Luku 13. Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet

Samankaltaiset tiedostot
Luku 14. Jatkosuunnittelu

Luku 11 Valtioiden rajat ylittävät vaikutukset

Nord Stream -kaasuputkilinjan rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä

Uusia kulttuuriperintökohteita tunnistettu Suomenlahdella Nord Stream 2:n merenpohjatutkimuksissa. Nord Stream 2 AG heinäkuu 2017

Luku 13. Puutteet ja epävarmuustekijät FIN

Ohjeita veneilijöille

Luku 12. Tietojen puute ja epävarmuustekijät

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 3

Luku 11. Johtopäätökset ja vaihtoehtojen vertailu

Luku 6. Vaihtoehdot ja reitin optimointi

Luku 7. Ympäristövaikutusten arvioinnin kuvaus

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (9) Ympäristölautakunta Ysp/

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

NORD STREAM 2 LAUSUNTO TYNNYRIARVIOIDEN TARPEELLISUUDESTA LUPAHAKEMUSTA VARTEN

NORD STREAM 2 LAUSUNTO PUTKILINJAN POISTAMISEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ. Laadittu vastaanottajalle Nord Stream 2 AG

NORD STREAM 2 TUTKIMUS PUTKENLASKUALUKSEN OHITTAVISTA KAUPALLISISTA ALUKSISTA SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

W-PE-EIA-PFI-NEW-800-ANSWERFI-01

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

W-SU-OFP-PFI-STG-800-CONPCSFI-02

Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 83/2009/2 nojalla tehdyn sotatarvikkeiden raivauksen vaikutuksia koskeva selvitys ja lupamääräyksen

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/ (14) Kaupunginhallitus Ryj/

(2) YVA-viranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, heinäkuu 2017

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

SISÄLLYS. N:o 236. Laki

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

NORD STREAM 2 MAAKAASUPUTKILINJA ITÄMEREN POIKKI PÄIVITETTY HANKKEEN KUVAUS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MERIALUEELLA

Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

3.1.2 Sosiaaliset vaikutukset

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

Kahden maakaasuputken sijoittaminen Suomen talousvyöhykkeelle ja valmistelulupa

Espoon sopimuksen yhteyshenkilölle Suomessa Lasse Tallskog Ympäristöministeriö PL 35 FI Hallitus Suomi

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, LUOTEISREITTI

Yleisötilaisuuden ohjelma

Ammusten raivauksen tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutoimet vuosina 2009 ja 2010 /3, 5/.

YMPÄRISTÖTARKKAILU VUODEN 2010 TOINEN NELJÄNNES NORD STREAM -KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖ SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Luku 10. Käytöstä poistamisen ympäristönäkökohdat

PASSION PROSYSTEM. Alumiininen piennosturijärjestelmä UUSI! ÄLYKKÄÄMPI JA TURVALLISEMPI. Since 1912

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI

Luku 1. Johdanto ja ohjeita lukijalle FIN

Yksinmyyjä Euroopassa. Ymmärrä veden kieltä. Suojaa kotisi vuotojen varalta. Säästä vettä. Säästä rahaa.

Turvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa >

Yhteysviranomaisen lausunto Nord Stream laajennushankkeen ympäristövaikutusten

KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma

Venäjä Saksa merenalaisen maakaasuputken rakentaminen Suomen talousvyöhykkeellä ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista

BALTICCONNECTORmaakaasuputken

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari. Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta Utti, Finland

West Coast VTS Master s Guide

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA: ITÄISEN SUOMENLAHDEN SAARISTO JA VEDET (FI )

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0046/305. Tarkistus. Martin Häusling Verts/ALE-ryhmän puolesta

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0412/3. Tarkistus. Edouard Martin S&D-ryhmän puolesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Uudenmaan ELY-keskus LIITE 5. Maa Näkemys YVA-ohjelmasta Näkemys jatkotoimista Lisätietoja ja rajat ylittäviä vaikutuksia

YVA-lain mukainen vaikutusten arviointitarve kalankasvatushankkeissa. Ylitarkastaja Seija Savo

Alustavat huomautukset

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

NORD STREAM 2 NATURA-ARVIOINTI NATURA-ALUEESTA KALLBÅDANIN LUODOT JA VESIALUE

KCF PALTAMO JÄRVEEN ASENNETTAVIEN PUTKILINJOJEN ESISUUNNITELMA

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

Nord Stream 2 AG. Huhtikuu 2019 NORD STREAM 2 EI-TEKNINEN YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI, TANSKA, KAAKKOISREITTI

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

7. HAVAITTUJEN JA ARVIOITUJEN VAIKUTUSTEN VERTAILU

1 YLEISTÄ TURVALLISUUSPOIKKEAMISTA ILMOITTAMINEN Tarkempi selvitys turvallisuuspoikkeamasta... 4

A8-0381/307

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO TAVOITTEISTA TODEKSI NO NET LOSS OF BIODIVERSITY

Osastonjohtaja Heidi Niemimuukko

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0176/314. Tarkistus. Ricardo Serrão Santos, Ulrike Rodust S&D-ryhmän puolesta

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

Kasvihuonepäästöt IMOssa tapahtuu. Meriteollisuus ry:n syysseminaari Vilja Klemola

Ajankohtaista merenmittauksesta ja. N2000 infoa Maarit Mikkelsson Yksikön päällikkö Merenmittaustietojen hallinta maarit.

