YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2007/1 Dnro LSY 2005 Y 286. Suunnitelma jätevesipäästöjä koskevien lupamääräysten tarkistamiseksi,

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2007/1 Dnro LSY 2005 Y 286 Annettu julkipanon jälkeen 21.5.2007 1 ASIA Suunnitelma jätevesipäästöjä koskevien lupamääräysten tarkistamiseksi, Harjavalta HAKIJA Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA

SISÄLLYSLUETTELO 2 ASIA JA SEN VIREILLETULO...3 MERKINTÄ...3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI...4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 YMPÄRISTÖLUVAN KESKEISET MÄÄRÄYKSET...4 SUUNNITELMA...6 Jäteveden käsittelyn tehostaminen...6 Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnasta muodostuvat vedet...6 Yleiskuvaus puhdistamon tehostamistoimenpiteistä...7 Suunnittelun perusteet...8 Jätevedenkäsittelyn vaiheet...9 Virtaaman vaihteluiden sekä sade ja sulamisvesien hallinta...11 Varoallastilavuuden kasvu...11 Sadevesien käsittely...11 Häiriötilanteiden estäminen ja hallinta...12 Toteutetut toimenpiteet...12 Suunnitellut jatkotoimenpiteet...13 Selvitys tehdasalueelta johdettavista jätevesistä...14 Esitys jätevesipäästöjä koskeviksi luparajoiksi...14 Kalatalousmaksua koskeva esitys...15 ASIAN KÄSITTELY...15 Suunnitelman täydentäminen...15 Suunnitelmasta tiedottaminen ja kuuleminen...15 Lausunnot...15 1. Lounais Suomen ympäristökeskus...15 2. Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus...17 3. Harjavallan kaupunki...19 4. Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen...19 5. Nakkilan kunta ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen...19 6. Porin kaupunki...20 7. Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä...20 Hakijan vastine...20 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU...23 LUPAMÄÄRÄYKSET...23 Päästöt vesiin...23 Kalatalousmääräys...24 RATKAISUN PERUSTELUT...24 Lupamääräyksen 4 perustelut...24 Kalatalousmääräyksen perustelut...25 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA...25 1. Lounais Suomen ympäristökeskus...25 2. Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus...26 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO...26 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus...26 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET...26 KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT...26 Ratkaisu...26 Perustelu...26 Oikeusohje...26 MUUTOKSENHAKU...27

3 ASIA JA SEN VIREILLETULO Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 8.7.2004 myöntänyt Boliden Harjavalta Oy:lle ympäristöluvan nro 49/2004/1, joka koskee primäärikuparin, nikkelikiven, rikkidioksidin ja rikkihapon tuotantoa, jätteiden loppusijoittamista sekä jäteraaka aineiden hyödyntämistä Harjavallan kaupungissa. Lupapäätöksessä luvan saaja velvoitettiin tehostamaan tehtaiden jäte ym. vesien käsittelyä 1.1.2007 alkaen. Yhtiö määrättiin jättämään 30.6.2005 mennessä yksityiskohtainen suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä sekä esitys uusiksi lupamääräyksiksi ja uudeksi kalatalousmaksuksi. Määräaikaa jatkettiin ympäristölupaviraston päätöksellä (nro 18/2005/1, 5.8.2005) 30.9.2005 saakka. Boliden Harjavalta Oy on 30.9.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon ympäristölupapäätöksessä edellytetyn suunnitelman jäteveden käsittelyn tehostamiseksi sekä esittänyt kalatalousmaksun poistamista siitä alkaen, kun uudet, nykyistä tiukemmat, jätevesiä koskevat luparajat tulevat voimaan. Asian käsittelyn pitkittymisen ja tehostamistoimenpiteiden toteuttamisen vaatiman ajan vuoksi yhtiö on esittänyt, että uudet luparajat tulevat voimaan puolentoista vuoden kuluttua annettavan päätöksen lainvoimaiseksi tulosta eikä vielä 1.1.2007 kuten päätöksessä nro 49/2004/1 on määrätty. Lisäksi yhtiö on esittänyt kalatalousmaksun poistamista siitä alkaen, kun hakemuksessa esitetyt uudet, nykyisiä tiukemmat, jätevesiä koskevat luparajat tulevat voimaan. MERKINTÄ Yhtiöjärjestelyn myötä OMG Harjavalta Nickel Oy:n nimi on muuttunut Norilsk Nickel Harjavalta Oy:ksi ja Porin Lämpövoima Oy:n nimi Porin Energia Oy:ksi. Tässä päätöksessä käytetään yhtiöistä viimeksi mainittuja nimiä. Länsi Suomen ympäristölupavirastossa on ollut samanaikaisesti tämän asian kanssa vireillä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n selvitys nikkelitehtaan häiriöpäästöjen estämiseksi ja jäähdytysvesikiertojen sulkemiseksi (Dnro LSY 2005 Y 285) sekä saman yhtiön kemikaalitehtaan ympäristöluvan muuttamista koskeva hakemus (Dnro LSY 2005 Y 287). Viimeksi mainittuun hakemukseen liittyy myös esitys uudeksi kalatalousmaksuksi. Kaikki nämä toiminnot sijaitsevat Harjavallan kaupungissa Torttilan teollisuusalueella. Edellä mainitut hakemukset on kuulutettu ja annettu tiedoksi samanaikaisesti.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI 4 Boliden Harjavalta Oy:n Harjavallan tehtaat sijaitsevat Harjavallan kaupungissa Torttilan teollisuusalueella. Tehtaiden käsitellyt jäteym. vedet johdetaan Kokemäenjokeen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 1c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee muuta kuin rautametalleja valmistavan tehtaan ympäristölupa asian. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaan lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Siten ympäristölupavirasto on toimivaltainen viranomainen ratkaisemaan kyseessä olevan ympäristöluvan täydentämistä ja muutosta koskevan hakemusasian. YMPÄRISTÖLUVAN KESKEISET MÄÄRÄYKSET Länsi Suomen ympäristölupaviraston 8.7.2004 antamasta ympäristölupapäätöksestä nro 49/2004/1 on valitettu Vaasan hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto oikeuteen. Vaasan hallinto oikeus on antanut päätöksensä 30.12.2005 (nro 05/0475/1) ja korkein hallinto oikeus 21.3.2007 (nro 683). Valitukset eivät ole koskeneet tarkasteltavana olevia jäteveden johtamista koskevia asioita. Ympäristölupapäätöksessä nro 49/2004/1 on annettu seuraavat määräykset, jotka koskevat tarkasteltavana olevaa jäteveden käsittelyn tehostamista koskevaa suunnitelmaa ja kalatalousmaksua: Lupamääräys 1 Kaikki tuotantoprosesseissa muodostuvat jätevedet, kaatopaikkojen suoto ym. vedet, tehdasalueen likaantuneet sade ja sulamisvedet sekä pohja ja orsiveden suojapumppausvedet, kuonarikastamon poistovedet, sakka altaiden vedet ja rakeistusvesikiertojen ulosotot sekä muut likaantuneet vedet on kerättävä ja johdettava takaisin prosessivesiksi tai jäteveden käsittelyyn ennen johtamista läntisen viemärin (purkujohdon) kautta Kokemäenjokeen. Lupamääräys 2 Jätevedenpuhdistamolle saadaan johtaa myös hakemuksessa tarkoitetut nykyään Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessivedet, Porin Energia Oy:n voimalaitoksen jätevedet sekä Kemira GrowHow Oy:n ja Kemira Oyj:n tehdasalueen pohjaveden suojapumppausvedet.

