Turvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa >

Transkriptio

1 Turvattu kaasuntoimitus Eurooppaan Nord Stream -hankkeen lupamenettely ja sidosryhmäviestintä Suomessa > Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

2 Uutta energiainfrastruktuuria Eurooppaan > Nord Stream > Kaksi rinnakkaista merenalaista putkilinjaa, pituus km (vuosittainen siirtokapasiteetti 55 mrd.m³) > Suora yhteys Venäjän laajojen kaasuvarantojen ja Euroopan unionin välillä > Uusi reitti, joka täydentää olemassa olevaa jakeluverkostoa ja muita suunniteltuja putkilinjoja Nord Streamin siirtämällä kaasulla voidaan > Tuottaa sähköä ja lämmitystä 26 miljoonalle kotitaloudelle Euroopassa > Auttaa merkittävästi EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa > Kaasutoimitukset kuluttajille alkoivat 1. linjassa marraskuussa 2011, 2. linjassa 8. lokakuuta

3 Nord Stream hankkeen YVA- ja lupamenettely > Tiina Salonen

4 Hankkeen juridinen viitekehys > Kansallinen lainsäädäntö (5 maata) Ylikansallinen lainsäädäntö YVA-laki Putkilinjojen rakentamista ja käyttöä säätelevät lait EU-direktiivit ja -asetukset TEN-E päätös ym. Kansainvälinen oikeus ( 9 maata) YK:n merioikeusyleissopimus (Art. 79, oikeus laskea putkilinjoja ympäristösäädöksiä noudattaen) Espoon yleissopimus Helsingin sopimus MARPOL 73/78 -yleissopimus ym. 4

5 Suomen kansallinen YVA-menettely > > Kaksi vaihetta: YVA-ohjelma-vaihe YVA-selostusvaihe > YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle vuoden 2006 lopulla > YVA-selostus valmistui helmikuun lopulla 2009 ja jätettiin YVA-yhteysviranomaiselle maaliskuun alussa

6 Suomen kansallisen YVA-menettelyn aikataulu > 6

7 Espoon yleissopimuksen mukaiset kansainväliset konsultaatiot > Aiheuttajaosapuolet: Kohdeosapuolet: 16 Espoo-konsultaatiota ja yli 20 kuulemistilaisuutta huhtikuuta Marraskuu Helmikuu Marraskuu Marraskuu Maaliskuu Kesäkuu 15. kesäkuuta Aiheuttajaosapuolten ilmoitus kohdeosapuolille Reittiasiakirja julkiseen tarkasteluun Espoo-raportti jätetään Itämeren maiden kansallisille viranomaisille Viimeinen Espookonsultaatio Aiheuttajaosapuolet käynnistävät Espoomenettelyn Ensimmäinen julkinen kuulemisvaihe S-reittiä koskeva asiakirja julkiseen tarkasteluun Toinen julkinen kuulemisvaihe 7

8 Suomen YVA-aineiston sisältö selostusvaiheessa > > Suomen talousvyöhykettä koskeva aineisto Suomen kansallinen YVA-selostus (n. 750 sivua) Kartasto Havainnollistava vaikutus/karttaesite > Koko hanketta koskevat aineisto Espoo-raportti (Espoon sopimuksen mukaista konsultaatiota varten tuotettu ympäristövaikutusten arviointiraportti, n sivua) Espoo-kartasto 8

9 Yleisön osallistuminen arviointivaiheessa > > YVA-ohjelmavaiheessa neljä kuulemistilaisuutta marraskuussa 2006 > YVA-menettelyn aikana useita tapaamisia ja konsultaatioita eri viranomaistahojen kanssa > YVA-selostusvaiheessa viisi kuulemistilaisuutta maaliskuussa 2009 > YVA-selostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet pyydettiin lähettämään yhteysviranomaiselle (Uudenmaan ympäristökeskus) viimeistään > Kansallisen kuulemisen piirissä saatiin 44 lausuntoa ja 23 mielipidettä > Kansainvälisen kuulemisen piirissä saatiin lausunnot kaikilta kohdeosapuolilta sekä erikseen kolmelta taholta Virosta 9

