Uuden sukupolven kulttuuri- ja kongressikeskus. Verkatehtaan pääyhteistyökumppanit:



Samankaltaiset tiedostot
Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde?

Ansionmenetyksiin ja työkyvyttömyyksiin liittyvät epäselvyydet,

Ruununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta

Hämeenlinnan Sibeliusbrändi. Antti Vihinen 12/2016

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Tapahtumien Hämeenlinna

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Miten johdan muutosta? SUOMEN KANSALLISOOPPERA JA BALETTI PÄIVI KÄRKKÄINEN

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

01 June Subject/Place/Occasion

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

Leader-info. Yhteisökeskus , Pori. karhuseutu.fi

MITEN VOITTAJA VALITAAN?

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Ylivoimainen asiakaskokemus. Kari Korkiakoski Futurelab Finland

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

KAJAANIN KAMPUS PUUTYÖRAKENNUS SEMINAARINKATU 2

Guggenheim Helsinki. Ritva Viljanen Sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

Espoo Areena EKY

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

KAJAANIN KAMPUS KIRJASTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (6) Kiinteistölautakunta Vp/

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

KAJAANIN KAMPUS PÄÄRAKENNUS SEMINAARINKATU 2


Eskoon strategia ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Outi Raatikainen

Kulttuurista elinvoimaa Järvi-Suomeen - Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi Kehittämispäällikkö Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA

Strateginen toimenpideohjelma

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

KUNTASTRATEGIA

Medivire Työterveyspalvelut Oy

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Viestintä- strategia

Toimitusjohtajan katsaus

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

KAJAANIN KAMPUS HALLINTORAKENNUS SEMINAARINKATU 2

Entä A-talon vuokralaisen ikkunat (Voglia), jos vuokralainen hoitaa itse siivouksen?

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Median merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa

SATO Oyj. TILINPÄÄTÖSINFO Erkka Valkila

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Toimiva verkkosivusto lehdelle. Riikka Räisänen Projektipäällikkö, Digitaalinen markkinointi Puhelin:

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Mitä on markkinointiviestintä?

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Hämeenlinnan kaupungin organisaatio

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

Opetushallituksen kuulumiset

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 GOLF TALMA OY

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

LAAJEMMAN KUNTAKUITUVERKON RAKENTAMINEN: POHJOIS-SATAKUNNAN KUITUVERKKOHANKE

Kaupunginvaltuusto

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

Maakunnan ja kuntien yhteistyö ja sopimukset

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Takapihalta etupihalle Uusi Amos Andersonin taidemuseo Lasipalatsissa

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Transkriptio:

Uuden sukupolven kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan pääyhteistyökumppanit:

Hämeenlinnan Verkatehdas perustetaan 1895 Viimeinen kultakausi 1950-luvun alussa 120 kutomakonetta, 1300 työntekijää, kaupungin suurin teollinen työnantaja Konkurssi 1963 Kaupunki hankkii kiinteistöt etuosto lain nojalla 1978 Hieman historiaa mihin tarkoitukseen, se ei ole selvinnyt, sillä kaupungin rakennustaiteellisia ja -historiallisia arvoja selvittänyt toimikunta arvioi Verkatehtaan teollisuusslummiksi, jonka voisi purkaa mitä pikimmin! 1980-luvulla paljon 2. asteen ammatillista koulutusta 1980-luvulla myös ensimmäiset kulttuuriyksiköt 1990-luvulla koulutus muuttaa uusiin tiloihin yhä useampi kulttuuritoimija hakeutui alueelle Kulttuurille asema ja tärkeä tehtävää Hämeenlinnan kaupungin tulevaisuusstrategiassa 1990-luvun puolivälissä 1990-luvun puolivälin jälkeen tieto EU:n rakennerahastotuista 2001-2006 EAKR - Investointihakemus 2000 Hakemusta täydennetään 2001 toiminnallisella konseptilla

