Itä-Suomen yliopiston hallitus 4 11.04.2016 Pidemmän aikavälin talouden tasapainottamisen vaatima rakenteellinen kehittäminen Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8-kohdan mukaan hallituksen tehtävän on hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta. Itä-Suomen yliopiston hallitus on 7.9.2015 kokouksessaan päättänyt käynnistää vuoteen 2020 ulottuvan talouden sopeuttamissuunnitelman laatimisen vastaamaan pääministeri Sipilän hallituksen korkeakouluihin kohdistamia merkittäviä perusrahoituksen leikkauksia sekä rakenteellisia uudistamisvaatimuksia. Arvio Itä-Suomen yliopistoon kohdistuvista perusrahoituksen tason vähentymisestä vuoteen 2015 verrattuna on noin 7-9 miljoonaa vuodesta 2016 eteenpäin. Hallitus on 7.12.2015 kokouksessaan päättänyt selvittää mahdollisuudet yliopiston toiminnan rakenteelliseen kehittämiseen ja talouden tasapainottamiseen. Hallitus päätti lisäksi yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä taloudellisista, tuotannollisista ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Neuvottelut koskivat yliopiston muuta henkilöstöä kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä (pl. apteekki) sekä seuraavien yksiköiden koko henkilöstöä: - Filosofinen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä Savonlinnan harjoittelukoulu - Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan Tietojenkäsittelytieteen laitos - Terveystieteiden tiedekunnan A.I. Virtanen instituutti ja Koe-eläinkeskus - Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan Karjalan tutkimuslaitos, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Tavoitteena on ollut, että ensisijaisesti pyritään tarkastelemaan määräaikaisten työsopimusten tarvetta, uudelleensijoitusmahdollisuuksia, tehtäväkuvien muutoksia, eläkejärjestelyjä sekä mahdollisia muita keinoja. Yhteistoimintaneuvottelut on käyty 17.12.2015-16.3.2016. Yhteistoimintaneuvotteluiden aikana on selvitetty useita eri mahdollisuuksia rakenteelliseen kehittämiseen yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteillä pyritään vastaamaan Itä-Suomen yliopistoon kohdistuvaan ennakoituun perusrahoituksen vähennykseen sekä opetusja kulttuuriministeriön yliopistoille asettamiin rakenteellisen kehittämisen tavoitteisiin. Esitetyt toimenpiteet muodostavat toiminnan ja talouden näkökulmasta kokonaisratkaisun asiaan. a) Opettajankoulutuksen kehittäminen ja kampusratkaisut Itä-Suomen yliopiston hallitus on käsitellyt opettajankoulutuksen kampusratkaisua edellisen kerran 2011, jolloin päätettiin laatia opettajankoulutuksen toiminnallinen ja taloudellinen kehittämisohjelma sekä selvittää mahdollisuudet jatkaa opettajankoulutusta Joensuun ja Savonlinnan kampuksilla. Kahdella kampuksella jatkamiselle edellytettiin koulutuksen ja tutkimuksen laadun sekä kilpailukyvyn kohottamista. Lisäksi hallitus asetti 2011 taloudellisia reunaehtoja opettajankoulutuksen jatkumiselle kahdella kampuksella. Tämän yliopiston hallituksen päätöksen pohjalta toimintaa on jatkettu kahdella kampuksella tulossopimuskauden 2013-2016 ajan. Opetus- ja
