Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Samankaltaiset tiedostot
Hevosen lannan ravinteiden kierrätys ja huuhtoutuminen tuloksia HorseManurehankkeesta

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

MTT MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS, TTS TYÖTEHOSEURA. HorseManure LOPPURAPORTTI Markku Saastamoinen

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari Hanna Kontturi

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Valikoituja hevostutkimuksia Suomesta ja muualta Euroopasta

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

Karjanlannan hyödyntäminen

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla. Kärkihankkeiden tuloskiertue, Joensuu Jussi Huotari

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Luonnonmukaiset biosuodatusratkaisut hulevesien ravinne-, raskasmetalli- ja mikromuovikuormituksen hallinnassa

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset

Biosuodinratkaisut valumavesien käsittelyssä. Ravinneresurssi-päivä Mustialassa Jarkko Nummela / HAMK

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Killerin hevosurheilukeskuksen hevosenlannan loppusijoitus Haastattelun tulokset Marianne Niinikoski JAMK

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Jätevesien ravinteet kiertoon mikrolevien avulla

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Lannan käsittelyyn tarjolla eri menetelmiä

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Kasvuohjelmaseminaari

Miten lannasta parempi hyo ty? Lannanhoidon tarjoamia mahdollisuuksia Britanniasta

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Nitraattiasetus (1250/2014)

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Biohiili ja ravinteet

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Envor Group Hämeenlinna

Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II Heini Iinatti

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Ravinteiden kierrätys

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Transkriptio:

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana Uusi-Kämppä

Hevostilan ravinnevirrat Rehu Hevonen Kuivike Pelto Sonta, virtsa Lantala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 2

Hevostilan ravinnevirrat Rehu Hevonen Kuivike Pelto Sonta, virtsa Lantala Ympäristö NH 3, PO 4 -P, NH 4, NO 3, org. yhdisteet Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 3

Hevostilan ravinnevirrat LANNAN LANNOITEARVO Rehu Hevonen KUIVIKKEEN VALINTA Kuivike Pelto Sonta, virtsa TALLIYMPÄRISTÖN PUHTAANAPITO LANNAN KOMPOSTOINTI Lantala Ympäristö NH 3, PO 4 -P, NH 4, NO 3 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 4

Sonnan ravinteet Ravinteita g kg -1 tuoretta sontaa N P Ca K Mg S Fe 2,8 1,3 1,3 1,9 0,7 0,4 0,2 Ravinteita mg kg -1 tuoretta sontaa B Cu Mn Zn 1,2 5,8 34 30 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 5

Sonnan N (% tot) Sonnan typen huuhtoutuminen 100 ~ 90 % org.n 80 60 40 20 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Aika (h sadetta) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 6

Sonnan P (% tot) Sonnan fosforin huuhtoutuminen 100 80 ~80 % PO 4 -P 60 40 20 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Aika (h sadetta) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 7

Jaloittelutarhojen ravinnekuorma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 8

Jaloittelutarhojen ravinnekuorma Sontalisäys kolmen viikon välein 0 kg 0,2 kg 2,1 kg 4,2 kg Valumavesien keräys ja ravinnepitoisuuksien analysointi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 9

Tarhoista huuhtoutunut N ja P loka-maaliskuu Ravinnehävikki g m -2 Sontalisäys (kg 3 vk -1 ) Sontalisäys lokamaaliskuu (kg) N P 0 0 0,1 0,0 0,2 1,4 0,2 0,1 2,1 14,7 1,2 1,6 4,2 29,4 2,5 2,1 ~4 % tot N ~6 % tot P Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 10

Kuivikkeen vaikutus lannan ravinteiden kiertoon Vertailussa turve, kutterinpuru ja olkipelletti Ravinnesisältö Kompostoituvuus Ravinteiden käyttökelpoisuus Ravinnesisältö g kg -1 N P K Turve 9 0,3 < 0,7 Olkipelletti 9 1,4 8,5 Kutteri 1 <0,1 < 0,7 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 11