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Kriittiset huoltotoimet

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

NORD STREAM - KAASUPUTKILINJAN RAKENTAMINEN SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEELLÄ

Toimialan onnettomuudet 2009

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

YLÖJÄRVEN SEURAKUNNAN MUISTOMERKKIOHJEET

Kelluvien turvalaitteiden. asennus- ja mittausohje

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

Nord Stream 2 AG. Elokuu 2018 NORD STREAM 2 RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN TIIVISTELMÄ, TANSKA LUOTEINEN REITTI

KAIVU- JA LOUHINTATOIMENPITEIDEN SUORITTAMINEN SEKÄ KAADETTAVAT PUUT

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Nord Stream -hanke. G Käyttöä varten TSA/MTU JKU SBO. Versio Päivämäärä Kuvaus Valmisteltu Tarkastettu Hyväksytty Nord Stream AG

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Transkriptio:

Luku 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 679 13 Vaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimet Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tunnistetaan haitallisia vaikutuksia sekä annetaan ehdotuksia vaikutusten lieventämisestä hankkeen yksityiskohtaiselle tekniselle suunnittelulle. Tämän prosessin ensisijainen tavoite on ehkäistä tunnistetut haitalliset vaikutukset esimerkiksi löytämällä jokin toinen tekninen vaihtoehto. Jos jotakin tiettyä vaikutusta ei ole mahdollista ehkäistä (eli teknisesti tai taloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa ei ole käytettävissä), sille suunnitellaan lieventämistoimenpiteitä. Tapauksissa, joissa ehkäisemis- tai lieventämistoimia ei ole mahdollista toteuttaa merkittävien, ei-toivottujen ympäristövaikutusten vähentämiseksi, voidaan harkita kompensaatiota. Suunnitteluvaiheen aikana, ennen tämän YVA-selostuksen jättämistä viranomaisille toteutetut lieventämistoimenpiteet on kuvailtu luvussa 13.1. Siltä varalta, että vaikutuksia on kuitenkin näiden toimenpiteiden jälkeen odotettavissa ja ne on määritetty haitallisiksi, hankkeesta vastaava taho on ehdottanut lisätoimenpiteitä hankkeen toteuttamisvaiheessa. Nämä hankkeen toteutusvaiheissa eli YVA-vaiheen jälkeen suunnitellut toimenpiteet on esitetty luvussa 13.2. Hankkeen käytöstäpoistovaiheen lievennys- ja ehkäisytoimenpiteet suunnitellaan käytöstä poistamisen ajankohtana voimassa olevien säännösten mukaisesti. Vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä (katso luku 12). Tämän vuoksi suunnittelemattomien ja odottamattomien vaikutusten (luku 13.3) lievennys on käsitelty erikseen. Ympäristövaikutusten lievennysmenetelmät Ehkäiseminen Toimenpiteet, joilla suunnitteluvaiheessa pyritään ehkäisemään vaikutukset muuttamalla tai korvaamalla suunniteltuja toimia. Haitallisia ympäristövaikutuksia on pystytty estämään esimerkiksi sijoittamalla putkilinjat mahdollisimman kauas herkiltä tai arvokkailta alueilta, kuten Natura 2000 -alueilta. Lieventäminen Jos teknisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa ei ole, seuraava askel on vaikutusten lieventäminen ennen rakennus- ja käyttövaihetta sekä niiden aikana. Tehokkain menetelmä on toteuttaa lievennystoimet mahdollisimman lähellä vaikutuksen lähdettä. Esimerkiksi merenpohjassa raahautuvien ankkurivaijerien kulttuuriperintäkohteille aiheuttamia vaurioita voidaan lieventää suunnittelemalla ankkurointimenetelmät huolellisesti ja käyttämällä ankkurivaijereita kannattelevia poijuja. Kompensaatio Toimenpiteet sellaisten vaikutusten korvaamiseksi, joita ei voi lieventää. Kompensaatio voi olla taloudellinen (esimerkiksi rahallinen korvaus kalastajille kalastusalueiden pienentymisen vuoksi) tai fyysinen (esimerkiksi ekosysteemien rakentaminen muualle hankkeen vaikutusalueen ulkopuolelle).