kulttuuriministeriö (OKM) on osoittanut tulossopimuskaudelle vuosittain 2 miljoona euroa Savonlinnan kampukselle valtakunnallisena tehtävänä. Tulossopimuskauden päättyessä on opettajankoulutuksen kampusratkaisut arvioitava uudestaan huomioiden opetuksen ja tutkimuksen kehitys ja mahdollisuudet vastata opettajankoulutukselle asetettuihin tavoitteisiin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Lisäksi on arvioitava kampusratkaisuihin liittyvät tilakysymykset. On tärkeää löytää ratkaisu, jolla Itä-Suomen yliopisto pystyy kehittämään opettajankoulutuksen tutkimuksen ja koulutuksen toimintaa ja laatua selvästi tulossopimuskautta pidemmällä aikavälillä. Tässä ratkaisussa tulee myös huomioida yliopistoihin kohdistuvat rakenteellisen kehittämisen vaatimukset ja perusrahoituksen leikkaukset. Opettajankoulutuksen tutkimuksen ja koulutuksen vetovoiman ja laadun nostamisen tarve on tullut ilmeiseksi sekä viimeaikaisissa kansallisissa vertailuissa että myös UEF:n tutkimuksenarvioinnin (RAE 2013) kansainvälisen paneelin raportissa ja suosituksissa. Toimintojen sijoittuminen kahdelle kampukselle on ollut jo vuosia tunnistettu yhdeksi keskeiseksi erityisratkaisuja vaativaksi ongelmaksi näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Koulutuksessa ja tutkimuksessa tämä on merkinnyt osittaista koulutusten päällekkäisyyttä ja osittaista opetuksen erilaisen profiloinnin aiheuttamaa erillisyyttä sekä fyysisestä etäisyydestä johtuvaa eriarvoisuutta sivuainetarjonnassa. Tutkimuksenarvioinnissa havaittiin ongelmia tutkimuksen strategisessa fokusoinnissa, tutkimusyhteistyön ja tutkimusryhmien organisoinnissa. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ei ole myöskään edennyt toivotulle tasolle nykyisen kaltaisessa organisoitumisessa. Tilojen kustannustehokas hyödyntäminen ei myöskään ole ollut optimaalista kahden kampuksen oloissa. Erityisongelmaksi ovat muodostuneet Savonlinnan kampuksen tilojen omistusjärjestelyt ja niistä johtuvat vaikeudet ratkaista kampuksen tilakysymykset pitkäkestoisella, toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Yliopisto on käynyt keskusteluja mm. Savonlinnan kaupungin ja Joensuun kaupungin kanssa liittyen eri tilaratkaisuihin ja opettajankoulutuksen tukiin. Filosofinen tiedekunta on selvittänyt ratkaisuja muihin edellä esiin nostettuihin opettajankoulutuksen toiminnallisiin ja laadullisiin haasteisiin. Opettajankoulutuksen kehittämistä ja kampusratkaisuja koskeva tarkempi selvitys on liitteenä 2. Rehtori ja filosofisen tiedekunnan dekaani esittelevät asiaa tarkemmin kokouksessa. b) Hallinnon kehittäminen Tarkoituksena on siirtyä vuoden 2017 alusta yhden hallinnon malliin, jolloin hallinnollisia kokonaisuuksia voitaisiin tehokkaammin johtaa ja ohjata, sekä vapauttaa hallinnon resursseja opetus- ja tutkimustoimintaan. Toimintojen tehostamisen ajanjakso olisi pitkä, aina vuoteen 2020. Hallinnossa on edelleen päällekkäisiä toimintoja ja lisäksi eri hallinnon sektoreiden sisällä olisi syytä tarkastella, onko toiminto tehokkaammin organisoitavissa. Eläköitymispotentiaalia on myös olemassa hallinnon eri sektoreilla varsinkin tulevina vuosina. Kaikkien hallintoja tukipalveluiden osalta lopputulokseen vaikuttaa myös opettajankoulutuksen kehittämiseen kytkeytyvä kampusratkaisu. Toimintoja on tarkasteltu kuuden eri hallinnon sektorin kautta, joita ovat yleishallinto, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, tietotekniikkapalvelut, kehittämispalvelut, sekä opinto- ja opetuspalvelut. Tarkoituksena on, että näistä muodostetaan jatkossa yliopistopalveluiden yksiköt, jotka hoitaisivat hallinto- ja