10 YVA:n keskeisimmät tulokset ja yleisön huolet > Keskeisimmät tulokset: > Rakennustoimien johdosta liikkeelle lähtevä sedimentti lisää veden sameutta tilapäisesti, mutta vaikutukset ovat vähäisiä, sillä leviävän sedimentin määrä on pieni. > Ei vaikutuksia suojelualueisiin, jotka sijaitsevat n km päässä putkilinjan reitistä. > Putkilinjoilla on tietyillä kohdin pysyvä ja kohtalainen vaikutus kalastukseen. > Hankkeella on kohtalainen sosiaalinen vaikutus. Kansalaiset olivat huolissaan mm. ympäristövaikutusten arvioinnin luotettavuudesta. Merkittävimmät ympäristöhuolet: > Sedimentin sisältämät haitta-ainepitoisuudet > Sedimentin ja haitta-aineiden leviäminen veteen ja biokonsentroituminen kaloihin > Turvallisen reitin takaaminen Suomenlahdella, jonne maailmansotien aikana on laskettu tuhansia miinoja, ympäristövaikutukset minimoiden > Mahdolliset rajat ylittävät vaikutukset Venäjältä Suomeen ja Suomesta Viroon > Rakennustoimien vaikutukset Suomenlahden laivaliikenteeseen ja merenkulun ohjaukseen 10

11 Kansallisen YVA-menettelyn päättyminen Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta > Julkistettiin > YVA-selostus täytti YVA-lainsäädännön vaatimukset > YVA-selostus oli riittävä lupavaiheeseen etenemiselle > Joitakin lisäselvityksiä vaadittiin lupaprosessia varten mm.: Hankemuutokset dynaamisesti asemoitava putkenlaskualus Tarkempi meriliikenteeseen liittyvä riskinarviointi Sedimentin haitta-aineet ja niiden leviäminen Hankkeen toteuttamiskelpoisuus huomioiden mahdolliset uudet Natura 2000 alueet Putkilinjan käytöstä poistamisen vaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset Muiden maiden edellyttämät lisäselvitykset valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista 11

12 Suomessa tarvittiin kolme lupaa > > Valtioneuvoston suostumus Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen Laki Suomen talousvyöhykkeestä Lupaviranomainen: Työ- ja Elinkeinoministeriö > Lupa ammusten raivaamiseen Suomen talousvyöhykkeellä Vesilaki Lupaviranomainen: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto > Lupa merenalaisen kaasuputken rakentamiseen Suomen talousvyöhykkeellä Vesilaki Lupaviranomainen: Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12

13 YVA-menettelyn jälkeiset valtioiden kahdenväliset konsultaatiot > Suomen ja Venäjän väliset konsultaatiot > Espoo-raportista antamassaan lausunnossa Suomen Ympäristöministeriö esitti huolensa eräistä ympäristöasioista, jotka liittyivät hankkeeseen Venäjän vesillä. > Suomen Ympäristöministeriö vaati kirjeessään Venäjän Luonnonvara- ja ympäristöministeriölle lisäselvityksiä esitettyihin kysymyksiin. Lisäselvitykset toimitettiin > Suomen Ympäristöministeriö hyväksyi annetut lisäselvitykset, mutta vaati vielä kahdenvälisen neuvottelun, joka käytiin Suomen ja Viron väliset konsultaatiot > Viron Espoo-raportista Suomelle antaman lausunnon pohjalta kahdenvälinen neuvottelu Viron ja Suomen kesken käytiin > Suomen Ympäristöministeriö toimitti ammusten raivaukseen liittyvät lisäselvitykset Virolle , joista Viro lausui > Hankkeen muita toimia koskevat kahdenväliset konsultaatiot Viron kanssa päättyivät Suomen Ympäristöministeriön päivättyyn kirjeeseen Virolle. 13

