06.12.2009 1(9) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kaatuneiden omaiset, lotat, pikkulotat! Arvoisa juhlayleisö! Minulla on suuri kunnia olla juhlistamassa kanssanne Suomen 92. itsenäisyyspäivää täällä jo perinteeksi muodostuneessa Laukaan itsenäisyyspäiväjuhlassa. Suomen itsenäisyys on meille kaikille arvokas asia. Näiden itsenäisyysvuosien aikana maailma on muuttunut paljon ja Suomi vielä enemmän. Suomen hyvinvoinnin tila kestää hyvin vertailun muiden johtavien läntisten maiden kanssa. Onpa Suomi ollut jopa kärkisijoille useissa kansainvälisissä kilpailukyky-, elintaso-, ja koulutusvertailuissa. Myös kotipitäjäni Laukaa on pärjännyt hyvin tuoreissa kuntavertailuissa. Voimme olla saavutuksista ylpeitä. Suomalaisissa elää vahva yhteistunto ja isänmaanrakkaus Suomen nousu yhdeksi arvostetuimmista maista ei ole sattuma. Saavutuksemme eivät ole tulleet ilman ponnistuksia. On tarvittu kovaa työtä, uhrauksia, kärsimyksiä, jopa sotia. Itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä esivanhempamme raivasivat omin käsin pellot ja rakensivat talot. Historia osoittaa, että etenkin yhteisen uhkan edessä meistä suomalaisista on löytynyt vahva yhteistunto isänmaata kohtaan. Tämä vahva yhteistunto näkyy erityisen hyvin siinä, miten suomalaiset talvi- ja jatkosodassa taistelivat määrällisesti ylivoimaista vihollista vastaan. Sama yhteistunto auttoi suomalaisia maksamaan raskaat sotakorvaukset, jälleenrakentamaan isänmaan ja tarjoamaan kodin niille suomalaisille, jotka olivat jääneet kodittomiksi sodan vuoksi. Itsenäisyyspäivä on kunnianosoitus tätä työtä ja uhrauksia kohtaan. Se on kunnianosoitus ennen kaikkea niitä kohtaan, jotka olivat valmiit jopa antamaan oman tulevaisuutensa, jotta meillä jälkipolvilla olisi rauha ja oma itsenäinen kotimaa. Arvoisa juhlayleisö! Tänä itsenäisyyspäivänä olemme erityisesti muistelleet 70- vuotta sitten alkanutta Talvisotaa ja siihen liittyvää kansainvälisestikin arvostettua nk. Talvisodan ihmettä (kuva 1). Samalla kun tänään kunnioittaen muistamme niitä, jotka ovat maamme itsenäisyyden puolesta uhranneet itsensä, on meillä kaikki syy juhlia maamme itsenäisyyttä myös iloisin mielin.
06.12.2009 2(9) Syntyperäisenä laukaalaisena voin kertoa, että Laukaa on ollut hyvä kasvuympäristö Suomi nousi viime sotien koettelemuksista muihin maihin nähden yllättävän nopeasti. Keskeistä Suomen toipumisessa oli maan vahva henkinen tahtotila, voimakas yhteistunto sekä valmius käynnistää jälleenrakentaminen ja toipuminen edessä olevaa tulevaisuutta varten. Tässä jälleenrakentamisessa luotiin perusta yhteiskunnan kehittymisessä elintärkeälle teolliselle toiminnalle sekä henkinen kasvualusta sodan jälkeen syntyneille suurille ikäluokille. Edustan itse suurten ikäluokkien viimeistä vuosikertaa. Olen syntynyt täällä Laukaassa ja saanut nauttia tämän jälleenrakentamisen hedelmistä. Voin tänään kiitollisena sanoa, että kotini ja Laukaa kasvuympäristönä on ollut hyvä lähtökohta elämän taipaleelle. 