Itä-Suomen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma

Itä-Suomen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma 2010 2014 1

Esipuhe Esipuhe Tämän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman perustavoitteena on entistä tasa-arvoisemman yhteiskunnan edistäminen yliopiston rakenteissa. Konkreettisena tavoitteena on Itä-Suomen yliopiston kolmen kampuksen opiskelijoiden ja henkilöstön tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työskentelyn ja toimintaedellytysten vahvistaminen. Suunnitelma kattaa sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät että yhdenvertaisuuslain edellyttämät toimenpiteet. Sukupuolten välinen tasa-arvo on tärkeä osa arvokokonaisuutta, johon kuuluvat myös ikää, yksilöllistä ajattelutapaa, kansallista, etnistä tai muuta alueellis-sosiaalista tasa-arvoisuutta koskevat kysymykset. Itä-Suomen yliopiston erityisenä haasteena on kahden yliopiston yhdistyminen ja sitä seuraavan kolmella eri kampuksella sijaitsevan henkilöstön ja opiskelijoiden työskentelyn ja toimintaedellytysten yhdenvertaisuuden varmistaminen. Itä-Suomen yliopiston tasa-arvotoimikunta tulee seuraamaan yhdistymisen vaikutuksia ja sen mukanaan tuomia haasteita tasa-arvoisuuden näkökulmasta. Tässä suunnitelmassa esitetään tasaarvotyön kohteena olevien toimintojen tilannekuvaus ja nostetaan esille keskeisiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisen ja turvaamisen kohdealueita ja ilmiöitä. Myöhemmässä vaiheessa tasa-arvotoimikunta tulee kirjaamaan konkreettisia toimintasuosituksia yliopiston tasa-arvotyön edistämiseksi esille nostetuissa asiakohdissa. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelman tilastotiedot on saatu pääosin Joensuun ja Kuopion yliopistojen virallisista vuosittaisista tilastoista sekä henkilöstöä koskevat tiedot henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä (Prima ja Personec). Ohjelmassa esitetään mahdollisuuksien mukaan Itä-Suomen yliopiston tulevan tiedekuntajaon mukaiset tilastotiedot, jotka on saatu Kuopion ja Joensuun yliopistojen vuosien 2007 ja 2008 avainluvuista uuden rakenteen mukaan tarkasteltuna. Henkilöstön osalta tarkastelu tehdään kuitenkin Joensuun ja Kuopion yliopistojen tiedoista, sillä yhteisiä Itä-Suomen yliopistoja koskevia tietoja ei vielä ole saatavana. Itä-Suomen yliopiston tasa- ja arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaa on valmistellut työryhmä, johon ovat kuuluneet (varajäsen suluissa) Pirkkoliisa Ahponen (Pertti Pasanen) JUKO ry., Marja-Leena Pursiainen (Lea Kervinen) YHL ry., Erkki Matikainen (Lea Sopanen) JHL ry., Heljä Koistinen (Jani- Matti Tirkkonen) opiskelijat, Jouni Kekäle ja Marketta Rantama (työnantajan edustajat). Työryhmän sihteereinä ovat toimineet Anna Olkkonen ja Ulla Hurskainen. 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma 1.1 TAVOIT TEET Itä-Suomen yliopiston arvoja ovat tieteen vapaus, eettisyys ja oikeudenmukaisuus. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma tukee kaikessa yliopiston strategian toteuttamisessa henkilöstön ja opiskelijoiden oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun toteuttamista. Keskeisenä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman tavoitteena on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista tiedottaminen Itä-Suomen yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemojen esillä pitäminen ja puheeksi ottaminen mahdollisimman laajasti, sekä tasa-arvomyönteisen ilmapiirin vahvistaminen ovat erittäin tärkeitä tavoitteita. Ohjelman avulla myös seurataan tasa-arvon toteutumista. Itä-Suomen yliopiston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma koskee tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä yliopiston piirissä. Se koskee yhtäältä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa tasa-arvolain mukaisesti (ks. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 609/1986). Se käsittelee myös yhdenvertaisuuslain sisältämiä yhdenvertaisuuskysymyksiä ja niitä edistäviä toimenpiteitä (ks. Yhdenvertaisuuslaki 21/2004). Ohjelma kohdistuu opiskeluun, opetukseen ja tutkimukseen sekä näiden perustehtävien tukipalveluihin. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suunnitelmallisen ja määrätietoisen edistämisen tavoitteena on taata yliopistoyhteisön jäsenille syrjimättömät toimintamahdollisuudet yliopiston linjausten puitteissa sekä oikeudenmukaiset mahdollisuudet päästä opiskelijoiksi ja yliopiston tehtäviin. Ohjelma nojautuu lainsäädäntöön. Tasaarvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Naisten aseman parantaminen työelämässä on laissa määritelty erityisvelvoite (1 ). Viranomaisten tulee edistää naisten ja miesten välistä tasaarvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista (4 ). Tasa-arvoiseen toimintaan velvoittavat myös Euroopan unionin tasa-arvo-direktiivit, jotka sitovat Suomea EU:n jäsenenä. Suunnitelman eri osioissa viitataan relevantteihin lainkohtiin. Tasa-arvolaissa on kysymys sukupuolten välisestä tasa-arvosta työelämässä. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on puolestaan edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilan- 3

