Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2016

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Ympäristöinsinööri Roni Järvensivu, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2016 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Näistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä- Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä, jotka eivät ole täyttäneet em. vaatimusta. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 407 969 tonnia. Vuonna 2015 määrä oli 345 358 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2016 loppuun mennessä 2 655 tonnia jätettä, joka on 86 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 10 796 tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 164 268 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 86 144 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 8 187 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 4 121 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 67 381 tonnia vuonna 2016. Jätevoimalassa oli ennalta ilmoitetut huoltoseisokit 9.5. 27.5.2016 ja 15.8. 19.8.2016. Välivarastoitavaa jätettä vastaanotettiin kaikkiaan 32 624 tonnia käsittelykeskukseen vuonna 2016. Jäte paalattiin pyöröpaaleihin laajennusalueen kentälle. Toukokuun huoltoseisokki kesti ennakoitua pidempään, josta johtuen jätettä sijoitettiin myös jyrättynä ja peitettynä kaatopaikan päälle. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin 52 363 tonnia biojätettä sekä 12 002 tonnia jätevesilietettä. Ämmässuolla on aloitettu kevään 2016 aikana HSY:n oma multatuotanto. Ämmässuolla valmistettiin noin 4 000 tonnia multatuotteita vuonna 2016. Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Vuoden 2016 aikana louhetta vastaanotettiin 994 611 tonnia. Louheen murskaaminen aloitettiin toukokuussa. Kaatopaikkakaasua kerättiin 40,07 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 8 % pienempi kuin vuonna 2015. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 91,6 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Vuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 84,42 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen omien toimintojen kulutus oli 16,8 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 564 039 m 3 vuonna 2016. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ei ylittänyt teollisuusjätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 90 kappaletta koskien hajuja ja viisi kappaletta koskien melua. Hajuvalitusten määrä on poikkeuksellisen suuri, mutta HSY:n muut selvitykset eivät tue käsitystä hajutilanteen heikkenemisestä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Uuden tasausaltaan TAL 11 rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 2016. Biokaasua hyödyntävä CHP-laitos biokaasuvoimala valmistui vuoden 2016 joulukuussa. Kompostointilaitoksen vierasaineen erottelujärjestelmän saneeraus valmistui. Sortti-aseman vaarallisen jätteen vastaanottokontti uusittiin ja sijoitettiin uuteen paikkaan. Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Ekomo-konseptin mukainen yhteistyö on jo alkanut muutamien yritysten kanssa. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko käsittelykeskusta kattavilla tarkkailuilla. HSY:n toimintajärjestelmään (IMS) rakennettiin ympäristölupamääräysten toteutumisen seurantaa helpottava työkalu. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 14.12.2012 on viety järjestelmään ja seuraavan vuoden aikana on tarkoitus ottaa työkalu käyttöön myös muiden lupien osalta. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, kerrottiin NCC:n toiminnasta alueella sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Juha Uuksulainen, Roni Järvensivu Pvm: 28.2.2017 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2016 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 74 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Kuonakenttä 3. Vaaka-asema 15. Paalikenttä 4. Vanha kompostointilaitos 16. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 5. Biokaasulaitos 17. Lajittelukatos 6. Kompostointilaitos 18. Pinnoitetun puun kenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Louhekenttä 8. Biopesuri 20. Tuhkalokero 9. PIMA-halli 21. Vastaanottokenttä 10. PIMA-kenttä 22. Kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 23. Vanha kaatopaikka 12. Vesiasema 24. Öljyntorjuntakontti 2

Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 8 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 2.2 Tarkkailusuunnitelmat... 9 2.3 Viranomaistarkastukset... 10 2.4 Kaavoitus... 10 2.5 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt... 11 3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 12 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 12 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 12 3.3 Poikkeukselliset aukioloajat... 13 4 Jätteen vastaanotto 14 4.1 Jätteen määrä... 14 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 15 5 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 17 5.1 Yleistä toiminnasta... 17 5.2 Materiaalivirrat... 17 5.3 Viherjätteen käsittely... 18 5.4 Laitosmainen käsittely... 18 5.4.1 Biojätteen käsittely... 18 Jätevesilietteen käsittely... 20 Kompostien jälkikypsytys... 20 5.5 Käsittelyprosessin tarkkailu... 20 5.6 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 21 5.7 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 21 5.8 Päästötarkkailu... 21 5.8.1 Vesi... 21 5.8.2 Ilma... 22 5.8.3 Melu... 22 5.9 Haittaeläimet... 23 5.10 Kemikaalit... 23 5.11 Valmiin kompostin käyttö... 23 5.12 Multatuotanto... 23 6 Pilaantuneet maat 24 6.1 Yleistä toiminnasta... 24 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 24 6.3 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 26 6.4 Päästötarkkailu... 26 6.4.1 Vesi... 26 6.4.2 Ilma... 27 3

7 Jätteen käsittely kentillä 28 7.1 Yleistä toiminnasta... 28 7.1.1 Maa-aines... 28 7.1.2 Kiviainespitoinen jäte... 28 7.1.3 Kiviainespitoinen liete... 28 7.2 Betoni yli 150 mm... 28 7.3 Asfaltti... 28 7.4 Kipsi... 28 7.5 Puu... 28 7.5.1 Pinnoitettu puu... 28 7.5.2 Puhdas puu... 29 7.6 Lajiteltava jäte... 29 7.7 Kuona... 29 7.8 Hävityskuormat... 29 7.9 Raadot... 30 7.10 Renkaat... 30 7.11 Pilaantuneet maat... 30 7.12 Bio- ja puutarhajäte... 30 8 Jätteen loppusijoitus 31 8.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 31 8.2 Vanha kaatopaikka... 31 8.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 31 9 Tuhkat 32 9.1 Yleistä toiminnasta... 32 9.2 Tuhkan käsittely... 32 9.3 Päästötarkkailu... 32 9.3.1 Vesi... 32 9.3.2 Ilma... 32 9.4 Kemikaalit... 32 10 Jätteen varastointi 33 10.1 Yleistä toiminnasta... 33 10.2 Jätepaalit ja jyräpaali... 33 10.3 Kipsi... 33 10.4 Painekyllästetty puu... 33 10.5 Lasi... 33 10.6 Metalli... 33 10.7 Kuona... 33 10.8 Louhe... 34 10.9 Pilaantuneet maat... 34 10.10 Bio- ja puutarhajäte... 34 11 Kivenmurskaus ja louhinta 35 11.1 Yleistä toiminnasta... 35 11.2 Louhinta... 35 11.3 Kivenmurskaus... 35 11.4 Päästötarkkailu... 35 11.4.1 Vesi... 35 11.4.2 Ilma... 35 4

11.4.3 Melu ja tärinä... 35 11.5 Toiminnassa syntyvät jätteet... 35 12 Ämmässuon Sortti-asema 36 12.1 Yleistä toiminnasta... 36 12.2 Jätteen määrä... 36 12.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 37 12.4 Alueen hoito... 37 12.5 Päästötarkkailu... 38 12.5.1 Vesi... 38 12.5.2 Melu... 38 12.6 Haittaeläimet... 38 12.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 38 13 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 39 13.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 39 13.2 Kaasun keräys... 39 13.3 Kaasuvoimala... 40 13.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 42 13.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 42 13.6 Päästötarkkailu... 42 13.6.1 Vesi... 42 13.6.2 Ilma... 42 13.6.3 Melu... 43 13.7 Kemikaalit... 43 13.8 Toiminnassa syntyvät jätteet... 44 14 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus 45 14.1 NCC... 45 14.1.1 Yleistä toiminnasta... 45 14.1.2 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 45 14.1.3 Jätteet ja polttoaineet... 45 14.1.4 Ympäristötarkkailu... 46 14.2 Maapörssi... 46 14.2.1 Yleistä toiminnasta... 46 14.3 Delete... 46 14.3.1 Yleistä toiminnasta... 46 14.3.2 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 46 14.3.3 Jätteet ja polttoaineet... 46 14.3.4 Ympäristötarkkailu... 47 14.4 Gypsum... 47 14.4.1 Yleistä toiminnasta... 47 15 Vesienhallinta 48 15.1 Yleistä toiminnasta... 48 15.2 Käyttötarkkailu... 48 15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 48 15.4 Pintavedet... 48 15.5 Jätevedet... 48 15.6 Kemikaalit... 49 5

15.7 Häiriöt ja poikkeamat... 49 16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 50 16.1 Kemikaalit... 50 16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 50 17 Rakentaminen 51 17.1 Ympäristövaikutusten hallinta... 51 17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 51 17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen... 51 17.1.3 Viimeistelyrakenteet... 51 17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 51 17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 51 17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 51 18 Ympäristövaikutukset 52 18.1 Sää... 52 18.2 Vesi... 53 18.2.1 Pintavedet... 54 18.2.2 Pohjavedet... 55 18.2.3 Jätevedet... 57 18.3 Jätetäyttöjen tila... 58 18.4 Painumatarkkailu... 58 18.5 Ilma... 58 18.5.1 Hiukkaset... 59 18.5.2 Hajut... 60 18.5.3 Metaanimittaukset... 63 18.6 Melu... 64 18.7 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 65 18.7.1 Ympäristön ja viheralueiden hoito... 65 18.7.2 Roskaantuminen... 65 18.7.3 Haittaeläimet... 65 18.7.4 Linnut... 66 18.7.5 Terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arviointi... 67 19 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 68 20 Työsuojelu ja turvallisuus 69 21 Tutkimushankkeet 71 21.1 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 71 21.2 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 71 21.3 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 72 21.4 Uusiutuvan energian esiselvitykset... 72 22 Katsaus tulevaan 73 Liitteet 74 Jakelu 75 6

1 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Keskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen teollisten symbioosien kehittäminen jatkui vuoden 2016 aikana. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella louheesta, hiekoitussepelistä, kipsijätteestä, betonijätteestä ja hevosten kuivikkeista jalostetaan hyötykäyttöön kelpaavia tuotteita. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimi vuoden 2016 aikana viisi eri yritystä HSY:n lisäksi. Yritysyhteistyötä on esitetty kappaleessa 14. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. Biojätteen käsittely tehostui entisestään vuoden lopussa valmistuneella biokaasuvoimalalla. Biokaasuvoimalassa tuotetaan biokaasulaitoksen kaasusta sähköä ja lämpöä. Ämmässuolla vastaanotettiin, paalattiin ja välivarastoitiin Vantaan Energian jätevoimalan ennakoidun huoltoseisokin, sekä ennakoimattomien toimintakatkojen aikana kotitalouksien sekajätettä. Varastoitua sekajätettä toimitettiin energiahyödyntämiseen jätevoimalan normaalin toiminnan puitteissa. HSY:n jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2015) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001:2015) vuodesta 1999 lähtien. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001:2007) tullaan sertifioimaan keväällä 2017. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Viimeisin ulkoinen auditointi tehtiin marras-joulukuussa 2016. Ämmässuon alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista (16.3.2016 ja 27.10.2016), joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18 7

2 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 2.1 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2016 on koottu taulukkoon 4. Lisäksi Etelä-Suomen ELY-keskukseen jätettiin vireille hakemus Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun uusimiseksi 30.12.2015. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012 Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016. Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Päätös lupamääräysten tarkistamisesta Vaasan hallinto-oikeudessa. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Hakemus tarkkailuohjelman päivittämiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne - Ei vireillä olevia lupahakemuksia. 8

Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hallinto-oikeuksissa vireillä olevat valitukset. Ympäristöluvat Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Tilanne ESAVI:n hylkäävä päätös 1.7.2016. Vaasan hallinto-oikeudessa. Ympäristölupa myönnetty 9.9.2015. Vaasan hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2016. Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto Lausunto 8.1.2016 koskien murskattavan kiviaineksen välivarastointiaikaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Espoon kaupunki Kannanotto 13.1.2016 koskien tuulivoimalan asemakaavatarvetta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Päätös 31.3.2016 koskien jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Evira Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päätös 31.3.2016 koskien jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Kannanotto 12.4.2016 koskien laajennusalueen moreenikentän käyttöä. Kannanotto 23.3.2016 koskien Helsinki-moreenin käyttöä pintarakenteissa. Kannanotto 13.3.2016 koskien hiekoitushiekan käsittelyn lupatarvetta. Ilmoitus asiakasrekisteriin merkitsemisestä, jätevesilietteen käsittely, T-00023976,9.9.2016/19.12.2016. Laitoksen hyväksyntänumero FIC009-04687/2016NA UUDELY:n kannanottoja valvontaan liittyen, 13.4., 18.4., 19.4., 2.5., 25.5.1.6. 2.9.13.9., 3.10. 2.2 Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. 9

o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. o Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. - Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. - Vesien yhteistarkkailun työohjelma 28.2.2014. UUS:n päätös 12.3.2007. - Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. - Meluntarkkailusuunnitelma 16.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 5.5.2008. Uusi tarkkailuohjelma on toimitettu UUDELY:n 22.12.2014. 2.3 Viranomaistarkastukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus) pidettiin 12.5.2016. Biojätteen käsittelylaitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Pilaantuneiden maiden käsittely kuuluu valvontaluokkaan 2 ja tarkastus on joka toinen vuosi. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista osa tarkastetaan otantaperusteisesti kerran lupakaudessa. Kaasuvoimalan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, orgaaninen jäte, kuonan käsittely. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue teki työsuojelutarkastuksen työtapaturmasta johtuen 6.9.2016. Tapaturma sattui HSY:n urakoitsijalle TAL11 työmaalla. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen suorittama palotarkastus 29. 30.9.2016. 2.4 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavojen osalta ei ole tapahtunut muutoksia. Kulmakorpi I asemakaavoitus on vireillä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8. 9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.8.2015 ehdottaa kaupunginhallitukselle kaava hyväksymistä. 10

Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue ja sen luonto- ja maisema-arvot. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. 2.5 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikkö Jukka Salmela on siirtynyt uusiin tehtäviin vuoden 2016 lopussa. Käyttöpäällikön sijaisena toimii Sauli Kopalainen. Käyttöpäällikkö vastaa alueella Jätteen vastaanotosta, käsittelytoiminnasta, vesienhallinasta, kaasunkeräyksestä ja hyötykäytöstä sekä Ekomotoiminnoista. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentamisesta, alueen louhinnoista ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaamisesta vastaa rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen. HSY:n Ämmässuon Sortti-aseman toiminnasta vastaa käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöinä toimii: Käsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, raportointi sekä ympäristöluvat, ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen Käsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja Vahti-raportointi, ympäristöinsinööri Roni Järvensivu. Jätteen vastaanotto ja Vahti-raportointi, toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen jalostus ja loppusijoitus, toimintovastaava Hannu Juntunen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta sekä multatuotanto, kenttämestari Renja Rautiainen Pilaantuneiden maiden käsittely, toimintovastaava Aino Moisio Biojätteen käsittely, toimintovastaava Christoph Gareis Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta, toimintovastaava Sauli Kopalainen Vesien yhteistarkkailu, suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Kaatopaikkarakentaminen, rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen 11

3 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 3.1 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna 2016. 3.2 Häiriöt ja lievät poikkeamat Tammikuussa 2016 kaatopaikalla olevien säätöasemien 12 ja 13 kaasun imulinjoja oli jäässä. Tämä aiheutti kaasupumppaamo 4:llä kerätyn kaasumäärän vähenemistä, imulinjat saatiin sulatettua routamattojen avulla tammikuun lopussa. 23.1.2016 Ämmässuon vesienhallinnan automaatiojärjestelmä käänsi pohjaveden pumppaamon 5 vedet likaisen veden järjestelmään. Veden sähköjohtavuus oli lievästi kohonnut normaalista, joten sitä ei voitu johtaa maastoon. Häiriötä on tarkemmin käsitelty vesienhallinnan kappaleessa 15.7. 1.2.2016 Biokaasuvoimalan rakennustyömaalla rikkoutui kaivuutöiden yhteydessä prosessivesiputki. Kuormittuneen veden pumppaus jätevesiviemäriin aloitettiin heti, kun vuoto huomattiin. Vuoto sijaitsi kompostointilaitoksen turva-altaan sisäpuolella, joten kuormittunutta vettä ei päässyt maastoon. Vantaan Energian jätevoimalan huoltoseisokin (9.5. 27.5.2016) jatkuminen ennakoitua pidempään aiheutti sen, että käsittelykeskuksessa jätettä jouduttiin sijoittamaan välivarastoon myös kaatopaikan päälle (ns. jyräpaali). Jätevoimalan toinen ennakolta ilmoitettu seisokki oli 15.-19.8. Loppuvuoden aikana on purettu sekä kaatopaikan päällä olevaa jätevarastoa että paaleja jätevoimalan kapasiteetin salliessa ajot. Ajosuunnittelussa on huomioitu myös sääolosuhteet hajuhaittojen vähentämiseksi. Varastotilanne vuoden lopussa on luvussa 10. 24.5. klo 7.05 palonalku kaatopaikalla välivarastokasassa. Palonalku sammutettiin nopeasti omilla toimenpiteillä. 17.8. Biokaasulaitoksen rikkivetypoistolaitteen vesilukko tyhjentyi urakoitsijan käyttövirheen vuoksi. Vesilukon kautta pääsi kentälle hapanta prosessivettä ja pieni määrä biokaasua. Prosessivesi ohjautui kentältä jätevesiviemäriin ja biokaasuvuoto oli niin vähäinen, ettei tapahtumasta aiheutunut ympäristöhaittaa. 22.9. Kompostiaumassa syttyi pienimuotoinen kytöpalo 22. Palo saatiin sammutettua pikaisesti omatoimisesti. 18.11. Louheauto kaatui kuormaa tyhjennettäessä. Autoa jouduttiin nostamaan illalla/yöllä ja se saatiin poistettua alueelta vasta puolen yön jälkeen. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12

3.3 Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2016 taulukon 5 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna 2016. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy Kompostointilaitos, 2.1.2016 Lauantai 9.00-16.00 kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin Arkipyhä vastaanotto 9.1.2016 Lauantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin Arkipyhä vastaanotto 20.3.2016 Sunnuntai 9.00-16.00 Käsittelykeskus Arkipyhä 28.3.2016 Maanantai 9.00-16.00 Käsittelykeskus Arkipyhä 5.5.2016 Torstai 7.00-16.00 Kuonankäsittely 7.5.2016 Lauantai 9.00-16.00 Käsittelykeskus ja Sortti-asema 14.5.2016 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema 21.5.2016 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema 24.5.2016 Maanantai 21.00-7.00 Paalikenttä 25.5.2016 Tiistai 21.00-7.00 Paalikenttä 26.5.2016 Keskiviikko 21.00-7.00 Paalikenttä 27.5.2016 Torstai 21.00-7.00 Paalikenttä 28.5.2016 Perjantai 21.00-7.00 Paalikenttä Arkipyhä, poikkeuksellinen tilanne. Laiterikko Arkipyhä Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus Sekajätteen paalaus 19.6.2016 Sunnuntai 9.00-16.00 Käsittelykeskus Arkipyhä 9.7.2016 Lauantai 8.00-16.00 Paalikenttä Sekajätteen paalaus 10.12.2016 Lauantai 9.00-16.00 Käsittelykeskus Arkipyhä 26.12.2016 Maanantai 7.00-17.00 Käsittelykeskus Arkipyhä Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (7.5., 14.5., ja 21.5.). 13

4 Jätteen vastaanotto 4.1 Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 407 969 tonnia vuonna 2016. Louhetta vastaanotettiin varastoon yhteensä 994 610 tonnia. Vuonna 2016 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 6. Taulukossa 7 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet kappalemäärinä (kpl) tai tonneina (t) vuosina 2014 2016. EWC-koodit on esitetty jätelajin perässä sulkeissa. Muutokset (kpl, t, %) vuosien 2014 2016 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteita koskevat selitteet ovat esitetty taulukon alapuolella. Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos 2014 2015 2016 kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a 42 622 36 632 37 512 880 2,4 Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a 2014 2015 2016 t % 328 266 345 358 407 969 62 610 18,1 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a 76 517 19 126 2 655-16 471-86 Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a 2014 2015 2016 t % Jätevoimalan tuhka (190113) 2 637 4 097 4 121 24 0,6 Kaatopaikan rakenteet, t/a 56 404 46 655 36 571-10 084-22 Pilaantuneet ja muut maat (170504A, 170504P) 39 613 25 693 27 337 1 643 6,4 Rakennusjäte (170302, 170101, 170107,170102) 16 573 20 892 9 234-11 658-56 Muu hyödynnettävä jäte (170201) 218 69 0-69 -100,0 Vanha kaatopaikka, t/a 5 330 21 353 87 651 66 298 310 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, 170504P) 3 148 21 353 57 083 35 730 167,3 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, 170101, 170107,170102) 2 182 0 30 568 30 568 0 Jalostus toiminta, t/a 2014 2015 2016 t % Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, 200301, 180104,200140) 8 707 11 289 15 873 4 583 40,6 Rakennuskipsi (170802) 913 1 408 384-1 024-73 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a 2014 2015 2016 t % Mineraalipitoiset jätteet (170504A, 170504P) 2 314 1 731 2 181 450 26,0 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 38 581 45 203 42 495-2 708-6 Maat (170504A, 170504P) 23 527 29 282 26 855-2 427-8,3 Betoni ja muu rakennusjäte (170101,200303,170107) 15 054 15 921 15 643-278 -2 Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 2014 2015 2016 t % Jätevoimalan kuona (190112) 42 575 67 722 67 381-341 -0,5 Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 6 213 9 991 8 187-1 803-18 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) 5 424 7 288 6 878-409 -5,6 Vaaralliset maat (170503) 789 2 703 1 309-1 394-52 Kompostointi, t/a 2014 2015 2016 t % Kompostointilaitos (200108, 020106,190805) 50 232 52 554 52 774 221 0,4 Viherjätekompostointi (020106, 200201) 8 874 6 238 6 537 299 5 Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, 200201) 6 118 13 451 10 424-3 027-22,5 Puhdistamoliete 0 2 077 12 002 9 925 478 Välivarastointi, t/a 2014 2015 2016 t % Lasi 4) (150107, 200102) 3 211 3 728 4 391 663 17,8 Kyllästetty puu (170204) 1 091 1 031 1 136 105 10 Metalli (200140) 871 1 064 1 335 271 25,5 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) 16 645 18 147 19 247 1 100 6 Paalaus 0 10 381 23 967 13 585 130,9 Jyräpaali 0 19 349 8 269-11 080-57 14