Lupamääräys 4 5 Luvan saajan toiminnasta mukaan lukien lupamääräyksessä 2 tarkoitettujen jäte ym. vesien aiheuttama päästö Kokemäenjokeen saa 31.12.2006 asti olla kuukausikeskiarvona laskettuna enintään seuraava: kg/d kupari (Cu) 8 nikkeli (Ni) 7 sinkki (Zn) 5 arseeni (As) 5 lyijy (Pb) 1 kadmium (Cd) 0,2 Raja arvot katsotaan alitetuiksi, kun kalenterikuukauden keskiarvo alittaa raja arvon. Jätevesien aiheuttama elohopeapäästö (Hg) Kokemäenjokeen saa 31.12.2006 asti olla enintään 8 kg vuosikeskiarvona laskettuna. Raja arvo katsotaan alitetuiksi, kun kalenterivuoden keskiarvo alittaa raja arvon. Lupamääräys 5 Luvan saajan tulee tehostaa 1.1.2007 mennessä lupamääräyksissä 1 ja 2 tarkoitettujen jäte ym. vesien käsittelyä sekä prosessien häiriötilanteissa muodostuvien jätevesien ja sade ja sulamisvesien hallintaa. Tavoitteena tulee olla, että ympäristölle haitallisten aineiden päästöt Kokemäenjokeen pienenevät alle kolmasosaan viime vuosien tasosta, prosessien häiriötilanteista johtuvat äkilliset päästöt puhdistamolle ja vesistöön saadaan estetyksi ja että sulamisvedet ja runsaimmatkin sadevedet (yhden tunnin aikana tapahtuva 35 mm:n sade/runsain kerran 20 vuodessa toistuva yhtäjaksoinen sade) saadaan johdetuksi hallitusti jätevedenpuhdistamolle tai muuhun soveltuvaan käsittelyyn ennen Kokemäenjokeen johtamista. Luvan saajan tulee 30.6.2005 mennessä toimittaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi yksityiskohtainen suunnitelma toteutettavista toimenpiteistä ja esitys jätevesiä koskeviksi uusiksi lupamääräyksiksi. Lupamääräys 6 Lupamääräyksessä 5 tarkoitetun suunnitelman tulee sisältää muun muassa yksityiskohtaiset suunnitelmat nykyisen jäteveden puhdista

6 mon toiminnan tehostamiseksi, tehokkaan häiriöpäästöjen estämisja hallintajärjestelmän (ml. riittävä varoallastilavuus) toteuttamiseksi sekä riittävän sade ja sulamisvesiallaskapasiteetin rakentamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan tulee liittää selvitys sade ja sulamisvesien, kaatopaikkojen suotovesien, pohja ja orsivesien ym. prosessijätevesistä poikkeavien vesien erilliskäsittelyn mahdollisuudesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä kustannusarvioineen. Lupamääräys 7 Luvan saajan tulee tehdä lupamääräyksessä 5 tarkoitettuun suunnitelmaan liittyen edustava selvitys tehdasalueelta Kokemäenjokeen johdettavien jäte ym. vesien, mukaan lukien lupamääräyksessä 2 tarkoitetut vedet, määrästä, laadusta ja päästöstä. Tässä yhteydessä tulee selvittää kattavasti raskasmetalli, ravinne ja suolapäästöt sekä muut sellaiset mahdolliset ympäristölle haitallisten aineiden päästöt, joita jätevesissä voidaan olettaa olevan käytettävien raakaaineiden ja tehdasalueelle läjitettävien jätteiden pitoisuustietojen ym. tietojen perusteella. Määritykset tulee tehdä erityisesti raskasmetallien osalta niin herkin menetelmin, että todelliset pitoisuudet ja/tai päästön suuruusluokka saadaan luotettavasti selville. Selvitys tulee tehdä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Selvitys on toimitettava ympäristökeskukseen viimeistään 28.2.2005. Lupamääräys 91 Luvan saajan on vuosittain tammikuun loppuun mennessä maksettava Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle 6 000 euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseen jätevesien vaikutusalueella. Luvan saajan tulee liittää lupamääräyksessä 5. tarkoitettuun suunnitelmaan esitys uudeksi kalatalousmaksuksi vuodesta 2007 alkaen. SUUNNITELMA Jäteveden käsittelyn tehostaminen Boliden Harjavalta Oy (jäljempänä BOHA) on esittänyt ympäristölupaviraston ratkaistavaksi seuraavan suunnitelman yhtiön Harjavallan Torttilan teollisuusalueen tuotantolaitosten tuotantoprosesseissa muodostuvien jätevesien, kaatopaikkojen suoto ym. vesien, tehdasalueen likaantuneiden sade ja sulamisvesien sekä pohja ja orsiveden suojapumppausvesien käsittelyn tehostamiseksi ja häiriöpäästöjen estämis ja hallintajärjestelmän toteuttamiseksi. Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toiminnasta muodostuvat vedet Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n nikkelitehtaan prosessivedet on aiemmin käsitelty BOHA:n jätevedenpuhdistamolla. Nykyisin nikkelitehtaan prosessivedet johdetaan Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n omalle puhdistamolle (kemikaalitehtaan puhdistamo) käsiteltäväksi.