1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma teissa. Yhdenvertaisuuslaki sääntelee muuta kuin sukupuolen perustuvaa syrjintää. Yhdenvertaisuuslain mukaan yliopiston tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Yliopiston tulee erityisesti edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuuslaissa on syrjinnän kielto. Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä) 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä) 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä) 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. Syrjintä on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. Suomen yhdenvertaisuuslainsäädäntö on uudistumassa. Tavoitteena on uudistaa nykyistä yhdenvertaisuuslainsäädäntöä tavalla, joka täyttäisi nykyistä paremmin perustuslain 6 :n sisältämän yhdenmukaisen ja laaja-alaisen syrjintäkiellon asettamat vaatimukset. Hanketta valmistelee oikeusministeriön asettama yhdenvertaisuustyöryhmä. Tarkoitus on antaa hallituksen esitys asiasta vuoden 2010 valtiopäiville. Koska lainsäädännön uudistus on kesken, on tämä ohjelma kirjoitettu voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. 1. 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVOTOIMIKUNTA Itä-Suomen yliopistossa toimii tasaarvotoimikunta, jossa on henkilöstöjärjestöjen, ylioppilaskunnan ja työnantajan edustus. Yliopiston rehtori nimeää tasa-arvotoimikunnan jäsenet kuultuaan henkilöstöjärjestöjä ja ylioppilaskuntaa. Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on: - edistää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain tavoitteiden toteutumista sekä edistää yhdenvertaisuuslain edellyttämiä toimenpiteitä yliopistossa - huolehtia, että yliopistossa on jatkuvasti voimassa oleva ja tarkoituksenmukainen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma - seurata tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman toteutumista - edistää tasa-arvomyönteisen ja yhdenvertaisuuteen nähden avarakatseisen mielipideilmaston kehittymistä yliopistossa 4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelma - laatia selvityksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta Itä-Suomen yliopistossa - tiedottaa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuusasioista ja tukea henkilökunnan ja opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä kannanottoja - kehittää yhteistyötä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa muiden korkeakoulujen kanssa - ottaa kantaa havaitsemiinsa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmiin yliopistossa Tasa-arvotoimikunta pyrkii toiminnallaan auttamaan henkilökuntaa ja opiskelijoita tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa laatimalla selvityksiä, antamalla lausuntoja sekä tekemällä aloitteita. 5

2 Opiskelu ja opetus 2 Opiskelu ja opetus Tasa-arvolain mukaan yliopistojen sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet niin koulutukseen kuin ammatilliseen kehitykseenkin ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasaarvon toteutumista (5 ). Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa. Lisäksi on edistettävä toimenpiteitä, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. 2.1. OPISKELIJAVALINNAT Suomessa koulutus- ja ammattialat ovat voimakkaasti eriytyneet naisja miesaloihin. Opiskelijoiden sukupuolijakaumaan kytkeytyvät monet yhteiskunnalliset ja valintaprosessiin liittyvät tekijät. Merkittävänä tekijänä opiskelemaan hakeuduttaessa ovat käsitykset eri alojen sopivuudesta miehille ja naisille. Suomen yliopistojen opiskelijoista oli vuonna 2008 naisia 53 %. Tilanne ei ole muuttunut edellisistä vuosista. Itä-Suomen yliopiston nykyisen tiedekuntarakenteen mukaisesti tarkasteltuna vuoden 2008 kaikista opiskelijoista naisia on 62 %. Vuonna 2008 Itä-Suomen yliopistoon kirjoittautuneista uusista opiskelijoista naisia oli 63 % (taulukko 2). Yliopiston välittömät vaikutusmahdollisuudet opiskelijoiden valintaan kohdistuvat opiskelijavalinnan perusteisiin, valintakokeisiin ja opintojaksotarjontaan opiskelun aikana. Välillisesti yliopisto vaikuttaa valintainformaation kautta niihin mielikuviin, joiden perusteella päätös opiskelijaksi Itä- Suomen yliopistoon hakeutumisesta syntyy. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuutta koskeviin mielikuviin ja asenteisiin voidaan osaltaan vaikuttaa hakijoille suunnatulla suullisella ja kirjallisella tiedotuksella. 6 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

