KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2017 COM(2017) 42 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta FI FI

1. EUROOPPALAISEN RAJA- JA MERIVARTIOSTON AVULLA LUJITETAAN ULKORAJOJEN TURVAAMISTA Euroopan unioni toteuttaa tuloksellisesti kokonaisvaltaista eurooppalaista muuttoliikepolitiikkaa, jonka keskeisiin osatekijöihin kuuluu Euroopan unionin ulkorajojen turvaaminen muun muassa eurooppalaisen raja- ja merivartioston avulla. Näin pyritään vastaamaan välittömiin, sekä keskipitkän että pitkän aikavälin tarpeisiin, jotka määriteltiin Euroopan muuttoliikeagendassa 1. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto toimii yhdennetyn rajaturvallisuuden konseptin ja periaatteiden mukaisesti. Siinä ovat mukana jaetun vastuun hengessä vankka Euroopan rajavalvontavirasto ja jäsenvaltioiden rajavalvontaviranomaiset, myös rannikkovartiostot siltä osin kuin ne hoitavat rajavalvontatehtäviä. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta olennaisen tärkeää on jäsenvaltioiden ensisijainen rooli ja toimivalta ulkorajojen valvonnan vahvistamisessa niiden omien, yli 100 000:sta raja- ja merivartijasta koostuvien resurssien 2 perusteella. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston toiminnan käynnistyminen ja välineiden käyttöönotto tammikuun alussa, vain kolmen kuukauden kuluttua uuden asetuksen voimaantulosta 3, on merkki siitä, että EU:n ulkorajojen valvonta ja turvallisuus ovat lujittumassa. Tässä kertomuksessa tarkastellaan määritetyillä painopistealoilla kolmen kuukauden aikana saavutettua edistystä ja selvitetään, mitä on tehtävä seuraavaksi sen varmistamiseksi, että eurooppalainen raja- ja merivartiosto on täysin toimintavalmis ja varustettu. Sen myötä Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat valmiit reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti maahanmuuttoon liittyviin haasteisiin EU:n ulkorajoilla. Tämä kertomus on ensimmäinen osa säännöllisten kertomusten sarjaa, jonka avulla voidaan edistää oikeiden välineiden ja ratkaisujen saatavuutta ulkorajojen turvaamiseksi huomattavasti nykyistä paremmin. Ulkorajojen turvaaminen on ehdoton edellytys sisärajattoman Schengen-alueen normaalille toiminnalle. Yhteinen investoiminen ja osallistuminen sen varmistamiseen, että eurooppalainen raja- ja merivartiosto saadaan mahdollisimman pian täyteen toimintavalmiuteen, on käytännön osoitus jäsenvaltioiden sitoutumisesta vastuun jakamiseen ja solidaarisuuden osoittamiseen yhteisen edun mukaisesti. 2. OPERATIIVISEN LISÄTUEN JATKAMINEN ETULINJAN JÄSENVALTIOILLE Eurooppalaisen raja- ja merivartioston toiminta pohjautuu Frontexin valmiuksiin ja resursseihin, ja se jatkaa rajaturvallisuuden ylläpitämiseen pyydetyn käytännön tuen antamista etulinjassa oleville jäsenvaltioille 4. Se toteuttaa tehtäväänsä järjestämällä säännöllisesti 1 2 3 4 COM(2015) 240 final. Tämä arvio perustuu tietoihin, jotka koottiin rajavartijoita koskevan eurooppalaisen järjestelmän luomisesta vuonna 2014 laadittua toteutettavuustutkimusta varten. Jatkossa virasto kerää ja täydentää tämäntyyppisiä tarkkoja tietoja lähikuukausien kuluessa tehtävien haavoittuvuusarviointien yhteydessä. Eurooppalainen raja- ja merivartiosto perustettiin ennätysajassa. Euroopan komissio teki lainsäädäntöehdotuksen 15. joulukuuta 2015. Asiasta päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen 22. kesäkuuta 2016, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät asetuksen eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta 14. syyskuuta 2016, vain yhdeksän kuukautta sen jälkeen kun sitä koskeva ehdotus oli esitetty. Asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta tuli voimaan 6. lokakuuta 2016, ja nopean toiminnan reservien toiminta käynnistyi 7. joulukuuta 2016 ja palauttamiseen osallistuvien reservien toiminta 7. tammikuuta 2017. Euroopan raja- ja merivartiovirasto on tehostamassa yhteistyötä myös Euroopan kalastuksenvalvontaviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa rannikkovartiostotoimintojen alalla. 2