14 Talousvyöhykelain mukainen lupamenettely > Lupahakemus talousvyöhykkeen taloudelliseksi hyödyntämiseksi Talousvyöhykelupahakemus jätettiin Julkinen kuuleminen Talousvyöhykelupa myönnettiin KOH:n päätös 14

15 Vesilain mukaiset lupamenettelyt > Lupahakemus ammusten raivaamiseksi Ammustenraivauslupahakemus jätettiin Julkinen kuuleminen Ammustenraivauslupa myönnettiin Vaasan hallintooikeiden päätös Lupahakemus putkilinjan rakentamiseksi Vesilupahakemus jätettiin Julkinen kuuleminen Vesilupa myönnettiin Vaasan hallintooikeuden päätös KOH:n päätös 15

16 Nord Stream -hankkeen sidosryhmäviestintä > Minna Sundelin

17 Viestintä integroitu kaikkiin hankkeen vaiheisiin > Toteutettavuustutkimus Putkilinjan suunnittelu YVA Hakemukset & lupamenettely I & II rahoituskierrokset 1. linjan asennus 1. linjan käyttöönotto 2. linjan asennus 2. linjan käyttöönotto Putkilinjan suunnittelu Lupamenettely Rahoitus Rakentaminen Käyttö Viestintä integroituna osana hankkeen jokaisessa vaiheessa 18

18 Negatiivinen mediajulkisuus alkuvaiheessa > Dead souls Pipelines from Russia Estonia: Gas pipeline a security risk ministry Russia's Nord Stream gas pipeline faces summer of hate 19

19 Viestinnän haasteet > > Vahvuudet Poliittinen tuki Saksan, Venäjän, Hollannin ja Ranskan hallituksilta sekä Euroopan komissiolta Ympäristötutkimusten vakuuttavat tulokset Vahva läsnäolo avainmaissa > Heikkoudet Ympäristöön liittyvät huolenaiheet Mahdolliset vaikutukset kalastukselle Geopoliittiseen keskusteluun joutuminen (mm. Ukraina, Georgia) > Mahdollisuudet Näyttö siitä, että rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu vain vähäistä vaikutusta ympäristöön Valtava investointi taloudellisesti vaikeina aikoina Faktapohjainen keskustelu > Uhat Huoli liian suuresta riippuvuudesta Venäjästä Kasvava jännite EU:n ja Venäjän välillä Lupamenettelyn tiukka aikataulu 20

20 Viestintästrategia reagoi kriittiseen ympäristöön > Haasteet Keskitettyjen avainviestien kehittäminen Informaation laaja levittäminen Negatiivisten argumenttien heikentäminen varhaisessa vaiheessa Puolustelevan lähestymisen välttäminen Keskustelun hallinta Strategia Läpinäkyvyys Dialogi Ymmärrys Hyväksyttävyys Aktiivinen viestintä kaikissa avainmaissa Tarkka fokusoiminen kohderyhmiin Kohderyhmät Alueellisia & paikallisia aktiviteetteja (esimerkkinä Suomi) Helsinki Länsi-Suomi Kotka 21

21 Lähtökohtana läpinäkyvyys > Läpinäkyvää kommunikointia - dialogi Yrityksen sosiaalinen vastuu Läpinäkyvyys Lakien ja säännösten huolellinen noudattaminen Paras käyttökelpoinen teknologia Huomio turvallisuudessa & ympäristössä 22

