60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
|
|
- Kirsi-Kaisa Laura Koskinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun. Vuoden 2010 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille Keskeiset uudistukset Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan Laissa säädetään iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä sekä palvelujen saamisesta ja laatuvaatimuksista. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Esitys ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen. Viitaten momentin selvitysosan esitykseen isyysvapaan pidentämisestä määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huomioon isyysvapaan pidentämisen kustannusvaikutuksia kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen sekä lasten päivähoitoon. Kustannusvaikutukset idaan vähäisiksi. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten intia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) edellyttämälle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntauudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistusja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset. Terveys kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja uudisteilla olevan sosiaalihuollon lainsäädännön pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
2 Vanhuspalvelulain toimeenpano. Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja innin toteuttaminen. Alkoholiohjelman jatkaminen. Järjestelmäkuvaukset Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 % nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta ( ) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta ( ). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Valtionavustuksella kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ( ) tuetaan sosiaalija terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana 1) Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä Lasten kotihoidon tuki, saajia (perheitä) Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia (perheitä) Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana Vanhainkodit, asukkaiden määrä ) Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 3) Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
3 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana Kansanterveystyö Hoitopäivät (milj.) 6,20 5,83 5,48 5,15 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 8,40 8,65 8,91 9,18 Muun ammattihenkilön luona 18,80 19,55 20,33 21,15 Hammashuollon käynnit 4,90 4,90 5,00 5,00 Kotisairaanhoidon käynnit 5,00 5,35 5,67 6, Somaattinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 3,5 3,40 3,29 3,19 Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,98 0,99 0,99 1,00 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,5 3,44 3,31 3,19 Avohoitokäynnit (milj.) 6,22 6,53 6,86 7,20 Psykiatrinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 1,47 1,45 1,43 1,40 Päättyneet hoitojaksot 0,04 0,04 0,04 0,03 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 35,00 35,00 35,00 35,00 Avohoitokäynnit (milj) 1,62 1,68 1,75 1,8 1) Menojen rahoitus momentilta ) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat. 3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) 8 842, , ,2 - Julkaisupisteiden hinta, euroa , ,7 - Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 052, , , ,0 Tutkintokorvaus, euroa Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa Mielentilatutkimustoiminta Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä valtion yksiköt kunnalliset sairaalat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
4 Menot Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Uuden lastensairaalan rahoitus Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia koskevassa kehyspäätöksessä. Nykyinen lastenklinikka on valtakunnallinen lastensairaala, jossa hoidetaan erittäin hyvällä menestyksellä vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia. Se on maan ainoa täyden palvelun lastensairaala, johon on keskitetty useiden potilasryhmien hoito. Sairaalarakennus on kuitenkin vanha ja huonokuntoinen ja ahtaat tilat rajoittavat vanhempien mahdollisuuksia osallistua lastensa hoitoon. Asiantuntijoiden mukaan Lastenklinikan vaiheittainen korjaaminen sen samanaikaisesti toimiessa ei ole mahdollista. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Lausuma 10 Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia koskevassa kehyspäätöksessä. Lastensuojelu Valiokunta pitää tärkeänä, että lastensuojelun painopistettä siirretään aiempaa selvemmin ennaltaehkäisevään suuntaan. Ehkäisevän lastensuojelun tehostaminen on ennen kaikkea sekä lapsen että perheen etu. Se tuo myös suurta kustannussäästöä, sillä lapsen huostaanotto ja sijoitus ovat erittäin kalliita toimenpiteitä, kun taas ehkäisevän työn palvelut ovat usein kustannuksiltaan hyvin alhaisia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ehkäisevää tai avohuollon työtä on kannattavaa. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistuminen edellyttää lastensuojelunäkökohtien huomioon ottamista laajaalaisesti kaikessa lasta ja perhettä koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa. Aivan keskeistä on peruspalvelujen, kuten neuvolan, päivähoidon ja opetustoimen yhteistyössä antama ennaltaehkäisevä tuki, joka koskee koko perhettä. On niin ikään lisättävä mm. moniammatillisia, joustavia, matalan kynnyksen palveluja lapsille ja perheille. Ehkäisevän työn vahvistaminen edellyttää paitsi resursseja, myös viranomaisten ja toimijoiden laajaa ja tiivistä yhteistyötä, riittävää tiedonkulkua sekä osaamista. Tarvitaan mm. tietoa lastensuojelutarpeen etenemisestä, jotta jo ensimmäisiin oireisiin osataan reagoida sekä vahvaa luottamusta siihen, että varhaisella puuttumisella lastensuojelun tarvetta voidaan ehkäistä tehokkaasti. Lastensuojelun suorat kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, sillä kiireellisten huostaanottojen määrät ovat lisääntyneet. Lastensuojelun kokonaiskustannusten selvittäminen on kuitenkin hankalaa, sillä ehkäisevä lastensuojelutyö sijoittuu monien eri palvelujärjestelmien sisään ja toteutuu osana näiden järjestelmien toimintaa. Valiokunta viittaa valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomukseen (K 17/2012 vp) ja korostaa tarvetta lastensuojelun tilastoinnin parantamiseen, millä voidaan edistää työn vaikuttavuutta. Kuten myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan (StVL 15/2012 vp) todennut, tarvitaan lastensuojelutyön vaikutusten ja vaikuttavuuden pitkäjänteistä, luotettavaa ja systemaattista tutkimusta ja mitattavuuden kehittämistä. Valiokunta painottaa ennaltaehkäisevien sekä matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistoiminnan lisäämistä myös päihdehuollossa. On erittäin tärkeää, että aikuisten päihde- tai mielenterveysongelmia hoidettaessa otetaan huomioon myös lasten ja nuorten tuen ja hoidon tarve. Näin voidaan osaltaan ennaltaehkäistä lasten ja nuorten alttiutta sairastua ja ajautua päihteiden ongelmakäyttöön. Peruspalveluministeri on asettanut lastensuojelun tilaa selvittävän työryhmän, jonka tulee mennessä tehdä toimenpide-ehdotukset lastensuojelua parantavista toimista. Valiokunta korostaa, että toimenpide-ehdotusten vaatimaan rahoitukseen on varauduttava myös talousssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
5 Valiokunta lisää 3,4 milj. euroa momentille lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädösperustaa on viime vuosina vahvistettu ja terveydenhuoltolain säännöksiä täsmennetty. Myös kuntien valtionosuuksia on korotettu 18,5 milj. eurolla vuodesta 2011 lähtien ja säädösten toimeenpanon valvontaa ja seurantaa tehostettu. Tiukentuneen normiohjauksen ja lisäresurssien myötä neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat parantuneet ja mm. terveystarkastukset ovat lisääntyneet. Myös henkilöstöresurssit ovat parantuneet, mutta eivät vielä riittävästi. Etenkään lääkäreitä ei ole vielä tarpeeksi kouluterveydenhuollossa. Valiokunta korostaa, että säädösten (erit. neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevan asetuksen, 338/2011) toimeenpanon seurannasta huolehditaan ja että kehittämistyötä palvelujen parantamiseksi jatketaan. Palvelujen kehittymiseen vaikuttavat keskeisesti myös valvovien viranomaisten toimenpiteiden tehokkuus sekä valvontaresurssien riittävyys. Kouluterveydenhuollon alueellisia eroja on myös edelleen kavennettava. Valiokunta korostaa, että lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Ne ovat myös keskeinen osa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, sillä neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset tavoittavat käytännössä kaikki lapsiperheet. Neuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on keskeinen rooli myös lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja sen myötä laajemminkin terveyserojen kaventamisessa. Esim. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelurakenneuudistuksessa pidetään huolta laadukkaiden äitiys- ja lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. On myös onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Lisäksi on tärkeää, että kunnat hyödyntävät aiempaa paremmin em. asetuksen toimeenpanoon osoitetun lisärahoituksen. Perusterveydenhuollon vahvistaminen Valiokunta korostaa perusterveydenhuollon vahvistamista ja pitää erittäin tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa luodaan edellytykset perusterveydenhuollon resurssien vahvistamiseen sekä henkilöstön saatavuuteen. Tämä on välttämätöntä, sillä perusterveydenhuollon resurssit ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet selvästi erikoissairaanhoitoa hitaammin. Palvelujen saannissa on suuria alueellisia eroja ja joillakin alueilla hoitojonot ovat jopa pidentyneet. Maaliskuussa 2012 tehdyn selvityksen mukaan noin 73 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli kaksi viikkoa, ja peräti 24 prosenttia alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 4 viikkoa. Huomattavaa on myös se, että 28 prosenttia terveyskeskuksista julkaisi hoitoonpääsytiedot harvemmin kuin terveydenhuoltolaki edellyttää. Valiokunta toteaa, että rakenneuudistuksen rinnalla tarvitaan niin kunnissa kuin myös valtakunnan tasolla uusia ratkaisuja hoidon saatavuuteen liittyviin akuutteihin ongelmiin sekä terveyskeskusten johtamisen, työn organisoinnin ja viihtyvyyden parantamiseen. Valiokunta painottaa myös Kaste-hankkeen kautta saavutettujen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista valtakunnallisesti käytännön työhön. 30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen. Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
6 erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon. Myrkytystietokeskuksen päivystyksen kehittäminen (YTS) 300 Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen. I lisätalousesitys HE 52/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalous 2013 talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen 4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen 5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II). Menosäästö Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Valiokunta viittaa edellä luvun perusteluissa esitettyyn ja lisää momentille euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanoon. Määräraha kohdennetaan lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös lastensuojelun tilaa selvittävän selvityshenkilön tekemien toimenpidesuositusten toteuttamiseen. Valiokunta korostaa, että lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhaisen tuen ja avopalveluiden kehittäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