1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso suoritteet tämän raportin luvusta 12). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi. Taulukko 7. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät (t) vuosien 2015-2016 aikana. Ekomo toimintoihin vastaanotetut massat, t/a Vuosi EWC-koodi 2015 2016 Delete, Betoni 170101 0 52 724 Gypsum, Rakennuskipsi 170802 1 408 356 NCC, Louhe 170504A 81 932 994 610 Maapörssi, Katujen puhdistusjäte 200303 0 4 206 Fortum, Horsepower (puru+lanta) 170201, 020106 7 394 7 618 4.2 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan jätteenkäsittelykeskuksessa. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tieto valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljetettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuormista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2016 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 423 tarkastuspöytäkirjaa (kuva 1). Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 155 kappaletta. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 67 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan Espoon kunnan ympäristöviranomaisille sekä siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 12 jätekuormaa. 7 25 Hinnan muutokset 4 38 155 Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus 87 Lajittelematon kuorma Siivousmaksu Peittämätön kuorma 17 23 67 Kyllästetty puu Muut huomautukset Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2016. 15

Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatumuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksessa. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 160 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 8 kappaletta. 400 350 300 250 Kpl 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina 2006 2016. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa 12.3. 16

5 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 5.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. 5.2 Materiaalivirrat Vuosien 2014 2016 käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 3. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. 90000 80000 70000 t / Tammi-kesäkuu 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2014 2015 2016 Puu 387 376 349 Eläinten kuivikkeet 633 803 569 Kannot 861 1 737 1 081 Muu viherjäte 8 462 5 580 6 374 Risut 3 044 7 363 6 350 Jätevesiliete 0 2077 12002 Biojäte 50 265 48 215 52 363 Kuva 3. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) 2014 2016. 17

5.3 Viherjätteen käsittely Viherjätekentälle vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää mm. lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet). Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 8. Risut ja kannot murskataan viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin kaksitoista kertaa, pinnoittamatonta puuta neljä kertaa ja kantoja kaksi kertaa vuonna 2016. Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään mm. risumursketta. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Vuoden 2016 lopussa kentällä oli noin 5 871 tonnia viherjätekompostia ja noin 500 tonnia kanto- ja risumursketta. Käsittelemätöntä viherjätettä kentällä varastoitiin noin 3 500 tonnia. Taulukko 8. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät 1) tonneittain (t) vuonna 2016. Viherjäte EWCkoodi Vastaanotettu Varastointi Kenttäkäsi ttely Murskattu tukiaineeksi Myyty energiantuotantoon hakkeena Risut 20 02 01 6 350 318 0 6 032 687 Kannot 20 02 01 1 081 20 0 764 0 Muu viherjäte 20 02 01 6 374 1 274 5 100 0 0 Puu 19 12 07 349 25 0 325 0 Yhteensä 14 153 1 319 5 100 7 120 0 1)Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. 5.4 Laitosmainen käsittely 5.4.1 Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Taulukossa 9 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2016. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 10. 18

Kuva 4. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 9. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuonna 2016. Biokaasun käsittelyssä kaasuun sekoitetaan noin 10 % ilmaa, mikä selittää eron muodostuneen biokaasun ja hyödynnetyn sekä soihdussa poltetun kaasun määrässä. Parametri Yksikkö 2016 Mädätykseen syötetty biojäte t 24 491 Kompostointiin syötetty mädäte m 3 21 348 Muodostunut biokaasu Nm 3 4 137 972 Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm 3 3 390 000 Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm 3 45 276 Biokaasu soihtuun Nm 3 934 043 Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa. Seulottu, hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen komposti seulotaan ja siirretään hygienisointitunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Hygienisoituneet panokset kannetaan pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Biojätteen käsittelyssä muodostuvaa kompostointiin kelpaamatonta rejektiä, joka sisältää pääasiassa muovia, on ajettu säännöllisesti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. 19

Taulukko 10. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain vuonna 2016. Jätelaji EWCkoodi Vastaanotettu Kompostointi Mädätys Kenttäkäsittely Muu biojätteenkäsittelylaitos Kaatopaikka Biojäte 20 01 08 52 363 27 630 24 491 91 1) 151 0 Eläinten kuivikkeet 20 01 06 569 497 0 72 0 0 Yhteensä 52 933 28 127 24 491 163 151 0 Osuus 53,1 % 46,3 % 0,3 % 0,3 % 0 % 1) Kenttäkäsitelty biojäte on kasviperäistä biojätettä, joka kompostoitiin viherjätteen seassa. Jätevesilietteen käsittely Vuoden 2015 lopussa aloitettiin jätevesilietteen koeluontoinen käsittely kompostoimalla. Jätevesiliete kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Vuonna 2016 käsiteltiin yhteensä noin 12 002 tonnia jätevesilietettä. Toiminta on vakiintunutta ja optimaalinen käsittelymenetelmä on löydetty. Eviran on myöntänyt laitoshyväksynnän ja lopputuotetta (kompostia) on voitu luovuttaa hyötykäyttöön. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2016 yhteensä 11 kertaa. Vuonna 2014 aloitettiin käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa 4 6 kuukautta ennen kuin komposti todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. 5.5 Käsittelyprosessin tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Aumoja käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäyte 18.5.2016 sekä 14.9.2016. 20

5.6 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Laitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksessa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksen käyttökatkoksen. Biopesurin vesisäiliö tyhjennettiin toukokuun puolessa välissä kiintoaineiden poistamisen vuoksi. Lisäksi toteutettiin muutamia merkittäviä muutoksia kompostointilaitoksessa. Vierasaineiden erottelua tehostettiin uudella rumpu-ilmaerottimella, jolla kompostista poistetaan biojätteen mukana tullutta muovia sekä metallia. Vanhaa tuuliseulaa hyödynnetään väliylitteen puhdistamisessa. Tuuliseulan rakennustyöt aloitettiin huhtikuun alussa ja tuuliseula luovutettiin käyttäjille kesäkuussa. Kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettavan biokaasuvoimalan rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2016 ja laitos otettiin käyttöön joulukuussa. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.2.1. 5.7 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Alkuvuoteen vaikutti vuodenvaihteessa esiintynyt prosessihäiriö biokaasulaitoksessa. Biojätteen syöttö 2- reaktoriin lopetettiin väliaikaisesti kokonaan ja syöttöä 1-reaktoriin vähennettiin. Samanaikaisesti aloitettiin biojätteen syöttäminen 2-reaktoriin ja lipeän syöttäminen reaktoreihin mädätteen ph:n tasaamiseksi. Tammikuun puolivälin jälkeen biojätteen syöttöä kasvatettiin hitaasti 1-reaktoriin ja normaali syöttötaso saavutettiin maaliskuun alussa. 2-reaktorin ph vakiintui maaliskuun alussa, jolloin biojätteensyöttöä lisättiin. Normaalitasoon molempien reaktoreiden osalta päästiin toukokuun alussa. Mädätyksen häiriöstä johtuen osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Forssan mädätyslaitokseen käsiteltäväksi jouduttiin kuljettaa 151 tonnia biojätettä. Tammikuussa kovan pakkasen ja puutteellisen lämmöneristyksen takia rikkivedynpoistoyksikkö ei toiminut. Tästä ei aiheutunut ympäristöhaittaa, sillä rikkivety suodattuu aktiivihiilisuodattimissa pois kaasusta ja kaasu meni edelleen hyötykäyttöön kaasuvoimalaan. Tuuliseulan rakennustyön aikana komposti seulottiin vanhalla rumpuseulalla, jonka takia vierasaineita ei poistettu seulaylitteestä. Biokaasulaitoksen rikkivetypoistolaitteen vesilukko tyhjentyi 17.8. urakoitsijan käyttövirheen vuoksi. Vesilukon kautta pääsi kentälle hapanta prosessivettä ja pieni määrä biokaasua. Prosessivesi ohjautui kentältä jätevesiviemäriin ja biokaasuvuoto oli niin vähäinen, ettei tapahtumasta aiheutunut ympäristöhaittaa. Kompostiaumassa syttyi pienimuotoinen kytöpalo 22. syyskuuta. Palo saatiin sammutettua pikaisesti omatoimisesti. 5.8 Päästötarkkailu 5.8.1 Vesi Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteet otettiin 11.4.2016 ja 15.9.2016. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista on esitetty taulukossa 11. Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan VAHTI-järjestelmään. Viemäriin johdetun jäteveden määrä vuonna 2016 oli 2 407 m³. 21

Taulukko 11. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2014-2016. Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m³). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 2014 2015 2016 ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l 530 3 717 6 100 5 300 6 900 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 23 000 1 560 2 500 1 400 3 600 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 31 000 4 600 17 200 6 400 28 000 Kiintoaine mg/l 1 700 690 62 700 5 400 120 000 Kokonaisfosfori mg P/l 180 36 352 74 630 Kokonaistyppi mg N/l 1 100 4 793 9 850 7 700 12 000 ph 6-11 4,2 8,0 8,3 8,2 8,3 Sulfaatti mg SO 4/l 400 150 6 010 715 570 860 Sähkönjohtavuus ms/m 920 2 712 1 867 524 3 210 Parametri Yksikkö Vuosi 2014 2015 2016 Virtaama m 3 3 430 8 355 2 407 5.8.2 Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Vuonna 2016 kompostointilaitoksen- sekä vanhan kompostointilaitoksen hajupäästöt mitattiin kaksi kertaa. Yhdessä kompostointilaitoksen mittauspisteessä näytteenotto suoritettiin kolme kertaa. Yhteenveto laitosten analyysituloksista on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen ilmapäästöjen keskimääräinen (ka) laatu vuonna 2016. Parametri Yksikkö Raja-arvo Kompostointilaitos Vanha kompostointilaitos Haju oue/m³ 2500 2390 235 Ammoniakki ppm 5 4 1 Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 18.5.2). 5.8.3 Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). 22

5.9 Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin 14 kertaa vuoden 2016 aikana. Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. 5.10 Kemikaalit Laitoksilla eri prosesseissa käytettiin seuraavia kemikaaleja: 93 %:sta rikkihappoa, 37 %:sta rikkihappoa, 50 %:sta lipeää ja ravinneliuosta. Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa yhteensä n. 133 tonnia, laimeampaa rikkihappoa käytettiin noin 20 litraa biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä ph:n säätöön, lipeää on käytetty yhteensä noin 72 tonnia jätevesien ph:n neutralointiin sekä biokaasureaktoreiden ph:n säätöön. NPK-ravinneliuosta käytettiin biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä noin 200 litraa. 5.11 Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Vuonna 2016 valmistui kahdeksan biojäte-erää, kolme viherjätekompostierää ja kaksi jätevesilietekompostierää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna 2016. Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Lietekomposti Orgaaninen aines % 53 34 48 Kokonaistyppi mg/kg ka 31 375 12 000 20 000 Kokonaisfosfori mg/kg ka 7 600 2 867 28 000 Kokonaiskalium mg/kg ka 17 125 2 333 9 000 Luovutettu jatkojalostukseen t 7 874 5 024 469 5.12 Multatuotanto Heinäkuussa aloitettiin Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä. Valmistettavia tuotteita on 2: bioja inframulta, joiden raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Toiminta on toistaiseksi pienimuotoista. Mullan tuotantomäärä vuonna 2016 oli n. 4 000 tonnia, josta 1 500 tonnia inframultaa ja 2 500 tonnia biomultaa. Biomultaa on tehty 2 000 tonnia valmiiksi varastoon kevään myyntiä varten. 23