7 Mahdollisissa häiriötilanteissa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n prosessi ja jäähdytysvesiä voi viemäröinnin kautta kulkeutua edelleen BOHA:n puhdistamolle. Osa Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tuotantolaitoksista Torttilan teollisuusalueella sijaitsee BOHA:lta vuokratuilla maa alueilla, joilta sadevedet johdetaan BOHA:n puhdistamolle. Myös Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n läjitysalueet Torttilassa sijaitsevat BOHA:lta vuokratulla alueella. Tältä alueelta pumpataan orsivesiä BOHA:n puhdistamolle. Torttilan alue on vanha kuonarikasteen läjitysalue, jota käytetään uudelleen rautasakan (Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimintaa) ja kipsisakan läjitykseen (BOHA:n toimintaa). Yleiskuvaus puhdistamon tehostamistoimenpiteistä Prosessi, sade ym. likaantuneiden vesien käsittely BOHA:n puhdistamolla on perustunut perinteiseen raskasmetallien hydroksidisaostukseen. Muodostunut sakka (liete) on poistettu selkeyttämällä ja suodattamalla. Tätä käsittelyä on tarkoitus tehostaa ns. Actiflo prosessilla (jäljempänä Actiflo), jossa konventionaalista selkeytysprosessia tehostetaan käyttämällä mikrohiekkaa flokin muodostuksen apuaineena. Mikrohiekka tarjoaa flokin muodostusta nopeuttavan kontaktipinnan lisäten samalla flokin ominaispainoa. Tällöin saadaan hyvin laskeutuvaa flokkia. Tämä mahdollistaa korkean pintakuorman selkeyttämössä sekä lyhyen hydraulisen viipymän. Laitoksen koko voi siten olla jopa 5 50 kertaa pienempi kuin kapasiteetiltaan vastaavan perinteisen selkeytysjärjestelmän. Kemiallinen koagulantti (alumiini tai rautasuola) lisätään tulevaan jäteveteen, jolloin liukoiset ainekset saostuvat ja kiintoaineet sekä kolloidiset partikkelit destabiloituvat. Koaguloitu vesi johdetaan injektioaltaaseen, johon lisätään mikrohiekkaa flokin muodostumista varten. Mikrohiekka toimii apuaineena flokin muodostuksessa. Actifloprosessi jatkuu, kun vesi virtaa injektioaltaasta alivirtauskanavan kautta kypsymissäiliöön, johon lisätään flokkauksen apupolymeeri. Kypsymissäiliössä hidas sekoitus luo hyvät olosuhteet polymeerisiltojen muodostukselle mikrohiekan ja destabiloitujen kiintoaineiden välille. Prosessia tehostaa mikrohiekan laaja kontaktipinta, joka edistää polymeerisiltojen muodostumista sekä mikrohiekan ja flokin sitoutumista jo suspensiovaiheessa. Hiekkapainotetut flokit johdetaan kypsymissäiliöstä selkeyttämöön, jossa mikrohiekkalieteflokki laskeutetaan lamelliselkeyttimen avulla nopeasti ja tehokkaasti. Selkeytetty vesi poistuu Actiflojärjestelmästä ulosvirtauskanavaan. Hiekkalieteseos kerätään selkeytyssäiliön pohjalle, josta se pumpataan hydrosykloniin erotusta varten. Hydrosyklonissa kevyt liete erottuu painavammasta mikrohiekasta. Puhdistettu mikrohiekka johdetaan käytettäväksi uudelleen. Erotettu liete johdetaan sakeutukseen tai puhdistamon jälkiselkeyttimelle.

8 Actiflo prosessi soveltuu hyvin erilaisten vesien puhdistamiseen. BOHA:lle on suunniteltu laitosratkaisu, joka soveltuu erityisesti runsaasti metalleja sisältävien prosessi ja sadevesien käsittelyyn. Laitos ja laitesuunnittelun mitoituksia ja teknisiä yksityiskohtia on varmistettu keväällä 2005 suoritetussa pilot koeajossa. Suunnittelun perusteet Laitoksen suunnittelussa on otettu huomioon käsiteltävien vesien määrän ja pitoisuuksien suuret vaihtelut. Uudistusten jälkeen jätevedenpuhdistamon hydraulinen kapasiteetti on 1 200 m 3 /h eli noin nelinkertainen nykyiseen puhdistamoon verrattuna. Puhdistamolla on kaksi erillistä käsittelylinjaa. Yhden linjan hydraulinen kapasiteetti on 640 m 3 /h. Normaalivirtaamilla (100 400 m 3 /h, vuonna 2006 keskimäärin 200 m 3 /h) vain toinen linja on ajossa, toinen linja on käynnistysvalmiudessa. Puhdistamolle tuleva vesi koostuu prosessi, orsi ja sadejätevesistä, joita tulee sekä BOHA:n että muiden Torttilan teollisuusalueella toimivien yhtiöiden toiminnasta ja alueilta. Suunnittelussa on erityisesti otettu huomioon rankkasateiden ja sulamisvesien aiheuttamat poikkeuksellisen suuret vesimäärät. Laitokselle tulevan veden laatu on keskimäärin seuraava. Puhdistamolle tulevan veden keskiarvopitoisuuksia: Komponentti Yksikkö Kok.pitoisuus Liuennut pitoisuus ph 7 9 Kiintoaine mg/l 100 Rauta (Fe) mg/l 16,4 0,3 Kupari (Cu) mg/l 6,5 1,8 Nikkeli (Ni) mg/l 13,2 3,0 Sinkki (Zn) mg/l 2,3 1,3 Lyijy (Pb) mg/l 0,35 0,04 Kadmium (Cd) mg/l 0,13 0,12 Arseeni (As) mg/l 1,11 0,08 Puhdistamolle tulevan veden määrä vaihtelee. Talvella vesimäärä on selvästi pienempi kuin kesällä ja syksyllä. Osa vesistä on erilaisia jäähdytysvesiä, joita ei ole katsottu suurten investointikustannusten vuoksi järkeväksi johtaa jäähdytysvesiviemäriin eli ns. Itäiseen viemäriin. Uusi puhdistamo on suunniteltu niin, että sen toiminta täyttää myös tulevaisuuden vaatimukset. Puhdistamolta lähtevän (käsitellyn) veden metallipäästöt ja vastaavat reduktiot laitoksen suunnitteluarvoilla on esitetty seuraavassa taulukossa.

Jätevedenkäsittelyn vaiheet 9 Puhdistetun veden pääkomponenttien analyysit ja vuorokausipäästöt ja reduktiot laitoksen suunnitteluarvoilla: Alkuaine Pitoisuus Määrä Reduktio mg/l kg/d (*) % Kupari (Cu) 0,15 1,13 97,7 Nikkeli (Ni) 0,3 2,25 97,7 Sinkki (Zn) 0,06 0,45 97,4 Lyijy (Pb) 0,06 0,45 83 Kadmium (Cd) 0,008 0,06 94 Arseeni (As) 0,13 0,98 89 (*) Vuorokausipäästöt on laskettu suurimmasta kuukausivirtaamasta 225 000 m³/kk, joka vastaa päivävirtaamaa 7 500 m³/d ja tuntivirtaamaa 315 m³/h. Vuosina 2004 ja 2005 em. päivävirtaamaa suurempia virtaamia on ollut noin 20 päivänä. Reduktioprosentit riippuvat puhdistettavan veden laadusta. Kun puhdistettavan veden metallipitoisuus on korkea, saavutetaan helposti korkea reduktioprosentti. Kun tulevan veden metallipitoisuus on suhteellisen alhainen, ei korkeaa reduktioprosenttia helposti saavuteta, vaikka lähtevän veden pitoisuudessa päästään hyvälle tasolle. Actiflo prosessin edellyttämät laitteistot on suunniteltu rakennettavaksi nykyisen puhdistamon yhteyteen. Vanhan puhdistamon toista laskeutusallasta käytetään tulevan veden kiintoaineen poistoon ja toista talteen otetun sakan käsittelyyn. Kaksilinjaista Actifloprosessia edeltävä esikäsittely (karkea ja hienovälppäys sekä metallien hydroksisaostus esikäsittelyaltaassa) on yksilinjainen. Uudessa puhdistamossa on seuraavat käsittelyvaiheet: Tulevan veden jakolaitteisto (nykyinen), joka jakaa veden joko laskeutusaltaaseen (nykyinen) tai sadevesialtaaseen veden myöhempää käsittelyä varten. Tulevan veden laskeutusallas (nykyinen) ja yliteveden välppä (uusi). Tulevan veden pumppaamo (uusi), josta vesi pumpataan rakennettavaan Actiflo laitokseen. Actiflo laitoksen esikäsittelyallas (uusi), jossa metallit saostetaan hydroksideina säätämällä ph arvo optimaaliseksi. 2 linjainen Actiflo laitos (uusi): koagulointiallas, injektointiallas (johon palautetaan mikrohiekka), flokkausallas (johon lisätään polymeeriliuos, flokkulantti), lamelliselkeytin, mikrohiekan kierrätyssys