2 Opiskelu ja opetus Taulukko 1. Joensuun ja Kuopion yliopistoihin hakeneet opiskelijat vuonna 2007 ja 2008 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntajaon mukaisesti tarkasteluna 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Filosofinen tiedekunta 1588 2480 1959 2459 4068 (39 %) (61 %) (44 %) (56 %) 4418 Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk - - 2175 - - 2474 Terveystieteiden tiedekunta - - 1932 - - 1875 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk - - 2585 - - 2735 Yhteensä 6719 4041 7494 4008 10760 (62 %) (38 %) (65 %) (35 %) 11502 Tähänastiset tiedot hakeneista on saatu sukupuolen mukaan vain filosofisesta tiedekunnasta. Jatkossa tiedot tullaan kirjaamaan sukupuolittain kaikista tiedekunnista. Taulukko 2. Joensuun ja Kuopion yliopistoihin kirjoittautuneet opiskelijat vuonna 2007 ja 2008 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntajaon mukaisesti tarkasteltuna 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk Yhteensä 116 (19 %) 217 (47 &) 124 (26 %) 229 (38 %) 686 (32 %) 500 (81 %) 246 (53 %) 352 (74 %) 367 (62 %) 1465 (68 %) 616 161 (25 %) 463 333 (58 %) 476 120 (26 %) 596 244 (40 %) 2151 858 (37 %) 489 (75 %) 242 (42 %) 337 (74 %) 373 (60 %) 1441 (63 %) 650 575 457 617 2299 7

2 Opiskelu ja opetus Itä-Suomen yliopiston kolmeen tiedekuntaan on kirjoittautunut vuonna 2007 ja 2008 enemmistö naisopiskelijoita. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa naisenemmistö on vuodesta 2007 kääntynyt miesenemmistöksi vuonna 2008. Tasa-arvotoimikunta suosittaa, että tiedekunnat arvioivat valintakokeiden sukupuolivaikutuksia (SUVAUS). 2. 2. OPETUS, OPINTOJEN KULKU, OPPIMATERIA ALI JA ARVIOINTI Aikaisemmin opitun tiedon sekä aikaisempien taitojen hyväksilukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opiskelijoiden yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu eri koulutusaloilla ja tiedekunnissa on varmistettava. Opintoohjauksessa on pyrittävä opiskelijoiden tasa-arvoiseen kohteluun kaikissa ohjaustilanteissa. Tasa-arvolaki edellyttää, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että käytettävä oppiaineisto tukee lain yleisen tarkoituksen toteutumista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää muun muassa tasaarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen opetusta järjestettäessä esimerkiksi opetuksen fyysisessä ympäristössä ja aikataulutuksen järjestämisessä. Vastaavasti on noudatettava yhdenvertaisuuslain säännöksiä. Tästä seuraa, että opetussuunnitelmien, opetusmateriaalien sekä opetusjärjestelyjen sukupuolivaikutuksia tulee arvioida (SUVAUS). Kirjojen tekstit, tehtävät tai kuvitus eivät saa luoda tai ylläpitää ennakkoluuloja eivätkä kaavamaisia käsityksiä yhteiskunnan toiminnasta eikä työ- ja henkilökohtaisen elämän luonteesta ja tehtävien jaosta. Tältä osin tasa-arvon edistämisvelvoite koskee erityisesti tiedekuntia, jotka hyväksyvät opetussuunnitelmat ja -aineistot. Hyvien oppimateriaalien (kirjat, videot, tietokoneohjelmat, verkkopohjaiset materiaalit, luentomonisteet) valinta tutkintovaatimuksiin on yksi opiskelun lähtökohdista. Käytetyt opetusmateriaalit muodostavat myös yliopiston ulkoista kuvaa. Tasa-arvoperiaate, yhdenvertaisuus, monipuolisuus ja asianmukaisuus on otettava huomioon oppimateriaaleja valittaessa. Opetussuunnitelmiin ja tutkintovaatimuksiin tulee sisällyttää myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta kirjoitettuja teoksia, mikäli se on oppiaineen luonteen huomioon ottaen mahdollista. Tutkintovaatimuksia laadittaessa tulee pyrkiä valitsemaan tasapuolisesti opintoihin soveltuvia nais- ja miestutkijoiden teoksia. Korkeakoulupedagogisessa opetuksessa tulee perehdyttää opettajia myös tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymyksiin ja -ongelmiin sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen opetuksessa. Erityisesti tulevien opettajien koulutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, miten opetuksessa edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa sekä entistä tasapuolisempaa sijoittumista työelämään. Tasa-arvolaki edellyttää, että harjoittelukouluilla sekä kaikilla yliopisto-opiskelijoiden harjoittelupaikoilla on tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma. Harjoittelukoulun opettajien valmiuksiin tiedostaa tasa-arvokysymyksiä tulee kiinnittää huomiota. Itä-Suomen yliopiston opiskelijakunta on naisenemmistöinen. 8 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