7 Momentille myönnetään euroa. 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen 4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen 5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon. 32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto Menosäästö Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Momentille ehdotetaan 30 miljoonan euron määrärahaa, joka on 6 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennyksestä 5 milj. euroa johtuu menosäästöistä ja 1 milj. euroa eduskunnan tälle vuodelle tekemän kertaluonteisen lisäyksen poistumisesta. Tutkimusrahoituksen taso on ollut aleneva jo pitkään. Vielä vuonna 1995 STM:n kautta ohjautuvaa tutkimusrahoitusta oli noin 60 milj. euroa, mutta 2000-luvulla rahoitus aleni 40 milj. euroon. Kustannustason nousu huomioon ottaen rahoituksen määrä on pudonnut noin kolmannekseen vuoden 1995 tasosta. Tutkimusrahoituksen jatkuva vähentäminen uhkaa yliopistosairaaloissa tehtävää kliinistä tutkimustyötä ja vaikeuttaa tutkimustiedon tehokasta hyödyntämistä ja levittämistä. Tutkimusrahoituksen väheneminen vaikuttaa myös kuntien kustannuksiin, sillä yliopistollisten sairaaloiden jäsenkuntien osuus tutkimustoiminnan rahoituksesta kasvaa valtion tutkimusrahoituksen vähentyessä. Valiokunta toteaa, että yliopistollisissa sairaaloissa tehtävällä kliinisellä tutkimuksella on keskeinen merkitys terveydenhuollon kehittämiselle, sillä lääketieteen edistyminen perustuu pitkälti tutkimukseen. Tieteellinen tutkimus edistää uusia hoitomuotoja ja parantaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista. Potilaiden käyttöön saadaan näin uusin lääketieteellinen tieto ja taito. Myös väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kiristyminen edellyttävät terveydenhuollon uudistumista sekä uusia ja tehokkaita hoitomuotoja, mikä korostaa myös terveystieteellisen tutkimuksen merkitystä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rahoitusjärjestelmä ei rapaudu ja että hallitus varmistaa yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen riittävyyden. Mikäli rahoitus jatkaa vähenemistään, sairaanhoidon kehitys tulee vakavasti häiriintymään. Momentille lisätään euroa. Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen. 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
8 1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 2) enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille. Erikoishammalääkärikoulutuksen korvaus Pohjois-Savon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireille 170 Lisäkorvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille 900 Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. 1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 2) enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina euroa, josta euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Tarven muutos 500 Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
9 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia idaan vuonna 2013 olevan noin Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 :ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus yhden aikuisen osalta vuonna 2013 on 461,05 euroa kuukaudessa. Asumistuen tulorajojen korotus, tarkistus vuoden 2012 tasoon Indeksikorotuksen aikaistus Perusturvan korotus, tarkistus vuoden 2012 tasoon Pitkäaikaistyöttömän asumistuen tarkistamisen lykkäyksen kokeiluluonteinen pidennys 6 kuukauteen -100 Tarven muutos Työllistymisbonuskokeilu -700 Työmarkkinatuen tarveharkinnan rajaaminen Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosa etuoikeutetuksi tuloksi Yhteensä talous talous tilinpäätös Täydentävä talousesitys HE 166/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys euroa talousesityksen euroon nähden viitaten momentin selvitysosaan aiheutuu talousesityksen täydentävään esitykseen liittyvästä hallituksen esityksestä (HE 134/2012) työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta lukien. Vähennys aiheutuu siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville työnhakijoille maksetaan työttömyysetuutta työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen estämättä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjienkautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssätarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielistensosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ohjauksen siirtoon liittyvä siirto momentille Yhteensä talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
