Pirkanmaan Pääasiat 4 2012 Pirkanmaan Muistiyhdistyksen jäsenlehti ISSN 1798-7652 Pirkanmaan Pääasiat
Pirkanmaan Pääkirjoitus Pääasiat 4 2012 Pirkanmaan Muistiyhdistyksen jäsenlehti ISSN 1798-7652 Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Palvelujärjestelmän kehittämisessä johdon. sitoutuminen ratkaisevaa... 4 Vertaisryhmästä mielen hyvinvointia... 8 Muistisairaan edunvalvonta...10 Perheenjäsenen ja hoitohenkilöstön. yhteistyösuhde...13 Kertomuksia sosiaaliohjaajan. työkokemuksista...16 Valkeakosken muistikeskukselle myönnettiin. kaupungin laatupalkinto...18 Pirkanmaan Muistikahvila...20 Alaosastot toimivat...21 Yhdistyksen tarjoamat palvelut...27 Ryhmätoiminta Tampereella...28 Yhteystiedot...31 Sivunvalmistus TEKOPAIKKA Suomi Oy, Sastamala Painopaikka Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere Tätä kirjoittaessani syksy on taittumassa talveksi ja luonto on marraskuisen harmaa. Ajatukseni ovat teidän lukijoiden luona ja mietin minkälaisessa tilanteessa ja olosuhteissa Sinä, tämän lehden lukija, elät ja laajemmin - minkälaisissa olosuhteissa pirkanmaalaiset muistisairaat ja heidän perheensä elävät? Onko elämä marraskuisen harmaata vai tuoko siihen valoa ystävät, sukulaiset ja tuttavat? Entä ovatko hyvän elämän edellytykset muutoin olemassa? Vaikkei olosuhteita ja elämäntilannetta aina voi muuttaa, voi suhtautumistapansa aina valita. Näin neuvoo mielen hyvinvointia käsittelevässä artikkelissaan Suvi Fred tässä lehdessä. Syyskuussa Maailman Alzheimerjärjestön, ADI:n julkistama raportti sai minut mietteliääksi: yksi muistisairauksien musertavimmista vaikutuksista on sairastuneiden ja läheisten kokema stigma eli kielteinen leima. Raportin pohjana on kysely, johon vastasi 2500 muistisairasta ja läheistä yli 50 maasta. Yli puolet kyselyyn vastanneesta koki tulleensa kohdelluksi eri tavoin muistisairausdiagnoosin vuoksi. He kokivat että ystävät ja sukulaiset välttelivät heidän seuraansa tai lopettivat yhteydenpidon. Raportissa on musertavien tulosten lisäksi myös suosituksia yhteiskunnan eri toimijoille tilanteen kohentamiseksi. Tiedon ja ymmärryksen lisääminen nähdään tärkeimpänä toimenpiteenä stigman vähentämisessä. Pirkanmaalla tätä tietoa ja ymmärrystä muistisairauksista on pitkän työuransa ajan levittänyt vuoden Muistilähettilääksi valittu Maija-Liisa Vänninmaja. Hänen ansionsa ovat kiistattomia ja Maija-Liisa kuvaa tämän lehden artikkelissa hienosti kuuntelemisen taitoa, pysähtymisen merkitystä ja toisen ihmisen voimaannuttavaa kohtaamista. Lehdessä on myös kahden muun ansiokasta työtä tekevän, Sirpa Salinin ja Jaakko Valvanteen esille nostamia asioita. Olemme kiitollisia näiden kolmen sekä lukuisten muiden ammattilaisen luovuttamasta asiantuntijapanoksesta yhdistyksen hyväksi. Ammattilaisten välittämän asiantuntijatiedon lisäksi tarvitaan omakohtaisten kokemusten esille tuomista, muistisairaan ja omaisen äänen kuulemista, jotta sairaudesta syntyisi laajempi ymmärrys ja jotta mm. palveluja voitaisiin kehittää paremmiksi. Kiitos kuuluu myös teille, jotka olette olleet erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa kertomassa omasta kokemuksestanne joko itse sairastuneena tai läheisenä! -Teidän kokemuksille on varattu seuraavaan numeroon tilaa ja otamme jo nyt kirjoituksia vastaan. Pidetään läheisistä huolta! Teija Siipola toiminnanjohtaja 2 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat
Palvelujärjestelmän kehittämisessä johdon sitoutuminen ratkaisevaa Lääketieteen ulkopuolelta hankittu kokemus palvelujen kehittämisestä tuo uutta näkökulmaa professorin työhön Teija Siipola Jaakko Valvanne toimii Tampereen yliopistossa geriatrian professorina. Hän opettaa lääketieteen opiskelijoita ja koordinoi geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden opetusta. Professuurin yksi rahoittaja on Tampereen kaupunki. Ennen professuuria Valvanne toimi Espoossa vanhusten palveluiden kehittäjänä ja johtajana ja tätä ennen Kustaankartanon johtajana. Laaja kokemus erilaisissa tehtävissä mahdollistaa monipuolisen kuvan välittämisen opiskelijoille lääkäriyteen ja vanhustenhoitoon liittyvistä asioita. Geriatrian erikoisala ei ollut nuorelle lääkärille itsestään selvyys. Jaakko Valvanteesta piti tulla lastenlääkäri, mutta terveyskeskuksessa yleislääkärin tehtävät tuntuivat mieluisille ja geriatria (iäkkäiden ihmisten hoitoon erikoistunut lääketiede) alkoi vetää puoleensa. Silloin muistisairaudet eivät olleet kovinkaan vahvasti esillä, diagnoosina yleisimmin käytettiin Arteriosclerosis universalis eli yleinen verenkierron kalkkeutuminen. Lisäksi vallitsi jonkinlainen yleinen hämmentyminen, koska ei oikein tiedetty kuinka heitä pitäisi hoitaa muistelee Valvanne. Muistisairaiden hoidon kehittäminen lähti liikkeelle pitkäaikaishoidon kehittämisestä 90-luvun alkupuolella. Seuraavassa vaiheessa tutkimus ja kehittäminen siirtyivät kotiin päin ja sinne suunnattaviin palveluihin. Timo Erkinjuntin ilmaisua lainaten Jaakko Valvanne toteaa, että nyt eletään vaihetta jolloin dementiasilmälasit on vaihdettava aivoterveyssilmälaseihin. Nykypäivänä korostuu myös varhaisen diagnoosin merkitys, jotta saisimme tautiprosessin kiinni jo aikaisemmin. Tämä näkyy mm. Käypä hoito-suosituksessa. Laskennallisesti ennaltaehkäisyllä olisi valtavan suuri merkitys väestön ikääntyessä ja sen myötä muistisairauksien lisääntyessä. Elintavoilla, kuten liikunnalla ja terveellisellä ravitsemuksella on suuri merkitys myös muiden