680 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 13.1 Ennen YVA-selostuksen jättämistä toteutetut ehkäisemis- ja lieventämistoimenpiteet Tässä osassa kuvaillaan Suomen talousvyöhykkeellä suunnitteluvaiheen (toteutettavuus ja tekninen suunnittelu) aikana eli ennen tämän YVA-selostuksen jättämistä toteutetut ehkäisemis- ja lievennystoimenpiteet. 13.1.1 Reittitutkimukset ja reitin optimointi Putkilinjan reittivaihtoehdot ovat tärkeitä niin ympäristö-, teknisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Putkilinjan reitin kehittäminen on jatkuva prosessi, joka alkoi NTG:n vuosina 1998 2000 tekemistä tutkimuksista (katso luvut 2 ja 6). Tavoitteena oli määrittää asennuskäytävä, joka sekä toimisi tehokkaana, varmana ja turvallisena putkilinjan reittikäytävänä että samalla minimoisi ympäristövaikutukset. Prosessi perustui laajoihin tutkimuksiin ja suunnitteluarvioihin ensimmäisestä konseptista aina asennuskäytävän valintaan. Tutkimustulosten avulla on mahdollista suojella ympäristöä detaljisuunnitteluvaiheessa (reitin valinnassa ja optimoinnissa). Reittitutkimuksessa tunnistetaan alueet, jotka voivat vaikuttaa putkilinjan pitkän aikavälin eheyteen, kuten hankkeen kannalta epäedulliset maaperäolosuhteet ja merenpohjan epäsäännöllinen morfologia. Yksityiskohtaisen merenpohjan morfologiaa koskevan tiedon avulla suunnittelija voi suunnitella reitin, joka vaatii mahdollisimman vähän merenpohjan muokkaustoimenpiteitä. Myös reitin pituus ja merenpohjan kriittisten olosuhteiden, kuten sotatarvikkeiden ja hylkyjen, välttäminen on oleellinen osa optimointiprosessia. Kolmansien osapuolten laitteistojen, kuten sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden, tunnistus ja tarkka paikannus varmistavat, että Suomen talousvyöhykkeen olemassa olevalle infrastruktuurille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Valitun putkilinjauksen korkearesoluutioisten tutkimusten (niin sanottujen sotatarvikkeiden ja ammusten seulontatutkimusten) tuloksena saadaan yksityiskohtainen arvio hylkyjen kulttuuriperintöarvosta sekä sellaisten menettelyjen kehittämisestä, joilla varmistetaan, että putkilinja asennus ei vaikuta kohteiden arvoon sotatarvikkeista, jotka voivat vaikuttaa putkilinjan pitkän aikavälin eheyteen, sekä kehitetään putkilinjan turvallisen asennuksen ja käytön mahdollistavia menettelyjä antropogeenisistä jäänteistä, kuten tynnyreistä, joilla voi olla mahdollisia vaikutuksia ympäristöön, jos niihin kosketaan putkilinjan asennuksen aikana. Suomen talousvyöhykkeellä on tutkittu kahta pääreittivaihtoehtoa ja yhtä alavaihtoehtoa (katso luvut 3.2 ja 6). Suomenlahden geologia määrittelee suurelta osin reittivaihtoehtoja Suomen talousvyöhykkeellä. Huomattakoon, että merenpohjan epätasainen topografia

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 681 Suomen talousvyöhykkeellä rajoittaa uudelleenreititysmahdollisuuksia esimerkiksi kulttuuriperintökohteiden kohdalla, minkä vuoksi tarvitaan lisälievennystoimenpiteitä. 13.1.2 Putkilinjan tukemisen tekniset ratkaisut: muokkaustoimenpiteet Merenpohjan muokkaustoimenpiteisiin liittyy erilaisia menetelmiä, joilla tasataan putkilinjojen perustat merenpohjassa. Suomen hankealueella olevat harjanteet koostuvat suhteellisen kovasta materiaalista, kuten kovasta moreenista tai kiteisistä kivilajeista. Merenpohjaa voidaan tasoittaa esimerkiksi poistamalla huippuja eli räjäyttämällä huomattavia harjannerakenteita pois merenpohjasta tai ruoppaamalla sedimenttiä. Tämän vaihtoehdon etuna on se, että vapaat jännevälit vältetään kokonaan tai niiden määrä voidaan minimoida, mikä vähentää kalastuksen aiheuttamia riskejä. Tällaisten harjanteiden poistamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset (esimerkiksi merinisäkkäisiin, kaloihin ja vedenlaatuun) saattaisivat olla merkittäviä, minkä vuoksi niitä ei pidetä hyväksyttävinä. Vaikutusten ehkäisemiseksi suunnitteluvaiheessa päätettiin, että Suomen talousvyöhykkeellä ei poisteta huippuja tai ruopata ja että merenpohjan muokkaustoimenpiteinä käytetään vain kiviaineksen sijoittamista (kiviaineksen sijoittamismenetelmä kuvaillaan luvussa 3.5.3). Muokkaustoimenpiteissä tarvittavan kiviaineksen määrä on minimoitu yksityiskohtaisen teknisen suunnittelun aikana siirtämällä putkilinjan reittiä hankalilla alueilla. Tämän myötä myös suurten kiviainesmäärien sijoittamiseen liittyvä sedimentin leviäminen on saatu minimoitua. 13.1.3 Logistiikka Logistiikan optimoinnissa, mukaan lukien putkien toimitus, on varmistettu, että kuljetusmatkat ovat mahdollisimman lyhyitä, jolloin myös polttoainetta kuluu mahdollisimman vähän. Tämä lieventää ympäristövaikutuksia, esimerkiksi ilmansaasteita. Samalla myös kustannukset alenevat. 13.1.4 Julkinen keskustelu On tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua asianosaisten sidosryhmien ja yleisön kanssa, jotta hankkeeseen liittyviä huolenaiheita voidaan lieventää. Nord Stream AG on YVA-prosessin alusta alkaen ollut yhteydessä erilaisiin ryhmiin, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti asianosaisia hankkeessa ja sen vaikutuksissa. Tavoitteena on ollut varmistaa, että kaikki mahdolliset ympäristöön kohdistuvat ja sosioekonomiset vaikutukset käsitellään ja että mahdolliset ratkaisut arvioidaan asianmukaisesti. Tämän koko rakennusvaiheen ja putkilinjan käytön alkuvaiheen ajan jatkuvan kuulemismenettelyn tarkoitus on varmistaa, että oikeat ratkaisut valitaan ja että yhteisymmärrykseen päästään.