1950-1960 luvun Laukaa oli ulkoisilta puitteiltaan varsin vaatimaton verrattuna tämän päivän Laukaaseen. Uskon, että henkiseltä vahvuudeltaan 1950/1960-luvun Laukaa kestää hyvin vertailun nykyiseen Laukaaseen. Laukaassa on aina ymmärretty koulutuksen ja kulttuurin suuri merkitys. Laukaasta on saanut elämän peruseväät moni suomalaisen yhteiskunnan tämän päivän avainhenkilökin. Olen itsekin törmännyt näihin ex-laukaalaisiin työssäni. Kaikki ovat muistelleet Laukaata lämmöllä. Olemme puhuneet leikkimielellä jopa Laukaan mafiasta, joka ulottaa lonkeronsa yllättävän moniin vaikutuskanaviin pitäjän ulkopuolella. Olen ylpeä laukaalaisista juuristani. Perheeni on myös kesälaukaalaisena juurtunut tänne - kiitos monien läheisten ystävien, sukulaisten ja Laukaan hienon luonnon. Lapsemme ristivät pienenä Laukaan punajuurikunnaksi nähtyään Laukaan vaakunan ensimmäisen kerran. Arvoisa juhlayleisö! Suomen tulevaisuuden taivaanrannalla on näkyvissä synkkiä pilviä Tänään isänmaamme on monien uusien haasteiden edessä - murroksessa. Talouden rakenteet horjuvat. Teollinen tuotanto pakenee ulkomaille halvemman työvoiman maihin. Työelämän pahoinvointi kasvaa. Vuosi sitten alkaneen globaalin talouskriisin vaikutukset näkyvät myös Suomen talouselämässä taantumana. Vienti on laskenut ja työttömien määrä on kasvussa. Murrosta syventää vielä monet
06.12.2009 3(9) kasvavat globaalit kriisit, kuten ilmasto-, energia-, vesi-, ruokakriisit, toisaalla väestön ikääntyminen ja toisaalla liian voimakas kasvu. Monien asiantuntijoiden mukaan tämä murros ei ole toisinto 1990-luvun lamasta. Kyseessä on paljon laajempi ja syvempi murros. Pahimmissa ennustuksissa syvin murrosaika jopa lähes 100 vuoteen. Sen haastavuutta lisää erityyppisen murrosten ja kriisien samanaikaisuus ja niiden yhteisvaikutukset. Myös yhteiskunnan rakenteet nitisevät liitoksissaan: palveluja karsitaan, yhä useampi nuori syrjäytyy, väki ikääntyy ja lihoo. Etenkin kuntasektorin haasteet kasvavat lähivuosina. Verotulojen väheneminen taantuman myötä ja julkisen sektorin palvelurakenteiden kalleus edellyttävät mittavia uudistuksia. Edessämme on nyt toisenlainen sota kuin 70 vuotta sitten. Kutsun tätä murroksen sodaksi. Tämä sota koskettaa paitsi Suomea ja Laukaata, myös koko globaalia maailmaa. Meidän sukupolven tehtävä on nyt vastata tämän sodan haasteisiin! On nyt meidän vuoromme kantaa vastuuta Suomesta ja suomalaisista! Tässä sodassa voittajana selviää se maa, joka ymmärtää parhaiten ja riittävän ajoissa vihollisemme murroksen luonteen ja käyttäytymisen. Tietää, minkälaiset aseet tehoavat, miten ja milloin niitä tulee käyttää. Tässä sodassa tarvitsemme paitsi paljon viisautta myös uudelleen sitä Talvisodan peräänantamatonta tahtotilaa ja vahvaa yhteistunnon henkeä. Hyvät kuulijat! Tänään monessa yrityksessä, ja kunnassa pohditaan kuumeisesti: Mistä voisimme löytää strategian tämän murrossodan voittamiseen? Laukaalaiset ovat ennenkin olleet sodan eturintamassa puolustamassa isänmaatamme. Miksei sitten nyt tässä murroksen sodassakin. Sodan voittamisessa tiedustelijoilla on keskeinen rooli. He pyrkivät hankkimaan tietoja vihollisen käyttäytymisestä. Olen itse ammatiltani murroksen ja tulevaisuuden asiantuntija eräänlainen tämän murrossodan tiedustelija. Valmennan murrossodan joukkojen komentajia - yhteiskunnan, talouden, organisaatioiden johtoa ymmärtämään vihollisemme, murroksen luonnetta sekä siihen liittyviä tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia. Tutustun työssäni päivittäin tämän yhteisen vihollisemme uusiin liikkeisiin. Rohkenen sanoa, että vaikka vihollisemme on suuri ja mahtava, se on voitettavissa.