10 teemi (kierrätyspumput, hydrosyklonit, venttiilit ja putkistot), kemikaalien annostelulaitteet sekä sähkö ja automaatioliitännät. Poistovesipumppaamo 1 (uusi), josta vesi normaalisti pumpataan hiekkasuodatukseen (DynaSand, nykyinen) ja johdetaan poistovesipumppaamon 2 (nykyinen) kautta läntiseen viemäriin. Kun vesimäärä ylittää hiekkasuodatuksen kapasiteetin, ylittävä osa vedestä pumpataan uuden paineputken kautta suoraan läntiseen viemäriin. Hiekkasuodattimet, joita käytetään kuten nykyään. Actiflo laitoksesta poistuva liete ohjataan hydrosyklonierotuksen jälkeen suoraan lietteen keräilyaltaaseen (nykyinen) ja/tai viereiseen laskeutusaltaaseen 2 (nykyinen). Laitteisto käsittää myös käytettävien kemikaalien varastointi, valmistus ja annostelulaitteistot ja järjestelmät. Uuden puhdistamon metallien saostusprosessi on periaatteessa sama kuin nykyisenkin. Saostusprosessissa veden ph arvoa säädetään lipeän (50 % NaOH) avulla halutuksi. Veden emäksisyyden kasvaessa metallit saostuvat liukoisuustulon mukaisessa järjestyksessä: Pb, Cu, Fe 2+, Zn, Ni ja Cd. Arseenin liukeneminen poikkeaa edellä mainituista. Se liukenee ph arvon noustessa. Tämä otetaan huomioon puhdistusprosessia optimoitaessa. Actiflo laitoksen koagulointialtaassa tulevaan veteen lisätään ferrikloridi koagulantti (FeCl 3 ). Koagulantti tehostaa metallien saostumista muodostamalla primääripartikkeleita jäteveden muiden kiintoaineiden kanssa sekä adsorpoimalla metalleja muodostuneiden kiintoainepartikkeleiden pintaan (yhteissaostus/adsorptio). Koagulaatiotankista vesi virtaa painovoimaisesti injektointialtaaseen, johon syötetään hydrosykloneissa erotettu mikrohiekka. Mikrohiekka on tavallista kvartsihiekkaa, jonka raekoko on noin 130 µm. Se tehostaa flokin muodostumista monilla eri tavoin mm. lisäämällä kontaktipintaa ja edistämällä kiintoaineiden sitoutumista. Injektointialtaasta poistuva vesi muodostaa suspension mikrohiekan ja kolloidisten partikkeleiden kanssa. Flokkausaltaaseen lisätään nestemäistä polymeeriä sitomaan mikrohiekka ja kolloidiset partikkelit suuremmiksi ja painavammiksi, jolloin niistä muodostuu suuria, korkean ominaistiheyden omaavia, nopeasti laskeutuvia flokkeja. Mikrohiekkaan sitoutunut raskas lieteflokki laskeutuu selkeytysaltaassa nopeasti. Tämä mahdollistaa tavanomaista korkeamman pintakuorman lamelliselkeyttimessä (maks. 120 m/h). Käsitelty vesi virtaa lamelliselkeyttimen läpi ylivuotoreunan kautta käsitellyn veden ulosmenokanavaan ja sieltä poistovesipumppaamoon 1. Nykyisten DynaSand hiekkasuodattimien kapasiteetti on yhteensä noin 250 m³/h. Käsitelty vesi voidaan siten normaalitilanteissa johtaa Actiflo prosessista hiekkasuodattimille, jolloin metallijäämien poisto tehostuu. Kun virtaama on yli 250 m³/h, ylittävä osuus pumpataan

11 hiekkasuodattimien ohi suoraan uuden poistoviemärin kautta läntiseen viemäriin. Liete ja hiekka kerätään lamelliselkeyttimen alla olevaan lietekaivoon liete kaapimen avulla ja pumpataan hydrosykloneihin kierrätyspumpuilla. Kierrätysvirtaama on yleensä 4 5 % sisään tulevan jäteveden virtaamasta. Hydrosykloneissa pumpun pumppausenergia muutetaan keskipakoisenergiaksi, jonka avulla eri ominaispainon omaavat partikkelit erotetaan toisistaan. Painavammat mikrohiekkapartikkelit erottuvat hydrosyklonin seinille ja putoavat alitteena takaisin injektointialtaaseen. Mikrohiekkaa kevyemmät lietepartikkelit poistuvat ylitevirtauksen mukana ja johdetaan lietteen käsittelyaltaaseen. Saostettu ja talteen otettu metallisakka kierrätetään kuonarikastamon kautta kuparisulattoon, jossa se sulatetaan yhdessä muiden kupariraaka aineiden kanssa. Virtaaman vaihteluiden sekä sade ja sulamisvesien hallinta Varoallastilavuuden kasvu Sadevesien käsittely Uudistettava jätevedenpuhdistamo on suunniteltu käsittelemään tehdasalueen normaalit jätevedet ja rankkasateiden vedet. Sen avulla saadaan lisää sekä puhdistus että varoallaskapasiteettia. Puhdistuskapasiteetin kasvun seurauksena varoallas voidaan pitää tyhjänä normaalina aikana. Tämä käytännössä lisää varoallastilavuutta nykytilanteeseen verrattuna. Lisäksi uudessa tilanteessa puhdistamon vanha allasalue on tarvittaessa käytössä varoallaskapasiteettina, koska uusi laitos nostetaan sitä korkeammalle tasolle. Näin saadaan uutta varoallaskapasiteettia, jonka kokonaistilavuus on noin 6 000 m 3. Uusi tulevan veden pumppaamo sijoitetaan nykyisestä sadevesialtaasta (2 000 m 3 ) erotettavaan tilaan, johon vesi johdetaan ylivuotona laskeutumisaltaasta 1. Pumppaamoon sijoitetaan viisi uppopumppua. Niistä kaksi varustetaan taajuusmuuttajilla. Kolme toimii suoralla käytöllä. Lisäksi sadevesialtaaseen sijoitetaan yksi pumppu, jota käytetään tyhjentämään sadevesiallasta sitä mukaan, kun sinne kerääntyy vettä ja lietettä. Normaalin toiminnan aikana sadevesialtaan pinta pidetään mahdollisimman alhaalla, jotta sen kapasiteettia voidaan tehokkaasti käyttää hyväksi puskuroimaan rankkasateiden aiheuttamia kuormitushuippuja. Tulevan vesimäärän ollessa normaali (noin 200 m 3 /h) tai sen alle, kaksi taajuusmuut tajakäyttöistä pumppua riittää pumppaamaan veden Actiflo laitokselle. Rankkasateiden aikana vesien tulovirtaus allasalueelle on maksimissaan 1 800 m 3 /h (= viemäriverkoston kapasiteetti). Tällöin tuleva vesi jaetaan niin, että 2/3 osaa (1 200 m 3 /h) pumpataan suoraan Actiflo laitoksen käsittelyyn ja 1/3 osa (600 m 3 /h) varastoidaan sadevesialtaaseen myöhempää käsittelyä varten.

