IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö
LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen ja ikäkaudet (2) Ikäpolvien hyvinvointierot (3) Oman hyvinvoinnin turvaaminen tulevaisuudessa
SUOMALAISTEN ELINAIKA JATKUU Ihmisten elinaika Suomessa piteni viimeksi kuluneen 100 vuoden aikana lähes 30 vuotta Kun 1900-luvun alkupuolella vajaa 40 % saavutti 65 vuoden iän, nyt yli 80 % ylittää 65 vuoden iän ja joka vuosi yhä useampi saavuttaa 100 vuoden iän Se on yhteiskunnallisen hyvinvointikehityksen tulos! Pitkä elinikä on suuri saavutus, josta tulee olla iloinen!
IKÄÄNTYVIEN MÄÄRÄ KASVAA EDELLEEN Vuoden 2015 jälkeen vain 65 vuotta täyttänyt väestö Suomessa kasvaa, mihin on kaksi syytä 1) suuret ikäluokat, 1945-1950 syntyneet, saavuttavat 65 vuoden iän 2) tosi vanhojen määrä kasvaa; on ennakoitu, että samaan aikaan kun 80-v. määrä 2- kertaistuu, 90-v. määrä saattaa 4-kertaistua Olemme siirtymässä ikääntyvien yhteiskuntaan ja aikaan, jota aikaisemmin historiassa ei ole vielä ollut!
IKÄKAUDET ELÄMÄNKAARELLA Lapsuus Nuoruus Aikuisuus?? Vanhuus 0 15-v. 16 20-v. 21 54-v. 55 79-v. 80-v. - Ikääntyvässä yhteiskunnassa 55 vuoden ikä aloittaa uuden ikäkauden, jolla ei ole edes nimeä! Onko se varhaisvanhuus, seniori-ikä vai kolmas ikä? Siitä ei ole yksimielisyyttä. Siitä on tulossa pitkä ikäkausi, jota varhainen eläkkeelle siirtyminen kasvattaa alkupäästä ja eläkkeelle jääneiden elinajan piteneminen taas loppupäästä
ELÄKELÄISET YHTENÄINEN VÄESTÖRYHMÄ KIPEITÄ JA KÖYHIÄ? Eivät suinkaan! Heidän joukossaan on sairaita ja terveitä, köyhiä ja rikkaita, pitkän työuran tehneitä ja kotona työskennelleitä. Heidän joukossaan on eri vuosikymmeninä syntyneitä ja erilaisissa yhteiskunnallisissa oloissa eläneitä, mikä osaltaan selittää eläkeikäisten suurta heterogeenisyyttä
IKÄPOLVIEN HYVINVOINNIN VERTAILUA Väitöstutkimuksessani vertasin kahta eläkeiän kynnysvaiheessa, 59-65 vuoden, iässä olevaa ryhmää: (1) vuosina 1926-32 syntyneitä, jotka nyt ovat 80-86 vuoden iässä (2) vuosina 1939-45 syntyneisiin, jotka nyt ovat 67-73-vuotiaita. Keräsin Varkauden kaupungissa vuosina 1991 ja 2004 kyselyllä tietoa (1) toiminnallisista voimavaroista (koulutus, terveys, tulot, asunto, ystäväpiiri) (2) vapaa-ajan tekemisistä ja tulevaisuuden näkemyksistä
HYVINVOINNIN PERUSTEKIJÄT PYSYVÄT Työiässä hankittu aineellinen varallisuus on eläkeiässä pysyvä hyvinvoinnin perusta Miesten eliniän jatkuminen pidentää parisuhteita, ja parisuhteessa elävien hyvinvointi on todettu paremmaksi kuin yksinelävien Nuoruudessa ja työiässä omaksutut arvot ja katsomukset siirtyvät eläkevuosiin Monet haluavat eläkkeelle jäätyään palata tuttujen harrastusten pariin
UUDET IKÄPOLVET TUOVAT MUUTOSTA Hyvin tunnettua on se, että aikaisemmin syntyneet ikäpolvet ovat eläneet aineellisesti köyhemmässä yhteiskunnassa kuin myöhemmin syntyneet Myöhemmin syntyneet ikäpolvet ovat päässeet osallisiksi aineellisesta kehityksestä sekä omaksuneet aikansa arvot ja elämäntavat, jotka ovat sallineet yksilöllisiä valintoja ja uusien elämyksien etsimistä