sairauksien kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä ja terveelliset elintavat ovat yleensäkin ikääntyvän hyvinvoinnin edellytyksiä. Lisäksi aivojen käyttö ja toisaalta liiallisen kuormituksen välttäminen ja riittävä lepo ovat tärkeitä. Jaakko Valvanne toimii MEVAhankkeen (Muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen edistäminen) ohjausryhmän puheenjohtajana. RAY:n rahoittamassa ja Pirkanmaan muistiyhdistyksen hallinnoimassa hankkeessa pyritään kehittämään Tampereen kaupungin ja ympäryskuntien perusterveydenhuollon toimintakäytäntöjä siten, että korkean riskin henkilöt löydettäisiin ja elintapaohjauksen avulla voitaisiin pienentää heidän sairastumisriskiään. Professori Jaakko Valvanne Mikä Sinun mielestäsi hankkeessa on kaikkein tärkeintä? Mitenkä muistisairauksien riskiryhmien kartoitus ja siihen liittyvä elintapaohjaus liitetään olemassa olevaan palvelujärjestelmään työterveyshuollossa, terveysasemalla ja eri ympäristöissä. Ei riitä, että on riskimittari ja ruvetaan mittaamaan vaan pitää olla koko polku. Olennaista on kuinka riskiryhmien kartoitus juurtuu pysyväksi toiminnaksi niissä kohderyhmissä joita se Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 5
herättää elintapamuutoksiin. Asiakkaan havahtuminen on oleellista. Jos MEVA hanke saadaan kytkettyä osaksi valtakunnallista kehittämistyötä, tällä on suuri merkitys. Minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää MEVA- hankkeen kehittämiskumppaneille eli Tampereen ja ympäryskuntien perusterveydenhuollon yksiköille? Että he miettisivät, kuinka he omassa toiminnassa voisivat toteuttaa ja hyödyntää tätä riskimittausta ja löytyisikö sieltä se paikka ja kohta, jossa se luontevasti olisi osa heidän rutiinitoimintaansa. Jos malli on kehitetty olemassa olevassa palvelujärjestelmässä, terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, on todennäköisempää, että sitä voidaan levittää muuallekin. Tämä edellyttää sitä, että on kuunneltu terveydenhoitajia ja lääkäreitä ja mietitty, että kuinka me se täällä voitaisiin toteuttaa. Jaakko Valvanne korostaa, että nyt meillä on etsikkoaika muokata toimivia varhaisen puuttumisen malleja, jos ja kun me niitä haluamme. Myös muistisairaan ihmisen kuntoutus ja äkillisten sairauksien hoito on tärkeää. Valmiuksia muistisairaiden hoitoon ja kohtaamiseen akuuttisairairaanhoidossa ei ole riittävästi. Myöskään yliopistoissa ei ole viety muistisairauksien hoitoa ja diagnostiikkaa riittävän hyvin opetukseen ja siinä on parantamisen varaa. Hyvä puoli on, että lääkäreiden kiinnostus geriatriaan on lisääntynyt ja jopa aivan nuoret lääkärit lähtevät erikoistumaan geriatriaan. Iso kysymys on, kuinka saisimme samanlaisen imun vanhustyöhön myös ammattikorkeakouluissa ja opistoissa, joissa vanhustyö ei ole suosituimpien alojen joukossa. Ala kiinnostaisi varmasti enemmän, jos vanhusten yksiköissä johtaminen ei olisi organisaatiolähtöistä ja hoitajakeskeistä. Kansallisessa Muistiohjelmassakin ammattihenkilöstön osaaminen ja tutkimuksen lisääminen on kirjattu yhdeksi peruspilariksi. Mitkä ovat muistisairaiden hoidon haasteet? Selkeä hoitopolku ja muistikoordinaattoritoimintaa tulisi laajentaa ja kehittää. On sanottu, että 20.000 hengen väestö, jossa olisi muistihoitaja, -koordinaattori ja geriatri olisi sopiva. Organisaatiomuutokset eivät paranna mitään, siitä on pitkä tie palvelujen parantamiseen. Ne vain hämmentävät ja työntekijät hakeutuvat poteroihinsa ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen pysähtyy, hyvin toimivat hoitoketjut katkeavat ja menee monta vuotta, ennen kuin päästään edes sille tasolle mistä lähdettiin toteaa Valvanne ja jatkaa: Meidän pitäisi keskittyä siihen, kuinka me olemassa olevilla resursseilla toimittaisiin mahdollisimman järkevästi ja kehittää sitä riippumatta siitä menikö organisaatiot niin tai näin. Helposti johtavassa asemassa olevat luulevat, että sitten kun organisaatioita muutetaan, niin sitten asiat alkavat hoitua. Meillä ei ole totuttu siihen, että annetaan palautetta ja että sitä rakentavasti käsiteltäisiin. Tässä meillä olisi oikotie eli, jos me johtajat kuuntelisimme asiakkaita, me tietäisimme mitä pitäisi tehdä. Me pikemminkin selitämme pois, kuin mietimme mitä tälle asialle pitäisi tehdä. Hoitotyössä vieläkin näkyy makuuttavaa hoitokulttuuria mutta miten puhut siitä ilman, että ei loukkaannuta? Valvanne pohtii. Mitä haluaisit sanoa henkilölle, joka on huolissaan omasta tai läheisen muistista? Huolen kanssa ei pidä olla toimeton. Pitää selvittää onko muistisairautta vai ei? Vaikea ymmärtää miksi ihmiset eivät aina helposti hakeudu tutkimuksiin. Psykiatristen sairauksien kohdalla aikaisemmin oli tällaista, mutta vaikea ymmärtää mistä tällainen muistisairauden kohdalla johtuu miettii Valvanne ja jatkaa: Ilmeisesti muisti ja mieli liitetään niin läheisesti toisiinsa liittyviksi, että muistin heikkenemistä hävetään. Tämä ja omaisen kuuleminen tulisi lääkäreiden perusopetuksessa ottaa esille ja lääkäreille tulisi tarjota myös täydennyskoulutusta. Vaikea ymmärtää miksi edelleen on kollegoita, jotka kuittaavat vanhenemisen tiliin asioita, jotka eivät siihen kuulu eli muistin heikkenemisen. Gerontolginen tieto ei ole vielä mennyt kaikkialle perille pohtii Valvanne. Mitä sanoisit muistisairaiden jälkeläisille, jotka ovat huolissaan sairauden mahdollisesta periytymisestä? Puhtaasti perinnölliset muistisairaudet ovat erittäin harvinaisia, mutta joissakin tapauksissa perinnöllisillä tekijöillä on riskiä lisäävä osuus. Meidän täytyy muistaa, että on paljon asioita joille voidaan tehdä jotain. Liikkumalla aktiivisesti, syömällä terveellisesti ja huolehtimalla muutenkin terveellisistä elintavoista voimme itse kukin pienentää riskiä sairastua ja ainakin siirtää mahdollista sairastumista myöhemmäksi. Jaakko Valvanne toimii itsekin näin. Liikun henkeni edestä hän toteaa ilkikurisesti ja lähtee haastattelusta pyörällä kypärä päässä. 6 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 7