Lämpötila ( C) Kompostoituvuus 70 60 Olkipelletti 50 40 30 20 10 0-10 -20 22.1.13 22.2.13 22.3.13 22.4.13 22.5.13 22.6.13 22.7.13 22.8.13 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 12

Kompostoituvuus Kuivaaineen hävikki (%) NH 4 -N:NO 3 -N C:N Tuore Kompostoitu Tuore Kompostoitu Turve 17 532 0,5 33 29 Olkipelletti 48 491 15 31 14 Kutteri 31 276 55 45 32 Keskivirhe / LSD 1/4 92/319 15/53 3/9 1/3 Kaasumaista typenhävikkiä ei pystytty havaitsemaan. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 13

Ravinnesisältö Tuore Kokonaispitoisuus (g kg -1 k-a) Vesiliukoinen pitoisuus (g kg -1 k-a) N P K N P Turve 14,3 2,1 14,3 3,8 1,2 Olkipelletti 14,8 2,7 16,3 4,6 1,3 Kutteri 10,2 2,0 14,0 3,8 1,2 Keskivirhe/LSD 1,0/3,4 0,1/0,5 0,6/2,0 0,4/1,5 0,1/0,4 Kompostoitu Turve 15,5 2,7 16,5 4,2 1,6 Olkipelletti 28,8 6,3 37,0 4,7 2,2 Kutteri 13,8 3,3 21,0 2,1 1,7 Keskivirhe/LSD 0,7/2,3 0,2/0,8 1,0/3,6 0,5/1,6 0,2/0,5 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 14

Ravinnesisältö Viljavuuspalvelu 2005-2009 Ympäristötuen ohjeellinen pitoisuus (1m 3 =100 kg k-a) Kokonaispitoisuus (g kg -1 k-a) Vesiliukoinen pitoisuus (g kg -1 k-a) N P K N P Tuore 15,2 3,0 5,0 16,1 20,0 3,0 4,0 Turve 14,3 2,1 14,3 3,8 1,2 Olkipelletti 14,8 2,7 16,3 4,6 1,3 Kutteri 10,2 2,0 14,0 3,8 1,2 Keskivirhe/LSD 1,0/3,4 0,1/0,5 0,6/2,0 0,4/1,5 0,1/0,4 Kompostoitu Turve 15,5 2,7 16,5 4,2 1,6 Olkipelletti 28,8 6,3 37,0 4,7 2,2 Kutteri 13,8 3,3 21,0 2,1 1,7 Keskivirhe/LSD 0,7/2,3 0,2/0,8 1,0/3,6 0,5/1,6 0,2/0,5 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 15

N (mg kg -1 k-a) Typen huuhtoutuminen 1400 1200 9 % Osuus lannan kokonaistypestä 6 % 1000 800 600 400 5 % 6 % 11 % 4 % 200 0 tuore kompostoitu tuore kompostoitu tuore kompostoitu Turvelanta Olkipellettilanta Kutterinpurulanta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 16

PO 4 -P (mg kg -1 k-a) Fosforin huuhtoutuminen 1400 1200 1000 23 % Osuus lannan kokonaisfosforista 800 600 400 200 14 % 5 % 7 % 8 % 12 % 0 tuore kompostoitu tuore kompostoitu tuore kompostoitu Turvelanta Olkipellettilanta Kutterinpurulanta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 17

Johtopäätökset Hevosensonnan fosfori on pääosin helposti huuhtoutuvaa fosfaattifosforia, typpi orgaanisessa muodossa Jaloittelutarhojen ravinnepäästöjä voi pienentää huomattavasti poistamalla sonta tarhoista säännöllisesti Turpeella, kutterinpurulla ja olkipelletillä ei merkittävää eroa ravinteiden pidätys / vapautuskyvyssä Olkipelletin kompostoituvuus parempi kuin turpeella ja kutterilla, aktiivinen ilmastus tarpeen Kompostointi paransi kuivikelantojen lannoitusarvoa Ravinteiden konsentroituminen Typen immobilisoitumisen väheneminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 18

Kiitos! Hanketta on rahoitettu ympäristömoinisteriön RAKI - ohjelmasta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 9.10.2014 19