2 Opiskelu ja opetus Taulukko 3. Joensuun ja Kuopion yliopistojen perustutkinto-opiskelijat vuosina 2007 ja 2008 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntajaon mukaisesti tarkasteluna 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk Yhteensä 505 (15 %) 1513 (47 %) 589 (25 %) 1358 (38 %) 3965 (32 %) 2907 (85 %) 1726 (53 %) 1745 (75 %) 2243 (62 %) 8621 (68 %) 3412 3239 2334 3601 12586 755 (23 %) 1492 (57 %) 606 (27 %) 1298 (39 %) 4151 (36 %) 2537 (77 %) 1119 (43 %) 1644 (73 %) 2022 (61 %) 7322 (64 %) 3292 2611 2250 3320 11473 Sukupuolijakauma on tasaisin luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa jakauma on lähellä koko yliopiston keskiarvoa. Filosofisen ja terveystieteiden tiedekuntien opiskelijakunta on selvästi naisenemmistöinen. Taulukko 4. Joensuun ja Kuopion yliopistoissa suoritetut kandidaatin tutkinnot vuosina 2007 ja 2008 Itä- Suomen yliopiston tiedekuntajaon mukaisesti tarkasteltuna 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Filosofinen tiedekunta Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk Yhteensä 86 (17 %) 74 (58 %) 20 (10 %) 62 (26 %) 242 (22 %) 429 (83 %) 54 (42 %) 186 (90 %) 174 (74 %) 843 (78 %) 515 128 206 236 1085 141 (17 %) 184 (49 %) 29 (13 %) 152 (35 %) 506 (27 %) 690 (83 %) 187 (51 %) 203 (87 %) 286 (65 %) 1366 (73 %) 831 371 232 438 1872 9

2 Opiskelu ja opetus Taulukko 5. Joensuun ja Kuopion yliopistoissa suoritetut maisterin tutkinnot vuosina 2007 ja 2008 Itä- Suomen yliopiston tiedekuntajaon mukaisesti tarkasteluna 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Filosofinen tiedekunta 78 (18 %) 366 (82 %) 444 111 (18 %) 521 (82 %) 632 Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk 151 (57 %) 113 (43 %) 264 316 (59 %) 227 (41 %) 543 Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk Yhteensä 53 (21 %) 96 (28 %) 378 (29 %) 200 (79 %) 252 (72 %) 931 (71 %) 253 348 1309 60 (19 %) 178 (30 %) 665 (32 %) 254 (81 %) 406 (70 %) 1408 (68 %) 314 584 2073 Tasa-arvotoimikunta suosittaa, että tiedekunnat tarkastelevat opiskeluprosesseja ja opintojen suorittamiseen liittyviä esteitä erityisesti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Tasa-arvotoimikunnan tehtävänä on seurata, että opiskelijan sukupuoli, ikä, tausta tai mikään henkilökohtainen ominaisuus ei aseta häntä eriarvoiseen asemaan muiden opiskelijoiden kanssa. 2. 3. AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutuksella tarkoitetaan tässä Itä-Suomen yliopiston avointa yliopisto-opetusta ja ammatillista täydennyskoulutusta, joiden molempien toteuttamisvastuu on Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatella. Itä-Suomen yliopisto toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta kaikessa opetusja tutkimustoiminnassaan. Tämän periaatteen mukaisesti yliopisto tarjoaa elinikäisen oppimisen mahdollisuuden yhdenvertaisesti kaikille yliopistollisesta opiskelusta kiinnostuneille. Aikuiskoulutuksessa on tärkeää taata molempien sukupuolten tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet. Erityisesti aikuiskoulutuksessa, jossa sovelletaan elinikäisen oppimisen periaatteita, on huomio kohdistettava paitsi sukupuolten väliseen tasa-arvoon myös sellaisiin sosiaalisiin kysymyksiin, jotka koskevat eri väestö- ja ikäryhmien opiskelumahdollisuuksia. Kiinnittämällä huomiota aikuisopiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen ja opetuksen järjestämistapoihin voidaan parantaa heidän edellytyksiään hankkia lisäkoulutusta. Etä- ja monimuoto-opetus soveltuu erityisen hyvin aikuiskoulutukseen. 10 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

2 Opiskelu ja opetus Taulukko 6. Joensuun ja Kuopion yliopistojen avoimen yliopiston ja täydennyskoulutusopiskelijat vuonna 2007 ja 2008 2007 2008 Avoimen yliopiston opiskelijat Täydennyskoulutusopiskelijat Yhteensä Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä 1649 6447 1747 6565 8096 (20 %) (80 %) (21 %) (79 %) 8312 2624 7156 2064 3989 9780 (27 %) (73 %) (34 %) (66 %) 6053 4273 13603 3811 10554 17876 (24 %) (76 %) (27 %) (73 %) 14365 On tärkeää, että tiedotus aikuiskoulutuksesta on mahdollisimman avointa ja laajaa ja suuntautuu tasapuolisesti eri-ikäisille sekä miehille että naisille. 11