yhteisiä operaatioita EU:n ulkorajojen eri osissa (esim. yhteiset operaatiot Triton keskisellä Välimerellä ja Poseidon Kreikassa sekä joustavat toimet ja yhteyspisteet Länsi-Balkanin reitin osalta) sekä tukemalla palauttamista jäsenvaltioissa. Virasto antaa etulinjassa olevissa jäsenvaltioissa Euroopan raja- ja merivartioryhmien aiempien reservien ja kalustoreservien pohjalta 5 tähän mennessä mittavinta koskaan tarjoamaansa operatiivista tukea. Vastuussa olevan kansallisen rajavartioston joukkoja vahvistamassa on tällä hetkellä yli 1 550 Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsentä lähetettyinä viraston säännöllisiin yhteisiin operaatioihin etulinjassa olevien jäsenvaltioiden ulkorajoille. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi Kreikkaan lähetetty henkilöstö liittyy Kreikan noin 10 000 raja- ja merivartijan joukkoon 6. Näitä ryhmiä avustaa 24 venettä ja alusta, 6 lentokonetta ja helikopteria, yli 80 partioautoa sekä 13 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa. Tätä voimavarojen yhdistettyä lähettämistä varten on koottu yhteen enemmän EU:n jäsenvaltioiden resursseja kuin koskaan ennen siviilioperaatioita varten (niitä käytetään vastuussa olevan jäsenvaltion lähettämien kansallisten rajavartijoiden lisäksi): 760 virkamiestä on lähetetty Kreikkaan. Heidän joukossaan on Kreikan ja Turkin väliselle maarajalle ja Egeanmeren saarille lähetettyjä asiantuntijoita, jotka avustavat rajavalvonnassa sekä hotspot-lähestymistavan ja EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa (vuonna 2016 virasto avusti Kreikkaa 908 muuttajan takaisinottamisessa Turkkiin); 600 virkamiestä on lähetetty Italiaan ja keskisellä Välimerellä toteutettaviin operaatioihin, mihin kuuluvat lähetetyn kaluston miehistön jäsenet ja asiantuntijat, jotka auttavat hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanossa; 130 virkamiestä on lähetetty Bulgariaan avustamaan maarajojen valvonnassa ja myös ehkäisemään luvatonta edelleen liikkumista; noin 70 virkamiestä on tällä hetkellä lähetettyinä muihin jäsenvaltioihin avustamassa rajaturvallisuuden ylläpitämisessä Länsi-Balkanin alueella. Lisäksi parhaillaan valmistellaan Kreikan kanssa Euroopan raja- ja merivartioryhmien lähettämistä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Albanian vastaiselle maarajalle. Tarkoitus on tehostaa rajavartiointia ja estää luvatonta edelleen liikkumista sekä lujittaa edelleen EU:n toimia Länsi-Balkanin reitin haasteisiin vastaamiseksi. Operaation on määrä käynnistyä helmikuun alussa. Näistä voimavarojen lähettämisistä huolimatta meneillään olevissa operaatioissa ilmenee jatkuvasti sekä henkilöstöresurssien että kaluston vajausta. Nämä vajaukset on täytettävä, jotta ulkorajojen turvaaminen voisi parantua merkittävällä tavalla. 5 6 Toisin kuin nopean toiminnan reservit, aiemmat reservit olivat toimintavalmiita jo viraston edellisen, yhteisten operaatioiden toteuttamista koskeneen toimeksiannon yhteydessä. Jäsenvaltiot toimittavat rahoitusosuudet reserveille, ja resurssien lähettämisestä sovitaan etukäteen viraston ja jäsenvaltioiden välillä. Viimeisimmät rahoitusosuudet määritettiin joulukuussa 2016 kattamaan viraston suunnitellut operatiiviset tarpeet vuonna 2017. Luku perustuu rajavartijoita koskevasta eurooppalaisesta järjestelmästä vuonna 2014 laadittuun toteutettavuustutkimukseen. 3

Seuraavat vaiheet: Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sovitut resurssit ovat aina eurooppalaisen raja- ja merivartioston saatavilla käynnissä olevia operaatioita ja pakollisia reservejä varten; annettava tällä hetkellä määritetyn vajauksen perusteella käyttöön seuraavat resurssit: Vajaus Kreikassa (yhteinen operaatio Poseidon) - 16. helmikuuta 2017 mennessä: 4 virkamiestä, 1 helikopteri, 2 kuljetusajoneuvoa - 16. helmikuuta 30. maaliskuuta 2017: 10 virkamiestä, 1 helikopteri, 1 rannikkovartioalus (vain maaliskuu), 4 partioajoneuvoa, 2 kuljetusajoneuvoa Vajaus Kreikassa (joustavia toimia koskeva yhteinen operaatio Pohjois-Kreikan maarajalla) - helmikuu 2017: 54 virkamiestä, 26 partioajoneuvoa, 3 koirapartiota, 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo, 2 kuljetusajoneuvoa - maaliskuu 2017: 54 virkamiestä, 26 partioajoneuvoa, 3 koirapartiota, 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo, 2 kuljetusajoneuvoa Vajaus Bulgariassa (joustavia toimia koskevat yhteiset operaatiot ja yhteyspisteet) - 1. helmikuuta 1. maaliskuuta 2017: 87 virkamiestä, 34 partioajoneuvoa, 16 koirapartiota, 4 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa - 1. 