6 Pilaantuneet maat 6.1 Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Raportointivuosi oli neljäs laitosmittakaavan mukainen toimintavuosi, tosin jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa jatkui edelleen vuonna 2016, minkä seurauksena osa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen varattuna kyseiseen toimintaan, toisin sanoen pois PIMA-toiminnon käytöstä. Tilanpuutteen vuoksi käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei juurikaan pystytty tarjoamaan uusille kohteille vuoden 2016 ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.4.2016 päivätyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. 6.2 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2016 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 28 354 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä 1 309 tonnia. Edellä mainituista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminnon maakentälle vastaanotettiin 59 tonnia kuormantarkastuksia varten ja 2 242 tonnia jätteiden poiserottelua varten. Lisäksi vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle sijoitettiin 751 tonnia. Loput (25 301 tonnia) vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla (18 423 tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille (6 878 tonnia). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30 50 % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2016 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin 8 187 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2016 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2016 jatkoi noin 6 783 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2016 aikana käsitellyistä maa-aineksista (11 979 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle 8 867 tonnia ja vanhalle kaatopaikalle 3 111 tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maaaineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 2 979 tonnia. 24

45 000 Massamäärä (t) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn tonneina (t) vuosina 2010 2016. 14 000,00 12 000,00 10 000,00 Massamäärä (t) 8 000,00 6 000,00 4 000,00 Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle 2 000,00 0,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät tonneina (t) vuosina 2011 2016. 25

6.3 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet PIMA-toiminnossa ei raportointivuonna ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 6.4 Päästötarkkailu 6.4.1 Vesi PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma - asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Tarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2014 2016 on esitetty taulukossa 14. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole ylittyneet vuosina 2014 2016. Taulukko 14. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2014 2016. Vuoden 2016 osalta taulukossa on esitetty keskiarvon lisäksi vaihteluväli (minimi ja maksimi). Taulukossa on esitetty myös teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Taulukon selitteet on esitetty taulukon alapuolella. Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 1) ja 2) 2014 2015 2016 ka ka ka min. maks. Arseeni 1) mg/l 0,1 0,0037 0,0040 0,00363 0,00030 0,00820 Elohopea 1) mg/l 0,01 0,0002 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Hopea mg/l 0,2 - - - - - Kadmium 1) mg/l 0,01 0,0001 0,0000 0,00001 0,00000 0,00004 Kemiallinen hapenkulutus 1) mg/l - 135,8 126,5 63 0 160 Kiintoaine 1) mg/l - 59,8 21,3 35 19 51 Klooratut hiilivedyt 2) mg/l - 0,0000 0,0000 0,00000 0,00000 0,00002 Kloorifenolit 2) mg/l - - - - - - Kloorivapaat VOC-yhdisteet 1) mg/l 3 0,0000 0,0001 0,00005 0,00000 0,00020 Kokonaishiilivetypitoisuus 1) mg/l 200 50,1 3) 0,1050 0,85 0,25 1,40 Kokonaiskromi 1) mg/l 1 0,0160 0,0023 0,00438 0,00070 0,00760 Kokonaissyanidi 2) mg/l 0,5 - - - - - Kromi (VI) 1) mg/l 0,1 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Kupari 1) mg/l 2 0,0141 0,0074 0,01195 0,00480 0,02600 Lyijy 1) mg/l 0,5 0,0060 0,0015 0,00225 0,00090 0,00340 MTBE 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Nikkeli 1) mg/l 0,5 0,0099 0,0035 0,00803 0,00080 0,02300 PAH-yhdisteet 2) mg/l - 0,0001-0,00085 0,00026 0,00240 PCB-yhdisteet 2) mg/l - - - - - - ph 1) - 6-11 7,2 7,3 7,3 6,7 8,4 Sinkki 1) mg/l 3 0,0625 0,0253 0,02350 0,02000 0,02800 Sähkönjohtavuus 1) ms/m - 29,23 51,38 41,50 7,30 118,00 TAME 1) mg/l - 0,0000 0,0004 0,0000 0,0000 0,0000 Tina mg/l 2 - - - - - 1) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 1. 2) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 2. 3) Vuoden 2014 vuosiraportissa virheellinen lukuarvo (100 mg/l), korjattu oikeaksi tähän taulukkoon. 26

6.4.2 Ilma PIMA-käsittelyn ilmapäästöjä on teknisesti ollut mahdollista tarkkailla 8.2.2013 alkaen. Vuonna 2016 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. Ilmanvaihdon kaasuanturit huollettiin ja kalibroitiin raportointijaksolla laitevalmistajien toimesta. PIMA-hallin yleisilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden suodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä ilmanvaihtojärjestelmän huoltojen aikana. 27

7 Jätteen käsittely kentillä 7.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. 7.1.1 Maa-aines 7.1.2 Kiviainespitoinen jäte Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 16 328 tonnia, joka on noin viidesosa vähemmän kuin viime vuonna. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. 7.1.3 Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi 2 181 tonnia. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. 7.2 Betoni yli 150 mm Yli 150 mm:n betonia 2 937 tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä 7 730 tonnia otettiin vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Yli 150 mm:n betonia tuli lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. 7.3 Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin 8 438 tonnia. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. 7.4 Kipsi Kipsiä tuli lajittelukatokseen 60 tonnia, josta 32 tonnia lajiteltiin sinne tulevasta jätteestä. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. 7.5 Puu 7.5.1 Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 19 519 tonnia. Valtaosa pinnoitetusta puusta on sorttiasemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin voimalaitosten polttoaineeksi. 28

7.5.2 Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin 373 tonnia. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. 7.6 Lajiteltava jäte Lajittelukatokseen vastaanotettiin 10 796 tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätemäärä väheni 4 prosenttia viime vuotisesta. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä 9 539 tonnia, metallia 350 tonnia, puuta 272 tonnia, kipsiä 60 tonnia, kiviainesrejektiä 1 048 tonnia ja loppusijoitettavaa jätettä 504 tonnia, sähköja elektroniikkaromua 13 tonnia ja auton renkaita 12 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja käsitellään kerran vuodessa. 7.7 Kuona Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuonan vastaanotto siirrettiin 14.12.2016 laajennusalueen S2- alueelle tehdylle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 50 000 75 000 tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 67 381 tonnia vuonna 2016. Kuonaa käsiteltiin huhti-joulukuussa 73 542 tonnia. Kuonasta eroteltiin magneettista metallia 4 178 tonnia ja 1 754 tonnia ei-magneettista metallikonsentraattia jatkojalostettavaksi. Käsittelystä jäi jäljelle noin 61 000 tonnia mineraaliainesta. Magneettinen metalli myytiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat niistä uusioraaka-aineita. Kuonan käsittelyurakoitsija maksoi tonniperusteisen korvauksen käsittelemästään kuonasta ja ei-magneettinen metalli jäi urakoitsijan omaisuudeksi. Urakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seuloutuvat eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä sekä kaatopaikan rakenteissa, että sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Mineraaliaineksesta rakennettiin mm. uudelle kuonan vastaanottopaikalle johtava tie (käytetty mineraaliainesta 14 600 t) uuden kaatopaikan päälle. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille 3.10.2016. Lue tämän raportin luvusta 21.1 HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. Kesällä 2016 seurattiin kuonan käsittelyn aikaisia pölypäästöjä. Lue siitä tarkemmin tämän raportin luvusta 18.5.1. 7.8 Hävityskuormat Hävityskuormat ovat jätteitä, jotka jätteen toimittaja haluaa hävitettäväksi heti kuorman saavuttua. Yleensä kuormat ovat tullin valvomia hävityskuormia. Hävityskuormat 428 tonnia murskattiin seulamurskakauhalla. Käsittelyn jälkeen biojätekuormat kompostoitiin ja poltettavat kuormat, 286 tonnia, ohjattiin energianhyötykäyttöön. 29

7.9 Raadot Kuolleet eläimet olivat hevosia ja riistahoitopiirin tuomia liikenteessä kuolleita peuroja sekä hirviä 11 tonnia. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi. 7.10 Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin jatkokäsittelyyn noin 12 tonnia. 7.11 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. 7.12 Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. 30

8 Jätteen loppusijoitus 8.1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 450 000 kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin loppuvuodesta polttoon kelpaamatonta jätettä 5 994 tonnia, josta oli asbestijätettä 803 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikenne- alueilla ja pintarakenteissa 86 144 tonnia. Materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Kaatopaikan päällä vastaanotettiin ja varastoitiin Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokin aikaista jätettä. Jätettä otettiin jyräpaaliin 8 657 tonnia. Jäte oli paalaukseen kelpaamatonta vaihtolavajätettä ja kotitalousjätettä. Jyräpaali on noin 50 metriä leveä kantavalla materiaalilla pinnoitettu vastaanottopaikka. Alueen reunoissa on noin 2,5 metrin korkuinen maavalli. Jyräpaali peitettiin muovilla ja hakkeella. 8.2 Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 6 hehtaarin alueella. Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin 164 268 tonnia kiviainespitoisia jätteitä. Vastaanotettavat jätteet olivat maa- ja kiviaines 62 648 tonnia, Pilaantunut maa 10 993 tonnia, Rakennusjätteen rejektiä 29 749 tonnia, kuona 59 114 tonnia, rakennusjätteen rejekti 29 749 tonnia ja asfaltti 818 tonnia. Osa maa-aineksista varastoidaan kaatopaikalla ja tullaan käyttämään kaatopaikan pintarakenteen rakentamisessa. 8.3 Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on 0,4 hehtaaria, josta käytössä oli noin 0,25 hehtaaria vuonna 2016. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2016 stabiloitua jätevoimalatuhkaa 6 187 tonnia. Vuoden 2016 loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä 16 237 tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 31

9 Tuhkat 9.1 Yleistä toiminnasta Jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon (katso tämän raportin luku 8.3). 9.2 Tuhkan käsittely Tuhkan käsittely siirtyi urakoitsijalta HSY:n oman henkilökunnan operoitavaksi huhtikuussa 2016. Käsittelylaitteisto pysyi samana. Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 4 121 tonnia vuonna 2016. Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista sideja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty 4 184 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon 6 187 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 1 079 tonnia vettä, 480 tonnia Plussementtiä ja 445 tonnia kuonan 0-5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille 1.11.2016. 9.3 Päästötarkkailu 9.3.1 Vesi Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Katso liite 4). 9.3.2 Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Ämmässuon ilmanlaadun raportti, liite 7). 9.4 Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 480 tonnia plus sementtiä. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 16 kiloa. 32

10 Jätteen varastointi 10.1 Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. 10.2 Jätepaalit ja jyräpaali Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien vuoksi jätevoimalalle toimitettavaa jätettä vastaanotettiin Ämmässuolle. Vuosihuollon aikaisista jätteistä paalattiin paalikentälle pyöröpaaliin 23 967 tonnia, sijoitettiin kaatopaikan päälle erillisrakennettuun jyräpaaliin 8 657 tonnia. Jyräpaalissa oleva jäte oli paalaukseen soveltumatonta Sortti-asemien jätettä, vaihtolavajätettä ja kotitalousjätettä. Jätevoimalalle toimitettiin jätepaaleja 6 209 tonnia ja jyräpaalin jätettä 7 979 tonnia vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 lopussa jätevoimalan huoltoseisokkien aikaista välivarastoitua jätettä oli 30 560 tonnia paaleissa ja 3 673 tonnia jyräpaalissa. Sorttien paalaukseen soveltumatonta jätettä oli jyräpaalissa 530 tonnia. 10.3 Kipsi Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 60 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. 10.4 Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 1 139 tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 622 tonnia. Painekyllästetyn puun varastokasa tyhjennetään maaliskuun loppuun mennessä 2017. 10.5 Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin 3 224 tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli 50 200 tonnia. 10.6 Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 1 335 tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 20 tonnia. 10.7 Kuona Jätevoimalakuonaa oli varastoituna vuoden vaihteessa 21 844 tonnia. Kuona käsitellään seuraavana vuonna. 33