3 Jatkokoulutus 3 Jatkokoulutus Lähtökohtana on, että tieteellisen jatkokoulutuskelpoisuuden omaavilla on tasavertaiset mahdollisuudet hakea jatko-opintojen suorittamiseen. Jatkoopintoihin pääsemistä ja mahdollisuutta keskittyä täysipainoisesti tieteellisen jatkotutkimuksen tekemiseen voidaan pitää merkittävänä vaiheena tutkijauran kannalta. Tieteelliseen jatkokoulutukseen valikoitumiseen voivat vaikuttaa tieteenalalla vallitsevat stereotyyppiset käsitykset sen soveltumisesta etupäässä vain toiselle sukupuolelle. Tiedekuntien tulee jatko-opiskelijoita valittaessa ottaa tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Syitä jatko-opintojen viivästymisen tai keskeytymisen voivat olla rahoitusten keskeytyminen ja jatko-opiskelijoiden monien rinnakkaisten projektien sekä muiden työtehtävien, esimerkiksi opetuksen, vaikeuttaminen keskittymistä tehokkaasti omiin jatko-opintoihin. Taulukko 7. Joensuun ja Kuopion yliopistojen jatkotutkinto-opiskelijat vuosina 2007 ja 2008 Itä-Suomen yliopiston tiedekuntajaon mukaisesti tarkasteluna 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Filosofinen tiedekunta 97 (26 %) 271 (74 %) 368 95 (28 %) 240 (72 %) 335 Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk 273 (53 %) 244 (47 %) 517 236 (54 %) 204 (46 %) 440 Terveystieteiden tiedekunta 92 (26 %) 260 (74 %) 352 89 (25 %) 264 (75 %) 353 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk 177 (42 %) 244 (58 %) 421 159 (40 %) 243 (60 %) 402 Yhteensä 639 (39 %) 1019 (61 %) 1658 579 (38 %) 951 (62 %) 1530 Huomionarvioista on, että miesten osuudet jatko-opiskelijoissa ovat suuremmat suhteessa perustutkinto-opiskelijoihin. 12 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

3 Jatkokoulutus Taulukko 8. Joensuun ja Kuopion yliopistoissa suoritetut tohtorin tutkinnot vuosina 2007 ja 2008 Itä- Suomen yliopiston tiedekuntajaon mukaisesti tarkasteluna 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Filosofinen tiedekunta 7 (44 %) 9 (56 %) 16 6 (38 %) 10 (62 %) 16 Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk 43 (69 %) 19 (31 %) 62 31 (52 %) 29 (48 %) 60 Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk Yhteensä 14 (29 %) 14 (82 %) 78 (54 %) 35 (71 %) 3 (18 %) 66 (46 %) 49 17 144 16 (31 %) 11 (42 %) 64 (42 %) 36 (69 %) 15 (58 %) 90 (58 %) 52 26 154 Jatkotutkinnon suorittaneiden osuuksissa on suuria vuosittaisia vaihteluita. Tasa-arvonäkökulmasta tavoitteena on, että jatko-opintojen opinto-olosuhteita ja houkuttelevuutta kehitetään niin, että jatkoopiskelijaksi hakeutuu molempia sukupuolia ja kannustetaan ja rohkaistaan erityisesti alalla vähemmistönä olevan sukupuolen edustajia hakeutumaan jatko-opiskelijoiksi. Tutkijanuralla tulee kannustaa eteenpäin kaikenikäisiä jatko-opiskelijoita taustasta tai henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. 13

4 Henkilöstö 4 Henkilöstö 4.1. HENKILÖSTÖR AKENNE Henkilöstöllä käsitetään tässä Itä- Suomen yliopistoon palvelussuhteessa olevia henkilöitä. Lähtökohtana Itä-Suomen yliopistossa on tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymysten ja tasa-arvopohdinnan ottaminen mukaan kaikkeen yliopiston toimintaan. Keskeinen tasa-arvon edistämisen väline on yliopiston henkilöstöpolitiikka. Tasa-arvolain 6 :n mukaan työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä. Työnantajan tulee edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Työnantajan on myös edistettävä toimissaan yhdenvertaisuutta. Voimassa olevan tasa-arvolain 8 mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelynsä on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Työnantaja, joka on rikkonut 8 :ssä tarkoitettua syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä. Tehtävänimike katsotaan sukupuolijakaumaa tarkasteltaessa mies- tai naisvaltaiseksi, mikäli yli 60 % kyseisen nimikkeen haltijoista on samaa sukupuolta. Päällikkönimikkeiden käytössä huomiota on kiinnitettävä nimikkeiden käytön tasapuolisuuteen naisten ja miesten kesken. Itä-Suomen yliopistossa tavoitteena on, että sekä naisilla että miehillä on toimintayksiköstä, asemasta, henkilöstöryhmästä, palvelussuhteen laadusta ja iästä riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Henkilöstökoulutus ja oman ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeitä asioita yliopiston tehtävien menestyksekkään hoitamisen kannalta. Molemmilla sukupuolilla on oltava lähtökohtaisesti samat mahdollisuudet osallistua henkilöstökoulutukseen. 14 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

4 Henkilöstö Taulukko 9. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin Kuopion yliopistossa (tilanne 30.9.2009) Ammattiryhmä Mies Nainen Yhteensä Apteekin henkilöstö 6 11 % 49 89 % 55 ATK-henkilökunta 36 75 % 12 25 % 48 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 68 19 % 290 81 % 358 Huolto- ja kiinteistöhuoltohenkilöstö 20 100 % 20 Kirjastoammatilliset virat 8 28 % 21 72 % 29 Muu henkilökunta 2 50 % 2 50 % 4 Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 68 25 % 200 75 % 268 Tutkimushenkilöstö 218 42 % 297 58 % 515 Yliopiston opetusvirat 213 52 % 197 48 % 410 Yhteensä 641 1071 1712 Taulukko 10. Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin Joensuun yliopistossa (tilanne 30.9.2009) Ammattiryhmä Mies Nainen Yhteensä Assistentit /yliassistentit 26 67 % 13 33 % 39 Atk-henkilöt 26 84 % 5 16 % 31 Hallintohenkilökunta 51 29 % 124 71 % 174 Kirjastohenkilöt 13 25 % 40 75 % 53 Muu henkilöstö 41 62 % 25 38 % 66 Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö 58 47 % 66 53 % 124 Toimistohenkilöt 7 6 % 109 94 % 116 Tutkimushenkilöt 147 56 % 116 44 % 263 Yliopiston opetushenkilöstö 179 56 % 139 44 % 318 Yhteensä 548 637 1185 15