Kiinteistön kehittäminen 2000-luvun alussa Verkatehdas projektikokonaisuus käynnistyy joulukuussa 2001 Toimintakonseptin kehittäminen ja konkretisoiminen Musiikki- ja kongressisalin (ym.) esisuunnittelu ja arkkitehtuurikilpailu Taidemuseon Engel-rakennuksen pe eruskorjaus (2003) Kulttuuritukun korjaus (2004) ARX-talon peruskorjauksen saattaminen loppuun (2002 ja 2004) Päähankkeen 1-vaihe eli päärakennus: musiikki- ja kongressisali, elokuvakeskus, D-rakennuksen ja C-rakennuksen 1. kerroksen peruskorjaus sisältäen mm. kokouskeskuksen ja ravintolan (2007) Päähankkeen 2-vaihe eli Opistotalo: Sibelius-opisto, Vanjaveden opisto, Tanssikeskus, Ars-Häme ry:n GalleriaKONE ja taidelainaamo, Kehräämö-halli, Kulttuurin ammatinharjoittajien itt ji työ- ja toimitiloja itil (2008) EAKR -rahoitteinen kehittäminen päättyi 2007 Elävän musiikin klubi (2008) Lisää työtiloja (2008) Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin päänäyttämön toteuttaminen (2009)

Verkatehdas tänään Alueella on 14 rakennusta Lähes 30.000 k-m2 Julkista palvelua, kaupallista toimintaa ja kansalaislähtöistä toimintaa Tänään 36 itsenäistä toimijaa: amm matinharjoittajia, yrityksiä, kansalaistoimintaa, julkisia kulttuurilaitoksia määrä kasvaa Alueelle investoidaan vuosina 2002-2009 noin 38,8 milj. (alv 0%) Hämeenlinnan kaupunki 19,2 milj Euroopan unioni ja Suomen valtio 12,0 milj. Konserniyhtiöt, kaupungin takaamat lainat 6,5 milj. Yksityinen 1,1 milj 1990-luvulla alueelle investoitiin n. 3 milj. Yksi suurimpia eurooppalaisia vanhaa teollisuus- tai tuotantotilaa hyödyntäviä kulttuuri- ja kongressikeskuksia

Luovien alojen ammatinharjoittajille ja yrityksille yhteensä 25 toimitilaa/työhuonetta Elokuvakeskuksesta 20 m2 työhuoneeseen ja kioskiin Lisää tulossa muutama Kulttuurihistoriaa ja kirjastotointa lukuun ottamatta kulttuuripalvelut Hämeenlinnassa keskittyvät Verkatehtaalle Ei tutkintoon johtavaa koulutusta eikä yrityshautomista Vuonna 2010 500.000000 vuotuista t kävijää n. 30 % alle 18-vuotiaita välitön työllisyysvaikutus alueella n. 350 henkilötyövuotta

Verkatehtaan alueella kävi vuonna 2007 erilaisissa tapahtumissa, kokouksissa ja palveluissa yhteensä 180.470 henkeä. Pääosa viiden viimeisen kuukauden aikana Ei sisällä taiteen perusopetuksen kävijöitä Vanaja-salin kulttuuritapahtumat (sis. Erkkaa lapaan) 32.039 Kokoukset ja yritystilaisuudet 13.861 Näyttelyt 7.093 Bio Rex 38.000 Teatteri (27.722- Erkkaa lapaan 7.527) 20.195 Taidemuseo 27.297 ARX + Hippalot 41.163 Miniteatteri 828 Yhteensä 180.470

Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Visio - Kulttuurikaupunki t ulee takaisin Verkatehdas on vetovoimainen ympäristön luovalle toiminnalle. Verkatehdas on kansainvälisen, kansallisen ja paikallisen kulttuurin ja kokoustoiminnan merkittävä tuotanto- ja tapahtumapaikka. Verkatehtaan toiminta on tuottavaa, näkyvää ja monipuolista. Verkatehdas on tärkein tekijä prosessissa, jossa Hämeenlinna nousee sille kuuluvaan asemaan suomalaisena kulttuurikaupunkina

Missio Verkatehdas on onnistumisen paikka Verkatehdas rakennetaan inspiroivaksi kulttuurikaupunginosaksi, jossa tilat, osaaminen, palvelut ja erilaiset yhteistyö- ja vuorovaikutusverkostot antavat sisällöntuottajille ja tapahtumantekijöille ensiluokkaiset edellytykset onnistua työssään. Yleisölle Verkatehdas on aina kiinnostava elämysten ja osallistumismahdollisuuksien keskus. Kulttuuri- ja kongressikeskus Ve erkatehdas Oy on osa Hämeenlinnan kaupunkikonsernia. Toteuttamalla tehtäväänsä Verkatehdas toimii konsernin osana rakentavasti ja kaupungin tavoitteita edistäen. Verkatehtaalla on tärkeä rooli kilpailukykyisen ja elinvoimaisen Hämeenlinnan rakentamisessa sekä asukkaiden viihtyisän ja virikerikkaan elinympäristön toteuttamisessa.