10.8 Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Louhetta otettiin vastaan louhekentälle 994 611 tonnia. Louhetta otettiin vastaan edellisenä vuonna 81 932 tonnia. Louheen käsittelijä myi ulos louheesta murskattua kiviainesmursketta 74 999 tonnia. 10.9 Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. 10.10 Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5. 34

11 Kivenmurskaus ja louhinta 11.1 Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Rakentamisessa syntyvän louheen vastaanotto Ämmässuolla kestää ainakin vuoden 2017 syksyyn asti. Louhetta tulee kokonaisuudessaan noin 1 500 000 m 3. Louheen murskaus aloitettiin vuonna 2016. Murskattu louhe pyritään hyödyntämään kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2016 aikana vastaanotettiin yhteensä 994 610 tonnia louhetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttöalueiden laajentuessa on tarpeen lisätä myös alueilla syntyvien ja viemäriin johdettavien likaantuneiden valumavesien varastoallaskapasiteettia, joten vesiaseman viereen, nykyisen tasausaltaan rinnalle, on rakentumassa uusi tasausallas. Tasausaltaan rakentaminen on edellyttänyt louhintatöitä. 11.2 Louhinta Tasausaltaan TAL 11 toteutuksen yhteydessä louhittiin yhteensä 2 700 tonnia kalliota. Louheesta 750 tonnia hyödynnettiin allaskaivannon täyttöihin ja loput 1 950 tonnia varastoitiin laajennusalueelle. Louhinnat tehtiin 15.6, 16.6, 20.6, 21.6, 13.10 ja 14.10. Käytetyt räjähteet olivat Oy Forcit AB:n Kemix -nimisiä räjähteitä. 11.3 Kivenmurskaus Alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. 11.4 Päästötarkkailu 11.4.1 Vesi Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4). 11.4.2 Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7). 11.4.3 Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Louhintatyölle asetettuja louhintatärinän raja-arvoja valvottiin urakkasuorituksen yhteydessä jatkuvatoimisilla tärinämittareilla. Louhintatärinä ei aiheuttanut vaurioita läheisissä rakenteissa, mikä todettiin mittauksien lisäksi katselmuksin. 11.5 Toiminnassa syntyvät jätteet Louhintatyön yhteydessä muodostui hyvin pieni määrä sekajätettä, mikä toimitettiin altaan TAL 11 rakennustyömaan sekajätteen keräyspisteeseen. Louhintaurakoitsija toimitti tyhjät räjähdysainelaatikot asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. 35

12 Ämmässuon Sortti-asema 12.1 Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 15.8.2014. Ämmässuon Sortti-aseman vaarallisen jätteen kontti korvattiin uudella tilavammalla kontilla 9.1.2016. Tilavampi vaarallisen jätteen kontti sijoitettiin lähemmäs alueen sisäänkäyntiä helpommin valvottavaan paikkaan. Uudella järjestelyllä saatiin myös öljyn vastaanottosäiliö kontin sisälle. Vaarallisen jätteen kontin lattia on varustettu valuma-altaalla. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä avoinna kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2016 aikana 44 462 asiasta. Asiakkaita oli 2 059 enemmän kuin vuonna 2015. Sortti-asemalla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kävijätiedot kirjataan. Ämmässuon Sorttiaseman asiakasmäärät vuosina 2013 2016 on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina 2013 2016. Asiakasmäärät 2013 2014 2015 2016 Maksulliset asiakkaat 30 040 28 163 31 660 34 835 Ilmaisasiakkaat 13 764 11 397 10 743 9 627 Yhteensä 43 804 39 560 42 403 44 462 12.2 Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 16 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet vuodelta 2016. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät eivät ylitä ympäristöluvan enimmäismääriä. 36

Taulukko 16. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina 2014 2016. Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2015 ja 2016 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan Vuosi Muutos Suoritteet EWC-koodi 2014 2015 2016 t % Kipsijäte 17 08 02 105 145 241 96 66,2 Kyllästetty puujäte 20 01 37 200 215 210-5 -2,3 Kylmälaitejäte 20 01 23 45 42 56 14 33,3 Metallijäte 20 01 40 339 392 459 67 17,1 Muu SER-jäte 20 01 36 177 211 168-43 -20,4 Puujäte 20 01 38 1 842 2 103 2 266 163 7,8 Puutarhajäte 20 02 01 439 455 459 4 0,9 Risujäte 20 02 01 652 756 710-46 -6,1 Sekajäte 1) 20 03 01 3 167 3 318 3 548 230 6,9 Tv- ja monitorijäte 20 01 35 76 58 92 34 58,6 Vaaralliset jätteet 16 06 01, 16 06 02, 16 06 03, 20 01 14, 20 01 21, 20 01 27, 20 01 29, 20 01 32, 20 01 26, 20 01 19 1) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin. 12.3 Jätteen tuojien ja laadun valvonta 103 126 128 2 1,6 Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa syksyllä 2014. Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan käyttöseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta. 12.4 Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 37

12.5 Päästötarkkailu 12.5.1 Vesi Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan tällä hetkellä ilman öljynerotinta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksella. Lisäksi Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupapäätöksessä edellytetään, että Sortti- ja vaaka-alueiden hulevesille on järjestettävä öljynerotus. Öjynerotuskaivo toteutetaan vuoden 2017 aikana. 12.5.2 Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 12.6 Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Asemalla on myrkkyä sisältäviä syöttiasemalaatikoita ja alueella tehdään vuosittain tuholaistorjuntaan keskittynyt hygieniatarkastus. 12.7 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla vaarallisten jätteiden kontin vieressä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2016 on esitetty tämän raportin liitteenä 2. 38

13 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 13.1 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011. 13.2 Kaasun keräys Vuonna 2016 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 20,32 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 95 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 19,75 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 94 GWh. Yhteensä kaasua kerättiin 40,07 milj. nm 3 (189 GWh), jonka energiasisältö oli 8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 3,73 milj. nm 3 (9 % kerätystä kaasusta). Vanhan kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2 314 nm 3 /h (8 784 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 10,7 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2 248 nm 3 /h (8 784 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 10,7 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 17. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2015 ja vuonna 2016 on esitetty kuvassa 7. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2015 ja 2016 on esitetty kuvassa 8. Taulukko 17. Kaasupumppaamoiden (1 4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta 2014 2016. 2014 1 2 3 4 Yhteensä Käyntiaste % 96,7 99,1 97,7 99,0 Kaasumäärä m 3 10 315 919 6 080 589 8 693 986 22 138 338 47 228 832 CH 4 -pitoisuus % 45,3 51,5 42,7 49,5 Keskim virtaus m 3 /h 1218 700 1 016 2 553 5 487 Keskim teho kw 5 484 3 583 4 312 12 562 25 939 2015 1 2 3 4 Yhteensä Käyntiaste % 99,5 99,5 95,2 99,1 Kaasumäärä m 4 8 092 641 5 011 030 8583881 20 247 912 41 935 464 CH 4 -pitoisuus % 48,4 51,0 48,4 49,5 Keskim virtaus m 3 /h 928 575 1 029 2 332 4 864 Keskim teho kw 4 465 2 915 4 950 11 474 23 804 2016 1 2 3 4 Yhteensä Käyntiaste % 98,9 97,0 98,1 98,3 Kaasumäärä m 4 7 002 770 4 413 958 8 752 849 19 903 465 40 073 042 CH 4 -pitoisuus % 46,1 48,0 46,1 48,2 Keskim virtaus m 3 /h 806 518 1016 2 305 4 645 Keskim teho kw 3 693 2 471 4 656 11 043 21 863 39

Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 2015 kerätty 2015 hyödynnetty 2016 kerätty 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 7. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina 2015 2016. 100 98 % 96 94 2015 kum. 2015 kk 2016 kum. 92 90 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 8. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina 2015 2016. 13.3 Kaasuvoimala Kaatopaikkakaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 36,34 milj. Nm 3 (173 GWh), hyödyntämisaste 91,6 %. Hyödyntämisaste laski vuoteen 2015 verrattuna 1,4 % -yksikköä. Biokaasulaitoksen biokaasua hyödynnettiin 3,39 milj. Nm 3 (17,4 GWh). Sähköä tuotettiin 84,42 GWh, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen oma kulutus oli yhteensä 16,79 GWh ja sähköä myytiin 67,80 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä 23 130 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 9. 40

Milj. Nm 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä Vuosi Kuva 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm 3 ) vuosina 1996 2016. Taulukossa 18 on esitetty kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot sekä polttoaineen laatu vuodelta 2016. Taulukko 18. Kaasumoottoreiden (1 4) kuukausikohtaiset tuotantotiedot ja polttoaineen laatu vuonna 2016. Vuosi 2016 (kuukaudet) Kaasumoottori 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,618 0,739 0,035 0 0 0,529 1,161 1,170 0,467 0 0,749 0,269 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 2,943 3,295 0,157 0 0 2,574 5,942 5,972 2,294 0 3,547 1,238 Käyntitunnit (h) 417 455 22 0 0 348 743 744 298 0 546 190 Tuotettu sähkö (MWh) 1 139 1 356 64 0 0 1 122 2 485 2 393 948 0 1 467 517 Kaasumoottori 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,559 0,967 1,131 1,182 1,015 1,057 1,071 1,174 1,099 1,080 0,801 1,065 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 2,670 4,364 5,077 5,511 4,978 5,183 5,478 5,993 5,445 5,138 3,793 4,966 Käyntitunnit (h) 432 605 706 713 627 663 683 742 698 721 510 697 Tuotettu sähkö (MWh) 1 084 1 806 2 123 2 272 2 118 2 213 2 277 2 402 2 248 2 174 1 614 2 050 Kaasumoottori 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,913 0,833 1,212 1,196 0,964 0,432 0 0,599 0,952 1,126 0,524 1,010 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 4,310 3,738 5,442 5,561 4,733 2,134 0 3,049 4,711 5,354 2,471 4,708 Käyntitunnit (h) 646 514 740 712 576 261 0 374 609 741 345 664 Tuotettu sähkö (MWh) 1 657 1 521 2 247 2 274 1 978 886 0 1 193 1 932 2 250 1 050 1 934 Kaasumoottori 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,735 0,747 1,248 1,175 1,027 1,181 1,109 0,598 0,861 1,158 1,114 1,078 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 3,488 3,333 5,602 5,461 5,036 5,807 5,674 3,044 4,259 5,506 5,286 5,023 Käyntitunnit (h) 606 470 743 705 618 707 684 370 522 744 708 657 Tuotettu sähkö (MWh) 1 544 1 352 2 269 2 182 2 051 2 387 2 276 1 210 1 704 2 253 2 196 2 018 ORC 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Käyntitunnit (h) 673 668 731 709 541 612 715 647 715 722 704 721 Tuotettu sähkö (MWh) 468 507 554 541 436 470 548 498 555 554 521 533 Kaasuvoimalaan syötetty kaasu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen CH 4 - pitoisuus (%) 46,50 47,10 45,20 46,90 48,60 49,70 51,80 51,50 50,20 48,10 48,00 47,10 Polttoaineen O 2 - pitoisuus (%) 1,40 1,50 1,60 1,80 2,10 1,30 1,00 0,90 1,10 1,40 1,60 1,40 Polttoaineen CO 2 - pitoisuus (%) 35,20 35,30 33,00 30,80 31,80 32,50 35,60 37,10 38,20 38,80 37,90 36,50 Polttoaineen H2S pitoisuus (ppm) 136 148 172 103 116 88 84 61 54 66 254 101 Kaasuvoimalan lämmön tuotanto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hyödynnetty lämpö (MWh) 2 210 2 125 2 294 2 267 1 260 1 562 1 190 1 897 2 028 2 429 1 393 2 475 41