10 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjienkautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssätarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielistensosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. 38. Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. 1) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lain (vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä sekä toteutusta varten maksettavaan korvaukseen. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tarkoituksena on tukea lain toimeenpanoa valtionavustuksella, jota voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin. Vanhuspalvelulain seurantaa ja intia kehittää ja toteuttaaterveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kanssa. Myönnettävään valtionavustukseen noudatetaan soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) ja valtionavustuslakia (688/2001) talous Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Ns. vanhuspalvelulain (StVM 27/2012 vp - HE 160/2012 vp) on määrä astua voimaan lukien. Lain toimeenpanoa varten kuntien valtionosuuksiin on tehty ensi vuodelle 27,3 milj. euron lisäys. Kustannukset kasvavat vuoteen 2015 asti, jolloin laki on kokonaisuudessaan sovellettavana. Silloin kuntien kustannusten idaan olevan vuositasolla yhteensä 151 miljoonaa euroa, josta valtionosuus olisi 82 miljoonaa euroa. Kunnille osoitetaan myös valtionavustusta lain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin. Lain kustannusvaikutusten tarkka inti on vaikeaa, mistä johtuen on tärkeää, että lain toimeenpanoa ja sen kustannusvaikutuksia seurataan heti alusta lähtien valtakunnallisten ja yhtenäisten seurantaindikaattoreiden kautta. Jotta ikäihmisten palvelut kyetään järjestämään käytettävissä olevien resurssien puitteissa kattavasti ja laadukkaasti, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja edistää ikäihmisten toimintakykyä. Tämä edellyttää kotiin vietävien palvelujen sekä terveyttä edistävien ja kuntouttavien työtapojen lisäämistä, kuten myös ikäihmisten liikunnan sekä oikea-aikaisen kuntoutuksen tehostamista. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Momentille myönnetään euroa. 1) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lain (vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä sekä toteutusta varten maksettavaan korvaukseen. IV lisätalousesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käytää myös enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä ja toteuttamista varten. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalous 2013 talous Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käytää myös enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
11 vien muiden menojen maksamiseen vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä ja toteuttamista varten. 39. Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) III lisätalousesitys HE 101/2013 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksina kunnille vuonna 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. Määräraha on kertaluonteinen ja sitä saa käyttää vuosina 2013 ja 2014 alkaviin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin. Avustuksen myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslain säännöksiä. Ehdoista säädetään tarkemmin asetuksella. Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Avustukset tulevat olemaan perustamishankkeiden valtionavustuksia pienempiä mutta toisaalta mikään hanke ei jäisi ilman avustusta määrärahan puutteen vuoksi. Määrärahan riittämättömyys ei tällöin voisi johtaa avustusta saamatta jääneen hankkeen siirtymiseen myöhemmäksi III lisätalous Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksina kunnille vuonna 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. 40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. Finn- HEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan järjestämisestä yhdessä ao. kuntayhtymien kanssa vuodesta 2011 eteenpäin. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta. FinnHEMS Oy:n toiminnasta aiheutuvia hallinnoinnin menoja ovat muun muassa lentotoiminnan kilpailutus ja sopimuksen laatiminen sekä lentotoiminnan valvonta sopimuksen voimassaoloajan. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja sen edellyttämän ohjaamomiehistön, tarvittavat tukikohdat ja lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointija lentotoiminnan menoiksi on itu noin euroa. Tarven muutos Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. Finn- HEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomie- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
12 histöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle. I lisätalousesitys HE 52/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu kuuden polttonestesäiliön ja niiden pohjarakenteiden rakentamisesta I lisätalous talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. IV lisätalousesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää euroa kiireellisiin tukikohtainvestointeihin ja euroa lentopalvelun itua suurempien käyttökustannusten korvaamiseen IV lisätalous I lisätalous talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnastaannetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseensosiaalialan osaamiskeskuksille. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskuksetovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen,Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomensosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielistenkuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inomdet sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekinosaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määriteltyvaltioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta(1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminenalueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis-ja koulutustoiminnan kanssa talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnastaannetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseensosiaalialan osaamiskeskuksille. 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Valtion korvauksen idaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006). Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
