kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 1(7) Kelan kuntoutuksena toteutettava harkinnanvarainen aikuisen moniammatillinen yksilökuntoutus, yleis- ja neurologinen palvelulinja vuosina 2016 2019 Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa: Tässä tiedostossa olevat palvelulinjakohtaiset kysymykset ja vastaukset. Yhteiset kysymykset ja vastaukset, jotka koskevat kaikkia ajalla 3.3. 14.4.2015 tarjouskilpailussa olevia Kelan kuntoutuksena toteutettavia harkinnanvaraisia moniammatillisen yksilökuntoutuksen palveluja. Tiedosto on liitetty samansisältöisenä jokaisen tarjouskilpailun omalle sivulle osoitteessa www.kela.fi/kuntoutuspalvelut kohdassa Hankinnat > Kuntoutusryhmän hankinnat > Käynnissä olevat tarjouskilpailut. Tässä esitettyihin kysymyksiin annettuja vastauksia voi käyttää vain ajalla 3.3. 14.4.2015 järjestettävissä Kelan harkinnanvaraisen moniammattillisen yksilökuntoutuksen aikuisen yleis- ja neurologisen palvelulinjan tarjouskilpailussa. Palvelulinjakohtaiset standardit Aikuisen yleispalvelulinja Kysymys 1: Rakenne / Henkilöstö Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus aikuisen yleispalvelulinja standardissa on ilmoitettu Kohta 6 Rakenne (sivu 8):työryhmän ja/tai erityistyöntekijöiden ja/tai muun kuntoutushenkilöstön toteuttaman kuntoutuksen osuus sekä avo- että laitosmuotoisesta kuntoutuspäivästä on keskimäärin 5 tuntia/kuntoutusvuorokausi, josta vähintään puolet toteutetaan yksilöllisesti. Kohta 4 Henkilöstö (sivu 6-7) Työryhmän yksilö- ja ryhmätunteja kuntoutujalle on oltava yhteensä vähintään 55 tuntia/15 arkipäivää (laskennallinen aika 3 t 40 min arkipäivää kohti). Erityistyöntekijöiden yksilö- ja ryhmätunteja kuntoutujalle on oltava yhteensä vähintään 23 tuntia/15 arkipäivää (laskennallinen aika 1 t 30 min arkipäivää kohti). Muu kuntoutushenkilöstö voi myös itsenäisesti toteuttaa ryhmäohjelmia. Tämän itsenäisesti toteutetun toiminnan ohjauksen osuus on yhteensä enintään 3 tuntia/15 arkipäivää (laskennallinen aika on 12 min arkipäivää kohti). Kysymys: Miten tulkitaan seuraavien kohtien aikojen eroavuudet eli kuntoutushenkilöstön toteuttaman kuntoutuksen osuus kuntoutuspäivästä 5 tuntia (kohta rakenne) ja työryhmän, erityistyöntekijöiden ja muun kuntoutushenkilöstön yksilö- ja ryhmätuntien (kohta henkilöstö) laskennallinen aika kuntoutujalle on yhteensä 5 t 22 min? 22 minuutin ero päivässä tekee 5 t 30 min/15 arkipäivää.