Häiriötilanteiden estäminen ja hallinta 12 Mikäli kyseessä on äärimmäinen rankkasade (25 mm/1 h), jollainen voi tapahtua keskimäärin kerran 20 vuodessa, lisäpuskuritilana käytetään sadevesialtaan ja läheisten rakeistusaltaiden reunojen yläpuolista aluetta. Nämä tilat voivat ottaa vastaan vesiä lisää 3 000 4 000 m 3 ilman, että siitä on puhdistamolle tai muulle toiminnalle merkittävää haittaa. Tämän vuoksi puhdistamon uudet osat sijoitetaan riittävästi nykyisten vesialtaiden betonireunojen yläpuolelle. Myös ns. tehdasalueen keskellä olevan ns. PIPO säiliön (2 450 m 3 ) tilavuutta voidaan jatkossa hyödyntää nykyistä tehokkaammin optimoimalla sen tyhjennykset ja täytöt. Actiflo laitoksen suuren hydraulisen kapasiteetin (maks. 1 200 m³/h), ja allasalueen lisääntyneen varastokapasiteetin (maks. 6 000 m³) vuoksi lisäpuskurialtaita ei tarvita. Asia on selvitetty myös hydraulisen mallin avulla. Toteutetut toimenpiteet Ympäristölupahakemuksen jättämisen jälkeen BOHA:n tehtailla ja Torttilan teollisuusalueella on toteutettu useita toimenpiteitä häiriöpäästöjen estämiseksi ja hallitsemiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. seuraavat: Norilsk Nickel Harjavalta Oy on toimittanut Länsi Suomen ympäristölupavirastolle selvityksen Häiriöpäästöjen estäminen ja jäähdytyskiertojen sulkeminen, jossa käsitellään sen toiminnasta aiheutuvien häiriöpäästöjen estäminen ja hallinta. Tällä tavoin vähennetään mm. häiriötilanteissa BOHA:n puhdistamolle tulevia jätevesiä. Rikkihappotehtaalta puhdistamolle tulevaan viemärilinjaan asennettu johtokykymittaus ja siihen perustuva venttiilin automaattinen sulkujärjestelmä estävät äkilliset happopäästöt puhdistamolle. Pori Energia Oy:n voimalaitoksen happamien elvytysvesien neutralointilaitos vähentää osaltaan ph:n säädön tarvetta puhdistamolla. Molemmat järjestelmät on otettu käyttöön vuonna 2003. Uuden kipsialtaan käyttöönotto 12.12.2005 ja vanhojen altaiden käytön lopettaminen vuoden 2007 lopulla pienentävät osaltaan puhdistamolle tulevaa metallikuormaa. Ympäristöluvan lupamääräyksen 11 mukainen viemärien kuntokartoitus on tehty ja raportoitu ympäristöviranomaisille kesällä 2005. Kuntokartoituksen perusteella havaittu pikaista korjausta vaativa viemäriosuus on korjattu. Lisäksi on laadittu toimenpideohjelma viemäreiden kunnossapidosta. Viemäriverkoston (ml. läntisen alueen paineviemäreiden pumppuasemat) säännöllisellä puhdistuksella ja tarkkailulla vesienkäsittelyyn tuleva vesimäärä on saatu tasoittumaan ja muutenkin aikaisempaa paremmin hallintaan.

13 Puhdistamolle tulevan veden johtokykymittaus on kytketty paineviemärin pumppukaivoon siten, että johtokyvyn noustessa veden pumppaus läntiseltä alueelta puhdistamolle loppuu automaattisesti. Tällöin voidaan selvittää syyt johtokyvyn nousuun ja tehdä tarvittavat toimenpiteet. Saniteettiviemärien erottamisesta viemäriverkostosta on tehty suunnitelma, joka on toimitettu viranomaisille. Saniteettiviemärien erottaminen on aloitettu kesällä 2006. Anodivalimon suljetusta vesikierrosta poistettavan veden kuparipitoisuutta seurataan nykyään säännöllisesti. Näin varmistetaan laskeutusaltaan toiminta ja estetään äkilliset kuparipäästöt puhdistamolle. Mainituilla toimenpiteillä on voitu vähentää merkittävästi poikkeustilanteita ja myös metallipäästöjä vesistöön. Metallipäästöjen kokonaismäärä on pudonnut 68 % vuosina 2001 2005 (9 937 >3 141 kg). BOHA:lla on aktiivisessa käytössä sertifioidut ympäristöjärjestelmät. Toiminnan tehostaminen perustuu jatkuvaan parantamiseen. Havaitut poikkeamat käsitellään ja korjaavilla toimenpiteillä varmistetaan, ettei jatkossa pääse syntymään vastaavia tilanteita. Suunnitellut jatkotoimenpiteet Uusi puhdistamoratkaisu lisää merkittävästi varoallaskapasiteettia. Lisäksi se pystyy nopeasti reagoimaan puhdistamolle tulevan virtaaman vaihteluihin. Näistä syistä häiriötilanteiden ja poikkeavien päästöjen hallinta tehostuu merkittävästi Actiflo laitoksen käyttöönoton myötä. Suunnitteilla on lisäksi seuraavat toimenpiteet häiriöpäästöjen estämiseksi ja hallitsemiseksi: Automaattisilla johtokykymittauksilla viemärilinjoissa pystytään seuraamaan nykyistä paremmin vesienkäsittelyyn tulevaa kuormitusta. Mahdollisuudet johtokykymittausten hyödyntämiseen ja niiden investointikustannukset selvitetään vuoden 2006 aikana. Sadevesien mukana jätevedenpuhdistamolle tulee tehdasalueella olevaa pölyä. Tehdyssä hajapäästökartoituksessa on esitetty seuraavat toimenpiteet hajapäästöjen vähentämiseksi: a) Tehdasalueen siivousohjelma päivitetään selvityksen tietojen perusteella. b) Tehdasalueen liikennesuunnitelma päivitetään. Sisäisistä kuljetuksista laaditaan toimenpidesuunnitelma, jolla hajapäästöjen määrää vähennetään. c) Rikasteiden purku ja käsittelyhallien kulkuaukkojen kattamisvaihtoehdot selvitetään vuoden 2006 aikana.