06.12.2009 4(9) Siihen tarvitaan kuitenkin vahva yhteinen arvopohja ja päämäärä, sekä hyvä strategia. Ja sitten kovasti työtä, ehkä myös uhrauksia. Jos sallitte valotan tässä hieman tämän yhteisen vihollisemme, murroksen, luonteenpiirteitä. Meneillään oleva murros on suuri haaste kaikille, mutta myös erittäin suuri mahdollisuus rohkeille edelläkävijöille. Etulyöntiaseman murroksen voittamisessa saa se maa, kunta ja yritys, jolla on riittävän laaja-alainen ymmärrys tästä murroksesta. Vain laaja-alainen ymmärrys auttaa tunnistamaan ajoissa meneillään olevan murroksen uhkat ja myös sen tarjoamat suuret mahdollisuudet. Tulevaisuuden uudet työpaikat syntyvät innovaatioista, jotka ratkaisevat tunnistettuja ja piilossa olevia ongelmia ja tarpeita. Murroksen luonteen ymmärtäminen avaa ikkunoita näille innovaatiomahdollisuuksille. Tärkeätä murrosvihollisen voittamisessa on myös tulevaisuuden ennakointi sen ymmärtäminen, millaisia reunaehtoja tulevaisuudessa menestyminen meiltä edellyttää. Tulevaisuus ei tule annettuna. Se tehdään tänään yhdessä, rohkeiden tiennäyttäjien toimesta. Millaiselta sitten Suomen ja Laukaan tulevaisuus näyttää tänään? Näemmekö ja ymmärrämmekö tänään, miten radikaalisti talous, työelämä, yhteiskunta ja meidän arkemme muuttuvat lähivuosina? Tulevaisuuden työpaikat edellyttävät uudenlaisia puitteita ja rakenteita. Ajatus- ja palvelutyö kasvaa teollisen tuotannon ja rutiinityön vähetessä. Innovaatiot ovat keskeinen kehityksen moottori tulevaisuuden menestymisessä. Internet verkostoineen avaa uusia mahdollisuuksia. Nk. avoimien innovaatioiden kautta kuka tahansa meistä voi olla tulevaisuuden uusien tuotteiden ja palveluiden keksijä. Meissä jokaisessa asuva luovuuden lähde tulee arvokkaaksi kehityskohteeksi jatkossa. Väitetään, että jatkossa löytöretket ihmismielen ihmeellisiin salaisuuksiin avaavat yhtä huimaavia uusia ulottuvuuksia kuin aikanaan Kolumbuksen matkat avasivat meille maapallomme tuntemisessa. Työelämän rakennemuutos ja uudet toimintatavat edellyttävätkin mittavia uudistuksia koulutusjärjestelmässämme. Työelämän kasvava pahoinvointi, suuret innovaatioiden ja aivotyön tuottavuusodotukset muuttavat käsitystämme hyvinvoinnista. Hyvin tärkeäksi nousevat keinot, joilla voimme kasvattaa henkistä
06.12.2009 5(9) hyvinvointiamme. Tällaisia keinoja ovat mm. hiljaisuus, luonnonrauha, taide, kulttuuri, harrastukset, hidas elämä. Uudenlaisesta arjen hyvinvoinnista tulee kilpailutekijä niin yhteiskunta-, kunta- kuin yritystasolla. Voittajana selviää se maa ja kunta, joka osaa uudistaa palvelurakenteensa ensimmäisten joukossa. Ilmastokriisi muuttaa luonto- ja energiakäsitystämme. Luonnon kunnioitus ja aineeton arvo nousevat. Paluumuutosta maaseudulle haaveilevat jatkossa yhä useammat kaupunkiruuhkassa uupuneet ihmiset. Itsekin hyvänä esimerkkinä tästä. Arvoisa juhlayleisö! Uskon, että Laukaa pärjää jatkossakin. Kun tänään juhlimme Itsenäisyyttämme täällä Laukaan Peurungan kupolihallissa, rohkenen esittää teille yhden vision Laukaasta vuonna 2015. Tässä visiossa Peurunka on juuri saanut arvokkaan kansainvälinen palkinnon uranuurtavasta työstään uudenlaisessa aivotyön tuottavuudessa ja sitä tukevassa henkisessä hyvinvoinnissa. Onneksi olkoon jo näin etukäteen! Murroksen ja tulevaisuuden haasteet ovat niin suuret, että nyt jos koska tarvitaan Suomessa - ja varmasti myös täällä Laukaassa - Talvisodan kaltaista yhteistä tahtotilaa ja henkeä. Tarvitsemme nyt Murrossodan ihmettä, jotta selviämme voittajina tässä murrossodassakin. Sotaveteraanien muisto ei himmene Hyvä juhlayleisö! Näin Itsenäisyyspäivänä muistelemme lämmöllä sotiemme veteraanien arvokasta työtä. Edesmennyt isäni, sotaveteraani Eino Kautto esitti tasan 10 vuotta sitten julkaistussa kirjassaan hartaan toivomuksen, jonka uskon olevan yhteinen monille muillekin sotaveteraaneille. Hän sanoi sodassa olleiden muistosta seuraavasti (kuva 2) Että kasvava sukupolvi ei unohtaisi isiensä toimintaa. Vaan he vaalisivat heidän muistojaan, eläisivät ja toimisivat niin, ettei lapsenlapsemmekaan tarvitsi enää sotia nähdä eikä kokea.