682 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 13.2 Suunnitelluista toimista aiheutuvien vaikutusten lieventäminen YVA-selostuksen jättämisen jälkeen Kuten luvussa 8, Ympäristövaikutusten arviointi, osoitetaan, osa rakennus- ja käyttövaiheissa toteutettaviksi suunnitelluista toimista aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Tämän YVA-se lostuksen jättämisen jälkeen toteutetaan useita lievennystoimia, jotta vaikutuksia voidaan lieventää ja ehkäistä mahdollisimman paljon. 13.2.1 Ennen putken asentamista tehtävät tutkimukset Esiasennustutkimukset jakautuvat kahteen vaiheeseen: ankkurointikäytävätutkimukseen ja ennen putken laskua tehtävään merenpohjan tutkimukseen. Ankkurointikäytävä tutkitaan tarkasti, jotta kulttuuriperintökohteiden vaurioituminen voidaan estää ja jotta riski joutua kosketuksiin sotatarvikkeiden kanssa voidaan minimoida putkenlaskualuksen ankkuroinnin aikana. Nord Stream AG aloitti tämän tutkimuksen Suomen hankealueella marraskuun puolivälissä 2008. Putkilinjojen koko pituuden kattavan tutkimuksen odotetaan valmistuvan vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Tutkimus koskee pääosin yhden kilometrin levyistä käytävää putkilinjojen reitin kummallakin puolella. Matalissa vesissä (alle 100 metriä) tutkimuskäytävän leveys on 800 metriä reitin kummallakin puolella. Samoin kuin sotatarvikkeiden seulontatutkimukset (katso luku 13.1.1), ankkurikäytävän tutkimus koostuu useista vaiheista, jotka alkavat geofysikaalisella vaiheella, jatkuvat visuaalisella tarkistuksella ja päättyvät asiantuntijoiden tekemään tutkimustulosten arviointiin. Museovirasto arvioi hylkyjen kulttuuriperintöarvon ja merisodankäynnin asiantuntija arvioi sotatarvikkeet. Kriittisille alueille määritetään tutkimustulosten perusteella ankkurointimenetelmät, jotka toimitetaan etukäteen asianomaisille viranomaisille. Ennen rakennustöiden aloittamista, olipa sitten kysymys tukirakenteiden kiviaineksen sijoittamisesta tai putkilinjan asentamisesta, tutkitaan töiden suoranainen vaikutusalue. Tällä varmistetaan merenpohjan olosuhteet, esimerkiksi se, että reitillä ei ole uusia esteitä. Nämä ennen putken laskua tehtävät tutkimukset suoritetaan mittauslaittein varustetulla ROV-laitteella (kauko-ohjattu vedenalainen laite). 13.2.2 Sotatarvikkeiden ja ammusten raivaaminen Putkilinjan turvallisen asennuksen ja käytön varmistamiseksi kaikki +/- 25 metrin etäisyydellä putkilinjasta olevat sotatarvikkeet raivataan. Myös muita ankkurikäytävän sisäpuolella olevia miinoja voidaan joutua raivaamaan, jotta putkenlaskualuksen turvallinen ankkurointi voidaan varmistaa. Sotatarvikeasiantuntijat ovat myös harkinneet sitä, voitaisiinko putkilinjan reittiin vaikuttavat sotatarvikkeet siirtää pois alueelta ilman räjäyttämistä, mutta asiantuntijoiden mukaan tähän vaihtoehtoon liittyy liian suuria riskejä. Raivauksessa käytetään entuudes-