Selvitys tehdasalueelta johdettavista jätevesistä 14 d) Itäpään seulonta aseman toiminnan arviointi tehdään vuoden 2006 aikana. Boliden Harjavalta Oy on yhdessä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa tehnyt ympäristöluvan lupamääräyksen 7 edellyttämän selvityksen itäisen ja läntisen viemärin kautta Kokemäkeen johdettavien vesien laadusta. Sen mukaan nykyistä vesien laadun tarkkailua voidaan pitää riittävänä. Valvontaviranomainen edellytti kuitenkin jatkoselvityksiä, jotka ovat valmistuneet vuoden 2006 aikana. Esitys jätevesipäästöjä koskeviksi luparajoiksi Boliden Harjavalta Oy esittää seuraavia uusia luparajoja jätevesipäästöille: Luparaja 8.7.2004 asti kg/d (1) Luparaja 8.7.2004 31.12.2006 kg/d (2) Luparaja 1,5 vuotta päätöksen antamisesta kg/d (2) Kupari (Cu) 10 8 5 Nikkeli (Ni) 10 7 5 Sinkki (Zn) 10 5 3 Arseeni (As) 5 5 3 Lyijy (Pb) 3 1 1 Kadmium (Cd) 0,3 0,2 0,2 (1) luparajat laskettiin neljännesvuosikeskiarvoina. (2) luparajat lasketaan kuukausikeskiarvoina. Jätevesien mukana Kokemäenjokeen menevän elohopeapäästön (Hg) luparaja esitetään pidettäväksi entisellään (enintään 8 kg/a). Ehdotetut raja arvot kattavat sekä itäisen viemärin (pelkästään jäähdytysvesiä) että läntisen viemärin (sisältää puhdistamolla käsitellyn veden lisäksi osan rikkihappotehtaiden jäähdytysvesistä) kautta Kokemäenjokeen menevät ainemäärät (päästöt) yhteensä. Uudistettavan jätevedenpuhdistamon käyttöönoton myötä läntisen viemärin päästöt pystytään hallitsemaan aikaisempaa paremmin. Sen sijaan itäiseen viemärin kautta Kokemäenjokeen johdettaviin päästöihin ei investoinnilla ole vaikutusta. Merkittävä osuus kokonaispäästöistä muodostuu raaka eli jokiveden mukana tulevien metallien aiheuttamasta ns. taustakuormituksesta. Käytetyn jokiveden sisältämien metallimäärien osuus päästöissä kasvaa suhteellisesti, mitä alhaisempia päästörajat ovat. Laskentajakson muuttuminen neljännesvuodesta kalenterikuukaudeksi on osaltaan jo tiukentanut luparajoja. On lisäksi huomattava, että normaalia rankemmat sadejaksot sattuvat yleensä kesäkuukausiin, jolloin erilaisia jäähdytysvesiäkin tulee vesilaitokselle tavallista runsaammin.

Kalatalousmaksua koskeva esitys 15 Koska asian käsittely on venynyt luvan hakijasta riippumattomasta syystä, Boliden Harjavalta Oy esittää myös, että uudet luparajat tulevat voimaan 1,5 vuoden kuluttua lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta eikä vielä 1.1.2007 kuten ympäristölupapäätöksessä (nro 49/2004/1) on määrätty (lupamääräykset 4 ja 5). Laitoksen suunnittelu ja sopimusneuvottelut kestävät 3 kuukautta. Puhdistamon rakentaminen kestää 12 kuukautta ja ylösajo 3 kuukautta. Boliden Harjavalta Oy esittää Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen lausuntoon perustuen, että ympäristöluvan lupamääräyksessä 91 määrätty kalatalousmaksu poistetaan uusien tiukentuvien jätevesiä koskevien luparajojen tullessa voimaan, koska jätevesipäästöillä ei ole haitallisia vaikutuksia vesieliöstöön. ASIAN KÄSITTELY Suunnitelman täydentäminen Suunnitelmasta tiedottaminen ja kuuleminen Lausunnot Hakija on täydentänyt suunnitelmaa 18.4.2006 ja 23.5.2006. Ympäristölupavirasto on antanut suunnitelman tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kaupungeissa sekä Nakkilan, Noormarkun ja Merikarvian kunnissa 31.5. 30.6.2006, lehti ilmoituksella Satakunnan Kansa nimisessä lehdessä 31.5.2006 sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt suunnitelmasta lausuntoa Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Harjavallan, Ulvilan ja Porin kaupungeilta ja Nakkilan, Noormarkun ja Merikarvian kunnilta sekä näiden kaupunkien ja kuntien ympäristönsuojelu ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1. Lounais Suomen ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut lausunnossaan muun ohella seuraavaa: Lounais Suomen ympäristökeskus pitää tärkeänä, ettei jätevedenkäsittelyjärjestelmän tehostaminen viivästy kohtuuttomasti asian käsittelyn mahdollisista valituksista aiheutuvasta pitkittymisestä johtuen. Ympäristökeskus ei pidä kalatalousmaksusta luopumista tässä vaiheessa perusteltuna metallikuormituksen vähenemisestä huolimatta. Jätevedet sisältävät edelleen metalleja ja muita haitallisia yhdisteitä, joiden osalta tutkimustietoa on toistaiseksi liian vähän.