22 Heterogeneeniset kohderyhmät valtiomiehistä kalastajiin > > Kohderyhmät Viranomaiset Hallitukset ja parlamentit sekä Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ympäristöjärjestöt, ajatushautomot, yhdistykset, julkiset instituutit Ammattiryhmät, joihin putkilinja vaikuttaa (esim. kalastajat) Alihankkijat/yhteistyökumppanit Media Suuri yleisö, johon putkilinja vaikuttaa (esim. logistiikkakeskuksissa tai rannikolla) > Kohdemaat 9 Itämeren valtiota EU:n instituutiot Kaasua saavat maat (Ranska, Iso-Britannia, Hollanti) 23

23 Pääpaino vuoropuhelussa > Tiivis dialogi viranomaisten, ympäristöjärjestöjen, asiantuntijoiden, median ja suuren yleisön kanssa > Noin 35 julkista kuulemistilaisuutta > Yli 300 presentaatiota, näyttelyitä ja informaatiotilaisuuksia ja -kokouksia sidosryhmille > Tiedonvaihto lukuisien ympäristöjärjestöjen kanssa EU:ssa ja Venäjällä Kattavasti informaatiota hankkeesta > Espoo -raportti, uutiskirjeet, esitteet, internet-sivut (10 kielellä) > Liikkuva näyttely Pipeline Information Tour > Supporters Club -identifiointi > Sisäinen tietopankki hankkeeseen liittyvistä aiheista yhden äänen politiikan takaamiseksi > Systemaattinen online -vastausten hallintajärjestelmä (vuonna 2009 vastattiin 2,400 kyselyyn)

24 Vuoropuhelua Itämeren kalastajien kanssa > Kalastajat avainkohderyhmänä alusta lähtien > Ensimmäiset tapaamiset kalastajien kanssa vuonna 2007 > Koulutusta putkilinjan mahdollisista vaikutuksista kalastukseen > Yhteisen ratkaisun kehittäminen uudet troolileijat mahdollistavat pohjatroolauksen vapaiden jännevälien ja muiden esteiden yllä turvallisesti > Sopimukset kalastustusjärjestöjen/kalastajien kanssa kaikissa Itämeren maissa kompensaatiosta niille, jotka joutuivat mukauttamaan kalastustoimintaansa > FOGA -uutiskirje kalastajille - informoi kalastajia rakentamisen etenemisestä ja mahdollisista rajoitusalueista 25

25 Vuoropuhelua kaikissa avainmaissa tärkeimpien kohderyhmien kanssa > Paikallisten huolenaiheiden ja tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen yhteinen kieli > Paikallinen läsnäolo kaikissa avainmaissa - ko. maan äidinkieltä puhuva edustaja > Kaikki viestintämateriaali käännetty paikalliselle kielelle sekä muokattu maan tarpeisiin > Suomessa Seminaareja, lehdistö-ja sidosryhmätilaisuuksia, esityksiä Liikkuva näyttely Pipeline Information Tour 5 kaupungissa 7 ajankohtana Vuoropuhelu mm. paikallisten ympäristöjärjestöjen sekä Kotkan ja Hangon logistiikkakeskusten asukkaiden kanssa Paikallinen sponsorointi - Helsingin yliopiston merihistorian opetus 26

26 Sosiaalinen vastuu > Ympäristön suojeluun ja kulttuurin edistämiseen sitoutuminen > Pitkän aikavälin sitoumuksia muihin kuin hankkeeseen liittyviin projekteihin > Projektien painopiste Itämeren alueessa, ympäristössä ja kulttuurissa Meriarkeologia: Heritage Underwater (HUMA), Helsingin yliopiston merihistorian opetus Musiikki: Baltic Youth Philharmonic Tutkimus: Tietosäätiö Ympäristö: Meriympäristön tutkimushanke 27

27 Hyvää vs. huonoa viestintää > 28

28 Miten onnistuimme? > Todellinen eurooppalainen hanke ja hyvä esimerkki siitä, miten Itämeren valtioiden tulisi tehdä yhteistyötä. Jose Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja 29

29 Radikaali muutos julkisessa keskustelussa > 30

30 Kiitos!