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 683 taan tuttuja raivausmenetelmiä, joita esimerkiksi Ruotsin, Suomen ja Viron merivoimat käyttävät sotatarvikkeiden raivaukseen Itämerellä. Sotatarvikkeiden raivaus tehdään Suomen viranomaisten kanssa laaditun raivaussuunnitelman mukaisesti. Raivaussuunnitelma sisältää mahdolliset luvissa asetetut vaatimukset, riskiarviointi työn teknisestä suorittamisesta sekä valvontasuunnitelma, jonka tavoitteena on minimoida merinisäkkäisiin, kaloihin ja lintuihin kohdistuvat vaikutukset. Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuva sotatarvikkeiden raivaus saattaa vaatia erillisiä lupia. Nord Stream keskustelee työ- ja elinkeinoministeriön ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kanssa lupamenettelyn lainsäädännöllisen perustan luomisesta. Suomen rajavartiosto ja puolustusministeriö voivat osallistua raivaustöiden koordinointiin. GOFREP-järjestelmän (Gulf of Finland Reporting System) kanssa sovitaan turva-alueiden merkitsemisestä ja toteuttamisesta sekä kaikkien laivojen turvallisen liikkumisen varmistamisesta lähialueilla. Raivaustöiden teknisessä kuvauksessa käsitellään seuraavia aiheita: Räjäytystä edeltävät tutkimukset: ROV-laitteilla tehtävä varmistustutkimus, jossa käytetään korkearesoluutioisia kameroita merenpohjan olosuhteiden ja kohteen ympäristön tallentamiseen sekä olemassa olevan infrastruktuurin, kulttuuriperintökohteiden, antropogeenisten jäänteiden (esimerkiksi tynnyrit) ja muiden sotatarvikkeiden tunnistamiseen. Sotatarvikeluokittelu: kaikki sotatarvikkeet tunnistetaan ja todennetaan (tyyppi, malli ja räjähdysainemäärä historiatietojen perusteella). Vaarattomaksi tekeminen: menetelmässä merenpohjassa tunnistetun tai oletetun kovan sotatarvikkeen viereen sijoitetaan pieni räjähdyspanos pienikokoisella, erityisesti tähän tarkoitukseen kehitetyllä ROV-laitteella. Tämän jälkeen panokset laukaistaan akustisesti pinta-alukselta, joka sijaitsee turvallisen matkan päässä kohteesta. Räjäytyksen jälkeinen tutkimus: varmistetaan räjäytyksen onnistuminen ja poistetaan tarvittaessa alueelle mahdollisesti jääneet suuret metalliesineet, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia putkilinjan asennuksen aikana. Tutkimuksessa käytetään ROV-laitteen manipulaattoreita ja erikoisvalmisteisia koreja. Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuvien merinisäkkäisiin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä, mutta riski, että sotatarvikkeiden raivaustyöt vaikuttavat merinisäkkäisiin, on kuitenkin olemassa. Merinisäkkäisiin, kaloihin ja lintuihin kohdistuvien riskien vaikutusta voidaan lieventää sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Suunnitteluvaiheessa, sotatarvikkeiden raivausaikataulua laadittaessa, on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon vuodenaikojen vaihtelut. Suomenlahdella kaikki työt on tehtävä suunnitelman mukaan jäättömänä aikana. Lisäksi on vältettävä kalojen kutuaikoja ja merinisäkkäiden vaellusaikoja.

