallitusohjelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, ministeriöiden strategiat ym. Ohjelma-asiakirja Strategiset ja toiminnalliset tulossuunnitelmat Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat Hallintoviranomaisen (TEM) ohjaus ja valvonta Substanssiministeriöiden ohjaus *) poikkeustapauksissa valtakunnallisten hankkeiden päätökset ministeriössä 8