29. maaliskuuta 2017: 69 virkamiestä, 33 partioajoneuvoa, 16 koirapartiota, 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo Vajaus Italiassa (Triton-yhteisoperaatio) - tammikuu 2017: 37 virkamiestä, 1 kiinteäsiipinen ilma-alus - helmikuu 2017: 27 virkamiestä, 1 helikopteri, 1 rannikkovartioalus - maaliskuu 2017: 26 virkamiestä, 1 merivartioalus, 2 rannikkovartioalusta Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi pakollisten reservien sujuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi ilmoitettava jäsenvaltioille kuukausittain tiedot tarvittavista resursseista ulkorajojen tilanteen jatkuvan seurannan perusteella. 3. TÄRKEIMMILLÄ PAINOPISTEALOILLA SAAVUTETTU EDISTYS Jäsenvaltiot määrittivät ja vahvistivat oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa huhtikuussa 2016 viisi tärkeintä painopistealaa, jotka olivat olennaisia viraston saamiseksi nopeasti toimintavalmiiksi: 1. pakollisen resurssien yhdistämisen käynnistäminen viraston nopean toiminnan valmiuksien parantamiseksi; 2. ennakoivien haavoittuvuusarviointien suorittaminen yhteisen metodologian pohjalta; 3. palauttamistoimiin kohdennetun tuen tehostaminen; 4

4. valitusmekanismin perustaminen ja 5. paremman operatiivisen yhteistyön valmisteleminen ensisijaisten kolmansien maiden kanssa laatimalla asemaa koskeva mallisopimus, joka koskee viraston operatiivisia toimia kolmansissa maissa. 3.1. Euroopan raja- ja merivartioviraston nopean toiminnan valmiuksien lujittaminen, muun muassa pakollinen resurssien yhdistäminen Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen tärkeimpiin saavutuksiin EU:n nopean reagoinnin mahdollistamisen alalla kuuluu se, että asetuksessa lujitetaan huomattavasti viraston nopean toiminnan valmiuksia suorittaa nopeita rajainterventioita7 jo meneillään olevien yhteisten operaatioiden ohella. Tätä varten luotiin pakollinen henkilö- ja teknisten resurssien yhdistäminen ja muodostettiin kaksi nopean toiminnan reserviä: Nopean toiminnan reservin on tarkoitus olla 1 500 rajavartijan ja muun asiaankuuluvan henkilöstön muodostama pysyvä joukko, joka on asetettu viraston välittömään käyttöön, jotta se voi toteuttaa nopeita rajainterventioita. Reserviin kuuluvia rajavartijoita lähetetään kustakin jäsenvaltiosta viiden työpäivän kuluessa siitä, kun pääjohtaja ja vastaanottava jäsenvaltio ovat sopineet toimintasuunnitelmasta. Reservi on organisoitu 14 erilaisen henkilöstöprofiilin ympärille. Siihen olisi kuuluttava muun muassa 467 rajavalvojaa, 458 rekisteröinnin ja sormien skannauksen asiantuntijaa, 97 korkean tason asiakirjaasiantuntijaa ja 137 kansalaisuuden selvittämisen asiantuntijaa. Nopean toiminnan kalustoreservi koostuu määritetystä kalustosta, joka lähetetään 10 työpäivän kuluessa siitä, kun pääjohtaja ja vastaanottava jäsenvaltio ovat sopineet toimintasuunnitelmasta. Sillä katetaan nopean rajaintervention alkuvaiheen tarpeet. Molemmat nopean toiminnan reservit ovat olleet perustettuina 7. joulukuuta 2016 alkaen, kuten eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevassa asetuksessa edellytetään. Nopean toiminnan reservin osalta jäsenvaltiot ovat vahvistaneet yli 1 500 rajavartijan ja muun virkamiehen käytettävissä olon, mutta nopean toiminnan kalustoreservissä on vielä huomattavaa vajausta useimpien käytettävissä oleviksi pyydettyjen kalustotyyppien osalta. Erityisesti merivartioaluksia ja helikoptereita on käytettävissä vähemmän kuin hallintoneuvosto on päättänyt (hallintoneuvosto on viraston strategisista päätöksistä vastaava elin, jossa jokainen jäsenvaltio on edustettuna komission rinnalla). Vaikka osa tarpeista on mahdollista kattaa viraston omilla voimavaroilla, jäsenvaltioiden on sitouduttava pikaisesti täyttämään vajaus ja huolehdittava kaikentyyppisen kaluston edellytetystä saatavuudesta. Seuraavat vaiheet: Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava pikaisesti täyttämään helmikuun loppuun mennessä nopean toiminnan kalustoreservissä oleva vajaus, jotta varmistetaan sen täysi kapasiteetti koko vuoden ajaksi. 