684 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 Toteutusvaiheessa tärkeimpänä lievennysmenetelmänä käytetään asiantuntijahavaintoja. Tes taamattomien ja monimutkaisten tekniikoiden, kuten kuplaverhojen, käyttöä ei suositella, koska ne eivät kuulu Itämeren alueen merivoimien käyttämiin menetelmiin ja lisäävät työnaikaista riskiä. Havainnoinnin avulla arvioidaan, onko Riskialuella merinisäkkäitä. Jos alueella havaitaan nisäkkäitä, ne on peloteltava pois akus tisesti. Sekä hylkeiden että pyöriäisten pelotteluun voidaan käyttää ääneen perustuvia karkottimia (pingereitä), jotka ovat todistetusti tehokkaita eläinten karkotuskeinoja työkohteesta /409/. Pingerin keskimääräinen karkotusalue voi kuitenkin olla suhteellisen pieni (pyöriäisten osalta jopa alle 500 metriä) /480, 481/. Tästä syystä voidaan joutua asettamaan useita pingereitä eri etäisyyksille miinan sijainnista. Alueella kalaparvia. Jos alueella havaitaan kaikuluotaimella kalaparvia, sotatarvikkeiden raivaaminen on keskeytettävä. Alueella sukeltavia merilintuja (merisorsia ja ruokkeja). Jos alueella havaitaan sukeltavia merilintuja, sotatarvikkeiden raivaaminen on keskeytettävä. Turva-alueen säde määritetään sotatarvikkeen tyypin, äänen etenemisolosuhteiden ja suojeltavan kohteen mukaan. Kuten edellä todettiin, lievennystoimenpiteissä keskitytään lähinnä silmämääräiseen ja akustiseen havainnointiin ja seurantaan. Muut harkittavat toimenpiteet liittyvät havainnoinnin tehokkuuteen eri valaistus- ja meriolosuhteissa: Rajoitetaan räjäytykset tyynen ja vähäisen merenkäynnin olosuhteisiin sekä päiväsaikaan (tunti auringonnousun jälkeen ja tunti ennen auringonlaskua). Varmistetaan, että havainnointi aloitetaan vähintään 30 minuuttia ennen jokaista räjäytystä. Varmistetaan, että merinisäkkäiden ja lintujen havainnointi aloitetaan vähintään 20 mi nuuttia auringonnousun jälkeen. 13.2.3 Merenpohjan muokkaustyöt Merenpohjan muokkaustoimenpiteet suoritetaan tarkoitukseen suunnitelulla laskuputkialuksella. Laskuputki lasketaan lähelle merenpohjaa, jossa sen pää ohjataan oikeaan paikkaan laskuputkeen kiinnitetyn ROV-laitteen ohjauspotkureilla. Sen jälkeen kiviaineksen asettamista hallitaan ROV-laitteella, jota voidaan ohjata ennalta määritettyä reittiä pitkin. Näin detaljisuunnitelman mukainen määrä kiviainesta voidaan asettaa haluttuun paikkaan ja muotoon. ROVlaite on varustettu instrumenteilla, jotka mahdollistavat asetetun kiviaineksen silmämääräisen ja syvyystutkimuksen.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 685 Ohjattavan laskuputken avulla kiviaines pystytään sijoittamaan erittäin tarkasti ja sedimentin leviäminen saadaan minimoitua. Tämä on paras mahdollinen ratkaisu niin ympäristön kuin taloudelliseltakin kannalta. 13.2.4 Putken laskeminen ja ankkurointi Rakennustöiden aikana ankkurit ja ankkurivaijerit voivat vaurioittaa kulttuuriperintöarvoltaan merkittäviä hylkyjä, sotatarvikkeita tai muita jäänteitä, kuten tynnyreitä. Tästä syystä ankkureita käsitteleville hinaajille, putkenlaskualuksille ja tutkimusaluksille toimitetaan tiedot näistä kohteista sekä kohteita ympäröivistä turva-alueista. Rakennusvaihetta varten laaditaan ankkurointisuunnitelmat, jotta näihin kohteisiin kohdistuvat vaikutukset voidaan ehkäistä. Suunnitelmaan voi sisältyä: ankkurointimenetelmän muuttaminen (ankkureiden sijoittaminen tavanomaisesta ankkurointimenetelmästä poiketen) ankkureiden laskeminen ankkurivaijeri jännitteen alaisena (ankkuria käsittelevä hinaaja ei ole suoraan pudotuspaikan yläpuolella), jolloin merenpohjassa olevan vaijeriosuuden pituus voidaan minimoida ankkurivaijerien nostaminen hylky- ja sotatarvikealueilla vaijerin keskelle kiinnitettävien poijujen (Jokohama-lepuuttajien) avulla elävien ankkurien käyttäminen eli merenpohjaan laskettavien ankkurien korvaaminen hinaajilla, jotka tarvittaessa vetävät putkenlaskuproomua haluttuun suuntaan. Putkilinjan asennustoleranssi on + /- 7,5 metriä eli putkilinja sijoitetaan merenpohjaan 15 metrin levyiseen käytävään. Kriittisillä alueilla, esimerkiksi kulttuuriarvoltaan merkittävän hylyn lähellä, asennustarkkuutta voidaan parantaa. Erilaisten hallintamenetelmien, kuten ROV-laitteen, merenpohjaan laskeutumisen seurannan ja/tai äänimajakoiden avulla putkilinjan sijaintia voidaan hallita +/- 2 4 metrin tarkkuudella. On siis mahdollista varmistaa, että määrättyjä suojavyöhykkeitä (esimerkiksi hylkyjen tai tynnyreiden ympärillä) noudatetaan. Museoviraston kanssa keskustellaan hallitusta asennusmenetelmästä sellaisilla alueilla, joilla on arkeologisesti merkittäviä hylkyjä 50 metrin etäisyydellä putkilinjan reitistä tai vielä lähempänä reittiä. Jokaiseen hallittuun asennusmenetelmään sisältyy kuvaus kyseessä olevasta kohteesta, hylyn eheydestä, arviot kohteen merkityksestä, kuvia kohteesta, yksityiskohtaiset piirustukset putkilinjan reitityksestä kohteen ympäristössä sekä kuvaukset kohteen turvallisen ohittamisen takaamiseksi toteutettavista hallintamenetelmistä. Kulttuuriperintökäytäntö, joka laaditaan yhteistyössä Museoviraston kanssa, sisältää ohjeet toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä, jos rakennustöiden aikana havaitaan odottamattomia kulttuuriperintöesineitä tai -kohteita. Käytäntö sisältää ohjeet havaintojen dokumentoimises-

