1 Innovaatiotoiminta ja alueiden uudistuminen Tutkimuspäällikkö Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente S-posti: jari.kolehmainen@uta.fi Puh. 050-5749704
2 Sisältö Johdanto: Alueellinen innovaatiotoiminta Innovaatiot ja innovaatiotoiminta Paikallinen innovaatioympäristö Paikallinen innovaatiopolitiikka
3 Johdanto: Alueellinen innovaatiotoiminta
Alueellisen innovaatiotoiminnan kokonaisuus 4 Lähde: Kolehmainen 2016
Alueellisen innovaatiotoiminnan tutkimus 5 Klassinen lähtökohta: taloudelliset kasaantumisedut (esim. Marshall, Weber, Jacobs) Yrityksen sisäiset mittakaavaedut Lokalisaatioedut Urbanisaatioedut Alueellisen innovaatiotoiminnan mallit (TIM) (Uudet) tuotannolliset tilat Innovatiiviset miljööt Paikalliset ja alueelliset klusterit Oppivat alueet Innovaatiojärjestelmät Paikallinen innovaatioympäristö Lähde: Kolehmainen 2016
6 Innovaatiot ja innovaatiotoiminta
7 Innovaatio Lähde: Kolehmainen 2016
8 Innovaatio? Innovaatio on sellainen tekninen, organisatorinen tai toimintatavallinen ratkaisu, jonka yritys itse kehittää tai ottaa itselleen uutena asiana joko suoraan tai soveltaen käyttöön omissa tuotteissaan, palveluissaan, tuotanto- ja palveluprosesseissaan tai muissa toiminnan kannalta merkityksellisissä yhteyksissä. Lähde: Kolehmainen 2016
9 Radikaali vai vähittäinen? Kuva: Yle Tampere Lähde: Robinson / Fleishmann
10 Tuote vai prosessi? Lähde: http://blog.toyota.co.uk/ Kuva: Toshifumi Kitamura
11 Teknologinen vai liiketaloudellinen? Lähde: www.deere.fi Lähde: http://corporate.ryanair.com
12 Innovaatio Innovaatioprosessi Lähde: Kolehmainen 2016
13 Innovaatioprosessi On olemassa erilaisia innovaatioprosesseja: Teknologiatyöntöinen & markkinavetoinen Rekursiivinen, vuorovaikutteinen Käyttäjälähtöinen ja keskeinen Avoin innovaatioprosessi Kokeileva innovaatiotoiminta, kokeilukulttuuri Innovaatioprosessi on innovaatioiden luomiseen, soveltamiseen tai käyttöönottoon (vrt. määrittely edellä) tähtäävä prosessi, jota yritys tai muu organisaatio hallitsee tai johon se merkityksellisenä toimijana osallistuu. Innovaatioprosesseja luonnehtivat tyypillisesti moninaiset vuorovaikutussuhteet organisaation sisällä ja sen ulkopuolella sekä erilaiset palautekytkennät ja -kanavat eri prosessivaiheiden välillä. Lähde: Kolehmainen 2016
14 Innovaatio Innovaatioprosessi Yrityksen innovaatiokyky ja -toiminta Lähde: Kolehmainen 2016
15 Innovaatiotoiminta ja innovaatiokyky Innovaatiotoiminta: Innovaatiotoiminta koostuu yrityksen tai muun organisaation sisäisten ja ulkoisten teknologia- ja tietovirtojen välittämistä innovaatioprosesseista (vrt. määrittely edellä) sekä muista toimista, joilla se luo edellytyksiä innovaatioprosesseille ja hallitsee niitä. Innovaatiokyky: Innovaatiokyky on yrityksen tai muun organisaation innovaatiotoiminnan edellytys. Se tarkoittaa organisaation kykyä hyödyntää ja luoda sen sisäisiä ja ulkoisia resursseja ja kompetensseja, jotka ovat merkityksellisiä sen innovaatiotoiminnan kannalta. Toisin sanoen innovaatiokyky voidaan määritellä organisaation kyvyksi hyödyntää, säädellä ja uudistaa omaa innovaatioympäristöään. Lähde: Kolehmainen 2016