7 Toisin kuin vuositasolla etukäteen suunniteltavat yhteiset operaatiot, nopeiden rajainterventioiden mekanismi on suunniteltu reagoimaan ulkorajoilla ilmeneviin odottamattomiin haasteisiin. Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen 20 artiklan 5 kohdan mukaan viraston pääjohtajan olisi päätettävä tällaisia haasteita kohdanneen jäsenvaltion pyynnön jälkeen kahden työpäivän kuluessa nopean rajaintervention käynnistämistä. Kolmen työpäivän kuluessa tällaisesta päätöksestä hänen olisi sovittava vastaanottavan jäsenvaltion kanssa toimintasuunnitelmasta resurssien lähettämistä varten. Jotta tällaisten nopeiden rajainterventioiden toteuttamisen alkuvaiheen rahoitustarpeet voidaan kattaa, Euroopan raja- ja merivartioviraston on lisäksi tehtävä toimintatalousarviossaan vuosittain 4 prosentin rahoitusvaraus. 5

3.2. Ennakoivien haavoittuvuusarviointien suorittaminen yhteisen metodologian pohjalta Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevassa asetuksessa virastolle luodaan uusi tehokas mekanismi jäsenvaltioiden valmiuksissa olevien haavoittuvuuksien arvioimiseksi. Se täydentää Schengenin arviointimekanismia Schengen-alueen toiminnan ennalta ehkäisevän laadunvalvonnan lujittamiseksi. Haavoittuvuusarvioinneilla mahdollistetaan se, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat paremmin valmistautuneita kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ulkorajoilla. Vuosittaisen arviointiprosessin avulla varmistetaan erityisesti kollektiivinen valmius reagoida muuttoliikekriisiin, kun siinä kartoitetaan ja korjataan etukäteen jäsenvaltioiden heikkoja kohtia niiden kaluston, henkilöstön, tietotekniikkajärjestelmien, valmiussuunnitelmien laadinnan ja rajaturvallisuuden ylläpitämistä varten tarvittavan infrastruktuurin suhteen ja myös niiden valmiuksia käsitellä mahdollista suurten ihmismäärien saapumista alueelleen, jotta havaitut puutteet eivät vaikuttaisi Schengen-alueen toimintaan. Vuoden 2016 lopussa hyväksytyssä yhteisessä haavoittuvuusarviointien metodologiassa luodaan yksi ainoa yleinen arviointiprosessi. Perusarviointien avulla virasto arvioi vuosittain kaikkien jäsenvaltioiden kykyä selviytyä senhetkisistä haasteista ulkorajoilla tarkastelemalla olemassa olevaa kapasiteettia (kalusto, infrastruktuuri, henkilöstö, järjestelmät, valmiussuunnittelu) yhdessä asiaan liittyviin uhkatekijöiden kanssa suhteessa tiettyihin objektiivisiin kriteereihin. Perusarviointien pohjalta virasto toteuttaa lisäksi vuosittain simulaatioharjoituksia, joilla arvioidaan metodologian mukaisesti valittujen jäsenvaltioiden valmiuksia vastata tuleviin haasteisiin. Virasto perustaa myös kehittymässä olevia uhkia koskevan mekanismin, joka mahdollistaa ulkorajoilla vallitsevan tilanteen jatkuvan seurannan ja jonka perusteella voidaan käynnistää erityinen haavoittuvuusarviointi. Tarvittaessa viraston suorittamat arvioinnit johtavat siihen, että viraston toimitusjohtaja antaa asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen 13 artiklassa määritellyn menettelyn mukaisesti suosituksen tarvittavista toimenpiteistä, jotka jäsenvaltion olisi toteutettava havaittujen haavoittuvuuksien poistamiseksi määräaikaan mennessä. Hallintoneuvosto hyväksyi vuodeksi 2017 laaditun suunnitelman 23. ja 24. marraskuuta 2016 pidetyssä kokouksessaan. Vaikka virastolla on haastava työ tietojen keräämisessä ja analysoinnissa mahdollisten haavoittuvuuksien kartoittamiseksi, on tärkeää, että arviointimenettelyn toteuttamisessa vuonna 2017 pidetään yllä korkeaa tavoitetasoa sovitun yhteisen metodologian mukaisesti. Viraston on tarkoitus suorittaa ajankohtaisia haasteita koskevia perusarviointeja ja tarvittaessa myös simulaatioharjoituksia, joissa arvioidaan kaikkien asiaan liittyvien jäsenvaltioiden valmiuksia vastata tuleviin haasteisiin. Jäsenvaltioiden täysimääräinen sitoutuminen ja osallistuminen on elintärkeää erityisesti tietojen keräämisen osalta. Viraston tukemiseksi tämän tärkeän tehtävän toteuttamisessa ja sujuvan tiedonvaihdon ja yhteistyön varmistamiseksi jäsenvaltioiden kanssa on perustettu haavoittuvuusarviointiverkosto. Se koostuu jäsenvaltioiden, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja komission asiantuntijoista. Verkoston ensimmäinen kokous järjestettiin Varsovassa 12. 13. joulukuuta 2016. Perusarviontien käynnistämiseksi virasto aloitti 18. tammikuuta 2017 tietojen keräämisen jäsenvaltioiden kaikista tämänhetkisistä valmiuksista, jotka ovat välttämättömiä 6

