32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus on kuvattu yleisperustelujen peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä. Lisäksi työmarkkinatukiuudistuksen yksityiskohtaisempi kuvaus on esitetty luvun 34.06 perusteluissa. Uudistusten vaikutukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen on otettu huomioon momentilla 33.32.30. Osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusperusteena oleva syrjäisyyskerroin muutetaan siten, että se määräytyy kuntien valtionosuuslain tarkoittaman paikallisen ja seudullisen väestöpohjan mukaan määräytyvän syrjäisyysluvun perusteella. Uutena määräytymistekijänä otetaan käyttöön vammaiskerroin, joka ottaa huomioon vaikeavammaisten henkilöiden palveluista kunnalle aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi erillinen todellisiin kustannuksiin perustuva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Kunnan omarahoitusosuuden korottamisesta ja alentamisesta luovutaan, minkä johdosta kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia. Osana työmarkkinatukiuudistusta toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä ja sen rahoitus jaetaan jatkossa tasan kuntien ja valtion kesken. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menetysten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotetaan. Luvun momentit 30 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista ja alueellista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä toteutetaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Terveydenhuollon ohella myös muut hallinnonalat osallistuvat toimeenpanoon, koska väestön terveyteen vaikuttavat suurelta osin terveydenhuollon ulkopuoliset asiat, kuten elämäntavat, ympäristö ja tuotteiden laatu. Vuonna 2006 valmistellaan ja toteutetaan terveysvaikutusten arviointia eri hallinnonaloilla ja kuntatasolla, otetaan käyttöön terveyden edistämisen laatusuositukset ja tuotetaan kuntien työn tueksi toimintamalleja. Valmistellaan ohjelman väliarviointi valittujen indikaattorien pohjalta. Kansallinen terveydenhuollon hanke 2003 2007, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista. Vuonna 2006 on tarkoitus toteuttaa seuraavat toimenpiteet: Sähköisen sairauskertomuksen kehittämistä kansallisten vaatimusten mukaiseksi jatketaan. Sairaanhoitopiirien yhteistyötä tietohallinnossa tiivistetään. Valmistaudutaan valtakunnalliseen arkistoratkaisuun. Terveydenhuoltopiirejä koskevaa selvitystyötä tuetaan sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
perusterveydenhuollon kehittämistä seudullisesti tuetaan terveyshankkeen hankerahoilla ja tiiviillä yhteydenpidolla kenttään. Sosiaalialan kehittämishankkeen 2003 2007 tavoitteena on sosiaalipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen kaikkialla Suomessa. Tähän tavoitteeseen pyritään uudistamalla lainsäädäntöä, palvelurakenteita ja toimintakäytäntöjä sekä turvaamalla henkilöstön osaaminen ja riittävyys ja vahvistamalla kuntien rahoitusta. Lisäksi laaditaan Hyvinvointi 2015 -ohjelma sosiaalialan pitkän aikavälin kehittämiseksi. Vuonna 2006 valmistellaan tarvittavia säädösmuutoksia oikeudesta päästä palvelujen tarpeen arviointiin kunnallisessa sosiaalityössä sekä jatketaan kehitysvammalain yhteensovittamista vammaispalvelulain kanssa yhdeksi vammaispalvelujen erityislaiksi, lastensuojelun kehittämisohjelman toteuttamista ja lastensuojelulain kokonaisuudistusta, sosiaalihuollon tietoteknologian kehittämistä ja seudullisten palvelurakenteiden ja kuntien palvelutoimintojen kehittämis- ja uudistustyötä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2004 2007, jossa annetaan toimenpidesuosituksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Ohjelmassa korostetaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon integroitua poikkihallinnollista yhteistyön kehittämistä, palvelujen turvaamista, huomion kiinnittämistä henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen, asiakkaan ja potilaan osallisuuden vahvistamista sekä paikallisen ja alueellisen hyvinvointipolitiikan edistämistä. Alkoholiohjelma 2004 2007, jossa tavoitteena on alkoholin käytöstä aiheutuvien haittojen, erityisesti alkoholin lasten ja perheiden hyvinvointia heikentävien ja alkoholin riskikäyttöön liittyvien haittojen vähentäminen. Toiminta rakentuu valtionhallinnon, kuntien, kirkkojen, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyöstä. Vuoden 2006 alussa kootaan väliarvio valtioneuvoston alkoholipolitiikan linjauksia koskevassa periaatepäätöksessä ja alkoholiohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Väliarvio esitetään eduskunnalle osana hallituksen sosiaali- ja terveyskertomusta keväällä 2006. Tietoja alkoholitilanteesta ja haittoja vähentävän toiminnan kehityksestä levitetään kotimaisille sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden yhteydessä myös eurooppalaisille toimijoille. Väliarvioinnin pohjalta tarkennetaan alkoholiohjelmaan liittyvän toiminnan kohdentumista. Vuonna 2006 jatketaan haittoja ehkäisevien toimintatapojen kehittämistä ja levittämistä, kumppanien toiminnan tukemista ja toiminnan