686 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 ta ja sellaisten esineiden käsittelystä, joita rakennus- ja tarkastustöiden yhteydessä saatetaan löytää. 13.2.5 Liikenteen ohjaus Putkenlaskutoimet voivat vaikuttaa yleisesti meriliikenteeseen, joskin vaikutus on lyhytaikainen. Hankkeen turvallisuus- ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja kriittisten tilanteiden, kuten yhteentörmäysten ja öljyvuotojen, välttämiseksi tarvitaan tehokasta viestintää. Suomen talousvyöhykkeellä muun meriliikenteen ja putkenlaskualusten välistä rajapintaa valvoo ja ohjaa GOFREP (Gulf of Finland Reporting System). GOFREP-järjestelmä on kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n (International Maritime Organization) hyväksymä, ja sen toiminta tapahtuu Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyönä. Suomen talousvyöhykkeellä reitti jakautuu kahdelle valvonta-alueelle. Reitin lounaisen osuuden valvonnasta vastaa Viron Tallinnan meriliikennekeskus ja muuta osaa Suomen talousvyöhykkeestä valvoo Suomen Helsingin meriliikennekeskus. Venäjän Pietarin meriliikennekeskus valvoo Venäjän hankealuetta, johon kuuluu mm. Suursaaren pohjoispuolinen merialue. Laivojen liikkeitä seurataan tutkan, kamerajärjestelmien sekä automaattisen AIStunnistusjärjestelmän avulla. Hitaasti liikkuvan rakennusalusryhmän ympärille määritetään turva-alue. Merenkulkulaitoksen suosituksen mukaisesti ehdotetaan, että alueen meriliikenteen koordinoinnista vastaa GOFREP. Jokaisella rakennustöihin osallistuvalla aluksella on kapteeni. Ennen rakennustöiden aloittamista sovitaan selkeistä viestintämenettelyistä ja komentoteistä. Laivojen liikkeet suunnitellaan niin, että yhteentörmäys rakennusalusten kanssa vältetään. Selkeä viestintä yleisen laivaliikenteen ja rakennusalusten välillä vähentää odottamattomien tilanteiden syntymistä ja virhearviointeja. Useita rakennusaluksia toimii samanaikaisesti, joten radioliikenne on suotavaa keskittää niin, että rakennustöissä käytettävien alusten liikkeitä ohjataan yhdeltä rakennusalukselta. Liikenteenohjaus ja hälytykset toteutetaan GOFREP-järjestelmän määräysten ja kansainvälisen merilainsäädännön mukaisesti. Rakennustöissä käytettävien alusten päivittäisten ja viikoittaisten työsuunnitelmien säännöllinen päivittäminen GOFREP-järjestelmään ja Suomen alusliikennepalveluun takaa yleisen meriliikenteen navigoinnin turvallisuuden ja tehokkuuden. Tieto käynnissä olevista toimista (kolmen neljän tunnin sisällä tapahtuvista) helpottaisi navigointia etenkin Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä, jota pitkin kulkee nopeita matkustajaaluksia useita kertoja päivässä ympäri vuoden (katso luku 8.4.1). Tiedotuksilla merenkulkijoille (Notice to mariners) ilmoitetaan rakennusalueen sijainnista ja laajuudesta myös vapaa-ajan meriliikenteelle.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 687 13.2.6 Julkinen keskustelu Rakennusvaiheen alussa on suositeltavaa olla tiiviissä yhteydessä myös kalastusalan organisaatioihin, jotta mahdollisiin odottamattomiin vaikutuksiin voidaan reagoida nopeasti. Nord Stream AG ottaa käyttöön tarkoitusta varten kehitetyn viestintämenetelmän kalastusyhteisön kanssa. Tämän menetelmän kautta suunnitelluista rakennustoimista (mitä, missä ja milloin) tiedotetaan viikoittain tiedotteella. Tämän menetelmän yksityiskohtia kehitetään parhaillaan vastaavista viestintävälineistä Pohjanmerellä saatujen onnistuneiden kokemusten pohjalta. 13.2.7 Seuranta Luvussa 15 ehdotettu vaikutusten seurantaohjelma takaa yleisellä tasolla putkilinjahankkeen vaikutusten jatkuvan tutkinnan rakennusvaiheen aikana. Tällöin tarjoutuu mahdollisuus harkita lisälievennystoimenpiteitä tarpeen mukaan. Lisäksi on syytä harkita asiantuntijoiden sijoittamista rakennusalukselle (esimerkiksi tutkimusalukselle) tai online-yhteyden muodostamista asiantuntijoihin, jotta kriittisten tekijöiden, kuten kulttuuriperintökohteiden ja kalastuksen jatkuva seuranta voidaan taata. 13.2.8 Kompensaatiot Mikäli käynnissä olevissa tutkimuksissa tunnistetaan merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia ka lastustoiminnalle, Nord Stream tulee perustamaan kompensaatiomenettelyn saalismenetyksiä varten. 13.3 Odottamattomien vaikutusten lieventäminen Riskien vähentämisen ja mahdollisten vaikutusten lieventämisen eteen on nähty paljon vaivaa. Tästäkin huolimatta on mahdollista, että odottamattomia tapahtumia, kuten vaaratilanteita ja onnettomuuksia tapahtuu, ja että niistä aiheutuu ympäristövaikutuksia (katso luku 9). Nord Stream -putkilinjan rakennus- ja käyttövaihetta koskevissa riskien arvioinneissa on tunnistettu useita erityisiä riskien lievennystoimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa, että riskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Arvioinneissa on korostettu myös tiettyjä parhaita käytäntöjä, joita hankkeessa tulee noudattaa. Alla on yhteenveto näistä lievennystoimenpiteistä ja parhaista käytännöistä. Rakennusvaiheen suurimpia huolenaiheita on laivaliikenteeseen liittyvät riskit. Putkilinjojen asentamisen aikana toteutetaan riskien lievennystoimenpiteitä, jotta laivojen yhteentörmäys-