rajaturvallisuuden ylläpitämisen kannalta. Jäsenvaltioiden on toimitettava noin 90 000 yksittäistä tietoa, jotka viraston on analysoitava. Nämä tiedot muodostavat perustan ja keskeisen vertailukohdan haavoittuvuusarviointien toteuttamiselle vuonna 2017 ja siitä eteenpäin. Virasto tukee jäsenvaltioita tietojen keräämisessä ja ajallaan toimittamisessa lähettämällä väliaikaisesti useita henkilöstön jäseniä valittuihin jäsenvaltioihin avustamaan tässä haastavassa tehtävässä. Haavoittuvuusarviointiprosessin varhaisessa vaiheessa saatuja tuloksia on hyödynnettävä ensi tilassa sellaisten haavoittuvuuksien korjaamiseen, joiden on havaittu edellyttävän kiireellisimpiä toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevina kuukausina on voitava ryhtyä toimiin niiden haavoittuvuuksien suhteen, jotka liittyvät tällä hetkellä keskeisimpiin muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin. Seuraavat vaiheet: Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi huolehdittava siitä, että prioriteettina on kartoittaa haavoittuvuusarviointiprosessin ensimmäisten tulosten ja muiden tietojen perusteella kaikkein kiireellisimpiä toimia edellyttävät haavoittuvuudet; suoritettava tämänhetkisiä haasteita koskevat perusarvioinnit kaikkien jäsenvaltioiden osalta huhtikuuhun 2017 mennessä; toteutettava huhti lokakuussa 2017 tulevia haasteita koskevia simulaatioharjoituksia kaikkien sellaisten jäsenvaltioiden osalta, joiden kohdalla metodologia tätä edellyttää; perustettava kehittymässä olevien uhkien arviointia koskeva mekanismi ja käynnistettävä sen soveltaminen huhtikuusta 2017 lähtien. Jäsenvaltioiden olisi luotava kansalliselle tasolle haavoittuvuusarvioinnin valmiudet ja perustettava järjestelmä tietojen keräämiseksi kaikilta asiaan liittyviltä viranomaisilta tammikuun 2017 loppuun mennessä; toimitettava virastolle kaikki tarvittavat olemassa olevia valmiuksia koskevat tiedot viraston pyynnön mukaisesti 17. helmikuuta 2017 mennessä; tarvittaessa edistettävä aktiivisesti kaikissa jäsenvaltioissa huhti lokakuussa 2017 toteutettavia simulaatioharjoituksia ja tehtävä niiden suorittamisessa tiivistä yhteistyötä viraston kanssa, jotta voidaan arvioida jäsenvaltioiden valmiuksia vastata tuleviin haasteisiin. 3.3. Palauttamiseen kohdennettava tuki Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetussa asetuksessa määritettiin yhdeksi viraston ensisijaiseksi toiminta-alaksi laittomien muuttajien palauttaminen, minkä ansiosta virasto pystyy lisäämään huomattavasti jäsenvaltioille kohdentamaansa tukea. Jäsenvaltiothan ovat ensisijaisessa vastuussa laittomien muuttajien palauttamisesta. Tämä on osa komission tavoitteellisia toimia sellaisen lainsäädäntö- ja toimintakehyksen luomiseksi, jonka avulla voidaan tehostaa EU:n palautusjärjestelmää ja parantaa takaisinottoon liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Asetuksella viraston toimeksiantoa laajennetaan huomattavasti, niin että se voi tarjota apua kaikilla palauttamiseen liittyvillä osa-alueilla, jotka kattavat sekä vapaaehtoisen paluun että pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen. Apua annetaan järjestämällä palautusoperaatioita ja tarjoamalla tukea konsuliyhteistyöhön kolmansien maiden kanssa laittomien muuttajien 7

henkilöllisyyden selvittämiseksi. Kolme uutta reserviä, pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojien, pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien ja palautusasiantuntijoiden reservi, on ollut käytettävissä operaatioita varten 7. tammikuuta 2017 alkaen. Niitä voidaan nyt käyttää muodostettaessa eurooppalaisia palautusinterventioryhmiä. Nämä ryhmät voivat antaa jäsenvaltioiden pyynnöstä operatiivista tukea jäsenvaltioiden palautusvalmiuksien lisäämiseen. Näihin reserveihin on antanut panoksensa 22 jäsenvaltiota 8, joista on annettu käyttöön 395 asiantuntijaa 690 tarvittavasta asiantuntijasta. Jäsenvaltioiden on täytettävä tämä vajaus ja varmistettava, että kaikki henkilöstöprofiilit ovat reserveissä asianmukaisesti edustettuina. Virasto on lisännyt palauttamiseen liittyviä toimiaan nopeasti vuonna 2016 se järjesti ennätykselliset 232 operaatiota, joissa palautettiin 10 700 laitonta muuttajaa. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin vuona 2015, jolloin palautettiin 3 565 muuttajaa 66 operaatiossa. Asetuksen voimaantulon ja 12. päivän tammikuuta välisenä aikana virasto järjesti 78 palautusoperaatiota (enemmän kuin koko vuonna 2015), ja niissä palautettiin yhteensä 3 421 laitonta muuttajaa. Viraston olisi laajennettava apuaan edelleen antamalla tukea kaupallisilla lennoilla toteutettaviin palautuksiin ja kehittämällä palautusoperaatioita varten tarkoitettuja EU:n sisäisiä solmukohtia. Tämän lisäksi virasto on lisännyt jäsenvaltioille niin kutsuttuihin palauttamista valmisteleviin toimintoihin kohdentamaansa apua. Tässä yhteydessä se järjesti Malista, Gambiasta ja Nigeriasta useisiin jäsenvaltioihin suuntautuneita tunnistamiskäyntejä, joiden tarkoituksena oli laittomien muuttajien henkilöllisyyden vahvistaminen. Virasto myös avustaa Kreikkaa edistämällä konsuliyhteistyötä palauttamisen varmistamiseksi ja tekee riskianalyysejä ennen palautusoperaatioita. Viraston käyttöön osoitettujen resurssien huomattava lisääminen on mahdollistanut sen palauttamista koskevan toiminnan laajentamisen. Sen palautustoimiin osoitettiin 66,5 miljoonaa euroa sekä vuonna 2016 että vuonna 2017, kun vuonna 2015 määrä oli vielä 9,5 miljoonaa euroa. Palauttamiseen liittyvien toimintojen parissa työskentelee vuonna 2017 yhteensä 52 henkilöä, mutta määrän odotetaan vuoteen 2020 mennessä nousevan 117:ään. Yksi keskeisistä komission ilmoittamista toimenpiteistä oli yhdennetyn palauttamisen hallintajärjestelmän perustaminen. Sen tarkoituksena on auttaa operatiivisten synergioiden luomisessa palauttamista ja takaisinottoa koskevaan toimintaan jäsenvaltioiden, eurooppalaisen raja- ja merivartioston, komission ja EU:n varoista rahoitettujen ohjelmien ERIN (eurooppalaisten uudelleenkotouttamisvälineiden verkosto), EURINT (kolmansiin maihin palauttamista koskeva Euroopan yhdennetty lähestymistapa) ja EURLO (Euroopan palauttamisasioiden yhteyshenkilöiden verkosto) välille. Yhdennetyn palauttamisen hallintajärjestelmän tavoitteena on helpottaa operatiivisen tuen antamista jäsenvaltioille (esimerkiksi tunnistamiskäyntien järjestämiseen) ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Ensimmäisenä vaiheena komissio on kehittänyt suojatun alustan, yhdennetyn palauttamisen hallintasovelluksen (Integrated Return Management Application, IRMA), jolla pyritään helpottamaan palautusoperaatioiden suunnittelua ja auttamaan jäsenvaltioita ja virastoa operatiivisen tiedon keruussa ja jakamisessa. Euroopan palauttamisasioiden yhteyshenkilöiden verkoston kautta puolestaan yhdeksän Euroopan palauttamisasioiden yhteyshenkilöä on ollut lähetettynä takaisinoton kannalta merkityksellisiin maihin, kuten Afganistaniin ja Etiopiaan. He ovat antaneet siellä kaikille jäsenvaltioille takaisinottokysymyksiä koskevaa tukea, ja yhteyshenkilöiden uutta lähettämistä suunnitellaan 8 Tilanne 12. tammikuuta 2017. 8

parhaillaan. Tämän lisäksi virasto on yhteisymmärryksessä EU:n ohjelmien ja komission kanssa aloittanut tällä hetkellä ohjelmien kautta hoidettavien operatiivisten tukitoimintojen vähittäisen siirtämisen virastolle. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi jäsenvaltioiden tukeminen tunnistamiskäyntien järjestämisessä tai parhaiden käytäntöjen vaihto tähän tarkoitettujen kolmansia maita koskevien työryhmien yhteydessä. Viraston pyrkimykset lisätä tukeaan palautusoperaatioihin edistävät laajempaa keskustelua ja työtä palauttamisen ja takaisinoton kehittämiseksi Euroopan unionissa, ja tällainen keskustelu ja työ puolestaan lujittaa näitä pyrkimyksiä. Komissio aikoo lähiviikkoina saattaa palauttamista koskevan EU:n toimintaohjelman ajan tasalle uusien tarpeiden pohjalta, jotta varmistetaan tehokas ja nopea reagointi. Komissio aikoo erityisesti kartoittaa voimassa olevien EU:n sääntöjen pohjalta sitä, kuinka palauttamispäätösten täytäntöönpanoa voidaan parantaa hyödyntämällä sääntöihin sisältyvää joustoa, ja antaa asiaa koskevaa selkeää ohjeistusta. Seuraavat