seurantaa. Huumausainepoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2004 2007, jossa esitetään toimenpiteet huumausainehaittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet liittyvät huumausainepolitiikan koordinointiin, huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen, huumausaineiden aiheuttamien haittojen lieventämiseen, kansainvälisiin toimiin sekä tutkimukseen ja seurantaan. Vuonna 2006 huumausainepolitiikassa painottuu Suomen EU-puheenjohtajuus, jolloin johdetaan työtä horisontaalissa huumausainetyöryhmässä ja toteutetaan kansainvälinen huumausainekonferenssi. Perhepoliittinen tavoiteohjelma, jossa esitetään linjaukset perhepolitiikan tavoiteasettelusta ja tarvittavista toimenpiteistä. Ohjelman tavoitteena on turvata lasten turvallinen kasvu ja perheiden hyvinvointi ja mahdollistaa uuden sukupolven synnyttäminen sekä kasvattaminen kehittämällä lapsi- ja perhekeskeisiä palveluja sekä perheille kohdentuvia tulonsiirtoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin käytettävissä olevaa valtionavustusta suunnataan Kansallisen terveydenhuollon hankkeen, Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman tavoitteiden toteuttamista edistäviin toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja toteutunut arvio arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 260 000 252 000 252 000 Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) 252 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Harkinnanvarainen toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 30 000 Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 427 000 413 000 413 000 Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana 413 000 Harkinnanvarainen toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 60 000 Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 19 200 22 000 22 000 22 000 Elatustuki, saajia 31.12. 106 500 106 000 106 000 105 500 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä 31.12. 191 000 188 500 188 700 188 800 Lasten kotihoidon tuki, saajia 31.12. 68 900 67 900 65 400 65 300 Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia 31.12. 10 900 11 500 11 800 11 700 Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 115 000 117 000 119 000 120 000 Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 126 000 127 000 128 000 129 000 Vanhainkodit, paikkojen määrä 31.12. 19 400 19 000 19 000 19 000 Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 27 500 29 000 30 000 31 000 Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 31.12. 24 000 25 000 26 000 27 000 Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 8 100 8 400 8 700 9 000 Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 31.12. 2 700 2 600 2 500 2 400 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 77 000 80 000 83 000 86 000 Kansanterveystyö Sairaansijat (laskennalliset) 20 500 20 500 20 700 20 800 Hoitopäivät (milj.) 7,5 7,5 7,6 7,7 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 9,4 9,6 9,8 9,8 Muun ammattihenkilön luona 15,4 15,5 15,6 16,0 Hammashuollon käynnit 4,9 5,1 5,1 5,2 Kotisairaanhoidon käynnit 3,5 3,6 3,7 3,8 Erikoissairaanhoito Sairaansijat (laskennalliset) 15 000 14 800 14 700 14 600 Hoitopäivät (milj.) 5,5 5,4 5,4 5,4 Päättyneet hoitojaksot 870 000 860 000 850 000 850 000 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 6,7 6,7 6,7 6,6 Avohoitokäynnit (milj.) 6,6 6,7 6,8 6,9 Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettäviä tietoja toteutunut toteutunut toteutunut arvio Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 4 214,16 4 290,02 4 565,92 4 719,84 7 64-vuotiaat euroa/asukas 301,46 307,91 322,70 223,47 65 74-vuotiaat euroa/asukas 561,64 571,75 596,87 621,31 1) Menojen rahoitus momentilta 33.32.38. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
75 84-vuotiaat euroa/asukas 3 288,21 3 492,29 3 646,02 3 776,94 85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 9 287,50 9 757,32 10 186,49 10 546,72 Työttömien lukumäärän mukaan euroa/työtön 384,36 391,28 406,81 423,33 Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 35,09 35,72 37,14 38,65 Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan euroa/asukas 11,53 Lasten huostaanottojen määrän mukaan euroa/asukas 32,63 Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset 0 6-vuotiaat euroa/asukas 523,99 538,40 559,76 581,31 7 64-vuotiaat euroa/asukas 596,14 612,39 636,69 661,20 65 74-vuotiaat euroa/asukas 1 412,92 1 451,12 1 508,69 1 566,78 75 84-vuotiaat euroa/asukas 2 705,41 2 798,77 2 909,80 3 021,84 85 vuotta täyttäneet euroa/asukas 4 661,61 4 858,85 5 051,62 5 246,13 Sairastavuuden mukaan euroa/asukas 260,12 264,80 275,31 286,49 Valtionosuusprosentti 28,06 31,82 32,99 33,32 30. (33.32.30 ja 35) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 006 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 63 000 000 euroa valtion ja kuntien välisen neljälle vuodelle jaksotetun lakisääteisen kustannustenjaon tarkistuksen toisena eränä. Luvun perusteluihin viitaten hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusperusteena olevan syrjäisyyskertoimen