Vertaisryhmästä mielen hyvinvointia Suvi Fried, Ikäinstituutti, Vanhuuden Mieli -projekti toiminnan tavoitteita on miettiä yhdessä, millainen suhtautumistapa asioihin lisää omia voimavaroja ja millainen heikentää mielen hyvinvointia. Menneestä etsitään voimaa ja oppia nykyisyyteen. Ryhmässä jaetaan kokemuksia arjen haasteellisista tilanteista, mutta arjen haasteiden rinnalla tarkastellaan myös ilon ja kiitollisuuden aiheita elämässä. Logoterapeuttisessa ajattelussa elämän kokeminen tarkoituksellisesti nähdään keskeiseksi mielen hyvinvoinnin lähteeksi. Mielekkäältä tuntuvat ja merkitykselliset asiat saavat erilaisissa tilanteissa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta. Sanotaan, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu taakka puolestaan on puolet kevyempi kantaa. Monissa elämäntilanteissa kokemusten jakaminen samankaltaisissa tilanteissa olevien ihmisten kanssa tekee kokemuksista ymmärrettävämpiä. Toisten ihmisten tarinoista voi oppia jotakin ja löytää uusia näkökulmia omiin kokemuksiinsa. Jakamisen iloa ja vertaisuuden voimaa vahvistetaan Ikäinstituutin Vanhuuden Mieli -projektin omaisille suunnatussa vertaisryhmässä, joka toteutetaan yhteistyössä Pirkanmaan Muistiyhdistyksen kanssa Tampereella. Syyskuussa toimintansa aloittaneen ryhmän osallistujat ovat muistisairauteen sairastuneen ihmisen puolisoita ja läheisiä. Ryhmää vetävät suunnittelija ja logoterapeutti (LTI) Minna Laine ja tutkija Suvi Fried Ikäinstituutista. Vertaisryhmässä käsiteltävät teemat pohjautuvat logoterapeuttiseen ajatteluun, joka on elämänmyönteinen ja mielen hyvinvointia tukeva elämänfilosofia. Ryhmän tapaamisissa etsitään elämänmyönteisiä ajattelutapoja ja jaetaan kokemuksia toisten ryhmäläisten kanssa. Vaikkei olosuhteita ja elämäntilannetta aina voi muuttaa ja arjen valinnanmahdollisuudet tuntuvat vähäisiltä, suhtautumistapansa voi aina valita. Yksi ryhmä- Ikäinstituutissa toteutettava Vanhuuden Mieli (2011-2014) -projekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama nelivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke, jossa muun muassa: haastatellaan ikäihmisiä mielen hyvinvoinnin teemoista kutsutaan ikäihmisiä keskustelemaan mielen hyvinvoinnista avoimiin yleisötilaisuuksiin toteutetaan kolme vertaisryhmäprosessia (Orivesi. Helsinki, Tampere), joiden pohjalta kehitetään vertaisryhmämalli ja koulutetaan ryhmänohjaajia koulutetaan ammattihenkilöstöä logoterapeuttisesti suuntautuneeseen muistisairaiden hoitotyöhön tuotetaan tietoa, julkaisuja ja materiaalia ikääntyneiden mielen hyvinvoinnista 8 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 9
MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA Mirva Salonen Edunvalvojan määrääminen Monet hoitavat läheistensä asioita ilman valtakirjaa tai tavallisella valtakirjalla. Joidenkin asiat jäävät kokonaan hoitamatta. Nämä tilanteet voivat tuottaa paljon ongelmia, jolloin voi tulla tarve viralliselle edunvalvonnalle. Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei voi pitää huolta taloudellisista ja muista asioistaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Asia lähtee liikkeelle siten, että tehdään maistraatille hakemus edunvalvonnasta. Kuka tahansa voi tehdä myös ilmoituksen maistraattiin edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Maistraatti tutkii asian. Jos edunvalvottava itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja antanut suostumuksensa tietyn henkilön edunvalvojaksi määräämisestä, maistraatti tekee asiassa ratkaisun. Silloin kun edunvalvottavan tilan on niin heikko, ettei hän kykene ymmärtämään mitä edunvalvojan määrääminen merkitsee, tai joku muu henkilö on hakenut edunvalvontaa, maistraatti saattaa asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Edunvalvojan tehtävänä on muun muassa huolehtia eri tukien hakemisesta ja raha-asioiden hoitamisesta. Edunvalvottavalla säilyy yleensä edunvalvojan rinnalla oikeus tehdä oikeustoimia. Joskus edunvalvottava voi tehdä velkaa tai muita oikeustoimia, jotka eivät ole hänen etujensa mukaisia. Tällöin henkilön toimintakelpoisuutta voidaan joutua rajoittamaan. Viime sijassa käräjäoikeus voi jopa julistaa henkilön vajaavaltaiseksi, jol- loin henkilöltä puuttuu kelpoisuus tehdä päteviä oikeustoimia (esim. sopimuksia) ja hallita omaisuutta. Maistraatti valvoo edunvalvojan toimia. Edunvalvojan on tehtävä maistraatille omaisuus- ja velkaluettelo ja tilitys edunvalvottavan varojen käytöstä yleensä vuosittain. Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään, jos hän tulevaisuudessa tulee kyvyttömäksi esimerkiksi sairauden vuoksi huolehtimaan taloudellisista tai henkilöään koskevista asioista. Tässä menettelyssä ensin laaditaan edunvalvontavaltakirja, jonka valtuuttaja luovuttaa valtakirjan valtuutetulle. Kun tulee edunvalvonnan tarve esimerkiksi heikentyneen terveydentilan vuoksi, valtuutettu pyytää edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista maistraatissa. Kun maistraatti vahvistaa valtuutuksen, syntyy edustuskelpoisuus. Edunvalvontavaltakirjan tekemisen pääedellytykset ovat vähintään 18 vuoden ikä ja se, että henkilö ymmärtää asian merkityksen. Jos muistisairaus on edennyt pitkälle, ei edunvalvontavaltakirjaa enää voida tehdä. Silloin tulee hakea maistraatista edunvalvojan määräämistä. Joka tapauksessa muistisairaan kannattaa varmuuden vuoksi ennen valtakirjan tekemistä pyytää lääkäriltä lausunto ymmärryskyvystä. Edunvalvontavaltakirja on niin sanottu määrämuotoinen oikeustoimi. Se on tehtävä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan oltava samanaikaisesti läsnä, kun valtuuttaja allekirjoittaa valtakirjan tai tunnustaa siinä olevan allekirjoituksensa. Todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien on lisäksi tiedettävä, että kyse on edunvalvontavaltakirjasta. Ilman näitä edellytyksiä, valtakirja on pätemätön. Edunvalvontavaltakirjan vähimmäissisältöön kuuluvat seuraavat asiat: Valtakirjassa on oltava valtuuttamistarkoitus ja ne asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa. Valtakirjassa on oltava mainittuna myös valtuuttaja ja valtuutettu sekä kirjattuna voimaantuloehto, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtakirjassa valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutus voidaan tehdä koskemaan taloudellisia asioita tai esimerkiksi henkilöä itseään koskevia asioita, kuten terveyden- ja sairaanhoitoa. 10 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 11
Huomioitavaa on, että valtakirjalla valtuuttaja voi valtakirjassa antaa määräyksen lahjojen antamisesta esimerkiksi lasten syntymäpäivinä. Jos valtakirja annetaan terveydenja sairaanhoitoasioita varten, on suositeltavaa tehdä samassa yhteydessä hoitotahto. Hoitotahdossa potilas voi ilmaista tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei ole enää kykenevä hoitosuostumuksensa antamiseen esim. vakavan sairauden vuoksi. Kun edunvalvontavaltuutettu saa hoitotahdon tietoonsa, osaa hän myös antaa tietoa hoitohenkilökunnalle hoidettavan omasta tahdosta. Hoitotahto kannattaa kirjata edunvalvontavaltakirjan liitteeksi, mutta myös potilasasiakirjoihin, jotta sairaalassa on tieto siitä. Valtuuttaja voi myös valtakirjassa määrittää, haluaako hän valtuutetulle tilitysvelvollisuutta maistraatille ja kuinka usein. Maistraatti valvoo myös edunvalvojavaltuutetun toimintaa. Tehtävään ryhtyessä on maistraatille annettava omaisuus- ja velkaluettelo. Muistiliiton internetsivulta löytyy edunvalvontavaltakirjan ja hoitotahdon malli. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa on suositeltavaa käyttää asiantuntijan, lakimiehen, oikeusaputoimiston tai asianajajan apua. OTM Mirva Salonen Lisätietoja: www.maistraatti.fi www.muistiliitto.fi/fin/muisti_ja_ muistisairaudet/edunvalvonta/ Artikkelin kirjoittaja varatuomari, OTM Mirva Salonen toimii lakimiehenä Ava Law Oy:ssä (www.avalaw. fi) ja on erikoistunut sosiaali- ja terveysoikeudellisiin lakiasioihin. Perheenjäsenen ja hoitohenkilöstön yhteistyösuhde Sirpa Salin Hyvän hoidon ominaisuutena sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintaympäristöissä pidetään muun muassa perhekeskeisyyttä. On tärkeää pohtia, miten tämä periaate toteutuu arkipäivän käytännön vanhustyössä, erityisesti muistisairaan asiakkaan perheen kohtaamisessa. Vanhan ihmisen hoitotyössä perhekeskeisyyttä pidetään usein ihanteena, mutta sen konkretisoituminen käytännön hoitamisessa ei ole aina itsestään selvää. Tutkimuskirjallisuuden mukaan hoitohenkilöstö pitää tärkeänä potilaan/asiakkaan perheen kanssa tehtävää yhteistyötä. Perheenjäsen tunnistetaan ensisijaisesti tiedonantajana sekä potilaan että perheen tilanteesta. Hänen merkityksensä potilaan emotionaalisena ja psykososiaalisena tukijana on myös tunnistettu. Perheenjäsenen oma tilanne tai selviytyminen ei ole edelleenkään hoitajien kiinnostuksen kohteena läheskään aina. Perheenjäsenen on oltava itse aktiivinen osapuoli, jos hän haluaa olla yhteydessä hoitajiin. Hoitajat eivät aina etsi aktiivisesti kontaktia perheenjäseniin ja kohtaamiset ovat usein epäsäännöllisiä. Suhdetta hoitajiin on vaikea rakentaa, jos perheenjäsenen täytyy etsiä hoitajia osastolta. Hoitajien mukaan yhteistyön yhtenä esteenä on kiire, vuorotyö ja arvostuksen puute. Perheenjäsen vie aikaa potilaan hoitamiselta. Nykypäivän kyvykkäiden ja vaativien perheenjäsenten kohtaaminen ei ole aina helppoa ja hoitajat kokevat, että heillä ei ole valmiuksia kohdata heitä. Työyhteisön kulttuuri saattaa olla sellainen, 12 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 13
TtT Sirpa Salin että kollegat ja johtohenkilöt eivät arvosta perheen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan perheenjäsenen rooli etenkin vanhojen ihmisten hoitolaitoksissa on epäselvä niin hoitajille kuin heille itselleen. Hoitajat pitävät perhettä usein tiedonantajina ja tavaroiden tuojina, mutta ammattitaitoa vaativien hoitotoimenpiteiden tekijöiksi heistä ei niinkään ole. Kun tarkasteltiin usean kymmenen vuoden aikana tehtyjä tutkimuksia siitä, miten vanhainkodin hoitohenkilöstö mieltää vanhan ihmisen perheen, perhe luokiteltiin joko vierailijaksi, palvelijaksi, työntekijäksi tai potilaaksi/asiakkaaksi. Vierailijan odotetaan olevan kohtelias, viipyvän vähän aikaa ja käyvän harvoin. Palvelijan tehtäviin kuuluu auttaa henkilöstöä sellaisissa asioissa, jotka eivät vaadi ammattitaitoa. Jos perhe ei suostu palvelijaksi, se