Innovaatiotoiminta erilaisissa yrityksissä: Näkökulmia 16 Eroja selittäviä tekijöitä, esim.: Yrityksen koko (mikro PK suuri) Yrityksen toimiala (valmistava teollisuus palvelut) Yrityksen teknologinen trajektio (esim. toimittajariippuvainen, mittakaavaintensiivinen, erikoistunut toimittajayritys) Yrityksen tietämysperusta (analyyttinen synteettinen symbolinen) Tekijöitä, joissa yritysten välisiä eroja on, esim.: Innovaatiotoiminnan motivaatiot, draiverit ja tavoitteet Innovaatiotoiminnan organisointi ja resurssit Ulkoiset kumppanit innovaatiotoiminnassa Innovaatiotoiminnan spatiaaliset skaalat
17 Case: Pieni kangaspaino Ongelma: Liian pieni kapasiteetti Suoraviivainen ratkaisu: Merkittävä toimitilainvestointi Innovatiivinen ratkaisu: Kapasiteettitarpeen tarkka analyysi Olemassa olevan tuotantoteknologian hyödyntäminen Yhteistyö ulkopuolisten kanssa: AMK ja konepaja Seuraukset: Systemaattisen innovaatiotoiminnan aloittaminen
18 Paikallinen innovaatioympäristö
19 Innovaatio Innovaatioprosessi Yrityksen innovaatiokyky ja -toiminta Paikallinen innovaatioympäristö Lähde: Kolehmainen 2016
20 Alue ja innovaatiotoiminta: Kolme näkökulmaa Alueellisilla tekijöillä ja sijainnilla ei merkitystä ( flat world ) Useimmilla alueilla ja aloilla yhteys epäselvä Yritysten sijaintitekijöissä runsaasti satunnaisuutta ja inertiaa Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa virtuaalisen työskentelyn (24/7/365) toimintojen hajautuminen, jopa työtehtäväkohtainen ulkoistaminen Yritysten ja muiden toimijoiden välinen läheinen sijainti ehdottoman välttämätön innovaatiotoiminnalle ( spiky world ) Useimmat monikansallisetkin yritykset joutuvat lokalisoimaan toimintojaan saadakseen hyödyn paikallisesta toimintaympäristöstä keskittymissä vuorovaikutus johtaa syvenevään erikoistumiseen ja innovaatiotoimintaan. Kumulatiiviset prosessit, yhteinen "kieli ja koodit sekä kulttuuri tekevät paikallisesta tiedosta voimakkaasti juurtunutta ja vaikeasti siirrettävää Innovaatiot ovat erottamaton osa paikallista innovaatioympäristöä esimerkiksi vaikeasti jäljiteltävät resurssit Innovaatioympäristöt olennaisia innovaatioiden syntymiselle ja kehitykselle, mutta niiden merkitys vaihtelee toimialojen ja teknologisten kehityspolkujen eri vaiheissa Alueelliset, kansalliset ja toimialoittaiset innovaatiojärjestelmät limittyvät eri tavoin eri vaiheissa Eri alojen ominaispiirteet (esim. teknologinen trajektio, osaamisperusta) vaikuttavat niiden aluesuhteeseen Paikallisen (innovaatio-)järjestelmän / -ympäristön merkitys voi olla erittäin suuri esimerkiksi toimialan syntyvaiheessa. Lähde: Kautonen / Kolehmainen
21 Innovaatioympäristö Innovaatioympäristön käsite kuvaa kaikkia niitä yrityksen tai muun organisaation ulkopuolisia, mutta sen toimintaympäristöön kuuluvia tekijöitä ja piirteitä, jotka potentiaalisesti vaikuttavat sen innovaatiotoimintaan ja sitä kautta kykyyn tuottaa innovaatioita. Lähde: muokattu Siltanen & Kolehmainen 2011
Paikallisen innovaatioympäristön tasot 22 Rakennetaso Yrityskeskittymä (esim. peruspiirteet, asema arvoverkostoissa, asema markkinoilla) Institutionaalinen innovaatiojärjestelmä (esim. peruspiirteet, asema hallinnollisissa ja toiminnallisissa verkostoissa) Esimerkiksi: vakiintuneen teollisuuden arvoverkostot vs. start up skene ;; monipuolinen yliopistokaupunki vs. pieni kaupunkiseutu Organisaatiotaso innovaatioverkostojen paikallinen ulottuvuus Yritysten markkina- ja verkostosuhteet innovaatiotoiminnassa Muiden organisaatioiden markkina- ja verkostosuhteet innovaatiotoiminnassa Esimerkiksi: paikalliset, kasvolliset asiakkaat, paikallinen yritysyliopistoyhteistyö Yksilötaso luova ongelmanratkaisuympäristö Yksilöiden innovaatioympäristö yrityssektorilla Yksilöiden innovaatioympäristö julkisella ja kolmannella sektorilla Esimerkiksi: työmarkkinoiden dynamiikka, työhön liittyvät sosiaaliset suhteet, kouluttautumismahdollisuudet