4 Henkilöstö Henkilöstössä on kaikkiaan enemmän naisia kuin miehiä. Tehtävät sijoittuvat melko selkeästi toisaalta mies- ja toisaalta naisaloille. Taulukoissa 9 ja 10 olevat ammattiryhmien nimet vastaavat Kuopion ja Joensuun yliopistoissa käytössä olleita luokitteluja. Taulukoissa mainituista ammattiryhmistä hallinto- ja toimistohenkilöstö sisältää Kuopiossa hallinnollista ja toimistotyötä tekeviä henkilöitä. Joensuussa on sen sijaan eroteltu hallintohenkilökunta ja toimistohenkilöt omiksi ammattiryhmikseen. Muuhun henkilöstöön kuuluvat molemmissa yliopistoissa muun muassa harjoittelijat sekä Joensuussa virastomestarit ja laitoshuoltajat. Kuopiossa huolto- ja kiinteistöhenkilöstö on erotettu omaksi ryhmäkseen ja siihen kuuluu kiinteistön huoltohenkilöstön lisäksi muun muassa välinehuollon parissa työskenteleviä. Opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstö sisältää molemmissa yliopistoissa tutkimusta avustavia tehtäviä tekeviä. Joensuussa myös laboratoriohenkilöstö kuuluu opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön. Yliopiston johto kuuluu molemmissa yliopistoissa hallintohenkilöstöön. Itä-Suomen yliopistossa käytössä on yksi henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä (Prima). Itä-Suomen yliopistossa on edellisissä taulukoissa olevien ammattiryhmien sijaan käytössä uudet ammattiryhmät, jotka kuvaavat nykyistä paremmin henkilöstön sijoittumista eri tehtäviin. 4. 2. PALKK AUS Tasa-arvolain 8 :n mukaan työnantajan menettelyä on samoin pidettävä syrjintänä, jos työnantaja soveltaa työntekijään tai työntekijöihin sukupuolen perusteella epäedullisempia palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja kuin yhteen tai useampaan muuhun työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä olevaan työntekijään. Palkkapolitiikan tulee siis olla tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen. Samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa sama palkka. Yliopistojen palkkausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä on pyritty huolehtimaan tasa-arvonlain mukaisen palkkauksen toteutumisesta. Uuden palkkausjärjestelmän vaikutuksia palkkauksellisiin asetelmiin tulee seurata. 16 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

4 Henkilöstö Kuvio 1. Kuopion yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) Kuvio 2. Joensuun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) 17

4 Henkilöstö Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasoja tarkasteltaessa miesten osuudet lisääntyvät selvästi edettäessä korkeimmille vaativuustasoille. Kuvio 3. Kuopion yliopiston muun henkilökunnan vaativuustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) Kuvio 4. Joensuun yliopiston muun henkilökunnan vaativuustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) 18 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

4 Henkilöstö Kuvio 5. Kuopion yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön suoritustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) Kuvio 6. Joensuun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön suoritustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) 19

4 Henkilöstö Opetus- ja tutkimushenkilöstön suoritustasoja tarkasteltaessa tasa-arvotoimikunta suosittaa huomion kiinnittämistä sukupuolten välisiin eroihin. Kuvio 7. Kuopion yliopiston muun henkilöstön suoritustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) Kuvio 8. Joensuun yliopiston muun henkilöstön suoritustasot sukupuolen mukaan (tilanne 30.9.2009) Tasa-arvotoimikunta tulee seuraamaan palkkaukseen liittyvää tasa-arvon toteutumista. 20 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

4 Henkilöstö 4. 3. T YÖN JA PERHEEN YHTEENSO - VIT TAMINEN Tasa-arvolain 6 :n mukaan työnantajan tulee kehittää työolot sekä miehille että naisille soveltuviksi. Tasa-arvolain 8 :n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muita huonompaan asemaan sukupuolen perusteella. Taulukko 11. Perhepoliittisten poissaolojen määrä ja kesto Joensuun yliopistossa vuonna 2008 lukumäärä kesto (päivä) mies nainen mies nainen hoitovapaa, palkaton 2 19 113 2635 osittainen hoitovapaa 2 14 427 2393 tilapäinen hoitovapaa 19 114 26 167 äitiys- ja vanhempainvapaa 8 50 200 4577 äitiysvapaa 0 20 0 712 isyysvapaa 22 0 266 0 osittainen vanhempainvapaa 1 1 71 71 palkaton tilapäinen hoitovapaa 1 5 1 5 Taulukko 12. Perhepoliittisten poissaolojen määrä ja kesto Kuopion yliopistossa vuonna 2008 lukumäärä kesto (päivä) mies nainen mies nainen hoitovapaa 5 37 398 3540 osittainen hoitovapaa 3 28 90 2692 tilapäinen hoitovapaa 29 238 45 354 äitiys/vanhempainloma 6 76 151 13302 isyysloma 45 0 789 0 21

