Suomalaisten lasten raskasmetallialtistuksen lähteet Johanna Suomi Riskinarviointi, Evira
Raskasmetallit Tässä tutkimuksessa: Kadmium (Cd) Lyijy (Pb) Arseeni (ias, epäorgaaninen arseeni) Elohopea (ihg, epäorgaaninen elohopea; MeHg, metyylielohopea) Maaperästä kertyvät kasveihin / laji- ja lajikekohtaisia eroja Eläimessä ja ihmisessä erityisesti sisäelimissä (maksa, munuaiset) Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 2
Raskasmetallialtistuksen eri lähteitä Kartta: www.eea.europa.eu/data-and-maps/ figures/soil-contamination-by-heavy-metals Perinteiset rohdokset? Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 3
Raskasmetallien valvonta (elintarvikkeissa) EU N:o 1881/2006 ja sen päivitykset Enimmäispitoisuusrajoja: Cd, lastenruoat ja ämk, liha ja sisäelimet, kala ja meriruoka, vilja, 1.1.19 lähtien suklaa ja kaakao Pb, lastenruoat ja ämk, liha ja sivutuotteet, kala ja meriruoka, hedelmät ja marjat, rasvat, juomat As, riisi ja riisipohjaiset valmisteet Hg, tällä hetkellä lähinnä kalat Tulli, Evira raportointi EFSAlle vuosittain Myös talousvesiasetuksessa enimmäisrajat (Cd, Pb, Hg, As) (Talousvesi ei elintarvike, vaikka mukana dietary -arviossa) Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 4
Mitä raskasmetallit tekevät ihmiselle? Valtaosa haittavaikutustiedoista perustuu työperäiseen altistukseen tai saastumisonnettomuustietoihin ei luultavasti ilmene ruoasta saatavina pitoisuuksina + Hormonihäiriköiksi epäiltyjä Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 5
Raskasmetallien toksikologisia rajaarvoja (EFSA 2009-2012) Aine Arvon tyyppi Yksikkö Arvo Vaikutus epäorg. As BMDL µg/kg rp/d 0,3 8,0 Syöpäinsidenssi +1% (epäorg. As, JECFA) BMDL µg/kg rp/d 3,0 Syöpäinsidenssi +0,5% Cd TWI µg/kg rp/viikko 2,5 Munuaisvaurio Pb BMDL µg/kg rp/d 0,5 Keskushermoston vaurio (kehittyvä lapsi) +1% epäorg. Hg TWI µg/kg rp/viikko 4,0 Munuaisvaurio metyyli-hg TWI µg/kg rp/viikko 1,3 Keskushermoston vaurio (kehittyvä lapsi) Päivää kohden esitettyinä: MeHg (0,19) < ias (0,3) < Cd (0,36) < Pb (0,5) < ihg (0,57) Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 6
Aineistot tutkimuksessa Pitoisuudet: valtaosin suomalaisia valvontanäytteitä + aiempien projektien tuloksia; aineistoja useasta LYNET-tutkimuslaitoksesta ja lisäksi mm. HY, teollisuuden omavalvonta ja EFSA Elintarvikeryhmät: lähes koko ruokavalio Kulutustiedot: DIPP-tutkimus, Pirkanmaa 2002-2008 3 vrk ruokapäiväkirjat 1v, 3v ja 6v lapsilta Yksilöllinen kulutustieto suhteessa yksilön painoon Probabilistinen altistuksen arviointi MCRA-ohjelmalla Kukin ikäryhmä erikseen, kukin raskasmetalli(spesies) erikseen Lisäksi alustava kumulatiivinen arvio Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 7
1-vuotiaiden altistuslähteet Teoll.lastenruoka = puurot, soseet, valmiit purkkiruoat (lähinnä = viljat, liha, marjat) = ämk ja mehut Huom! Teoll.lastenruoalle on tiukemmat enimmäisrajat kuin muille raaka-aineille. Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 8
6-vuotiaiden altistuslähteet Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 9
6-vuotiaiden altistuslähteet (kumulatiivinen neurotoksinen) Annosvasteiden vertailukelpoisuus? Koejärjestelmissä eroja. Alustava tulos! Σ suhteell.toksisuuskerroin * altistus pitoisuus ja ruoankäyttö Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 10
Johtopäätöksiä Toksikologiset raja-arvot (TWI, BMDL) kiristyneet viime vuosina. Lasten altistus jää alle vuonna 2008 voimassa olleiden TWI-arvojen (kaikki raskasmetallit) Lasten Cd-altistus ylittää nykyisen TWI:n suurella osalla joka ikäluokasta Lasten Pb-altistus ja ias-altistus ylittää nykyisen BMDL:n osalla joka ikäluokasta Lasten elohopea-altistus on turvallisena pidettävällä tasolla Tärkeimmiksi altistuslähteiksi nousevat paljon käytetyt elintarvikkeet kuten viljatuotteet Raskasmetallipitoisuudet elintarvikkeissa ovat pienentyneet riskinhallintatoimien ansiosta työn jatkuminen edelleen tarpeen Johanna Suomi / Riskinarviointi, Evira 11
Kiitos mielenkiinnostanne! Lisätietoa: Riskinarviointi suomalaisten lasten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille. Eviran tutkimuksia 2/2015 http://bit.ly/2hgsrdn johanna.suomi@evira.fi