06.12.2009 6(9) Tämän itsenäisyyspäivän alla olemme erityisesti muistaneet Talvisodan tapahtumia ja sankareita. Viime päivien lehdet ovat olleet täynnä Talvisodan tarinoita. Laaja julkisuus kertoo omalla tavallaan jälkipolvien arvostuksesta isänmaamme puolesta taistelleita ja taustalla vaikuttanutta kohtaan. Sotiemme veteraanit, kaatuneiden omaiset, lotat, pikku lotat ja kotipuolen vaikuttajat! Teidän arvokasta työtänne ja uhrauksianne ei ole unohdettu näiden 70 vuoden aikana! Uskon, että sotaveteraanien muisto ei ole himmennyt eikä himmene siitäkään huolimatta, mitä uuden sukupolven tutkijat esittävät tutkimuksissaan. Sillä kansakunta, joka ei tunne tai arvosta historiaansa (juuriaan), ei ole pitkään enää kansakunta. Olen täysin vakuuttunut, että sotaveteraanien työn muistosta tulee pitämään huolen myös uusi kasvava sukupolvi. Tämä pullomössö-internet-sukupolveksi kutsuttu nuoriso arvostaa isänmaallisuutta hyvin paljon. Se osaa myös käyttää tämän arvokkaan muiston vaalimiseen uusinta mediateknologiaa. Näin he varmistavat, että muiston viesti saavuttaa mahdollisimman monen suomalaisen, jopa maailmanlaajuisesti. Esimerkkinä tästä on Lappeenrantaan juuri suunnitteilla oleva Tali-Ihantala-mediakeskus (kuva 3). Se on 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa toimiva tieto- ja näyttelykeskus, joka kertoo mediateknologian ja internetin keinoin vuoden 1944 Tali-Ihantala-ilmiöstä, Yksi hankkeen avainsuunnittelijoista on tohtori Klaus Oecsh, jonka isoisä näytteli yhtä pääroolia Suomen kannalta ratkaisevassa Tali-Ihantala-taistelussa. Uskon, että tämä vuonna 2014 täydessä toiminnassa oleva keskus tulee kertomaan sotiemme avainmuistot jälkipolville.
06.12.2009 7(9) Laukaan sotaveteraanien muisto ei myöskään himmene Hyvät kuulijat! Uskon, että myös täältä juhlayleisön joukosta löytyisi paljon Talvisodan tositarinoita. Niissä pääosassa ovat laukaalaiset sodan sankarit. Toivon, että nämäkin tarinat löytävät paikkansa - paitsi lapsien ja lastenlasten muistoissa - myös näistä uuden ajan internet- museoissa. Luin edesmenneen isäni Eino Kauton kirjasta hänen kuvauksensa laukaalaisten miesten sodan arjesta Taipaleen joen maastossa talvisodan alkumetreillä tasan 70 vuotta sitten. Tämä vaikuttava kertomus kasvatti entisestään kunnioitustani sodan veteraaneja kohtaan. Olen ylpeä siitä, että olen sotaveteraanin tytär! Myös aikuiset poikamme arvostavat isoisänsä ja isoäitinsä työtä itsenäisyytemme hyväksi. Laukaasta lähti Talvisotaan iso joukko (kuva 4). Talvisodasta takaisin tuleva joukko oli kuitenkin pieni. Isäni kuvaa kirjassaan tätä paluuhetkeä näin: Kun saavuimme, kelle se vielä oli mahdollista, kääntyi ajatuksemme ja askeleemme pitäjämme kahteen sankaritarhaan, jossa lepäävät aseveljemme, paljon kärsineinä ja elämänsä antaneina tämän maan ja kotiseudun puolesta. Kunnioitetut sotiemme veteraanit! Teidän alullepanema itsenäisen Suomen viestikapula on nyt meidän sukupolvella. Te voitte jo hengähtää. Uskon, että me suomalaiset ja laukaalaiset selviämme tästä edessä olevasta murroksen sodasta voittajina. Meillä on hyvä esimerkki siitä, miten meidän tulee toimia - pyyteettömästi, noudattaen viisasta neuvoa ettei lastenlapsemme tarvitse enää sotia nähdä ja kokea. Ja kun olemme voittaneet tämän edessä olevan murroksen sodan, vasta sitten voimme osaltamme luovuttaa viestikapulan seuraavalle sukupolvelle. Olen varma, että he ottavat sen vastaan ylpeydellä! Haluan omasta ja perheeni puolesta toivottaa teille kaikille oikein hyvää Itsenäisyyspäivää!
06.12.2009 8(9) Kuva 1. Kuva 2.
06.12.2009 9(9) Kuva 3. Kuva 4.