vaiheet: Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi varmistettava, että palauttamiseen liittyvät reservit ovat täysin varustettuja ja toimintavalmiita; hyödynnettävä uutta toimeksiantoaan täysimääräisesti kehittämällä uusia tapoja tukea palauttamista, erityisesti kaupallisten lentojen avulla. Jäsenvaltioiden olisi täytettävä pikaisesti palauttamiseen osallistuvissa reserveissä oleva vajaus; kerättävä tarkkoja reaaliaikaisia tietoja palauttamisista; toimitettava virastolle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen toimeksiannon toteuttamiseksi. Komissio aikoo esittää lähiviikkoina palauttamista koskevan tarkistetun toimintaohjelman. 3.4. Euroopan raja- ja merivartioviraston valitusmekanismin perustaminen Viraston pääjohtaja perusti 6. lokakuuta 2016 perusoikeusvaltuutettua kuultuaan valitusmekanismin, jolla seurataan ja varmistetaan, että Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamien toimien yhteydessä noudatetaan perusoikeuksia. Viraston verkkosivuille on asetettu saataville valituslomake kuudella kielellä (englanti, ranska, arabia, paštu, urdu, tigrinja), mutta valitus voidaan tehdä millä tahansa EU:n virallisella kielellä. Tammikuun 2017 puoliväliin mennessä virastolle oli tehty vasta yksi valitus. Lisäksi virasto aikoo perustaa jäsenvaltioihin niiden viranomaisten muodostaman verkoston, joilla on valtuudet käsitellä viraston perusoikeusvaltuutetun välittämiä, jäsenvaltioiden henkilöstöä koskevia valituksia. Tähän verkostoon kuuluvat myös perusoikeuksien alalla toimivaltaiset kansalliset elimet. Perusoikeusvaltuutetun ja näiden yhteyspisteiden välinen ensimmäinen kokous järjestettiin Brysselissä joulukuussa 2016. Valitusmekanismin täytäntöönpanon tukemiseksi ja perusoikeuksien sisällyttämiseksi yleisesti viraston kaikkeen toimintaan EU:n rahoitusta virastolle korotettiin 500 000 eurolla vuodessa. Lisäksi perusoikeusvaltuutettu saa vuonna 2017 lisää henkilöstöä tukemaan tehtäviensä hoitamista. 9

Seuraavat vaiheet: Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi asetettava etusijalle perusoikeusvaltuutetun toiminnan tukemiseksi tarvittavan henkilöstön palvelukseenottomenettely ja käynnistettävä se maaliskuun 2017 loppuun mennessä. 3.5. Paremman operatiivisen yhteistyön valmisteleminen ensisijaisten kolmansien maiden kanssa laatimalla asemaa koskeva mallisopimus Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevassa asetuksessa vahvistettiin viraston roolia myös kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Virasto on jo aiemmin luonut rajaturvallisuutta ja palauttamista koskevia kahdenvälisiä työjärjestelyjä 18 ensisijaisen kolmannen maan kanssa. Näihin kuuluvat kaikki Länsi-Balkanin maat ja Turkki. Virastolla on myös huhtikuusta 2016 lähtien ollut yhteyshenkilö lähetettynä Turkkiin. Virasto tarkistaa parhaillaan kaikkia voimassa olevia työjärjestelyjä suhteessa uuteen toimeksiantoon. Sille on myönnetty lisämäärärahoja ja uusia toimia, jotta se pystyy lähivuosina lähettämään jopa 10 uutta yhteyshenkilöä ensisijaisiin maihin, aluksi Nigeriin ja Serbiaan (viimeksi mainitun on tarkoitus kattaa koko Länsi-Balkanin alue). Aiemmin virastolla ei ollut oikeutta lähettää ryhmiään kolmansien maiden alueelle. Tämä rajoitus osoittautui erityisen ongelmalliseksi vuoden 2015 aikana, kun oli reagoitava Länsi- Balkanin reitin muuttovirtoihin. Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevassa asetuksessa säädetään nyt ensi kertaa, että virasto voi toteuttaa toimia ja sillä on täytäntöönpanovaltaa naapureina olevien kolmansien maiden alueella edellyttäen, että asiasta on tehty ennakolta sopimus Euroopan unionin ja asianomaisen kolmannen maan välillä. Komissio hyväksyi 22. marraskuuta 2016 asemaa koskevan mallisopimuksen, joka toimii tällaisten sopimusten mallina. Komissio on valinnut aluksi kaksi ensisijaista kolmatta maata, Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, ja käy parhaillaan alustavia keskusteluja tällaisten sopimusten aikaansaamiseksi. Komissio antoi 25. tammikuuta 2017 neuvostolle suositukset, jotta tämä antaisi luvan neuvottelujen aloittamiseen Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Seuraavat vaiheet: Neuvoston olisi annettava pikaisesti lupa aloittaa neuvottelut Serbian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa asemaa koskevista sopimuksista. Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi saatettava päätökseen Nigeriin ja Serbiaan lähetettävien yhteyshenkilöiden palvelukseenotto ja lähettäminen, Nigerin osalta huhtikuuhun 2017 ja Serbian osalta kesäkuuhun 2017 mennessä. 3.6. Toimipaikkaa koskeva sopimus Virasto on toiminut yli yhdentoista vuoden ajan ilman vastaanottavan jäsenvaltion kanssa tehtyä toimipaikkaa koskevaa sopimusta. Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen 57 artiklan mukaan tällainen sopimus olisi tehtävä viimeistään 7. huhtikuuta 2017. 10

Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen voimaantulon jälkeen virasto ja Puola ovat aloittaneet uudelleen keskustelut tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tekniset neuvottelut saatiin päätökseen 23. tammikuuta 2017. Seuraava vaihe: Puolan ja Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi tehtävä toimipaikkaa koskeva sopimus asianomaisten menettelyjen mukaisesti 7. huhtikuuta 2017 mennessä. 3.7. Määrärahojen ja henkilöstön lisääminen EU:n rahoitus virastolle kasvaa vähitellen 250 miljoonasta eurosta vuonna 2016 aina 320 miljoonaan euroon vuonna 2020, ja henkilöstön määrä kasvaa 400 henkilöstä vuonna 2016 aina 1 000 henkilöön vuonna 2020. Alun perin vuodeksi 2017 oli kaavailtu lähes 240:tä erityyppistä uutta lisätoimea (väliaikaiset toimihenkilöt, sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat) ensimmäisenä vaiheena kohti viraston lopullista 1 000 työntekijän henkilöstöä vuoteen 2020 mennessä. Jotta kuitenkin virastoon saataisiin tarvittava henkilöstö mahdollisimman pikaisesti, budjettivallan käyttäjä sopi 1. joulukuuta 2016 viraston vuoden 2016 henkilöstötaulukon muuttamisesta siten, että virasto voi palkata vuodeksi 2017 suunnitelluista 130 väliaikaisesta toimihenkilöstä 50 toimihenkilöä jo vuonna 2016. Sittemmin virasto on käynnistänyt ennakoivasti näihin 50:een etupainotteisesti täytettävään toimeen liittyvät rekrytointimenettelyt. Jotta virastolle osoitetut resurssit pystyttäisiin hyödyntämään pikaisesti, tarvitaan kuitenkin lisää toimenpiteitä. Seuraavat vaiheet: Euroopan raja- ja merivartioviraston olisi käynnistettävä kaikkien vuodeksi 2017 sovittuun henkilöstötaulukkoon otettujen toimien palvelukseenottomenettelyt maaliskuun 2017 loppuun mennessä, erityisesti ensisijaisten alojen henkilöstötarpeisiin vastaamiseksi; huolehdittava lisävarojen tehokkaasta käytöstä budjettivallan käyttäjän hyväksymien painopisteiden mukaisesti. 4. PÄÄTELMÄT Eurooppalaista raja- ja merivartiostoa koskevan asetuksen mukaisten toimien ja välineiden käynnistämisvaiheen kolme ensimmäistä kuukautta ovat osoittaneet, että kaikki sidosryhmät pyrkivät ulkorajojen turvaamisen valmiuksien vahvistamiseen. Ensimmäinen edistysaskel on ollut erityisesti uusien pakollisten reservien perustaminen. Lisäksi käyntiin on nyt saatu jäsenvaltioiden haavoittuvuuksien havaitsemiseen ja korjaamiseen tähtäävää ennalta ehkäisevää mekanismia koskeva prosessi. Se on olennainen osa tätä uutta lähestymistapaa, jolla pyritään parantamaan rajojen turvaamista huomattavasti. Tämän toiminnan varhaisessa vaiheessa saatuja tuloksia on hyödynnettävä ensi tilassa sellaisten haavoittuvuuksien korjaamiseen, joiden on havaittu edellyttävän kiireellisimpiä toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa sitä, että lähikuukausina on voitava ryhtyä toimiin niiden haavoittuvuuksien suhteen, jotka liittyvät tällä hetkellä keskeisimpiin muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin. 11

Laittomien muuttajien tuloksellinen palauttaminen myös keinona ehkäistä ja vähentää laittoman muuttoliikkeen jatkumista on toinen painopistealue, jolla viraston on lisättävä tukeaan huomattavasti samalla kun jäsenvaltiot tehostavat omia toimiaan. Sen olisi kehitettävä tähän mennessä saatujen hyvien tulosten pohjalta uusia välineitä, joilla voidaan lisätä palauttamiseen suunnattavaa tukea. Komissio puolestaan aikoo lähiviikkojen aikana esittää palauttamista koskevan tarkistetun toimintaohjelman. Komissio antaa seuraavan kertomuksen ulkorajojen vahvistamisessa saavutetusta edistyksestä 1. maaliskuuta 2017. 12