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 2(7) Kuntoutusohjelman pituus/arkipäivä on keskimäärin 5 tuntia. Standardiin on kuitenkin laskettu laskennallinen tuntimäärä/arkipäivä, koska moniammatillinen yksilökuntoutus voidaan toteuttaa myös kuntoutujan tarpeen mukaan lyhyempänä kuntoutuksena kuin 15 arkipäivänä. Standardissa mainitut kokonaistuntimäärät /15 arkipäivää ovat - työryhmä 55 tuntia - erityistyöntekijät 23 tuntia - muu kuntoutushenkilöstö voi toteuttaa 3 tuntia (itsenäisesti toteutettu ohjelma) Kuntoutusta toteutettaessa kuntoutuspäivien pituudet voivat vaihdella tarpeen mukaan, ja jonkun päivän on oltava pidempi, jotta tuntimäärät täyttyvät. Muun kuntoutushenkilöstön itsenäisesti toteuttamat tunnit eivät ole pakollisia. Kysymys 2: Palveluntuottajalla työskentelee sekä yleislääketieteen erikoislääkäri että fysiatri. Voiko tarjouskilpailun lomakkeeseen, 5 henkilöstö, laittaa työryhmään molemmat erikoislääkärit ja käyttää heitä sitten, joko/tai, tarpeen mukaan? Standardissa mainitaan, että työryhmään kuuluu 4 jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä. Erikoislääkäri voi olla yleislääketieteen tai sisätautien tai fysiatrian erikoislääkäri. Erikoislääkärin osuus kuntoutuksen toteutuksesta on vähintään 2 tuntia/kuntoutuja. Tarjous tehdään yhdestä työryhmästä. Henkilöstölomakkeella (lomake 5) ilmoitetaan yksi palvelua toteuttava työryhmä. Henkilöstölomakkeella palvelua toteuttavaa henkilöstöä ei tarjota vaihtoehtoisena Kysymys 3: Erityistyöntekijöille määritetty tuntimäärä on kovin korkea /kuntoutuja, sillä kokemuksemme mukaan kaikilla palvelulinjan kuntoutujilla ei ole tarvetta kaikille erityistyöntekijöille. Tällöin muutaman erityistyöntekijän tunnit/työntekijä nousevat kovin suuriksi ja kuntoutujan näkökulmasta katsottuna ehkä jopa tarpeettoman suuriksi. Onko erityistyöntekijöiden tunnit toteuduttava jokaisella kuntoutujalla vai onko erityistyöntekijöitä oltava st. mainittu tuntimäärä saatavilla? Kuntoutujan yksilöllisen tarpeen perusteella kuntoutuksen totutukseen osallistuu vähintään 2 erityistyöntekijää. Erityistyöntekijöiden yksilö- ja ryhmätunteja kuntoutujalle on oltava yhteensä vähintään 23 tuntia/15 arkipäivää. Erityistyöntekijöiden tuntien on toteuduttava jokaisen kuntoutujan kohdalla. Kysymys 4: Tuntimäärä yhteensä (sekä moniammatillinen tr + ett) ylittää vaaditun 5 tuntia/päivä, jolloin yksilöllisen ohjauksen osuus /päivä on 2 tuntia 40 min/päivä. Runsas yksilötuntien määrä saattaa johtaa
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 3(7) mm. passiivisten hoitojen määrän nousuun, koska kuntoutujat eivät jaksa noin runsasta yksilötuntien määrää. Mikä on tarkka yksilötuntien määrä /päivä? Kuntoutuspäivän pituus voi vaihdella ohjelman mukaan. Standardissa on mainittu sekä kuntoutuspäivän keskimääräinen pituus että työntekijäkohtainen ja työntekijäryhmäkohtainen minimituntimäärä/ 15 arkipäivää. Standardissa on myös mainittu laskennallinen tuntimäärä arkipäivää kohti, koska kuntoutus voi kestää myös lyhyemmän aikaa kuin 15 arkipäivää. Näin ollen tarkkaa yksilötuntien määrää/ päivä ei voi määritellä. Standardissa luvussa 6 Rakenne määritellään, että kuntoutuspäivän ohjelmasta vähintään puolet toteutetaan yksilöllisesti. Tätä ohjetta on noudatettava. Kysymys 5: Onko mahdollista käyttää pienryhmätyöskentelyä yksilötoimintaa korvaavana? Tämäntyyppinen työskentely on koettu mielekkääksi. Pienryhmätyöskentely ei voi korvata yksilötoimintaa. Pienryhmätoiminta lasketaan ryhmätoiminnaksi. Kysymys 6: Muun kuntoutushenkilöstön edustajien itsenäisen työskentelyn määrä on kovin pieni ja koskee vain ryhmäohjausta. Voiko muu kuntoutushenkilöstö antaa ollenkaan yksilöohjausta? Muu kuntoutushenkilöstö voi osallistua työryhmän jäsenten tai erityistyöntekijöiden kanssa työparina teemojen toteuttamiseen. Yhdessä toteutetun kuntoutusohjelman tuntimäärä lasketaan työryhmän jäsenten tai erityistyöntekijöiden tuntimääriin. Muu kuntoutushenkilöstö voi myös itsenäisesti toteuttaa ryhmäohjelmia. Tämän itsenäisesti toteutetun toiminnan ohjauksen osuus on yhteensä enintään 3 tuntia/15 arkipäivää (laskennallinen aika on 12 min arkipäivää kohti). Tämän lisäksi muuhun kuntoutushenkilöstöön kuuluva henkilö voi osallistua vapaa-ajan ohjelman toteutukseen, johon käytettyä aikaa ei lasketa kuntoutuspäivän ohjelmaan. Muu kuntoutushenkilöstö ei voi antaa yksilöohjausta. Kysymys 7: Standardin kohta 3.1. omaisen ja läheinen: tämä kohta koskee ilmeisesti sitä, jos omainen osallistuu kuntoutukseen? mikäli omainen ei osallistu kuntoutukseen, niin omaisen kanssa ei ilmeisesti käydä näitä kappaleen alussa mainittuja keskusteluja? Toki tarvittaessa kuntoutujan luvalla keskustellaan, mutta ei automaattisesti.