Asemoituminen markkinoille Julkinen tehtävä ----- Markkinatehtävä Avoin kaikille ----- Valikoiva Paikalliset organisaatiot: sijoittuminen, toimitila, verkostoituminen, synergia B to B toimiojat: palveluita toimijan omien intressien toetuttamiseen Yleisöt, kuluttajat: tarjontaa ja kulutusmahdollisuuksia B to C toimijat: maksavaa yleisöä Mihin odotuksiin vastataan, mihin ei?

Konsepti Uuden sukupolven kulttuurija kongressikeskus Julkisen palvelun, kaupallisen ja kansalaistoiminnan läsnäolo Arkipäiväisyys Auki joka päivä, auki kaikille yleisör ryhmille Keskustatoiminto - tavoitteena suuret volyymit» 2010 vieraita 500.0000 vuodessa ja 350 henkilötyövuotta» 30 % vierailijoista alle 18-vuotiaita Laaja-alainen näkemys kulttuurista: kulttuuria ei ole vain taidelaitosten sisällä Kokoustoimintakin on kulttuuria Yleisökeskeisyys Taiteen- tai kulttuurinalan asettamien vaatimusten rinnalle nostetaan yleisöjen kunnioittaminen ja palveleminen Tähdätään suuriin yleisövirtoihin, mikä antaa kontakteja ja mahdollisuuksia alueen toimijoille Kiehtova ympäristö

Basaari Toimijoiden tulee sopia Verkatehtaalle: tuovat osaamista tullessaan. Voivat hyötyä toisten osaamisesta, voivat hyötyä infrasta Infran monikäyttöisyys (kestävyys, tehokkuus, monitoimisuus) Toimijan ei tarvitse hallita kaikkia resursseja ja mahdollisuuksia itse Toimijoiden hyöty suurista yleisövir roista Mukana maailmassa Kansallinen kulttuurikeskus Hämeessä Verkatehtaan kautta tavoittaa hämäläiset yleisöt ja kuluttajat; alusta ponnistaa laajemmille markkinoille ja tavoittaa uusia yleisöjä Aktiivinen osallistuminen kansallisiinn ja kansanvälisiin kulttuuri- ja matkailuverkostoihin tärkeä keino määrittää todellinen sijaintinsa Sateenvarjo-organisaatio Verkatehdas yhtiön verbi on PALVELLA Infran pitäminen toiminnassa Sisältöihin puuttumattomuus Viestinnällinen aktiivisuus Rajoitettu sisältötuotanto

Tapahtumaosaaminen Strategiasta tiivistetysti: 3+1 tekijän hallinta Moitteeton tapahtumaosaaminen tähtää asiakkaan tarpeiden ja odotusten toteuttamiseen. Luova yhteisö Verkatehdas on kulttuurikaupunginosa, jonka eri toimijat jatkuvasti kartuttavat yhteisönsä luovuutta, osaamista ja palvelukykyä. Elämyskeidas Yleisöille Verkatehdas on attraktiivinen kulttuuristen tuotteiden ja tuotantojen kuluttamisen keskus. Kuluttajat seuraavat aktiivisesti Verkatehtaalle sijoittuvaa kulttuuritarjontaa +1 Viestintä Strategiseen ajatteluun kuuluu keskeisesti viestintä. Verkatehdas Oy:llä on kaksi perussanomaa, jotka ovat läpäisevästi mukana kaikessa yhtiön harjoittamassa viestinnässä: Hämeenlinna on kulttuurikaupunki ja Verkatehdas on onnistumisen paikkaka

Konserniyhtiö Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy Hämeenlinnan kaupunki omistaa 100 % Ammattihallitus: 3 asiantuntijaa, 2 poliitikkoa Puheenjohtaja Olli-Pekka Heinonen (asiantuntijamandaatti) Talousarvio 2008 4,1 milj. Tulot: 50 % vuokrat, 25 % muu liiketoiminta, 25 % kaupungin avustus Menot: 40 % kiinteistö, 30 % henkilöstö, 30 % muu Omaa henkilökuntaa 20, vuokratyötä n. 10 henkilötyövuotta Kiinteistön omistaa pääosin Hämeenlinnan kaupunki Verkatehdas yhtiö maksaa tiloista pääomavuokraa Verkatehdas yhtiö vastaa kaikesta kiinteistön huollosta ja vuosikorjaustasoisesta kunnossapidosta Poikkeus: Verkatehdas yhtiö omistaa elokuvakeskuksen Osa rakennuksista saattaa siirtyä Verkatehdas yhtiön omistukseen kuluvana vuonna