koetaan helposti välinpitämättömäksi. Työntekijänä perhe otetaan osaksi hoitotiimiä, mutta sille ei anneta tasa-arvoista asemaa, vaan sen pitää kääntyä hoitajien puoleen eri asioissa. Niissä tapauksissa, joissa perhe saa potilaan/asiakkaan roolin, perhe osallistuu vanhan ihmisen hoitamiseen kyllä kotona, mutta laitoksessa perheenjäsenet ovat hoitajien auktoriteetin alaisia. Perheenjäsenen ja hoitohenkilöstön yhteistyösuhde edellyttää, että molemmat pitävät sitä tärkeänä. Yhteistyösuhteen rakentuminen on molemminpuolinen oppimisprosessi, jonka perusta on luottamus ja tasa-arvo. Etenkin muistisairaan ihmisen perheen historian ja nykytilan ymmärtäminen ja määrittäminen on välttämätöntä, jotta potilasta/asiakasta voidaan hoitaa hyvin. Artikkelin kirjoittaja, TtT Sirpa Salin on yhdistyksen hallituksen jäsen ja toimii TAMK:ssa yliopettajana. Hänen väitöstutkimuksensa kohteena oli mm. vanhusta kotona hoitavat omaishoitajat. 14 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 15
Kertomuksia sosiaaliohjaajan työkokemuksista Maija-Liisa Vänninmaja (Maikki) Valmistuin sosiaaliohjaajaksi Tampereella 1990. Opiskeluaikanani sain tutustua TAYS:n kuntoutusohjaajien työhön. Pikonlinnan sairaalan keuhkosairauksien osastoon tutustuessani oli hoidettavana mies, joka roikkui alvariinsa hoitajien perässä touhottaen asioitaan. Hän oli osastolla ns. vaikea potilas. Keuhkosairauksien kuntoutustyöntekijä lähetti minut miehen osastolta kotiuttamisen jälkeen kotikäynnille miehen kotiin pitkän kyselylomakkeen kanssa. Voi kauhea!! Siinä ko. potilaan keittiön pöydän ääressä istuessani hän alkoi suoltaa kertomusta sairaudestaan niin taajaan tahtiin, että putosin asiasta jo ennen ensimmäisiä aikomiani kysymyksiä. Aikansa kuunneltuani ja jo melkein ahdistuksen kyyneleet tai hikinorot esiin pursuavina (en muista, mitä sieltä pusersin) totesin itselleni, että tästähän ei tule mitään. Mutta päätin, että jos minusta kerran on tuleva sosiaalialan ammattilainen, en tähän tikahdu! Ja sitten ammatillinen kunnia! Minun on määrä raportoida kotikäyntini ja viedä asianmukaisesti täytetty kyselylomake sairaalaan. JA Sosiaalialan ammattilainenhan tekee sen! Miehen palpatus jatkui ehtymättä. En saanut mitään paperille. Sitten yksinkertaisesti sanoin, että nyt täytyy herran hidastaa puhettaan, jotta saan kaikki tarvittavat tiedot tallennettua. Lisäksi jostain alitajuisesta syystä jatkoin, että minulla ei ole kiire. Minulla on aikaa kuunnella ja keskustella. Pöydän toisella puolen tapahtui jonkinlainen purkaus. Mies nousi penkiltään, kurottui pöydän yli ja toisti kysyen, että ei ole kiirettä? Vastasin, ei ole kiirettä. Vielä kerto- Muistilähettiläs Maija-Liisa Vänninmaja essani olevani vähän hidas toimissani, asiakkaani hidasti kohteliaasti puhevauhtinsa ja sain kaikki tarvitsemani tiedot kyselylomakkeeseen ja paljon muutakin arvokasta ammatillista tietoa talteen. Yhdessä purimme ja jälleen kokosimme Spiran, hengityksen apuvälineen kiireettä, kaiken aikaa käyden minulle ammatillisesti mielenkiintoista keskustelua. Haastattelemani mies kertoi mm. osastokäyntiensä aikana hoitajien ainaisesta kiireestä. Hän ei koskaan saanut kertoa asiaansa loppuun, joten hän yritti nopeuttaa asiansa kertomista. Kierre osastolla jatkui. Hoitajat pakoilivat hätäänsä huutavaa potilasta ja ko. potilas lisäsi kierroksia. Onneksi koko juttu selvisi ja selvitettiin. Terveydenhuollossa toimiva ohjaajani luotti minuun, lähettäessään minut tälle kotikäynnille. Varsinkin itselleni ja varmasti myös hoitohenkilöstölle avautui raporttini ja sen myötä käytyjen syvällisten ja sydämellisten pohdintojen seurauksena jokin uusi ymmärrys ns. hankalan potilaan kohtaamisesta. Maineikkaan urani aikana dementianeuvojana sähelsin melkoisen määrän kaikenlaisia sattumuksia. Työni vuoksi olin melko usein paikallisen lehdistön, radion ja tv:n haastateltavana. Kerran kuitenkin huomasin olevani myös yhden valtakunnassa arvostetun lehden, Suomen Kuvalehden sivulla. Ja uutinen kertoi: Valtakunnallisen vanhustenviikon pääjuhlaa vietettiin sunnuntaina Toijalassa Havulinnan vanhainkodissa oman väen kesken, kun juhlapuheen pitäjäksi lupautunut Pirkanmaan alueen dementiavalvoja Maija-Liisa Vänninmaja erehtyi päivästä ja ajoi Toijalan sijasta Äetsään. (Akaan Seutu 5.10.1999.) SK 5.11. 1999.) Tieto löytyi palstalta Jyviä ja Akanoita. Sosiaaliohjaaja Maija-Liisa Vänninmaja valittiin vuoden muistilähettilääksi kunnianosoituksena hänen vuosien ajan tekemästä ansiokkaasta työstä muistisairaiden ja heidän läheistensä hyväksi. 16 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 17
Valkeakosken muistikeskukselle myönnettiin kaupungin laatupalkinto Valkeakosken kaupungin muistikeskus voitti 2012 keväällä Valkeakosken kaupungin myöntämän laatupalkinnon. Arvioinnin palkinnon saajista tekivät koulutussuunnittelija Helena Kilkki-Rekola, kehittämisasiantuntija Minna Uschanoff, hallintojohtaja Anne Laukkanen, ylilääkäri Jorma Vaalto ja ulkopuolinen arvioitsija toimi opetusneuvos Martti Markkanen. Valkeakosken muistikeskuksessa on poliklinikka ja 12-paikkainen ympärivuorokauden toimiva osasto. Asiakkaat tulevat Muistikeskukseen avohoidon lääkärin lähetteellä, terveyskeskuksen muiden osastojen, kotihoidon tai omaisten yhteydenoton perusteella. Muistikeskuksen henkilökuntaan kuuluvat osastonhoitaja, viisi sairaanhoitajaa, neljä hoitajaa, ohjaaja ja terveyskeskussairaalan lääkäri osan työajastaan. Geriatrin ja neuropsykologin