13.4 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja. Kaasumoottorin 1 generaattori huollettiin ajanjaksolla 18.4. 17.5.2016. Kaasumoottorin 1 ohjauslogiikka oli rikki ajanjaksolla 15.9.2016 2.11.2016 ja vaihdettiin uuteen. 13.5 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Tammikuussa 2016 kaatopaikalla olevien säätöasemien 12 ja 13 kaasun imulinjoja oli jäässä. Tämä aiheutti kaasupumppaamo 4:llä kerätyn kaasumäärän vähenemistä, imulinjat saatiin sulatettua routamattojen avulla tammikuun lopussa. 13.6 Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 13.6.1 Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain. 13.6.2 Ilma Uudessa ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet on ensimmäisen kerran mitattava vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. 1200 1000 mg/n-m 3 O 2 5 % 800 600 400 200 Kaasumoottori 1 Kaasumoottori 2 Kaasumoottori 3 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 10. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot 2016, päästön yksikkö mg/n-m 3, O 2 5 %. Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosien 2010 2012) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden 2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2016 päästöjä. Taulukossa 19 on esitetty tuotanto- ja päästötiedot vuodelta 2014 2016. 42

Taulukko 19. Kaasumoottoreiden (1 4) moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuosina 2014 2016. Vuosi 2014 Kaasumoottori ORC Yhteensä Tuotanto 1 2 3 4 Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,318 9,181 11,530 10,019 41,048 Polttoaineen energiasisältö GWh 49,807 44,379 55,593 48,378 198,157 Käyntitunnit h 8 102 7 758 8 472 7 566 8 385 Tuotettu sähkö MWh 20 969 19 397 22 456 19 512 6 643 88 976 Tuotettu lämpö MWh 10 087 Päästöt Yhteensä No x (NO 2) kg/a 27 658 22 908 21 939 28 916 101 421 CO kg/a 48 837 48 920 44 507 43 062 185 326 VOC kg/a 57 853 57 028 59 035 51 960 225 876 NMVOC kg/a 4 089 3 705 4 491 3 785 16 070 Vuosi 2015 Kaasumoottori Tuotanto 1 2 3 4 ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,983 10,768 7,540 10,681 39,972 Polttoaineen energiasisältö GWh 54,125 53,082 36,984 52,355 196 546 Käyntitunnit h 7 437 7 468 4 889 6 913 8 467 Tuotettu sähkö MWh 22 298 22 264 15 140 21 069 6 861 87 632 Tuotettu lämpö MWh 17 554 Päästöt Yhteensä No x (NO 2) kg/a 29 411 26 294 14 792 31 224 101 721 CO kg/a 51 932 56 150 30 008 46 499 184 589 VOC kg/a 61 521 65 456 39 803 56 106 222 886 NMVOC kg/a 4 348 4 252 3 028 4 087 15 716 Vuosi 2016 Kaasumoottori Tuotanto 1 2 3 4 ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 5,737 12,202 9,763 12,031 39,733 Polttoaineen energiasisältö GWh 27,962 58,596 46,211 57,519 190 288 Käyntitunnit h 3 763 7 797 6 182 7 534 8 158 Tuotettu sähkö MWh 11 490 24 381 18 923 23 441 6 185 84 419 Tuotettu lämpö MWh 23 130 Päästöt Yhteensä No x (NO 2) kg/a 15 155 28 794 18 488 34 739 97 176 CO kg/a 26 759 61 488 37 505 51 734 177 487 VOC kg/a 31 700 71 679 49 748 62 423 215 551 NMVOC kg/a 2 240 4 657 3 785 4 548 15 229 13.6.3 Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 13.7 Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 177 tonnia ja ravinneliuosta 2 235 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 11 420 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. 43

13.8 Toiminnassa syntyvät jätteet Vuonna 2016 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 5 800 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 120 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 3 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. 44

14 Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Nykyisin alueella toimivien kumppaneiden tarkoituksena on jalostaa jätemateriaaleja, joko alueen sisällä tai muualla käytettäviksi uusiotuotteiksi. Alueelle on pyritty valitsemaan yhteistyökumppaneita, jotka pystyvät hyödyntämään olemassa olevaa infraa ja muiden toimijoiden sivuvirtoja tai tuotteita. Vuoden 2016 aikana osa yrityksistä aloitteli toimintaansa vastaanottamalla materiaaleja, kun taas toiset veivät toimintaansa jo pidemmälle jalostamalla jäteperäisistä materiaaleista uusiotuotteita. Lisäksi alueella oli käynnissä useita T&K&I-hankkeita liittyen jätemateriaalien hyötykäytön edistämiseen. 14.1 NCC 14.1.1 Yleistä toiminnasta NCC Industry jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon alueella louhetta. HSY toimittaa louheen alueelle ja NCC Industry ottaa louheen vastaan sekä jalostaa kiviainestuotteiksi, murskaamalla. Vuoden 2016 aikana NCC Industry on jalostanut louhetta noin 130 000 tonnia. Louhetta on vastaanotettu vuoden aikana 994 610 tonnia, josta 970 036 tonnia on Blominmäestä ja 24 574 tonnia Finnoosta peräisin. Kiviainesta oli varastossa vuodenvaihteessa noin 55 000 tonnia. Kiviainesta on käsitelty murskaamalla 17.5.-8.7., 8.8.-28.9. ja 9.11.-16.11. Työmaapäiväkirjasta ilmenee päivät, jolloin murskaus on lopetettu etuajassa. 14.1.2 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Alueelta muodostuvista hulevesistä on huomattu kuormittuneisuutta, jonka takia muodostuvat vedet on ohjattu likaisen veden järjestelmään. Asiaa on tarkemmin käsitelty vesienhallinnan kappaleessa 15.7. Louheautojen kaatumiset 18.11.2016, (16.1.2017 ja 19.1.2017). Syntyneet öljypitoiset louheet ja murskeet on siivottu aina HSY toimesta. Louheautojen kaatumisen jälkeen vastaanottoalueen kuntoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja louheautojen kuljettajille on järjestetty turvallisuuskoulutusta kuorman tyhjennyksistä. Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry ei louhi Ämmässuon alueella. 14.1.3 Jätteet ja polttoaineet Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 7,2 tonnia metalliromua, 2,4 tonnia sekajätettä ja 0,5 tonnia ongelmajätettä. Toiminnassa on käytetty 123 112 litraa kevytpolttoöljyä vuoden 2016 aikana. 45

14.1.4 Ympäristötarkkailu Toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4). Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä tarpeen mukaan. Murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7). Murskauksen aloituksen yhteydessä toteutettiin Laitamaalla lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ympäristöluvassa vaadittu jatkuvatoiminen vähintään 60 vuorokauden mittainen hiukkaspitoisuuksien mittaus; mittauksissa ei ylitetty raja- ja ohjearvoja, ks. tarkemmin luvusta 18.5.1. Murskauksen aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 14.2 Maapörssi 14.2.1 Yleistä toiminnasta Maapörssi ottaa Ämmässuolle vastaan kaduilta ja pihoilta poistettavaa hiekoitussepeliä vuosien 2016-2017 aikana. Vuoden 2017 aikana alkaa pilotointi, jossa puhdistetaan vastaanotettua sepeliä. Vuoden 2016 aikana ei ole käsitelty hiekoitussepeliä. Hiekoitussepeliä on vastaanotettu Ämmässuolle 4 228 tonnia. 14.3 Delete 14.3.1 Yleistä toiminnasta Delete Finland Oy käsittelee alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete vastaanotti vuoden 2016 aikana Ämmässuolle 52 724 tonnia betonijätettä, josta se jalosti 29 233 tonnia hyödynnettävää materiaalia; 257 tonnia metallia ja 28 976 tonnia maanrakennuskohteissa hyödynnettävää betonimursketta. Betonijätettä on käsitelty murskaamalla 14.3.-1.4., 13.6.-23.6. ja 12.10.-15.11.2016. Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 591/2006 (403/2009) mukaisesti. 14.3.2 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Betonijätteen jalostuksessa ei ollut häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2016 aikana. 14.3.3 Jätteet ja polttoaineet Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä 18 780 litraa vuoden aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. 46

14.3.4 Ympäristötarkkailu Toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4). Murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7). Murskauksen aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 14.4 Gypsum 14.4.1 Yleistä toiminnasta Gypsum Recycling vastaanottaa ja jalostaa kipsijätettä Ämmässuolla PIMA-hallissa. Mobiililla kierrätysjärjestelmällä erotellaan kipsijätteestä epäpuhtaudet ja lopputuotteeksi jää kipsipulveria ja paperia. Kierrätetty kipsipulveri toimitetaan eteenpäin kipsilevyjen valmistajille. Vuoden 2016 aikana ei ole käsitelty kipsijätteitä. Kipsijätettä on vastaanotettu Ämmässuolle 341 tonnia. 47

15 Vesienhallinta 15.1 Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen vastaanotto- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon tasausaltaiden ja veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. 15.2 Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuuden mittauslaitteiden avulla. 15.3 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.2. 15.4 Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, voidaan ne myös ohjata käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2.1. 15.5 Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Vuonna 2016 jatkettiin suotoveden kierrätystä vanhan kaatopaikan helmaan. Suotoveden kierrätyksen tarkoituksena on tehostaa vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotantoa. Vanhan kaatopaikan lakialueen imeytystä koekäytettiin vuoden 2016 kesän aikana. Lakialueen imeytys on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana. Kierrätyksen vaikutuksia on käsitelty tarkemmin tämän raportin liitteessä 5. Tämän raportin luvussa 5.6.1 on esitetty biojätteen käsittelyn ja luvussa 6.4.1 on esitetty pilaantuneiden maiden käsittelyn osalta viemäriin johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset. Tuhkan käsittelyn osalta jäteveden laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 9.3.1. ja liitteessä 4. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 18.2.3. 48

15.6 Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Kemikaali vaihdettiin 2016 elokuussa kalsiumnitraatti pohjaiseen Nutriox tuotteeseen. Kemikaalin vaihtamisen jälkeen linjastossa ei ole havaittu merkittäviä määriä rikkivetyä. Vuoden 2016 aikana Ferrinitraatti pohjaista kemikaalia syötettiin jäteveteen noin 53 tonnia ja kalsiumnitraatti pohjaista syötettiin 33 tonnia. Kemikaalin vaikutuksia jätevedestä vapautuvaan rikkivetyyn seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä. 15.7 Häiriöt ja poikkeamat Tammikuun lopussa havaittiin pohjaveden pumppaamon PVP5 sähköjohtavuuden lievä poikkeama normaalista. Automaatiojärjestelmä käänsi 23.1.2016 pumppaamon vedet likaisen veden järjestelmään ja sitä kautta jätevedenpuhdistamolle. Poikkeamaa selvitettiin vuoden 2016 aikana. Pumppaamon vesistä ja alueen muista näytteenottopisteistä otettujen näytteiden pohjalta sähköjohtavuutta on mahdollisesti nostanut typpipitoisuuksien kasvu, jonka voi aiheuttaa Blominmäestä tuotujen louheiden sisältämät räjähdysainejäämät. PVP5 pumppaa tasausallas TAL3 ja hulevesiallas HVA3 altaiden pohjavesiä. Aikaisemmin pumppaamon vesi on ollut yksi alueen suurimmista teknisen veden lähteistä ja loput vedestä on päästetty HVA3 altaan kautta maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. Pisteeltä P6 ei ole maaliskuun 2016 näytteenottokerran jälkeen saatu näytettä. TAL3 ja HVA3 altaiden kunto on tarkastettu ja alueelle tulevat jätevesilinjat on kuvattu vuotojen varalta. Talousvesilinja oli poikki 19.12.16 koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Linja poikkesi, kun kaivinkoneella vahingossa osuttiin linjaan vaaka-aseman ja vanhan kompostointilaitoksen välissä. 49