4 Henkilöstö Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työnantajan tulee toimia siten, että lain takaamat mahdollisuudet sairaan lapsen hoitoon, vanhempainlomaan ja hoitovapaaseen toteutuvat käytännössä molempien sukupuolten kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Erilaisilla joustavilla työaikajärjestelyillä tai etätyömahdollisuuksilla voidaan helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaiden ja perhehoivan käyttäminen ei saa vaikuttaa rekrytointikäytäntöihin, työn jatkuvuuteen eikä uralla etenemiseen. 4.4. ASIANTUNTIJA- JA JOHTOTEHTÄVÄT Tasa-arvolain 4 :ssä todetaan, että valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Naisten edustus asiantuntemusta edellyttävissä arviointitehtävissä ja etenkin tiedeseurojen ja tutkimusrahoitusta tarjoavien säätiöiden johtokunnissa on vielä vähäinen. Taulukko 13. Kuopion ja Joensuun yliopistojen viimeisten hallitusten sekä Itä-Suomen yliopiston ensimmäisen hallituksen kokoonpanot Kuopion yliopiston hallitus Joensuun yliopiston hallitus Itä-Suomen yliopiston hallitus Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen kaikki 72 % 28 % 79 % 21 % 60 % 40 % varsinaiset jäsenet 77 % 23 % 69 % 31 % varajäsenet 67 % 33 % 90 % 10 % 22 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

4 Henkilöstö Taulukko 14. Itä-Suomen yliopiston yliopistokollegion ja tiedekuntaneuvostojen kokoonpanot Kaikki jäsenet Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Yliopistokollegio 57 % 43 % 50 % 50 % 67 % 33 % Filosofinen tiedekunta 50 % 50 % 62 % 38 % 38 % 62 % Luonnontieteiden ja metsätieteiden tdk Terveystieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk 73 % 27 % 54 % 46 % 92 % 8 % 50 % 50 % 54 % 46 % 46 % 54 % 73 % 27 % 62 % 38 % 85 % 15 % Itä-Suomen yliopiston molemmat rehtorit ovat miehiä. Kaikki tiedekuntien neljä dekaania ovat miehiä. Varadekaaneista yksi on nainen. Tiedekuntien laitosten, osastojen, johtajina on 22 miestä ja kaksi naista. Varajohtajista kymmenen on naisia. Rehtorit ja dekaanit on valittu ilmoittautumisien perusteella. Tiedekuntaneuvostot ja kollegio on puolestaan valittu vaaleilla. Naisten osuuteen akateemisissa asiantuntijatehtävissä ja toimikunnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Naisia tulee rohkaista ja kannustaa hakeutumaan asiantuntija- ja johtotehtäviin. 23

5 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu 5 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu Sukupuolinen häirintä on henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä. Tasaarvolain mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu sukupuolisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Tavoitteena on taata kaikille häiriötön työskentely- ja opiskeluympäristö. Tasa-arvolain 7 :n mukaan välillinen ja välitön syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty. Seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella samoin kuin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää on pidettävä tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä. Tasa-arvolain 8 d :n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja laiminlyö tässä lainkohdassa säädetyt velvoitteensa ryhtyä käytettävissä oleviin toimiin häirinnän poistamiseksi. Seksuaalisena häirintänä voidaan esimerkiksi pitää ei-toivottua ja yksisuuntaista, fyysistä, sanallista tai kirjallista sukupuolista lähestymistä, johon usein liittyy avointa tai piilevää painostusta, sekä jollain tavalla negatiivisia seuraamuksia tai niiden uhkaa ahdistelun kohteeksi joutuneelle. Syrjinnällä ja häirinnällä on myös selvä yhteys työturvallisuuteen ja henkiseen työsuojeluun. Syrjintä se voi heijastua negatiivisesti koko työyhteisöön. Häirinnän kohteeksi joutuneen on tärkeää, muistaa, ettei hän ole ongelman kanssa yksin. Häirinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada apua laitosjohtajalta tai muulta esimieheltä. Esimiehen on vietävä asia eteenpäin. Häiritsijälle on kerrottava, että hänen käyttäytymisensä on epämiellyttävää ja pyytää häntä lopettamaan. Selkeitten rajojen ilmaiseminen saattaa riittää tilanteen ratkaisemiseen. Kaikissa tapauksissa, kuten häirinnän toistuessa, puhuminen ei kuitenkaan välttämättä riitä. Häirintäasiaa voidaan hoitaa eteenpäin häirintäyhdyshenkilön kautta. Yhteyttä voi ottaa työterveyshuoltoon tai työsuojeluorganisaatioon. Opiskelijat voivat olla yhteydessä YTHS:ään tai ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin. Jos häiritsijä kuuluu yliopiston henkilökuntaan, on mahdollista ottaa yhteyttä myös hänen esimieheensä, jolla on velvollisuus viedä asiaa eteenpäin. Häirinnästä on ensisijaisesti vastuussa häiritsijä itse. Jos häirintä tai ahdistelu sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen, häiritsijä voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen teostaan. Tasa-arvolain mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, ettei työntekijä joudu työelämässä seksuaalisen tai muun sukupuoleen perustuvan häirinnän kohteeksi. Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin häirintätapauksissa. Työnantajan vastuu 24 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