23 Paikallinen innovaatiopolitiikka
24 Innovaatio Innovaatioprosessi Yrityksen innovaatiokyky ja -toiminta Paikallinen innovaatioympäristö Innovaatiopolitiikka / innovaatioympäristöjen kehittäminen ja johtaminen Lähde: Kolehmainen 2016
25 Innovaatiopolitiikka: TEM:n määritelmä Innovaatiopolitiikan tavoitteena on rakentaa Suomeen olosuhteet, jotka kannustavat yrityksiä rohkeaan innovaatiotoimintaan, uudistumiseen ja kansainväliseen kasvuun. Lähde: www.tem.fi
Huomioita innovaatiopolitiikan retoriikasta 26 I. Innovaatiopolitiikan kansainvälisyys ja globaali toimintaympäristö Osaaminen ja innovaatiotoiminta mitataan kansainvälisillä markkinoilla. Globaali rakennemuutos ja klusterirakenteen murtuminen siirtänyt katseen arvoverkostoihin ja ekosysteemeihin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin alliansseihin. Eurooppalainen innovaatiopolitiikka? II. Innovaatiotoiminnan laaja-alaistuminen markkina-, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys valtavirrassa Tekijöiden joukon monipuolistuminen ja laaja-alaiset kehittämisen teemat. Kehittämisen kohteeksi ei-teknologisia sisältöjä, palvelusisältöjä, liiketoimintamallit jne. Markkina- ja käyttäjänäkökulma ohjaavaksi innovaatiopolitiikassa. Rahoitetaan entistä enemmän markkinoita lähellä olevaa innovaatiotoimintaa. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä mukaan innovaatiotoimintaan. III. Usko yrittäjyyteen, (dynaamisiin) kyvykkyyksiin ja yhteisöihin Samalla kun klusterirakenne on horjunut, enemmän uskotaan yrittäjyyteen, (dynaamisiin) kyvykkyyksiin ja talenttiin sekä yhteisöjen voimaan. Kiinnitetään yhä enemmän huomiota osaajien ja organisaatioiden toimintaan. Huomio yritysrakenteen uusiutumiseen. Lähde: Kolehmainen & Laasonen 2015
27 Yritystasoiset toimet Lähde: Seppälä, Kolehmainen & Siltanen 2013
28 Verkosto- ja toimialatasoiset toimet Lähde: Seppälä, Kolehmainen & Siltanen 2013
29 Järjestelmä- ja aluetasoiset toimet Lähde: Seppälä, Kolehmainen & Siltanen 2013
30 Yhteevetäviä huomioita
31 Yhteenveto Innovaatioissa oleellisia asioita ovat uutuusarvo, käytännön toteutus ja aito lisäarvo. Ne syntyvät useimmiten hyvin monimuotoisissa ja haastavissa innovaatioprosesseissa. Innovaatiotoiminnassa kysymys on yrityksen liiketoiminnan tietoisesta uudistamisesta. Paikallinen innovaatioympäristö voi olla yrityksen innovaatiotoiminnan kannalta haitallinen, samantekevä tai myönteinen. Innovaatiopolitiikalla pyritään parantamaan yritysten innovaatiotoiminnan edellytyksiä! (Yritysten) innovaatiotoiminnan, paikallisen innovaatioympäristön ja politiikan sekä alueen uudistumisen keskinäinen suhde on äärimmäisen monisyinen ja kompleksinen.
Kirsi Siltanen Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Sente Kiitos! Tutkimuspäällikkö Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente jari.kolehmainen@uta.fi 050-5749704