16 Suunniteltu jätevedenkäsittelyjärjestelmä perustuu periaatteessa hyvin tunnettuun, koeteltuun kemiaan. Poikkeuksena on mikrohiekan käyttäminen, josta ympäristökeskuksella ei ole kokemusta. Mikrohiekan käytön lisäksi merkittävin kysymys lienee puskuriallaskapasiteetin riittävyys. Selvityksessä esitetään, että ns. "äärimmäisessä" rankkasateessa (kerran 20. vuodessa) lisäpuskuritilana käytettäisiin sadevesialtaan ja rakeistusaltaiden yläpuolista aluetta. Selvityksen perusteella jää epäselväksi muun muassa lietealtaan sijainti suhteessa em. lisäpuskuritilaan. Sijoituspiirros olisi selventänyt asiaa. Pohjaveden suojelemiseksi lisäpuskuritilana ei kuitenkaan pidä käyttää, eikä sellaiseksi pidä laskea päällystämättömiä tai muuten tarkoitukseen soveltumattomia alueita. Lisäksi esimerkiksi lietealtaan mahdollinen sijoittuminen lisäpuskuritilaksi lasketun alueen pohjalle ei ole toiminnallisesti järkevää. Hiekkasuotimen ohituksen (>250 m 3 /h) ja muun normaalitoiminnasta poikkeavan kuormituksen mittaamisen osalta tulee ottaa huomioon, mitä niin sanotussa PRTR asetuksessa (166/2006) sanotaan poikkeavan kuormituksen raportoinnista. Laitoksella tulee muutenkin ottaa em. asetuksen tarkkailu ja muut määräykset huomioon. Hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä todetaan "Orgaanisen hiilen kokonaismäärä viemäreissä on samaa tasoa kuin joessa (n. 10 mg/l), joten voidaan todeta, ettei öljyjä eikä muita orgaanisia yhdisteitä pääse jokeen". Kokonaisorgaanisen hiilen pitoisuus (TOC) on toki alhainen, mutta johtopäätös on ilman tarkempaa koostumusta koskevaa selvitystä rohkea, eikä määritystä myöskään tule jättää pois. Harjavallassa sattui kesäkuussa 2006 öljyvuoto, jonka yhteydessä raskaan ja kevyen polttoöljyn seosta pääsi Kokemäenjokeen. Pienempiä päästöjä saattaa sattua erityisesti esimerkiksi huoltotöiden yhteydessä. Lisäksi neuvottelumuistiossa mainittu pitoisuuksien raportoiminen nollana, mikäli pitoisuus on alle joesta mitatun, edellyttää intensiivistä pitoisuusmittausta joesta, eikä sillä ole tarkoitettu eräiden summatiivisten parametrien tuloksia jätevesissä, kuten TOC. Annettavien raja arvojen tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan, eikä niinkään joen kykyyn laimentaa kuormitusta. OMG Harjavalta Nickel Oy:n jätevesien johtaminen yhtiön omalle jätevedenpuhdistamolle tulee ottaa huomioon BOHA:n lupamääräysten tasoa arvioidessa. Näitä jätevesiä on aiemmin johdettu BOHA:n puhdistamolle keskimäärin muutamia kymmeniä kuutiometrejä tunnissa. Lisäksi nikkelin pitoisuuden aleneminen käsittelyyn tulevassa jätevedessä helpottaa myös ainakin teoriassa varsinkin arseenin pitoisuuden alentamista. Arseenikuormituksesta noin 90 prosenttia tulee läntisen viemärin kautta. Toiminnanharjoittajan ehdottamat luparajat vastaavat tasoltaan pääosin nykyistä tai nykyistä suurempaa kuormitusta vuosikeskiarvosta laskettuna. Kuten ehdotuksessa todetaan, siirtyminen kuukausitasolla laskettaviin raja arvoihin toki kiristää omalta osaltaan lupaehtoja. Ehdotettuja raja arvoja on kuitenkin ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan mahdollista ja tarvetta kiristää. Lisäksi tulee katsoa, onko tarvetta asettaa nykyisten parametrien lisäksi muita raja arvoja tai

17 seurantavelvoitteita, esimerkiksi molybdeenille. Lupamääräyksiä annettaessa ja pitoisuuksia laskettaessa on myös hyvä huomata, että vain osa läntisen viemärin BOHA:n mittauspisteen kautta johdettavista jätevesistä on jätevedenpuhdistamolla käsiteltäviä jätevesiä, muiden jakeiden ollessa laimeampia. Läntisen viemärin kautta jokeen johdettavat jäte, sade ja jäähdytysvedet tulisikin johtaa jatkossa kahden eri tarkkailupisteen kautta: "käsitellyt jätevedet" ja "käsittelemättömät jäte, jäähdytys ja sadevedet". 2. Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus Työvoima ja elinkeinokeskus on todennut lausunnossaan muun ohella seuraavaa: Jäte ym. vesien puhdistuksen tehostamiseksi hakija esittää kaksi vaihtoehtoista menettelytapaa. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan sade ja prosessivesien sekä häiriötilanteiden hallintaa varten rakennetaan tasausvesiallas ja siihen liittyvä pumppausjärjestelmä. Toinen vaihtoehto on, että tehtaalle rakennetaan uusi BAT tekniikan mukainen puhdistamo (Actiflo), jolloin vesien tasausallasta ei tarvita. Investointipäätöstä ei hakemuksen jättövaiheessa ole vielä tehty. Nykyisten lupamääräysten mukaan BOHA:lta Kokemäenjokeen johdettu metallikuormitus on voinut olla vuositasolla noin 2,9 tonnia kuparia, 2,5 tonnia nikkeliä, 1,8 tonnia arseenia, 1,8 tonnia sinkkiä, 365 kg lyijyä ja 73 kg kadmiumia. Toteutunut kuormitus on vuosina 2004 ja 2005 ollut sallittua alhaisempi, mutta vuonna 2003 etenkin kuparin päästöt Kokemäenjokeen olivat lupaehdoissa määritettyä korkeammat. Uusien lupaehtojen mukaisesti kuparin, nikkelin, sinkin ja arseenin kokonaispäästöt vuositasolla tulisivat alenemaan noin 28 40 % nykytilanteeseen verrattuna, mutta lyijyn, kadmiumin ja elohopean päästöt pysyisivät ennallaan. Hakemussuunnitelmassa on arvioitu, että jätevesien puhdistusteho uudella Actiflo puhdistamolla tulisi olemaan kuparin, nikkelin ja sinkin osalta noin 97 %, lyijyn 83 %, kadmiumin 94% ja arseenin 89 %. Tasausvesialtaan (vaihtoehto 1) tuomaa reduktiohyötyä ei ole esitetty TE keskukselle toimitetuissa asiakirjoissa eikä TE keskus siten voi ottaa kantaa eri vaihtoehtoihin. TE keskus katsoo kuitenkin, että vaihtoehdoista tulee valita se, joka on puhdistusteholtaan parempi. Boliden Harjavalta Oy:n jätevedet johdetaan Harjavallan voimalaitoksen yläpuoliseen patoaltaaseen, josta ne jokiveteen sekoittuneina kulkeutuvat merelle. Kokemäenjoen virtaama on yleensä suuri (keskivirtaama Harjavallassa noin 230 m 3 /s) ja jätevesien laimeneminen pääsääntöisesti tehokasta. Ympäristöhallinnon virtaamatilastoista vuosilta 1931 2005 kuitenkin ilmenee, että Kokemäenjoen virtaama Harjavallan padon kohdalla voi olla ajoittain nolla tai tätä lähellä. Koska Harjavallan voimalaitoksella ei ole minimijuoksutusta koskevaa määräystä, Kokemäenjoen vettä juoksutetaan vesitilanteen mukaisesti ja tarvittaessa patoluukut pidetään kokonaan suljettuina. Tällaisia tilanteita ei synny vuosittain, mutta ne ajoittuvat yleensä kesäkuukausille ja alkusyksyyn, jolloin myös vedet ovat lämpimimmillään. Virtaaman ollessa heikko jätevedet eivät laimene oletetulla tavalla, vaan konsentroituvat patoaltaan pohjalle ja mahdollisesti myös leviävät hetkittäin ylävirran suuntaan. Alhaisen virtaaman tilanteet ovat