16 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 16.1 Kemikaalit Vahti-järjestelmään ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.10, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 15.6. 16.2 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut 27.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 12.7. Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2016 on esitetty tämän raportin liitteenä 2. Loppuvuodesta 2016 on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen koottu keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille, jonne on myös kerätty paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kakkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. 50

17 Rakentaminen Vuoden 2016 aikana merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat edellisen vuoden tapaan biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen, sekä vesien hallintaan ja infraan liittyviin investointeihin. Ämmässuon alueen rakennushankkeet ja niiden sijoittuminen alueella on esitetty tämän raportin liitteessä 3. 17.1 Ympäristövaikutusten hallinta 17.1.1 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää tehostettiin niin, että kaasua kerätään entistä enemmän kaivorakenteiden avulla kaatopaikan yläosasta. Jätetäytön alkuvaiheessa kaatopaikkakaasu kerättiin kaatopaikan pohjalla olevilla salaojilla, jotka oli tarkoitettu varhaiseen kaasunkeräykseen ja ympäristöhaittojen estämiseen kaatopaikan täytön alkuvaiheessa. Lisäksi korjattiin sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla kaasulinjoja, kaasukaivoja, säätöasemia ja kaasupumppaamoja sekä kaasunsiirtolinjoja tarpeen mukaan. 17.1.2 Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman vieressä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettavan uuden tasausaltaan TAL 11 rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 2016. Tasausallas valmistuu helmikuussa 2017 ja otetaan käyttöön myöhemmin kesällä. Jätevesipumppaamolla SVP1 toteutettiin putkistomuutoksia. 17.1.3 Viimeistelyrakenteet Kaatopaikalla toteutettiin vuoden 2015 aikana kaatopaikan pintarakenteiden koealue, jossa testattiin muun muassa jätevoimalan kuonan käyttöä kaatopaikan pinnan tiivisrakenteessa. Vuonna 2015 toteutetusta koerakenteesta kerätään tutkimustietoa niin, että kuonan hyödyntäminen olisi mahdollista vuonna 2017 ja sen jälkeen toteutettavissa väliaikaisissa pintaranteissa. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin kaatopaikan ja vahan kaatopaikan pinnan viimeistelyrakenteiden suunnitelmia ympäristöluvan muutoksen hakemista varten. Jatkossa pyritään hyödyntämään jätevoimalan kuonaa kaatopaikan pintarakenteissa. 17.2 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit 17.2.1 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksella toteutettiin tuuliseulonnan saneerausurakka, jolla tehostetaan muovien, pakkausjätteiden ja muiden vierasaineiden erottelua laitoskäsitellystä kompostista. Kompostointilaitoksilla on lisäksi tehty merkittäviä toimenpiteitä, joilla on parannettu laitosten työ- ja ympäristöturvallisuutta, kehitetty energiataloutta sekä tehostettu jätevesien sisäistä kierrätystä ja ravinteiden talteenottoa. Vuoden 2016 joulukuussa otettiin tuotantokäyttöön erillinen biokaasun hyödyntämiseen tarkoitettu leasingvoimala (biokaasuvoimala). Sähkön syöttötariffin mukaiseen uusiutuvalla energialla tuotettuun sähkön ja lämmöntuotantoon siirryttiin vuoden 2017 alusta. 17.2.2 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Kaatopaikan yhteydessä olevalle laajennusalueelle S2 valmistui kenttä jätevoimalan kuonan käsittelyä varten. Laajennusalueen yhteydessä olevan huoltokanaalin vielä kattamattoman osan rakennustyöt käynnistyivät ja ne valmistuvat vuoden 2017 aikana. Biojätteen käsittelyalueella tehtiin asfaltointitöitä 2,6 hehtaarin alueella. 51

18 Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2.1). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. 18.1 Sää Ämmässuon sääaseman vuoden 2016 keskiarvo oli 0,1 C kylmempi, kuin vertailukauden 1981 2010 keskiarvo (5,9 C). Talvi oli lämmin, lukuun ottamatta tammikuun pakkasjaksoa. Toukokuu oli selkeästi tavanomaista lämpimämpi, kun taas heinä-, elo-, loka- ja marraskuu olivat puolestaan hieman keskimääräistä kylmempiä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät vuonna 2016 on esitetty kuvissa 11 ja 12. 20 15 10 o C 5 0-5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2016 2005-2015 -10-15 Kuukausi Kuva 11. Kuukausittaiset keksilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2016 että vuosina 2005 2015. Helmikuu oli lauha ja sateinen. Maalis- ja toukokuu olivat keskimääräistä vähä sateisempia, kun taas huhtikuu oli sateinen. Kesä oli hieman tavanomaista sateisempi. Loka- ja marraskuu olivat poikkeuksellisen kuivat. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut sademäärät vuonna 2016 (vuosisadanta 708 mm) on esitetty kuvassa 12. 52

200 180 160 140 mm 120 100 80 2014 2015 2016 60 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 12. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina 2014 2016. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lisäksi säähavaintoja Helsinki-Vantaan lentoaseman sekä Kaisaniemen havaintoasemilta on käsitelty tarkemmin tämän raportin liitteissä 4, 7 ja 10. 18.2 Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Vuosi 2016 oli normaalin tarkkailun vuosi ja tarkkailu toteutettiin yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson 2013 2016 mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutettiin pinta- ja pohjavesipisteille maalis-, touko-, elo-, sekä lokakuussa sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kuvassa 13 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty vuoden 2016 havaintoja muutamien pisteiden osalta. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun koko raportti vuodelta 2016 on esitetty tämän raportin liitteessä 4. 53

Kuva 13. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit. 18.2.1 Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3, P4, P6 ja P8 on ilmoitettu kuvassa 14. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2 pisteen keskimääräiset pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tasolla. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena kemiallisen hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina. Veden keskimääräiset typpi- ja kloridipitoisuudet sekä sähköjohtavuus olivat hieman nousseet vuoden takaisesta. Bakteeripitoisuudet ja ravinteet laskivat pisteen normaalille tasolle. Havaintopisteen vesi oli hieman kirkkaampaa, mutta samalla tummempaa kuin vuonna 2015. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus hieman laskivat edellisen vuoden tasosta. Veden ravinnepitoisuudet olivat samalla tasolla, kuin vuotta aikaisemmin. Pisteen typpipitoisuus oli edelleen korkea, mutta fosforipitoisuus oli laskenut rehevästä lievästi rehevälle tasolle. Veden 54

hygieeninen laatu lievästi heikkeni vuoden takaisesta, ollen kuitenkin tarkkailujakson 2008-2016 keskimääräistä tasoa parempi. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 veden sähkönjohtavuus, kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat hieman laskeneet. Veden bakteeri- ja typpipitoisuudet hieman nousivat vuoden 2015 poikkeuksellisen alhaisesta tasosta. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avoojan havaintopisteen P6 veden virtaus väheni vuoden 2016 aikana huomattavasti. Pisteeltä oli mahdollista ottaa näytteet vain maaliskuussa 2016. Maaliskuun näytekerralla pisteen typpipitoisuus oli hieman noussut edellisestä näytekerrasta ja pitoisuus oli edelleen pisteen normaalia tasoa korkeammalla. Pisteen virtaamaan vaikuttaa PVP5 vesien kääntö likaisenveden järjestelmään. 200 180 160 mg/l 140 120 100 80 60 P2 P3 P4 P6 P8 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi Kuva 14. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b lokakuussa 2009), P4, P6 ja P8 vuosina 2006 2016. 18.2.2 Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 15. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Tyypilliseen tapaan pohjavesi pisteellä MV6 oli hapetonta, minkä seurauksena rauta- ja ammoniumtyppipitoisuudet olivat erittäin korkeita. Pisteen kemiallinen hapenkulutus oli edelleen koholla, mutta vuoden 2015 tasoa hieman alhaisempi. Kloridipitoisuus oli tarkkailujakson alhaisin. Alkaliniteetti oli noussut vuoden takaisesta. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Pisteen 30A kevään ja syksyn näytteenotto kertojen tuloksissa oli selkeitä eroja. Keväällä vedessä oli enemmän happea ja sen sähköjohtavuus, kloridi- ja alkaliniteettipitoisuudet olivat syksyn tasoa alhaisemmat. Havaintopisteen keskimääräiset rauta- ja ravinnepitoisuudet olivat hieman koholla ja vuoden 2015 tasoa korkeammat. Pisteen vesissä todettiin pieniä määriä bakteereita elo- ja maaliskuun näytteissä. 55

Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsevan pohjavesipisteen 31 vedenlaatu oli tavanomaiseen tapaan hyvä. Elokuun näytteessä todettiin pieniä määriä bakteereja ja marraskuussa pisteen kemiallinen hapenkulutus oli hieman normaalia tasoa korkeampi. Vedenlaatutuloksissa ei ollut havaittavissa täyttöalueiden vaikutuksia. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Veden laatu pisteellä SK4B/09 palautui takaisin sen tavanomaiselle tasolle. Pisteen 257/07 veden laatu pysyi pitkälti vuosien 2014 ja 2015 kaltaisena. Pisteen alkaliniteetti laski vuoden takaisesta takaisin pisteen ominaiselle tasolle. Elo- ja lokakuussa pisteellä 257/07 havaittiin pieniä määriä bakteereja. mg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 15. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2006 2016. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 vedenlaatu oli hieman heikentynyt vuoden 2015 tasosta. Pisteen keskimääräiset pitoisuudet ammoniumtypen, kloridin, alkaliniteetin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta olivat koholla. Ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormin. Lisäksi pisteellä havaittiin suolistoperäisiä indikaattoribakteereita. Kalliopohjavesipisteellä 36 sähköjohtavuus ja kloridipitoisuudet olivat hieman koholla. Pisteen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuudet olivat hieman koholla, mutta kuitenkin koko tarkkailujaksoon verrattuna pitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla. Pisteen sulfaattipitoisuus hieman laski, kun taas typpipitoisuus hieman nousi vuoden 2015 tasosta. Kalliopohjavesipisteen 101 sähkönjohtavuus laski tarkkailujakson 2008-2016 alhaisimmalle tasolle. Pisteen kloridipitoisuus oli alhainen, kun taas alkaliniteetti oli puolestaan korkea. Pisteen bakteeripitoisuus oli hieman lähivuosia korkeampi. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä laajalta alueelta NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteen happitilanne oli heikko ja sähköjohtavuus sekä alkaliniteettipitoisuudet olivat korkeat. Lisäksi pisteen ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet sekä kemiallinen hapenkulutus olivat koholla. Veden kloridi pitoisuus hieman laski. Raudan osalta pitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun laatunormipitoisuuden. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Vuonna 2016 pisteen 24B/05 happipitoisuus oli edelleen niukka ja alkaliniteettisekä rautapitoisuudet kohosivat aikaisempien vuosien tasosta. Tarkkailupisteen 256/07 vedenlaatutulokset olivat pääasiassa aikaisempien vuosien tasolla, eivätkä ilmentäneet kuormittavaa vaikutusta. 56