HALLITUS Toimitusjohtaja (1hlö) Johtoryhmä HALLINTO JA KIINTEISTÖ - taloussuunnittelija -järjestelypäällikkö - tekninen isänn. -toimistosihteeri -lipunmyyjä (2 hlö) -Yht. 6 hlö MYYNTI JA VIESTINTÄ myynti- ja viestintäpäällikkö -myyntineuvottelija -Viestintäsihteeri -Yht 3 hlöä ASIAKASPALVELUJEN TUOTANTO tuotantopäällikkö -tuotantosuunnittelija (2 hlö) -tekninen päällikkö -Tekninen tuottaja (4 hlö) -Kokousemäntä -Yht. 9 hlöä KULTTUURI- PALVELUT Konserttipäällikkö - Yht 1 hlö KONSERNI- HANKINTAi -laskentatoimi -kiinteistön hoito -puhelin ULKOISTETTU -ravintolat -aula- ja turvapalv. ULKOISTETTU -yritysyhteistyöohjelma -graafinen suunnittelu ULKOISTETTU -lisätyö, ruuhka-apu -Tarvittaessa laitteistoja ULKOISTETTU -konserttien sisältöjen tuotanto ja toteutus

Strateginen hanke Kiinnostavampaa, kuin mikä on jonkin kaupungin kulttuuristrategia, on se, mikä asema ja tehtävä kulttuurilla on kaupungin kokonaisstrategiassa Strateginen hanke: useata erilaisia motiiveja, useita erilaisia toimijoita Sektorihanke: Vain kulttuurialan sisäinen Puolesta vai vastaan: kansalaismielipide, media, poliittinen päätöksenteko, virkakunta, rahoittajat, oma sektori. Olisi hyvä, että kaikissa viiteryhmiss sä saavutetaan enemmistö e Keskustelu käydään julkisuudessa, erityisesti sanomalehdistössä

Ainutkertainen hanke ei ole ruudinkeksimistä Tuntuu siltä, että monissa kehityshankkeissa on taipumus suunnitella vanhaa Jos johonkin investoidaan kymmeniä miljoonia - pitää saada aikaan jotain muutakin kuin se, mikä meillä jo on Se, että entinen olisi investoinnin jälkeen paremmin, ei riitä - uutta arvoa pitää myös syntyä Esisuunnittelun merkitystä ei voi ylikorostaa - se merkitsee aikaa ja resurssien uhraamista "hiki säästää verta Esisuunnittelun pitäisi olla kriittinen oppimisprosessi Hankesuunnittelumallien kehittäminen olisi mitä tarpeellisinta

Argumentoinnin muutos - viestinnän ääretön merkitys Argumentit sinänsä eivät ole muuttuneet, mutta se, miten ja millä areenoilla argumentit esitetään, on muuttunut merkittävästi Strategisella hankkeella on aina viestintästrategia. Viestintästrategian tehtävän on hallita hankkeesta käytävää keskustelua siten, että keskustelu edistää hankkeen toteumista myönteisellä tavalla. Läpinäkyvässä toiminnassa on äärimmäisen tärkeätä sen, kuka pääsee käyttämään ensimmäisen puheenvuoro - se määrittää mistä lähtökohdista ja kenen ehdoilla keskustelua käydään

Verkatehtaan viestinnän strategiasta 2002-2007 Kaksi perusviestiä: Hämeenlinnan on kulttuurikaupunki Verkatehdas on onnistumisen paikka Viestinnän painopisteiden kehitys: Kevät 2002 kevät 2004 Kotirintaman tuen varmistaminen Kevät 2004 kevät 2006 Ostavien asiakkaiden tietoon lupauksena paremmasta tulevaisuudesta t Kevät 2006 Kaupan hakeminen Kesä 2007 Yleisöjen hakeminen

Argumentoinnin muutos Hyvinvointivaltion kulttuuripolitiikassa Markkinaperusteisessa kulttuuripolitiikassa Odotus Auktoriteetti Areena rationaaliset syyt objektiiviset tarpeet asiantuntija kokous, mietintö, budjetti, vetoomus kulutus yleisöt julkisuus, erityisesti sanomalehdet mainonta Rahoituksen epäkaupallisuus kriteeri menestys Oikeutus korkea laatu kilpailukyky menestys