erityisosaamista hankitaan ostopalveluina. Vuonna 2013 muistikeskukseen saadaan oma geriatri. Tarvittaessa hoitotiimissä on mukana myös sosiaali- ja terveyskeskuksen erityistyöntekijöitä (fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaaliohjaaja ja psykologi). Muistikeskuksen ydintehtävänä on muistioireisten varhainen tutkimus, ohjaus, seuranta ja kuntouttava, toimintakykyä tukeva hoito. Tavoite on mahdollistaa asiakkaan selviytyminen turvallisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Muuttuvat tarpeet on havaittava ajoissa ja tarvittaessa varmistettava kriisitilanteiden hoito. Muistikeskuksen hoidon piiriin kuuluvat asiakkaat pääsevätkin Muistikeskukseen hoitoon mihin vuorokauden aikaa tahansa, ilman lääkärin lähetettä, jos kyse on esim. muistisairauden aiheuttamasta käytösoireesta tai omaisen jaksamisesta. Muistikeskuksen hoitojaksojen tavoitteena on olla asiakkaan toimintakykyä lisäävää, jotta selviytyminen kotihoidossa onnistuisi ja raskaimmat hoitopäätökset siirtyisivät tuonnemmaksi. Liikuntakyvyn säilyminen on ehkä keskeisin pitkäaikaista laitoshoitoa jarruttava Valkeakosken muistikeskuksen työntekijöitä asia. Asiakkaan tulee myös viihtyä ja virkistyä henkisesti hoitojaksollaan. Muistikeskus ei saa olla säilytyspaikka, vaan paikka, jonka hyödyn kokee niin asiakas itse kuin hänen omaisensakin. Erilaiset virikkeellisen kuntoutuksen menetelmät toimivat lääkkeettömän hoidon, vuorovaikutuksen ja kuntouttavan työotteen apuna. Kaikki normaali arjesta poikkea herättelee mieltä, virkistää ja tukee aivotoimintaa ja näin lisää toimintakykyä. 18 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 19
PIRKANMAAN MUISTIKAHVILA, PIRMUSKA Kahvila on avoinna kaikille asiasta kiinnostuneille yhdistyksen toimitiloissa kuukauden viimeisenä perjantaina osoitteessa Kalevantie 1, 33100 TAMPERE lisätietoja puh. (03) 223 2344, muistiyhdistys@saunalahti.fi Alaosastot toimivat Ei ennakkoilmoittautumista Perjantai 25.1.2013 klo 12.00 14.00 Muistisairaus ja ajokyky Markku Partinen LKT, neurologian dosentti /tutkimuskeskus Vitalmed Perjantai 22.2.2013 klo 12.00 14.00 Sähköinen resepti ja ikäihmisen lääkehoito Perjantai 22.3.2013 klo 12.00 14.00 Aihe varmistuu myöhemmin Perjantai 26.4.2013 klo 12.00 14.00 Muistisairaan kuntoutuksen mahdollisuudet Markus Halminen LT, geriatrian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Perjantai 31.5.2013 Kevätkauden päättäjäiset Makkarakestit Niihaman ulkoilumajalla Kaupissa (tähän ilmoittautuminen 29.5. mennessä puh. (03) 223 234 tai sähköpostilla muistiyhdistys@saunalahti.fi) Alaosastojen toiminnasta saa tietoa kuntakoordinaattori Anna Koskelta puh. 050 431 9299, anna.h.koski@saunalahti.fi ja kunkin alaosaston yhteyshenkilöltä sekä ryhmien osalta myös ohjaaja Kristina Uotilalta puh. 044 730 5270, kristina.uotila@saunalahti.fi Myös yhdistyksen nettisivuilla kohdassa Alaosastojen toiminta on tietoa toiminnasta: www.pirkanmaanmuistiyhdistys.fi/ alaosastojen_toiminta/ Akaa Kylmäkoski Urjala: Vertaisryhmät muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen Urjalan vanhainkodilla Heikinsalissa 28.11.2012. klo 17.00-19.00 ja Akaan Viialassa Viialan kirjastossa 20.11.2012. klo 17.00-19.00 Lisätietoja vertaisryhmistä sekä alaosaston toiminnasta: Urjala: Marjo Haavisto puh. 050 330 8515, marjo.haavisto@saunalahti.fi Akaa: Riitta Takala, puh. 040 861 4207, riitta.takala@wippies.com Huittinen: Muistikahvila kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 15.00 16.45 Toripuodissa (Kappelikuja 1) seuraavin teemoin: 7.11.2012 Toimintakyky ja aivoterveys, 5.12.2012 Me käymme joulun viettohon, 8.12.2012 osallistumme 20 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 21
joulumyyjäisiin. Vuonna 2013 muistikahvilatoiminta jatkuu joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Vertaistukiryhmä muistisairaan läheisille käynnistyy maaliskuussa 2013. Pidä huolta muististasi -sarja jatkuu Kansalaisopiston ohjelmassa. Alaosaston muistihoitajana toimii Niina Immonen puh. 044 772 8327, niina.immonen@huittinen.fi Seuraa ilmoittelua paikallislehden seuratoimintapalstalla. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Aira Autio, puh. 044 564 2544, aira.autio@dnainternet.net. Hämeenkyrö Ikaalinen: Muistisairaiden ja heidän läheistensä Muistikka-vertaistukiryhmät jatkuvat Hämeenkyrössä Kurjenmäen vanhainkodilla, os. Härkikuja 12. Seuraa paikallislehden Seurat-palstaa. Lisätietoja vertaisryhmistä ja alaosaston toiminnasta: Helvi-Elina Nissen, puh. 040 704 5156. Lempäälä: Omaishoitajien illat jatkuvat joka kuukauden toisena torstaina klo 18-19.30 Himminkodon alakerrassa päivätoiminnan tiloissa (käynti järven puolelta). Vuoden viimeiset tapaamiset ovat 8.11. ja 13.12.2012, jolloin kokoonnutaan pikkujoulujen merkeissä. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Jaana Kettunen, puh. 040 574 5731, jaana-kettunen@elisanet.fi Nokia: Luento- ja keskustelutilaisuus aiheesta Mitä tehdä kun muisti pätkii 13.11.2012 klo 17.30-19.30 Nokian seurakuntakeskuksessa, järjestäjinä Nokian kaupunki ja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry. Vapaa pääsy, tervetuloa! Nokian alaosasto järjestää vertaisryhmän omaisille, sairastuneilla on samaan aikaan mahdollisuus kaupungin järjestämään hoitoon. Ryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 14.00 16.00 Vihnuskodilla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Seija Helminen puh. 040 730 6378, seipe.raipe@gmail.com Marjo Haavisto puh. 050 330 8515, marjo.haavisto@saunalahti.fi Parkano Kihniö: Vertaistukiryhmä sairastuneille ja omaisille Palvelukeskus Rantakodon tiloissa joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 13 15. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Liisa Kuuhimo, puh. 050 373 4880 Pirkkala: Muistitapaamiset joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 15-17 Hopeakellon kerhotilassa, Suupankuja 3 (sisäänkäynti koulun puolelta). Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. 22 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 23
Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Raija Rautio puh. 050 495 9933, rautionraija@gmail.com Leena Pitkänen puh. 050 361 8324, leena.k.pitkanen@gmail.com Sastamala: Pirkanmaan Muistiyhdistys ry. on mukana alueen tapahtumissa ja tilaisuuksissa sekä ensitiedon järjestämisessä muistisairaille ja heidän läheisilleen. Otamme mielellämme mukaan toimintaan uusia vapaaehtoisia tekemään arvokasta työtä muistisairaiden ja heidän läheistensä hyväksi. Lisätietoja kuntakoordinaattori Anna Koski puh. 050 431 9299, anna.h.koski@saunalahti.fi tai ohjaaja Kristina Uotila puh. 044 730 5270, kristina.uotila@saunalahti.fi tai Seija Kuukka, puh. 050 512 1608. Sydän-Häme: Sydän-Hämeen alaosasto järjestää vertaisryhmätoimintaa, ensitietoa ja muistineuvontaa muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen Kangasalan seutukunnassa. Muistisairaiden omaisten ryhmä kokoontuu Kangasalan keskusterveysasemalla joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 16-18. Alaosasto järjestää ensitietopäiviä Kangasalla muistisairausdiagnoosin saaneille ja heidän läheisilleen, seuraa ilmoittelua paikallislehdessä sekä yhdistyksen verkkosivuilla. Muistiyhdistys järjestää muistineuvontaa kerran kuussa Palvelutalosäätiö Jalmarin Kodolla (Finnentie 11, Kangasala) klo 11.00 13.00. Syksyn viimeinen neuvontapäivä on 29.11.2012. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Liisa Korpinen puh. 050 430 8563, liisa.korpinen@elisanet.fi Tampere: Vertaisryhmät muistisairaille ja perheenjäsenille kokoontuvat yhdistyksen tiloissa, os. Kalevantie 1. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: yhdistyksen toimistolta, puh. 03 223 2344, muistiyhdistys@saunalahti.fi sekä Kaarina Uotila puh. 040 513 8362, kaarina.uotila@elisanet.fi Valkeakoski: Valkeakosken alaosasto tekee yhteistyötä kaupungin Muistikeskuksen ja Valkeakosken Kyläpaikka ry:n kanssa. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Anne Niemi puh. 040 335 7459, anne.niemi@vlk.fi tai kuntakoordinaattori Anna Koski puh. 050 431 9299, anna.h.koski@saunalahti.fi Virrat: Yleisötilaisuus muistisairaan ihmisen oikeusturvasta edunvalvonta, potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto 26.11.2012 klo 17 Rantatien koululla. Luennoitsijana varatuomari Mirva Salonen. Tilaisuudessa tietoa myös Pirkanmaan 24 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 25
Yhdistyksen tarjoamat palvelut Yhdistyksen tarjoamat palvelut ovat maksuttomia ellei toisin mainita Muistiyhdistys ry:n toiminnasta Virroilla. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Tilaisuuden järjestävät Pirkanmaan Muistiyhdistys ry ja Virtain kaupunki. Lämpimästi tervetuloa! Muistikahvila Virmuska on avoinna joka toinen viikko tiistaisin klo 13-15 (27.11., 11.12.). Paikkana on Kyläilykahvila (Virtaintie 36). Tule kahvittelemaan ja kuulemaan muistiasioista. Alaosasto suunnittelee toimintaa virtolaisten muistisairaiden ja heidän perheidensä tueksi. Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Anneli Majaranta, puh. 050 446 6070, anneli.majaranta@gmail.com tai Hilkka Heikkinen, puh. 03 485 3247, hilkka.heikkinen@virrat.fi Ylöjärvi: Vertaisryhmät sairastuneille ja omaisille jatkuvat Tiuravuoren vanhainkodilla kerran kuukaudessa klo 13 15. Vuoden viimeinen kokoontuminen on 13.12. Lisätietoja alaosaston toiminnasta: Eija Myllymäki-Niemi, puh. 040 721 6841 tai Heli Kulman puh. 040 739 3858 MUISTINEUVONTA JA PALVELUOHJAUS Yhdistys tarjoaa neuvontaa ja palveluohjausta muistisairaille, heidän omaisilleen ja läheisille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille. Voitte varata henkilökohtaisen ajan neuvontaan joko puhelimitse tai tulemalla käymään maanantaisin klo 9.00 16.30 ja muina arkipäivinä klo 9.00-15.00. MUISTITESTAUS (10 jäsenet, ei jäsenet 20 ) Jos olet huolestunut muististasi, voit tulla MMSE-muistitestiin. Muistitestin ajanvaraukset: puh. (03) 223 2344, muistiyhdistys@saunalahti.fi ENSITIETOILLAT Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää ensitietoillat 4.2.2013 ja 29.4.2013 klo 17.00 19.00. Tilaisuudessa on lääkärin alustus ja tietoa yhdistyksen toiminnasta. Illat pidetään yhdistyksen toimitiloissa Kalevantie 1, Tampere. SOPEUTUMISVALMENNUS- KURSSIT (50 /hlö jäsenet, ei jäsenet 70 /hlö) Pirkanmaan Muistiyhdistys ry järjestää syksyllä sopeutumisvalmennuskurssin 25. 26.5.2013. Kurssiin sisältyy mm. lääkärin, terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja lakimiehen alustukset sekä täysihoito. Lisätietoja ja hakuohjeet yhdistyksen toimistolta. TAIDENÄYTTELY Yhdistyksen tiloissa on esillä Pirkkalan taideyhdistyksen taiteilijoiden töitä. Tervetuloa tutustumaan! Lisätietoja puh. (03) 223 2344 tai muistiyhdistys@saunalahti.fi. 26 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 27