13 2013 talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
Lisätiedot60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Talousesitys 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin
LisätiedotTalousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta
LisätiedotTalousarvioesitys (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin valtion rahoituksesta yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen, valtion korvauksesta
LisätiedotTalousarvioesitys Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
Lisätiedot60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
LisätiedotTalousarvioesitys 2003
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtion korvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri-
Lisätiedot60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille
Lisätiedot32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,
LisätiedotPääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 970 000 euroa. Vähennys
LisätiedotLUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö
1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
LisätiedotKatsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo
Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien
LisätiedotKehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehyspäätös 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 - Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, kuntatalous
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
Lisätiedot32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus
LisätiedotValtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina
1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaosto (KuTJ) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 26.9.2016 Yleistä Pääluokan
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotHE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 VaV kunta- ja terveysjaosto (KutJ) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee 13,8 mrd.
LisätiedotKehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)
Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso
LisätiedotTAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioksi - Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu 28.9.2017
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 3.5.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2017
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotHE 136/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
HE 136/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtionavusta Urho
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 558 543 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
Lisätiedot20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 8,4 7,8 7,6 8,1
20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
Lisätiedotse~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki
SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 8 542 914 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotTalousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO
Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO 18.9.2017 Kuntien valtionavut (mom. 28.90.30) Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja
LisätiedotYleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni
Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 Paasitorni Budjettineuvos Valtiovarainministeriö/budjettiosasto 1 8.9.2017 - Maakuntien rahoitus
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ja päiväkotien perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000
LisätiedotVanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotHE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-
HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotEVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa
EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotSairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut
30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä
LisätiedotVanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM
Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen
LisätiedotValtion vuoden 2019 budjettiesityksen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
Lisätiedot32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Vuoden 2006 alusta lukien toteutettava kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen ensimmäinen vaihe sekä työmarkkinatukiuudistus
LisätiedotUusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotMäärärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan
LisätiedotPäätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotIsyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 144/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotKuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä
50. Veteraanien tukeminen S e l v i t y s o s a : Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotMikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?
Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Avopediatrian jaosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Henrikka Aito 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2015
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotKuntoutukseen oikeutettujen puolisoiden ja leskien määrä
50. Veteraanien tukeminen S e l v i t y s o s a : Luvun menot muodostuvat lähinnä sotainvalideille, sotilasinvalideille ja heidän puolisoilleen sekä rintamaveteraaneille maksettavista etuuksista ja kuntoutuksesta.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
Lisätiedot