tukipalvelutehtäviä läpi koko yliopiston. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että sektoreiden väliset rajapinnat eivät muodostu toimintojen kehittämisen esteeksi. Tietyiltä osin olisi huomioitava lähipalveluiden tarve, mutta hallinnon rutiinitehtävät sen sijaan olisi syytä keskittää, sekä hyödyntää tietotekniikan antamat hallinnon tehostamisen mahdollisuudet erilaisissa sähköisissä palveluissa. Yliopistopalvelut resursoidaan yhtenä yksikkönä yliopiston talousarviossa vuodesta 2017 alkaen. Hallintoa koskeva aineisto on liitteenä 3. Hallintojohtaja esittelee asiaa kokouksessa tarkemmin. c) Muut rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet Osana yt-neuvotteluita on käyty useita eri rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja niiden vaihtoehtoja läpi perustuen tiedekuntien ja muiden yliopiston yksiköiden esityksiin. Rehtori ja hallintojohtaja esittelevät hallitukselle muita rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä tarkemmin kokouksessa. Hallituksen päätöstä edellyttävät muut rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet ovat seuraavat: i. Koulutus- ja kehittämiskeskus Aducate Aducaten tehtävänä on järjestää avointa yliopisto-opetusta, täydennyskoulutusta ja kehittämispalveluja sekä edistää elinikäisen oppimisen toteuttamista yliopiston koulutus-/osaamisalueilla. Aducaten kokonaisrahoituksen määrä on vuoden 2015 ennusteen mukaan noin 7,1 milj.. Täydentävän rahoituksen osuus on laskenut 2010-luvulla. Täydentävän rahoituksen lasku vuodesta 2013 vuoteen 2014 on 12 % ja vuodesta 2014 vuoden 2015 ennusteeseen yli 25 %. Merkittävin ongelma on liiketoimintana tuotettavan täydennyskoulutuksen myynnin väheneminen sekä sen erittäin heikko kannattavuus. Lisäksi hankekauden vaihtuminen näkyy hanketoiminnan volyymin jyrkkänä laskuna. Aducaten taloudellinen tulos on ollut koko 2010-luvun ajan ennakoitua heikompi ja useana vuonna tappiollinen. Vuoden 2015 tulos on 408.000 euroa tappiollinen huolimatta talouden tasapainottamispyrkimyksistä. Aducaten tilanne edellyttää uudelleen organisointia, täydennyskoulutuksen profilaatiota ja toimenpiteitä yksikön talouden tervehdyttämiseksi. Asiaa koskeva tarkempi selvitys on liitteenä 4. Rehtori esittelee asiaa kokouksessa tarkemmin. ii. Terveystieteiden tiedekunta Koe-eläinkeskus on koe-eläinpalveluja tuottava terveystieteiden tiedekuntaan sijoitettu laitos ja yksi tiedekunnan suurista infroista. Koe-eläinkeskuksen palveluiden suurin käyttäjä on A.I. Virtanen instituutti ja käytännössä sen jokainen tutkimusryhmä tarvitsee koe-eläinpalveluja.
Terveystieteiden tiedekunnan muista infroista sijaitsevat Kansallinen virusvektorilaboratorio ja Kuvantamiskeskus A.I. Virtanen instituutissa. Suurten tutkimusinfrojen yhdistäminen liittämällä Koe-eläinkeskus osaksi A.I. Virtanen instituuttia vahvistaisi tiedekunnan profiloitumista sekä kansallisesti että kansainvälisesti, ja toisi todennäköisesti ainutlaatuisen kilpailuedun pyrittäessä kansainvälisiin tutkimuskonsortioihin. Koe-eläin keskuksen yhdistäminen A.I. Virtanen instituuttiin vahvistaisi myös palveluita pääasiallisesti käyttävien tutkijoiden ja palvelua tuottavan tahon yhteistyötä, jolloin palvelukonsepti vastaisi kulloistakin tutkimukseen kiinteästi kytkeytyvää tarvetta. Koe-eläinkeskuksen liittäminen osaksi A.I. Virtanen instituutin infrastruktuuria toteutettaisiin vuoden 2017 alusta lukien. Samassa yhteydessä purettaisiin A.I. Virtanen instituutin alayksikkörakenne, jolla toimella pyritään muodostamaan yhtenäisempi toimintakulttuuri instituuttiin ja edistämään toiminnan tuloksellisuutta. iii. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (MOT) sijaitsee Savonlinnassa. Laitoksen budjetista noin 75 prosenttia tulee muualta kuin yliopiston rahoituksesta. Laitoksen toiminta muistuttaa lähinnä tutkimuslaitosta, joskin se toimii myös koordinaatioyksikkönä Matkailualan verkostoyliopistolle (MAVY). MOTin saama hankerahoitus on ollut viime aikoina laskusuunnassa ja myös MAVYn tulevaisuus on avoin vuodesta 2017 alkaen. Mikäli Itä-Suomen yliopisto vetäytyy Savonlinnasta, luontevin paikkakunta hanketoiminnan kannalta MOTille on Joensuu. Tätä tukee mm. pitkäaikainen yhteistyö kauppatieteiden laitoksen Joensuussa työskentelevien tutkijoiden kanssa. Joensuussa olisi myös mahdollisuus syventää jo tehtyä yhteistyötä maantieteilijöiden kanssa. MOTin toimintojen siirtyessä Joensuuhun, huomioiden yksikön pieni koko ja muut tekijät, on tarkoituksenmukaista liittää MOT osaksi kauppatieteiden laitosta. d) Yhteenveto Edellä esitettyjen rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden avulla Itä-Suomen yliopisto varautuu Itä-Suomen yliopistoon kohdistuvaan perusrahoituksen vähennykseen sekä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistoille esittämiin rakenteellisen kehittämisen tavoitteisiin. Rakenteellista kehittämistä koskeva yhteenveto on liitteenä 5. Esitys: Hallitus keskustelee rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä ja tekee niitä koskevat päätökset. Päätös: Hallitus päätti 1) siirtää Savonlinnan kampuksella toimivan Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston koulutukset nykylaajuudessaan (luokanopettajakoulutus, käsityönopettajakoulutus, kotitalousopettajakoulutus, lastentarhanopettajakoulutus), Savonlinnan normaalikoulun sekä näitä tukevan filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskuksen, yliopistopalveluiden sekä kirjaston toiminnat
Joensuuhun aikaisintaan 1.8.2018 alkaen. Muutostilanteessa henkilöstön ja opiskelijoiden asemaan ja osallistumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toistaiseksi voivassa olevissa työsuhteissa oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan vastaava tai siihen rinnastettava tehtävä Joensuussa. Opintojen keskeytymätön jatkuminen opiskelupaikkakunnan vaihtuessa pyritään turvaamaan opiskelijoille. 2) organisoida 1.1.2017 alkaen yliopiston koko hallintohenkilöstön yhteen palveluyksikköön nimeltään Yliopistopalvelut, jota johtaa hallintojohtaja. Yliopistopalveluiden tulee muodostaa hallintohenkilöstön toimenkuvista ja hallinnollisista prosesseista nykyistä yhtenäisempiä, toimivampia ja tehokkaampia kokonaisuuksia palvelemaan henkilökuntaa ja opiskelijoita. Digitalisaation tuomat mahdollisuudet on pyrittävä hyödyntämään palveluita kehittäessä. 3) lakkauttaa Aducaten toiminnot Savonlinnan kampuksella 1.1.2017 alkaen ja määrää rehtorin aloittamaan välittömästi toimenpiteet Aducaten talouden tasapainottamiseksi; 4) liittää terveystieteiden tiedekunnan koe-eläinkeskuksen osaksi tiedekunnan A.I. Virtanen-instituuttia 1.1.2017 alkaen; 5) liittää yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaksi tiedekunnan kauppatieteiden laitosta 1.1.2017 alkaen ja siirtää toiminnat Joensuun kampukselle. Toistaiseksi voivassa olevissa työsuhteissa oleville työntekijöille pyritään tarjoamaan vastaava tai siihen rinnastettava tehtävä Joensuussa huomioiden täydentävä rahoitus. Hallitus määräsi rehtorin valmistelemaan näiden päätösten edellyttämät jatkotoimet ja muutokset yliopiston johtosääntöihin. Rehtori tekee päätökset yt-neuvottelujen kohteena olleista toimenpiteistä aikaisintaan toukokuussa 2016.