määräytymisperuste muutetaan ja uutena määräytymistekijänä otetaan käyttöön vammaiskerroin sekä lastensuojelukerroin. Kuntien omarahoitusosuuteen aikaisemmin tehdyt muutokset otetaan huomioon alentamalla sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta 0,77 prosenttiyksiköllä nykyisestä 32,99 prosentista 32,22 prosenttiin. Edellä mainituilla muutoksilla ei ole vaikutusta momentin määrärahaan. Kuntien valtionosuuslain mukaisena osuutena kuntien valtionosuuslainsäädännön uudistamiseen liittyvien siirtymätasauslisien ja -vähennysten nettomäärästä määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 3 972 000 euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,48 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 32,70 prosenttia. Pääosin valtionosuuden korotus liittyy Kansallisen terveydenhuollon hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen muun muassa yhdenmukaisin perustein suoritettavan hoidon tarpeen arviointiin ja hoitoon pääsyn turvaamiseen, jonohallinnan kehittämiseen, hoidon järjestämisen enimmäisaikojen käyttöönottoon, erikoissairaanhoidon työnjako- ja yhteistyösuunnitelmien toimeenpanoon ja perusterveydenhuollon aseman vahvistamiseen terveydenhuollon palvelujärjestelmässä sekä aluetietojärjestelmien kehittämiseen. Sosiaalialan kehittämishankkeen osalta oikeus palvelun tarpeen arviointiin on tarkoitus saattaa voimaan asteittain, minkä johdosta kuntia tuetaan valtionosuusprosentin korotuksen kautta kehittämään sosiaalihuollon palvelujärjestelmäänsä uudistuksesta aiheutuvat tarpeet huomioon ottaen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 59 171 000 euroa lainmuutoksen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 872 000 euroa 1.8.2005 toteutetun täydennyskoulutuksen järjestämistä koskevan uudistuksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi omaishoidon tuesta sekä perhehoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
tajalain (312/1992) muuttamisesta 1.1.2006 lukien siten, että omaishoitajan ja perhehoitajan hoitopalkkio sidotaan palkkakertoimeen ja omaishoidon tukeen sisällytetään hoitajalle annettava tuki. Lisäksi omaishoitajan hoitopalkkion vähimmäismäärää korotetaan 233,56 eurosta 300 euroon. Jos omaishoitaja joutuu jäämään määräaikaisesti pois töistä omaisen tai läheisen hoidon vuoksi, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 3 957 000 euroa lainmuutosten johdosta. Luvun perusteluihin viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana työmarkkinatukiuudistusta. Toimeentulotuen normitettavissa oleva osa irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä, minkä johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 144 207 000 euroa. Työmarkkinatukiuudistuksesta aiheutuvien kuntien menetysten kompensoimiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotetaan 0,56 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 33,26 prosenttia. Valtionosuusprosentin korottamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 67 500 000 euroa. Momentin 33.32.38 perusteluihin viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Toimeentulotuen asumismenojen omavastuun poistamiseen liittyvänä kompensaationa sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 0,06 prosenttiyksiköllä, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 33,32 prosenttia vuonna 2006. Valtionosuusprosentin korottamisen johdosta määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 200 000 euroa. Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 2,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 94 726 000 euroa kustannustason nousun johdosta. Luvun 26.97 perusteluihin viitaten momentilla on otettu huomioon kuntien valtionosuuslain mukainen osuus verotuloihin perustuvista valtionosuuksien tasauslisistä ja - vähennyksistä, nettomäärältään 3 984 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 91 010 000 euroa vuoteen 2005 verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista. Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän, vaikeasti vammaisten lukumäärän ja lasten huostaanottojen määrän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2006 seuraavat: 0 6-vuotiaat 4 719,84 7 64-vuotiaat 223,47 65 74-vuotiaat 621,31 75 84-vuotiaat 3 776,94 85 vuotta täyttäneet 10 546,72 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 423,33 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 38,65 euroa vuonna 2006. Vaikeasti vammaisten lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 11,53 euroa vuonna 2006. Lasten huostaanottojen määrän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 32,63 euroa vuonna 2006. Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2006 seuraavat: 0 6-vuotiaat 581,31 7 64-vuotiaat 661,20 65 74-vuotiaat 1 566,78 75 84-vuotiaat 3 021,84 85 vuotta täyttäneet 5 246,13 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 286,49 euroa vuonna 2006. Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin. Kunnan omarahoitusosuus on 1 538,71 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2006. 2006 talousarvio 4 006 000 000 2005 talousarvio 3 728 271 000 2004 tilinpäätös 3 365 346 652 (31.) Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2005 talousarvio 800 000 2004 tilinpäätös 6 649 648 Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 8 000 000 euroa kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän kolmevuotisen siirron palautuksena momentilta 33.32.33. Toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on palvelujen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen. 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 48 747 000 euroa. Toiminnan laajuus 2003 2006 toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä 8 303 8 241,4 8 135,6.. Julkaisupisteen hinta, euroa 5 871 5 915 5 008.. 2006 talousarvio 48 747 000 2005 talousarvio 40 747 000 2004 tilinpäätös 48 712 903 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 82 170 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 47 b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 58 421 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 :ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 8 000 000 euroa kansalliseen terveyshankkeeseen liittyvän kolmevuotisen siirron palautuksena momentille 33.32.32. Toiminnan tavoitteena on palvelujen saatavuuden sekä sen ja lääkärikoulutuksen laadun varmistaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Toiminnan laajuus 2003 2006 toteutunut toteutunut arvio arvio Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat 908,6 908,3 1 035,7 1 055,2 Tutkintokorvaus, euroa 63 860 63 860 63 860 57 800 Erikoislääkärin 8 vuoden tutkintokorvaus, euroa 30 823 30 823 30 823 20 000 Kuukausikorvaus, euroa 1 298 1 298 1 350 1 225 2006 talousarvio 82 170 000 2005 talousarvio 90 170 000 2004 tilinpäätös 77 903 030 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 370 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Toiminnan laajuus 2003 2006 Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 20 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 203 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 167 000 euroa, josta 80 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Mielentilatutkimustoiminnan tavoitteena on rikoksesta syytettyjen henkilöiden oikeusturvan varmistaminen ja mielentilatutkimuslausuntojen korkean laadun ylläpitäminen. toteutunut toteutunut arvio arvio Mielentilatutkimustoiminnan menot, euroa 2 121 315 2 121 431 2 203 000 2 203 000 Mielentilatutkimukset 96 90 98 98 Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) 22 100 23 600 22 500 22 500 2006 talousarvio 2 370 000 2005 talousarvio 2 370 000 2004 tilinpäätös 2 230 182 36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 55 230 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettavien asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 30 000 000 euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. Loppuosa määrärahasta käytetään Sosiaalialan kehittämishankkeen ja Alkoholiohjelman toimeenpanoa toteuttaviin hankkeisiin. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden kriteerit ja painoalueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
2006 talousarvio 55 230 000 2005 talousarvio 54 430 000 2004 tilinpäätös 52 330 000 (37.) Valtionavustus sairaanhoitopiirien kuntayhtymille lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kuntien mielenterveyspalveluiden kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin (kiinteä määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2005 talousarvio 5 000 000 38. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 227 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Luvun perusteluihin viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2006 lukien osana työmarkkinatukiuudistusta. Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen, joka irrotetaan valtionosuusjärjestelmästä, ja harkinnanvaraiseen osaan. Perustoimeentulotuen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhtä suurin osuuksin. Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2006 olevan noin 252 000. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta osana kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukemiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Toimeentulotuesta poistetaan asumismenojen seitsemän prosentin omavastuu 1.9.2006 lukien, mistä aiheutuvat lisäkustannukset rahoitetaan kokonaan valtion varoista. Puolet rahoituksesta sisältyy momentille 33.32.30 ja toinen puoli tälle momentille. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 7 200 000 euroa. Toiminnan tavoitteena on turvata henkilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. 2006 talousarvio 227 700 000 39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 2 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. S e l v i t y s o s a : Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyvänä toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä- Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois- Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla. 2006 talousarvio 2 500 000 2005 talousarvio 3 000 000 2004 tilinpäätös 3 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8