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 4(7) Jos omainen ei osallistu kuntoutukseen, hänen kanssaan ei toteuteta standardissa mainittuja omaiselle suunniteltuja ohjelmia. Omaisen osallistuminen ei ole pakollista, mutta jos se on tarpeen, omainen osallistuu kuntoutukseen lääkärinlausunnossa olevan kuntoutussuunnitelman, kuntoutuspäätöksen sekä jakson ohjelman edellyttämällä tavalla. Kysymys 8: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan haastattelu mainitaan pidettäväksi väli- ja päätösjaksoilla ensimmäisenä päivänä, voisiko tämä olla ennemminkin omaohjaajan haastattelu, sillä osalla kuntoutujia toimii omaohjaajana esim. fysioterapeutti? Työryhmän sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja kartoittaa sekä väli- että päätösjaksolla kuntoutujan terveydentilan mahdolliset kuntoutuksen toteutukseen vaikuttavat muutokset. Tarvittaessa hän ohjaa kuntoutujan lääkärin tutkittavaksi. Tätä haastattelua ei voi toteuttaa esimerkiksi fysioterapeutti. Omaohjaaja haastattelee kuntoutujan aloitusjaksolla. Aikuisen neurologinen palvelulinja Kysymys 1: Erityistyöntekijöille määritetty tuntimäärä on kovin korkea /kuntoutuja, sillä kokemuksemme mukaan kaikilla palvelulinjan kuntoutujilla ei ole tarvetta kaikille erityistyöntekijöille. Tällöin muutaman erityistyöntekijän tunnit/työntekijä nousevat kovin suuriksi ja kuntoutujan näkökulmasta katsottuna ehkä jopa tarpeettoman suuriksi. Onko erityistyöntekijöiden tunnit toteuduttava jokaisella kuntoutujalla vai onko erityistyöntekijöitä oltava st. mainittu tuntimäärä saatavilla? Kuntoutujan yksilöllisen tarpeen perusteella kuntoutuksen totutukseen osallistuu vähintään 2 erityistyöntekijää. Erityistyöntekijöiden yksilö- ja ryhmätunteja kuntoutujalle on oltava yhteensä vähintään 23 tuntia/15 arkipäivää. Erityistyöntekijöiden tuntien on toteuduttava jokaisen kuntoutujan kohdalla. Kysymys 2: Tuntimäärä yhteensä (sekä moniammatillinen tr + ett) ylittää vaaditun 5 tuntia/päivä, jolloin yksilöllisen ohjauksen osuus /päivä on 2 tuntia 40 min/päivä. Runsas yksilötuntien määrä saattaa johtaa mm. passiivisten hoitojen määrän nousuun, koska kuntoutujat eivät jaksa noin runsasta yksilötuntien määrää. Mikä on tarkka yksilötuntien määrä /päivä? Kuntoutuspäivän pituus voi vaihdella ohjelman mukaan. Standardissa on mainittu sekä kuntoutuspäivän keskimääräinen pituus että työntekijäkohtainen ja työntekijäryhmäkohtainen minimituntimäärä/ 15 arkipäivää. Standardissa on myös mainittu laskennallinen tuntimäärä arkipäivää kohti, koska
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 5(7) kuntoutus voi kestää myös lyhyemmän aikaa kuin 15 arkipäivää. Näin ollen tarkkaa yksilötuntien määrää/ päivä ei voi määritellä. Standardissa luvussa 6 Rakenne määritellään, että kuntoutuspäivän ohjelmasta vähintään puolet toteutetaan yksilöllisesti. Tätä ohjetta on noudatettava. Kysymys 3: Onko mahdollista käyttää pienryhmätyöskentelyä yksilötoimintaa korvaavana? Tämäntyyppinen työskentely on koettu mielekkääksi. Pienryhmätyöskentely ei voi korvata yksilötoimintaa. Pienryhmätoiminta