RYHMÄTOIMINTA TAMPEREELLA Ryhmätoiminta on käynnissä, mutta mukaan mahtuu vielä! Ryhmät ovat maksuttomia, ellei toisin mainita, vapaaehtoinen kahviraha. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Pirkanmaan Muistiyhdistys ry, Kalevantie 1, 33100 TAMPERE puh. (03) 223 2344, sähköposti: muistiyhdistys@saunalahti.fi Ryhmät sairastuneille HERVANNAN RYHMÄ Vertaisryhmä muistisairausdiagnoosin saaneille, jota ohjaa yhdistyksen työntekijä. Samaan aikaan puolisot kokoontuvat omassa ryhmässä. Ryhmä kokoontuu parittomina viikkoina keskiviikkoisin klo 10.00 11.30. HILJATTAIN SAIRASTUNEET Keskustelu- ja vertaisryhmä hiljattain diagnoosin saaneille. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla maanantaisin klo 10.00-11.30. MIESTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä sairastuneille miehille. Samaan aikaan puolisot kokoontuvat omassa ryhmässä. Kokoontumiset joka toinen keskiviikko klo 10.00-11.30. Kysy lisätietoja kokoontumisajoista. NAISTEN RYHMÄ Ohjattu vertaistukiryhmä sairastuneille naisille. Samaan aikaan puolisot kokoontuvat omassa ryhmässä. Kokoontumiset parillisilla viikoilla torstaisin klo 10.00-11.30. LIIKUNTA RYHMÄ Fysioterapeutin ohjaama kuntosaliryhmä muistisairaille ja omaisille. Ryhmä kokoontuu Sumelius-klubin tiloissa parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 12.30 13.30. Ryhmässä huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Syyskausi maksaa 30 /henkilö. HOIVAPYSÄKKI Huolehdimme muistisairaasta, jolloin omaiselle jää aikaa itselleen tai asiointiin. Hoivapysäkki toimii yhdistyksen toimitiloissa perjantaisin klo 9.00 12.00. Tarjolla välipala ja virikkeellistä yhdessä oloa. Ilmoittautumiset saman viikon keskiviikkona. RYHMÄ TYÖIKÄISILLE Ryhmä on tarkoitettu muistisairausdiagnoosin saaneille työikäisille ja heidän läheisilleen. Ryhmä kokoontuu joka kuukauden toinen torstai klo 17.30 19.30. MUISTIYHDISTYKSEN OLOHUONE MUIKKARI Muikkari on tarkoitettu asiakkaiden itsenäiselle, omatoimiselle yhdessäololle ja seurustelulle. Sinne ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen toiminnassa mukana olevat sekä uudet jäsenet. Muikkari on avoinna joka maanantai klo 12.00 15.00. Ryhmät omaisille HERVANNAN RYHMÄ OMAISILLE Vertaisryhmä omaisille, joiden läheinen on saanut muistisairausdiagnoosin. Samaan aikaan puolisot kokoontuvat omassa ryhmässä, jota ohjaa yhdistyksen työntekijä. Ryhmä kokoontuu parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 10.00 11.30. 28 Pirkanmaan Pääasiat Pirkanmaan Pääasiat 29
OMAISTEN RYHMÄ Ryhmä sairastuneiden omaisille, jotka haluavat jakaa ryhmässä kokemuksia läheisen sairastumiseen liittyvistä asioita. Ryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 17.00-18.30. Ohjaajana erik. sairaanhoitaja Tarja Kangassalo. OMAISHOITAJANA TOIMIVIEN NAISTEN RYHMÄ Vertaisryhmä omaishoitajana toimiville naisille. Samaan aikaan miehet voivat osallistua ohjattuun ryhmään. Kokoontumiset joka toinen keskiviikko klo 10.00-11.30. Kysy lisätietoja kokoontumisajoista. OMAISHOITAJANA TOIMIVIEN MIESTEN RYHMÄ Vertaisryhmä omaishoitajana toimiville miehille. Samaan aikaan naiset voivat osallistua ohjattuun ryhmään. Kokoontumiset parillisilla viikoilla torstaisin klo 10.00-11.30. KUN JÄIN YKSIN RYHMÄ OMAISILLE Ryhmä omaisille, joiden puoliso on siirtynyt pitkäaikaishoitoon. Tukea tunteiden kohtaamiseen ja läpikäymiseen. Kokoontumiset parillisilla viikoilla maanantaisin klo 10.00-11.30. LIIKUNTARYHMÄ Fysioterapeutin ohjaama kuntosaliryhmä muistisairaille ja omaisille. Ryhmä kokoontuu Sumelius-klubin tiloissa parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 12.30 13.30. Ryhmässä huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Syyskausi maksaa 30 /henkilö. RYHMÄ TYÖIKÄISILLE Ryhmä on tarkoitettu muistisairausdiagnoosin saaneille työikäisille ja heidän läheisilleen. Ryhmä kokoontuu joka kuukauden toinen torstai klo 17:30 19:30. MUISTIYHDISTYKSEN OLOHUONE MUIKKARI Muikkari on tarkoitettu asiakkaiden itsenäiselle, omatoimiselle yhdessäololle ja seurustelulle. Sinne ovat tervetulleita kaikki yhdistyksen toiminnassa mukana olevat sekä uudet jäsenet. Muikkari on avoinna joka maanantai klo 12.00 15.00. Yhteystiedot Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Kalevantie 1, 33100 Tampere p. (03) 223 2344 muistiyhdistys@saunalahti.fi www.pirkanmaanmuistiyhdistys.fi Puheenjohtaja, neurologi Maire Santala Toiminnanjohtaja, KTM Teija Siipola p. 050 463 4295 teija.siipola@saunalahti.fi Toimistosihteeri merkonomi Marjukka Niemenmaa p. (03) 223 2344 muistiyhdistys@saunalahti.fi Liityn PALVELUKUPONKI jäseneksi Nimi Osoite Uusi osoite (jos osoitteenmuutos) Ohjaaja, lähihoitaja Marjo Haavisto p. 050 330 8515 marjo.haavisto@saunalahti.fi Ohjaaja, lähihoitaja Kristina Uotila p. 044 730 5270 kristina.uotila@saunalahti.fi MEVA-hanke Hankekoordinaattori, TtM Sirpa Kotisaari p. 050 431 9299 sirpa.kotisaari@saunalahti.fi Projektityöntekijä, TtM Mari Lemmetty p. 050 301 0418 PIRKANMAAN Lisäksi lehden MUISTILUOTSI takakanteen kaivataan mari.lemmetty@saunalahti.fi yheydenottokuponkia takaisin. Aiemmin ol Kuntakoordinaattori, TtM Anna alaosassa Koski tällainen ja osoitteemme takakannessa: p. 050 431 9299 anna.h.koski@saunalahti.fi Projektityöntekijä, ft Jussi Viljanen p. 044 726 6864 jussi.s.viljanen@saunalahti.fi Puhelin Sähköposti 30 Pirkanmaan Pääasiat Omainen/muu Osoitteenmuutos läheinen Liityn Sairastunut yhdistykseen Yhteisöjäsen Eroan yhdistyksestä Omainen/muu Ammattihenkilö läheinen Ammattihenkilö Opiskelija Muu
32 Pirkanmaan Pääasiat Kalevantie 1 33100 Tampere