688 Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 vaara saadaan alennettua niin alhaiselle tasolle kuin on kohtuullisesti käytännöllistä. Laivojen yhteentörmäysriskin arviointiin on sisällytetty seuraavat lievennystoimenpiteet: Putken asennuksen toteuttavalla urakoitsijalla on tarvittavat menetelmät ja laitteisto, joilla laivaliikennettä voidaan seurata ja mahdolliset yhteentörmäysvaarassa olevat alukset tunnistaa. Tarvittaessa vartioalus muodostaa suojavyöhykkeen putkenlaskualuksen ympärille. Putkenlaskualus, tutkimusalukset ja ankkurinkäsittelyalukset ovat jatkuvassa radioyhteydessä keskenään. Merenkulkuviranomaiset esittävät ehdotuksen turva-alueesta putkenlaskualuksen ympärille. Suomenlahden raportointijärjestelmää (GOFREP) käytetään. Merenkulkijoille annettavien tiedotusten sekä muiden meri- ja kalastustiedotteiden avulla lisätään tietoa putkenkuljetusalusten, putkenlaskualuksen, tutkimusalusten ja muokkaustoimenpidealusten toimista rakennusvaiheen aikana. Putkenkuljetusalusten ja putkenlaskualuksen henkilökunta on riittävän kokenutta. Putkenlaskualuksella on tarvittaessa paikallista kieltä äidinkielenään puhuvia ihmisiä, jolloin viestintä paikallisten alusten kanssa on helpompaa. Asianmukaisella koulutuksella varmistetaan, että putkenkuljetusalusten ja putkenlaskualusten henkilökunta on valppaana erittäin riskialttiita alueita ylitettäessä. Meriviranomaisiin pidetään yhteyttä. Putkenlaskua vältetään huonoissa sääolosuhteissa, jotka lisäävät yhteentörmäysriskiä. Muita menetelmiä, joiden avulla lievennetään odottamattomista tapahtumista aiheutuvia vaikutuksia: Aluksilla noudatetaan öljyn ja jätteiden päästöihin liittyviä MARPOL (kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä) -vaatimuksia. Rakennuskohteissa on öljyvuotojen puhdistusvälineet paikallisten vuotojen puhdistamista varten. Ennen rakennustöiden aloittamista valmistellaan menettelytavat sekä pidetään vaarantunnistusharjoituksia ja menettelykeskusteluja. Luodaan ankkurin käsittelylle työ- ja turvallisuusmenetelmät tynnyreiden yms. kohteiden kanssa kosketuksiin joutumisen riskin lieventämiseksi.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Luku 13 689 Valvotaan ankkurivaijerin jännitystä ja pyritään välttämään ankkurien raahautumista. Alueilla, joilla on kulttuuriperintökohteita, sotatarvikkeita tai olemassa olevaa infrastruktuuria, suunnitellaan ankkurointimenetelmät korkearesoluutioisten ankkurointikäytävätutkimusten perusteella. Kulttuuriperintökohteiden, sotatarvikkeiden, tynnyreiden ja muiden ympäristön kannalta herkkien kohteiden ympärille muodostetaan suoja-alueita, joilla pyritään vähentämään ankkureiden ja ankkurivaijereiden aiheuttamia vahinkoja. Käytetään sääennusteita mahdollisten epävakaiden tai huonojen sääolosuhteiden tunnistamiseen ja määritetään ehdot rakennustöiden keskeyttämistä varten. Määritetään pakolliset tankkausmenettelyt (täydennysmenettelyt) putkenlaskualukselle ja ankkuria käsitteleville hinaajille (varmistetaan, että letkut tarkistetaan, vuotokaukalot ovat olemassa, öljyntorjuntavälineet ovat olemassa, valumisreiät on tukittu, viestintäkanavat ovat olemassa ja toimia valvotaan tarkasti, jotta siirtovuodot voidaan minimoida). Putkilinjan käyttövaiheessa odottamattomien tapahtumien riskit minimoidaan seuraavin toimenpitein: Merkitään putkilinjan sijainti asianmukaisiin merikarttoihin. Asetetaan pohjatroolausta rajoittavia vyöhykkeitä alueille, joilla on vapaita jännevälejä merenpohjan vaikeiden olosuhteiden vuoksi. Näiden rajoitusalueiden vaikutus kaupalliseen kalastukseen on pieni, koska alueilla operoivat välivesitroolarit kykenevät välttämään vapaita jännevälejä jättämällä riittävän etäisyyden vapaan jännevälin ja trooliverkon välille. Ennen kaasun täyttöä tehdään painekoestus (painetestaus) vuotojen ehkäisemiseksi. Perustetaan putkilinjan paineensäätö- ja automaattinen paineensuojajärjestelmä sekä vuotojen havaitsemisjärjestelmä (valvontaan tarkoitettu ohjaus- ja tiedonkeräysjärjestelmä, automaattiset hälytykset ja signaalit), jolloin putkilinjan vuodon tai murtuman sattuessa vuoto voidaan havaita ja korjata (ja kaasun virtaus voidaan tarvittaessa pysäyttää). Kaikille rakennusaluksille järjestetään öljyntorjuntamenettelyt ja öljyntorjuntalaitteisto järjestetään. Määräaikaistarkistukset ja seuranta tehdään käyttäen älykkäitä tarkastuslaitteita. Putkilinjan ulkopinnan eheyttä valvotaan (alkuvaiheessa) vuosittaisin tutkimuksin. Tutkimustaajuutta harvennetaan (1) vasta siinä tapauksessa, jos tutkimustulokset osoittautuvat hyväksyttäviksi ja (2) jos asianosaisten viranomaisten kanssa on päästy sopimukseen.