Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori
Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen kysymys (STM, THL, hallituksen syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma) Teoreettinen perusta jäsentymätön, usein pelkkä residuaali Bruntlandin raportista (1987) Stiglitzin komissioon (2009): Taloudellinen kestävyys Ympäristön kestävyys Sosiaalinen kestävyys 2
Tutkijanäkökulma : Mitä on sosiaalinen kestävyys? Huonosti ymmärretty: useita likeisiä käsitteitä Elämänlaatu, (koettu) hyvinvointi, sosiaalinen pääoma, sosiaalinen laatu, eheys Sosiaalisen kestävyyden näkökulmaan liittyy: Varantojen ylläpito ja turvaaminen, arvopohja Prosessinäkökulma Fokus yhteisötasolla 3
Kestävyyden osa-alueet Yhteiskuntapoliittinen näkökulma Sosiaalinen kestävyys perustuu Riittävään sosiaaliseen turvaan (aineellinen perusta) Valtaistamisen edistämiseen yhteisöissä (kyvyt ja mahdollisuudet) Osallisuutta rakentaviin ratkaisuihin (arvot ja normit) Yhteisyyttä luoviin toimiin (luottamus ja identiteetti) Ja niiden siirtämiseen sukupolvelta toiselle 4
Kestävyyden lakmustestinä kriittiset ilmiöt 5
Taustalla sosiaalisen kestävyyden malli: kyse on tasapainosta arvoperusta tasa-arvo vapaus sos. oikeudenmuk. solidarisuus yhtk. varannot tai pääomat sos. laadun prosessit yksilöllinen elämänlaatu talous sos.ekon.turva sos./fyysinen ympäristö hallintojärjestelmä valtaistaminen kyvykkyydet ja terveys kulttuuri inkluusio elämänarvot/ tyytyväisyys yhteisyys /koheesio koettu hyvinvointi kansalaisyhteiskunta elämänlaatu ympär. resurssit väestö teknologia aika/tilajärjestykset Ihmisen ekologia sos. pääoma sos. laatu 6
Sosiaalisen kestävyyden haasteita 7
Sosiaalisen kestävyyden haasteet periytyvät jo 90-luvun laman ajalta Suuret terveys- ja kuolleisuuserot, yhä kasvussa Pitkäaikainen työttömyys pysynyt korkeana koko 2000-luvun Perusturvan taso jäänyt 30-40 % jälkeen keskimääräisestä tulokehityksestä kahden viime vuosikymmenen aikana. Toimeentulotuki monilla pitkäaikainen tukimuoto. Suhteellinen (lapsi)köyhyys ja tuloerot kasvaneet Alkoholiehtoinen kuolleisuus kaksinkertaistunut sitten v.1997 Mielenterveyspalvelujen käyttö nelinkertaistunut sitten v.1997 Huostaanotettujen lasten määrä lähes kaksinkertaistunut v:sta 1991 Joka kymmenes nuori määrittyy koulupudokkaaksi Heikoimmaksi elämänlaatunsa kokevat 18-24-v vähän koulutetut ja työttömät nuoret, työkyvyttömyyseläkeläiset ja hauraat vanhukset (80+) 30.8.2012 Sosiaalisesti kestävä kehitys /Sakari Karvonen 8
Hyvinvointivaltio sittenkin menestystarina? Kv.vertaillen kyllä (esim. Wilkinson & Pickett 2009): (Materiaalinen) hyvinvointi korkea, sosiaalisesti laadukas yhteiskunta Köyhyys ja aineellinen deprivaatio vähäistä. Pienten tuloerojen maa OECD-vertailussa Korkea mahdollisuuksien tasa-arvo: ylisukupolvinen sosiaalinen ja tuloliikkuvuus korkeat Hyvä sukupuolten tasa-arvo: yksinasuvien ja perheellisten naisten työllisyys samalla tasolla, palkkaerot 15-20% Imeväiskuolleisuus ja teiniraskaudet maailman pienimmät. Suhteellisen korkea hedelmällisyys (1,84) Yksi maailman vähiten korruptoituneista maista Julkiset palvelut tuottavat huipputuloksia keskikuluin Huippusija YK:n koulutusindeksissä sekä oppimistuloksissa (PISA) Talous kilpailu- ja sopeutumiskykyinen, työvoima ammattitaitoista 30.8.2012 Sosiaalisesti kestävä kehitys /Sakari Karvonen 9
Yhteenveto Sosiaalinen ei ole jäännösluokka...vaan tasapainotila Investointi sosiaaliseen tukee myös taloudellista ja ekologista kestävyyttä Keskeiset kumppanuudet tähtäävät: Alueellisen erilaistumisen hallinta (koulujen eriytyminen, asuntopolitiikka) Nuoret kiinni yhteiskuntaan Sukupolvien yli kantavat ratkaisut: yhteisasuminen, yhteyttä ruokkivat tilalliset ratkaisut Ehkäisy ennalta: etsivä työ, työpajat, välityömarkkinat 10
Kiitos mielenkiinnosta! 11