NUOREMMAN IKÄPOLVEN HYVINVOINNIN PERUSTEKIJÄT EDELTÄJIÄÄN PAREMMAT korkeampi koulutus, korkeammat eläketulot, parempi terveys, monipuolisemmin varustetut kodit, tietotekniikan käyttö yleisempää laajempi ystäväpiiri Todennäköisesti seuraavalla ikäpolvella, 1946-1950, syntyneillä toiminnalliset voimavarat ovat vieläkin paremmat
VAPAAN TOIMINNAN JUURET ELÄMÄNHISTORIASSA? Vapaa-ajan toimintamuodot näyttävät rakentuvan vähitellen elämänkulun aikana Se näkyy ikäpolvierona: vanhempi ikäpolvi osallistui aktiivisesti moniin järjestötoimintoihin kuten aikaisemminkin, kun taas nuorempi ikäpolvi haki vapaa-aikaansa uusia toimintoja, kuten shoppailua, itsensä hemmottelupalveluja ja kylpylälomia
TULEVAISUUTEEN HALUTAAN VARAUTUA 59-65-v. ikäpolvi Halutaan 1991 2004 muuttaa palvelujen lähelle (%) 62 55 muuttaa pienempään asuntoon (%) 37 42 tehdä tilamuutoksia asunnossa (%) 22 25 tehdä laitehankintoja (%) 91 73 asua osan vuodesta kesäasunnolla (%) 29 48 asua osan vuodesta ulkomailla (%) 8 25 Aikoo käyttää yksityisiä kotipalveluja (%) 59 77 käyttää erilaisia kuntoutuspalveluja (%) 33 40 lomailla terveyskylpylöissä (%) 18 35
TOIVEITA ELÄKEVUOSIIN Eläkevuosia ei nähdä yksinomaan lepäämään vetäytymisenä, vaan myös uusina elämän mahdollisuuksina Vapaa-aikana halutaan > nauttia elämästä > ylläpitää terveyttä > pitää yhteyttä muihin ihmisiin > saada uusia elämänkokemuksia > hyödyntää aikaisempaa elämänkokemusta > ylläpitää itseluottamusta > käyttää luovuutta
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KÄYNNISSÄ OLEVASTA MUUTOKSESTA Kasvava ikääntyvien joukko tulee omalla toiminnallaan tuottamaan uudenlaista eläkeläiselämää 1940-luvun alkupuolella syntyneet ovat uuden ikääntymisen käynnistäjiä, ja suuret ikäluokat tulevat sitä jatkamaan Aktiiviset ikääntyvät huolehtivat hyvinvoinnistaan ja tulevat käyttämään aikaisempaa enemmän rahaa itsehoitoon, harrastuksiin ja palveluihin
VANHUUSIÄN PALVELUTOIVEISSA näkemykset eivät ikäpolvien kesken juuri eroa, mutta silti uusi ikääntyminen haastaa palveluja Tulevaisuuden vanhukset odottavat sairaudet hoidetaan ja kuntoutus järjestyy riittävästi kotipalveluja, koska he haluavat asua kotona kokoontumispaikkoja, päivätoimintaa ja lähiryhmiä toimintaa ja ikäistensä tapaamista asunnosta riippumatta
KIITOS MIELENKIINNOSTANNE! Mikä asia jäi ajatuksiinne askarruttamaan? Mistä asiasta haluaisitte lisätietoa tai keskustella? (karna.sirpa@gmail.com) Väitöstutkimus: Sirpa Kärnä, 2009. Hyvinvoinnin pysyvyyttä ja muutosta kolmannessa iässä. Ikääntyvien henkilöiden elämänkulun seuranta vuosina 1991 ja 2004 Varkauden kaupungissa. Saatavissa Itä-Suomen yliopisto, www.uef.fi/kirjasto (sähköisesti tallennetut väitöskirjat yhteiskuntatieteissä)