18.2.3 Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaaseen (TAL1) ja edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2016 jätteenkäsittelykeskuksesta pumpattiin vesiaseman kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä yhteensä noin 564 039 m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 7 % korkeampi kuin vuonna 2015. Vuonna 2016 vesinäytteitä otettiin seitsemän kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta yhden kerran vuonna 2016 TAL1:ssa. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2014 2016 on esitetty taulukossa 20. Elohopean sekä monosyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudet jäivät alle määritysrajan vuoden 2016 jokaisella näytteenottokerralla. Vuoden 2016 osalta virtaaman perusteella laskettu, viemäriin johdetun jäteveden kuormitus (kg/a) ylitti E-PRTRkynnysarvon arseenin, kokonaistypen, kromin, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. Vanhalle kaatopaikalle kierrätettiin 145 767 m 3 Ämmässuon jätevesiä. Taulukko 20. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2014 2016. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Vuoden 2016 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 2014 2015 2016 ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l 360 365 273 140 540 Arseeni mg/l 0,1 0,03 0,03 0,01 0,01 0,02 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 384 137 45 21 84 Elohopea mg/l 0,01 < 0,0002 < 0,0001 < 0,0005 - - Kadmium mg/l 0,01 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 1 245 911 639 450 690 Kiintoaine mg/l 264 240 101 62 150 Kokonaisfosfori mg P/l 6,4 4,6 2,9 1,9 4,0 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 200 0,5 0,3 0,24 0,16 0,5 Kokonaiskromi mg/l 1 0,16 0,16 0,10 0,03 0,17 Kokonaistyppi mg N/l 332 386 394 150 680 Kupari mg/l 2 0,03 0,04 0,05 0,01 0,08 Lyijy mg/l 0,5 0,01 0,02 0,02 0,00 0,03 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX mg/l 3 0,002 0,002 - - - Nikkeli mg/l 0,5 0,05 0,05 0,05 0,02 0,09 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l 380 248 122 10 180 ph 6-11 7,6 7,9 7,7 7,4 7,9 Sinkki mg/l 3 0,18 0,16 0,18 0,06 0,32 Sulfaatti mg SO 4/l 400 69 300 374 270 520 Sähkönjohtavuus ms/m 497 538 501 240 830 Parametri Yksikkö Vuosi 2014 2015 2016 Virtaama m 3 457 949 526 859 564 039 57

18.3 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetyttöjen tilasta. Tämän raportin liitteessä 5 esitetyssä kaatopaikan hajoamisprosessien ja rakenteiden monitoroinnin yhteenvetoraportissa tammi-joulukuu 2016 on tarkasteltu muun muassa kaatopaikkojen suotovesien laadun kehittymistä sekä kaatopaikkojen vesitaseita ja metaanin muodostumista. Kaatopaikan suotovesi salaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu. 18.4 Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 123 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehtiin kolmesti vuonna 2016. Ensimmäinen mittaus tehtiin kesäkuussa, seuraava elokuussa ja kolmannen kerran joulukuussa. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. Painumatarkkailun raportti vuodelta 2016 on liitteenä 6. Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on hitainta kaatopaikan alareunassa, jossa painuminen on lähes pysähtynyt. Nopeinta painuminen on jäte-täytön keskellä yläosan itäpuolella, jossa painuminen on ollut noin 16 22 cm vuoden 2016 aikana. Vuonna 2016 vanhan kaatopaikan painuminen on ollut kokonaisuudessaan vähäisempää kuin vuoden 2015 aikana tapahtunut painuminen. 18.5 Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 16). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Ämmässuon ilmanlaaturaportti vuodelta 2016 on esitetty tämän raportin liitteessä 7. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 13.6.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 18.5.3). 58

Kuva 16. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. 18.5.1 Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuoden 2016 aikana. PM10- pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3 ) vuoden 2016 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10- pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 2,7 8,5 µg/m 3. Korkein PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin toukokuussa. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) antama vuorokausiohjearvo on 25 µg/m 3. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 2,1 5,9 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2005 2015 on esitetty kuvassa 17. 59

µg/m 3 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi PM10 Laitamaa PM10 Ämmässuo (Asema 1) PM2,5 Ämmässuo (Asema 1) PM10 Ämmässuo (Asema 2) PM2,5 Ämmässuo (Asema 2) Kuva 17. Ämmässuolla ja Laitamaalla mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM10) ja Ämmässuolla mitattujen pienhiukkasten (PM2,5) kuukausikeskiarvot (µg/m 3 ) vuosina 2006 2016. Kuonankäsittelyn pölypäästöjä mitattiin 4.5. 10.8.2016 kaasuvoimalan länsisivustalla kuonakentän luiskan yläreunassa. Mittaus tehtiin jatkuvatoimisella Osiris-mittauslaitteella, joka mittasi ilman PM10-pitoisuutta kahdella LVS-PNS -keräimellä, joihin kerättiin 24 tunnin hiukkasnäytteet. Tarkempaan analysointiin toimitettiin hiukkasnäytteet päiviltä, jolloin PM10-keskiarvopitoisuus oli vähintään 15 µg/m 3. Pölyn metallipitoisuudet olivat huomattavasti alempia kuin haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot). NCC Industry aloitti louheen murskauksen Ämmässuon alueella toukokuussa 2016 (tarkemmin ks. kpl 14.1.). Murskauksen aloituksen yhteydessä toteutettiin Laitamaalla lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ympäristöluvassa vaadittu jatkuvatoiminen vähintään 60 vuorokauden mittainen hiukkaspitoisuuksien mittaus. Mittaussuunnitelma toimitettiin 27.5.2016 UUDELYyn sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristöviranomaisille tiedoksi. Mittausasema oli sijoitettuna Laitamaan omakotialueella noin 600 metrin päähän murskausalueesta. Näytteenottokorkeus oli 2,5 metriä maanpinnasta. Mittaukset toteutettiin kesällä 1.6.-5.9.2016 välisenä aikana. Mittausasemalla mitattiin jatkuvatoimisesti PM10 pitoisuuksia lähes 90 päivän ajan. Mittauksen tavoitteen oli selvittää murskauksen aiheuttama hiukkaspitoisuuksien kasvu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Suurin mitattu tuntipitoisuus oli 74 µg/m 3 ja suurin vuorokausikeskiarvo 25 µg/m 3 (WHO vuorokausiohjearvo 50µg/m 3 ). Pitoisuudet selvästi alittivat asetetut ohje ja raja-arvot. Ilmanlaatu mittausasemalla oli pääasiassa hyvää/tyydyttävää. 18.5.2 Hajut Kaatopaikalta vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen kompostointi ja jätevoimalan seisokkien aikainen jätteen varastointi ja paalaus sekä myöhemmin sekajätevarastojen purku. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRS- 60

pitoisuuksia. TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvo (10 µg/m 3, kuukauden toiseksi suurin vuorokausikeskiarvo) ylittyi kerran tammikuussa mittausasemalla 2. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot on annettu yhdyskuntailmalle. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 TRS-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 0,4 µg/m 3. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus mitattiin tammikuussa (1,2 µg/m 3 ). Ilmanlaadun mittausasemalla 2 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 1,7 µg/m 3. Korkein kuukausikeskiarvo sekä korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus (11,9 µg/m 3 ) mitattiin tammikuussa. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2006 2016 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) on esitetty kuvassa 18. 4,0 3,5 3,0 µg/m 3 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi TRS 1 TRS 2 Kuva 18. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m 3 ) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) vuosina 2006 2016 Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Luku-määrällisesti eniten hajutunteja mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 helmikuussa (51 kpl). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 hajutuntien lukumäärä oli korkeimmillaan tammikuussa (13 kpl). HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2016 aikana yhteensä 90 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvat toimenpiteet. Hajuvalituksen tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan mahdollinen aiheuttaja ja vallitsevat sääolosuhteet. Kaikki hajuvalitukset ja korjaavat toimenpiteet käsitellään eri prosessien asiantuntijat yhteen kokoavassa hajutiimissä. Vuosien 2012 2016 hajupalautemäärä kuukausittain on esitetty kuvassa 19. 61

25 20 Kpl 15 10 5 2012 2013 2014 2015 2016 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 19. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden määrä (kpl) kuukausittain vuosina 2012 2016. HSY ilmoittaa hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi. Ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kartoitettiin jätteenkäsittelykeskuksesta peräisin olevien hajujen esiintymistä jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoinnin avulla 26 päivänä vuoden 2016 aikana (liite 15). Kenttähavainnointitutkimuksessa selvitetään aistinvaraisesti jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvien hajujen esiintymistä alueen ympäristössä. Tutkimuksen mukaan jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman hajun esiintymistiheys koko tutkimusalueella (kuva 20) oli yhteensä 20 % havainnoista. Selkeän hajun esiintymistiheys oli keskimäärin 3 % koko havaintoalueella. Kenttähavainnoista ei pystynyt erottelemaan jätteenkäsittelykeskuksen eri toimintojen hajuja toisistaan. Voimakkaimmat hajuhavainnot havaittiin jätteenkäsittelykeskuksen koillispuolella. Selvää hajua havaittiin pääsääntöisesti jätteenkäsittelykeskuksen lähimaastossa. Tutkimuksen perusteella hajun esiintymistiheys on hieman kasvanut tutkimusalueen osilla B, D ja E (kuva 20). 62

Kuva 20. Hajukartoituksen tutkimusalue (A-I). Hajuhaittojen ehkäisemiseksi jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa 15.6. HSY:n mittaukset (TRS asemilla 1 ja 2), hajun kenttähavainnointi ja muu aistinvarainen havainnointi eivät tue hajupalautteiden antamaa kuvaa huomattavasti heikentyneestä hajutilanteesta. Hajutuntien määrä ja TRSpitoisuuksien kuukausikeskiarvot ovat merkittävästi aikaisempia vuosia alhaisempia. Vuoden 2017 aikana etsitään uusia keinoja hajun määrän vähentämiseen, hajutilanteen parempaan seurantaan sekä häiriötiedottamiseen. 18.5.3 Metaanimittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä kaatopaikka-alue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2016 metaanimittaukset toteutettiin sekä kaatopaikalla (liite 8) että vanhalla kaatopaikalla (liite 9). Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin vuosien 2013-2015 tapaan, tarvittavalla laitteistolla varustetulla mönkijällä, elokuussa. Mitatulta alueelta havaittiin vuotokohtia hieman enemmän kuin vuonna 2015. Vuosien 2015 ja 2016 tulokset ovat vertailukelpoisia, sillä mönkijällä ajettu pituus on lähes sama. Vuoden 2014 tulos ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä tuolloin ajettu matka oli puolet lyhyempi. Pääosin vuotokohdista mitattiin pieniä pitoisuuksia 10 1000 ppm. Suurin osa löydetyistä vuotokohdista etenkin korkeamman pitoisuusluokan vuodoista löytyivät vanhan kaatopaikan lakialueelta, jossa viimeistelytyöt ovat vielä kesken. Kaatopaikalla mittauksia tehtiin vuoden aikana kaksi kertaa (touko- ja lokakuussa). Mönkijän käyttö ei soveltunut vuoden 2016 mittauksiin. Mittaukset eivät ole suoraan verrattavissa mönkijällä suoritettuihin mittauksiin. Mitatut pitoisuudet ovat edelleen kaatopaikalla selvästi suurempia kuin vanhalla kaatopaikalla. Pitoisuuksien ero johtuu 63