lasketaan ryhmätoiminnaksi. Kysymys 4: Muun kuntoutushenkilöstön edustajien itsenäisen työskentelyn määrä on kovin pieni ja koskee vain ryhmäohjausta. Esim. jalkaterapeutin yksilöaika voisi olla perusteltu osalle kuntoutujista. Voiko jalkaterapeutti antaa ollenkaan yksilöohjausta? Muu kuntoutushenkilöstö voi osallistua työryhmän jäsenten tai erityistyöntekijöiden kanssa työparina teemojen toteuttamiseen. Yhdessä toteutetun kuntoutusohjelman tuntimäärä lasketaan työryhmän jäsenten tai erityistyöntekijöiden tuntimääriin. Muu kuntoutushenkilöstö voi myös itsenäisesti toteuttaa ryhmäohjelmia. Tämän itsenäisesti toteutetun toiminnan ohjauksen osuus on yhteensä enintään 3 tuntia/15 arkipäivää (laskennallinen aika on 12 min arkipäivää kohti). Tämän lisäksi muuhun kuntoutushenkilöstöön kuuluva henkilö voi osallistua vapaa-ajan ohjelman toteutukseen, johon käytettyä aikaa ei lasketa kuntoutuspäivän ohjelmaan. Jalkaterapeutti ei voi antaa yksilöohjausta. Kysymys 5: Standardin kohta 3.1. omaisen ja läheinen: tämä kohta koskee ilmeisesti sitä, jos omainen osallistuu kuntoutukseen? mikäli omainen ei osallistu kuntoutukseen, niin omaisen kanssa ei ilmeisesti käydä näitä kappaleen alussa mainittuja keskusteluja? Toki tarvittaessa kuntoutujan luvalla keskustellaan, mutta ei automaattisesti. Jos omainen ei osallistu kuntoutukseen, hänen kanssaan ei toteuteta standardissa mainittuja omaiselle suunniteltuja ohjelmia. Omaisen osallistuminen ei ole pakollista, mutta jos se on tarpeen, omainen osallistuu kuntoutukseen lääkärinlausunnossa olevan kuntoutussuunnitelman, kuntoutuspäätöksen sekä jakson ohjelman edellyttämällä tavalla.
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 6(7) Kysymys 6: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan haastattelu mainitaan pidettäväksi väli- ja päätösjaksoilla ensimmäisenä päivänä, voisiko tämä olla ennemminkin omaohjaajan haastattelu, sillä osalla kuntoutujia toimii omaohjaajana esim. fysioterapeutti? Työryhmän sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja kartoittaa sekä väli- että päätösjaksolla kuntoutujan terveydentilan mahdolliset kuntoutuksen toteutukseen vaikuttavat muutokset. Tarvittaessa hän ohjaa kuntoutujan lääkärin tutkittavaksi. Tätä haastattelua ei voi toteuttaa esimerkiksi fysioterapeutti. Omaohjaaja haastattelee kuntoutujan aloitusjaksolla. Kysymys 7: Kohta 4, Henkilöstö: Onko jokin perusteltu syy siihen, että harkinnanvaraisessa yksilöllisessä kuntoutuksessa ei ole mahdollisuutta hyödyntää moniammatillista työparityöskentelyä siten, että sitä voisi laskea yksilölliseksi terapiaksi kuten vaikeavammaisten yksilöllisessä kuntoutuksessa? Harkinnanvarainen moniammatillinen yksilökuntoutus on henkilöstörakenteeltaan ja toteutukseltaan erilainen kuntoutuspalvelu kuin vaikeavammaisten moniammatillinen yksilökuntoutus. Se on rakenteeltaan, toteutukseltaan ja henkilöstön käytöltään kevyempi kuin vaikeavammaisten moniammatillinen yksilökuntoutus. Standardin luvussa Henkilöstö ei ole kuvattu työparityöskentelyä. Kysymys 8: Kohta 6, Rakenne: Tarkoittaako standardin teksti, että siirtymiset tiloista toiseen, ohjelman mukaiset tauot sekä lounas- ja välipalatauot sisältyvät päivittäiseen viiteen kuntoutusohjelmatuntiin? Siirtymiset tiloista toiseen, ohjelman mukaiset tauot sekä lounas- ja välipalatauot eivät sisälly työryhmän ja/tai erityistyöntekijöiden ja/tai muun kuntoutushenkilökunnan toteuttaman kuntoutuksen osuuteen, joka on keskimäärin 5 tuntia/kuntoutusvuorokausi, vaan ne sisältyvät kuntoutuspäivän kokonaispituuteen, joka on keskimäärin 6 tuntia/kuntoutusvuorokausi. Kysymys 9: Standardissa oleva vaativuusluokitus, sivu 4: Peruskuntoutuksen määritelmä ei ole muuttunut edelliseen standardiin nähden, mutta vaativan kuntoutuksen osalta määritelmä alkaa sanoilla Vaativan kuntoutuksen asiakas on omatoiminen, joka saa vaativan kuntoutuksen asiakkaan kuulostamaan toimintakyvyltään parempikuntoiselta kuin peruskuntoutuksen asiakkaan. Seuraavissa kappaleissa kuitenkin kuvataan avuntarvetta olevan useissa päivittäisissä toimissa ja myös yöaikaan. Kuntoutuja ei voi olla yhtä aikaa sekä omatoiminen, että tarvita henkilökohtaista apua useissa päivittäisissä toiminnoissa jne.
kansaneläkelaitos Kysymykset ja vastaukset 7(7) Onko vaativuuden määrittelyn muutoksen tarkoituksena kuvata, että kuntoutujat ovat seuraavalla sopimuskaudella toimintakyvyltään parempikuntoisia kuin tällä hetkellä = nykyisen sopimuskauden aikana? Käytännössä harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa vaativan kuntoutuksen asiakkaat ovat usein neurologisella linjalla pyörätuolilla liikkuvia, jotka tarvitsevat avustamista useissa päivittäisissä toiminnoissaan, kuntoutustilanteissa jne ja ovat usein yli 65 vuotiaita ja monisairaita. Jos tämä ei ole tarkoituksena, pyydämme oikaisemaan standardin sanamuotoa niin, ettei tarjousta tehdessä jää kenellekään epäselväksi, että vaativan kuntoutuksen ryhmän asiakkailla on varsin runsaasti avuntarvetta päivittäisissä toimissa, eri kuntoutustilanteissa ja siirtymisissä kuntoutustilojen välillä. Jos vaativuuden määrittely on standardissa harhaanjohtava ja poikkeaa todellisuudesta, ei tarjouskilpailussa voida antaa realistiset kustannukset huomioivia tarjouksia, jotka olisivat vertailtavissa. Edellisen (2012-2015) harkinnanvaraisen kuntoutusstandardin vaativan kuntoutuksen määritelmä on uutta määritelmää selkeämpi. Uuteen standardiin on lisätty omatoimisuuden velvoite. Muutoin vaativuusluokituskuvaus on sama kuin aiemmin. Omatoimisuus tarkoittaa harkinnanvaraisessa moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa sitä, että kuntoutuja tosiasiallisesti pystyy osallistumaan sekä yksilö- että ryhmämuotoiseen kuntoutukseen standardin ja kuntoutusohjelman edellyttämällä tavalla, vaikka hän tarvitseekin apua päivittäisissä toiminnoissa. Luvussa 3 Kuntoutuja edellytetään lisäksi, että kuntoutujalla on riittävästi itsenäistä toimintakykyä, jotta hän kykenee liikkumaan palveluntuottajan tiloissa ilman jatkuvaa avustamista ja osallistumaan ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Myöhässä saapuneisiin kysymyksiin ei vastata.