5 Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu alkaa silloin kun häirinnän kohde on saattanut asian työnantajan tietoon. Häirinnän asteesta ja toistumisesta riippuen häiritsijälle voidaan antaa huomautus tai varoitus. Hänen palvelussuhteensa voidaan myös irtisanoa tai purkaa häirinnän takia. Tasaarvolain mukaan työntekijällä on oikeus vaatia oikeusteitse hyvitystä, mikäli katsoo työnantajan laiminlyöneen pyrkimykset ilmeisen häirinnän tai ahdistelun ehkäisemiseksi tai lopettamiseksi. Tasa-arvolain seuraamusten ja valvonnan piirissä ovat myös koulutusorganisaatiot. Koulutusta järjestävän yhteisön vastuu häirinnän poistamiseksi alkaa, kun sen vastuulliselle edustajalle on ilmoitettu häirinnästä. Häirintä tulee poistaa käytettävissä olevin toimin. Hyvitysvastuu kohdistuu oppilaitokseen tai opetusta järjestävään yhteisöön myös silloin, kun häiritsijä on yksittäinen opettaja tai oppilas. 25

6 Kansainvälinen yhteistoiminta ja koulutus 6 Kansainvälinen yhteistoiminta ja koulutus Yksi Itä-Suomen yliopiston toiminnan periaatteista on kansainvälisyys. Yliopiston kansainvälistymistä tuetaan lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä niin tutkimuksessa kuin koulutuksessakin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla. Itä-Suomen yliopistoa vuoden 2008 tietojen perusteella tarkasteltaessa ulkomaalaisia opiskelijoita oli yhteensä 532. Kansainvälisessä yhteistyössä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä esimerkiksi henkilöstövaihtoa on tärkeää. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kirjallista ohjeistusta ja materiaaleja on mahdollisuuksien mukaan kirjoitettava englanniksi. Taulukko 15. Itä-Suomen yliopiston kansainvälisyys 2007 2008 Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä Ulkomaalaiset tutkintoopiskelijat 201 (vai JoY) 174 (vain JoY) 567 188 (vain JoY) 156 (vain JoY) 532 Saapuneet vaihto-opiskelijat 74 (vain JoY) 151 (vain JoY) 369 74 (vain JoY) 170 (vain JoY) 412 Lähteneet vaihto-opiskelijat 71 (vain JoY) 143 (vain JoY) 328 71 (vain JoY) 136 (vain JoY) 332 Taulukon 15 tietoja ei ole sukupuolittain saatavissa Kuopion yliopiston osalta. Vaihto-opiskelijoiksi tulevien ja lähtevien opiskelijoiden, kansainvälisissä maisteriohjelmissa opiskelevien ja ulkomaisten jatko-opiskelijoitten sukupuolijakautumaan on kiinnitettävä huomiota. Henkilökuntaa on kannustettava kansainväliseen vaihtoon tasaarvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteitten unohtamatta työn ja perheen yhteensovittamista. 26 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSOHJELMA 2010 2014

7 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman seuranta ja uudistaminen 7 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman seuranta ja uudistaminen Tasa-arvotyön lähtökohtana yliopistoyhteisössä on jokaisen velvollisuus edistää tasa-arvoista ja yhdenvertaista opiskelua ja työskentelyä. Vastuu tasa-arvon toteutumisesta opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa on koko henkilökunnalla ja opiskelijoilla ja viime kädessä yliopiston rehtorilla. Korkeakoulua työnantajana koskevissa asioissa vastuu on hallintojohtajalla ja henkilöstöjohtajalla. Dekaanit, opetus- ja tutkimusyksiköiden johtajat sekä erillis- ja palvelulaitosten johtajat vastaavat tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta omissa yksiköissään. Yliopisto toimii muuttuvassa yhteiskunnassa, jossa yliopiston yhteiskuntasuhteet nähdään entistäkin tärkeämpinä. Tasaarvonäkökulman huomioon ottamisesta on tässä kehityskulussa pidettävä jatkuvasti huolta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman kehittäminen ajankohtaisia haasteita vastaavaksi edellyttää toteuttajiltaan jatkuvaa aktiivisuutta. Tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaa toteutetaan vuoteen 2014 saakka. Ennen määräajan päättymistä Itä-Suomen yliopiston tasa-arvotoimikunta arvioi suunnitelman vaikutukset ja laatii uuden suunnitelman seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Lisäksi vuosittain tarkastellaan tasa-arvon toteutumista valituilla osa-alueilla ja laaditaan vuosittaiset tasa-arvotilastot. 27