18 lyhytkestoisia (< 1 vrk), mutta kaloille ja muulle vesieliöstölle ne aiheuttavat sellaisenaankin haittaa. Kokemäenjoen veden laadun seurannassa näytteitä otetaan 6 7 kertaa vuodessa pintavedestä, mutta elokuussa eri aineiden pitoisuuksia analysoidaan vesipatsaasta 20 m:n syvyyteen saakka. Seurantaraporteista ilmenee, että pintaveden ja pohjan läheisen vesikerroksen pitoisuuserot ovat yleensä pienet, mutta joinakin vuosina erot voivat olla huomattaviakin. Esimerkiksi v. 2004 sulfaatin ja natriumin pitoisuudet olivat syvällä selvästi suurempia kuin joen pintavesissä ja rauta ja kuparipitoisuudet ovat kaikkina niinä vuosina, jolloin määrityksiä on tehty, pohjalla korkeammat. On todennäköistä, että samanlaisia tilanteita syntyy useamminkin, mutta nämä eivät tule esille tarkkailussa, koska vesinäytteitä otetaan koko vesipatsaasta vain yhtenä päivänä vuodessa. Kokemäenjoen pohjasedimentin metallipitoisuuksia on seurattu vuodesta 1980 alkaen määräajoin Vammalasta Poriin ulottuvalla näytteenotolla. Tehdystä selvityksestä ilmenee, että v. 2000 kuparin ja nikkelin pitoisuus sedimentin pintaosassa oli Kokemäenjoessa korkeimmillaan Harjavallan padon ylä ja alapuolisissa näytepisteissä. Myös sedimentin kadmiumpitoisuus oli korkein padon alapuolella. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että osa Harjavallan alueella tapahtuvista metallipäästöistä sedimentoituu Harjavallan voimalaitoksen padon yläpuolelle ja osa kulkeutuu jokivesissä alavirtaan, jolloin pääasiallinen sedimentaatioallas on padon alapuolella sijaitseva Lammaistenlahti. Voimakkaan virtaaman kausina sedimentin hienojakoisin aines, johon metallit yleensä ovat sitoutuneena, kulkeutuu merelle asti. Esimerkiksi pohjasedimentin elohopeapitoisuus on luonnontasoa korkeampi vielä Ahlaisten saaristossa, jossa paikallisia päästöjä ei ole. Viimeisin pohjasedimentin metallikartoitus on tehty v. 2000, jonka jälkeisestä tilanteesta TE keskuksella ei ole tietoja. Kokemäenjoen kalataloudellista tilaa seurataan neljän vuoden välein tehtävän kalastustiedustelun avulla. Tarkkailuohjelmaan sisältyy myös hauen elohopeapitoisuuden seuranta, joka tehdään vuosittain. Viimeisimmän, v. 2003 tehdyn selvityksen mukaan Harjavallan ja Kolsin voimalaitosten välisellä jokiosuudella tärkeimmät saalislajit olivat hauki (kokonaissaalis noin 5,6 t/v.), ahven (2,6 t/v.), särki (1,8 t/v), lahna (1,7 t/v.) ja kuha (1,4 t/v). Patoaltaasta saadaan myös jonkin verran kirjolohta, taimenta ja siikaa, jotka ovat kalaistutuksista peräisin. Pitkäaikaisesta seurantatilastosta ilmenee, että hauen elohopeapitoisuus väheni aikanaan 1980 luvulla, mutta on sen jälkeen pysynyt jokseenkin samalla tasolla. V. 1991 Kolsin ja Harjavallan väliseltä alueelta pyydetyt hauet sisälsivät keskimäärin noin 0,6 mg elohopeaa/kg (t.p.) ja vuonna 2003 keskiarvo oli 0,63 mg/kg (t.p.). Elohopeapitoisuuden keskiarvo oli suurin jokiosuudella Kolsi Harjavalta, jossa seitsemän haukea kymmenestä (70 %) sisälsi elohopeaa vähintään 0,5 mg/kg. Raskasmetallipäästöt vaikuttavat kaloihin sekä suoraan että välillisesti. Esimerkiksi vedessä esiintyvä nikkeli ja kupari vaikuttavat akuutisti kalojen kiduksiin siten, että kiduslamellit liimaantuvat yhteen ja kalojen hengitys vaikeutuu. Päästöjen kohteena olevassa vesistössä raskasmetallit kertyvät myös selkärangattomiin vesieläimiin, joita kalat käyttävät ravintonaan ja ruoansulatuskanavan kautta ras

19 kasmetallit päätyvät kalojen kudoksiin. Esimerkiksi ravinnon kautta tapahtuva nikkelialtistus ilmenee kalojen munuaiskudoksen tuhoutumisena jo muutamien viikkojen kuluessa, mikä väistämättä heikentää kalojen elintoimintoja ja lisää kuolleisuutta etenkin ympäristössä, joka ei muiltakaan osin ole luonnontilainen. Ihmisen kannalta haitallisimpia ovat elohopeapäästöt, sillä Kokemäenjoessa ja sen edustan merialueella kalastus on aktiivista ja elohopean haitoille altistuu suuri joukko kotitarve ja virkistyskalastusta harjoittavia. Hakemussuunnitelman mukaan Boliden Harjavalta Oy:n metallipäästöt Kokemäenjokeen tulevat jossakin määrin alenemaan, mutta puhdistustulos selviää vasta siinä vaiheessa, kun jompikumpi esitetyistä vaihtoehdoista on toteutettu ja puhdistusmenetelmän käytöstä on saatu käytännön kokemusta. Koska hakijan raskasmetallipäästöt eivät jatkossakaan kokonaan pääty, TE keskus katsoo, että hakemuksessa esitetty kalatalousmaksun poistaminen ei ole perusteltua. TE keskus on edellyttänyt, että hakijalle määrätään tulevalla lupakaudella 5 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Maksu tulee suorittaa Varsinais Suomen TE keskukselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksun TE keskus käyttää kalaistutuksiin Kokemäenjoessa. Istukaslajeina on Harjavallan padon yläpuolisella jokiosuudella käytetty mm. kuhaa, toutainta ja kirjolohta, jonka saalistuotto on ollut kohtalaisen hyvä. Padon alapuolella Kokemäenjokeen istutetaan mm. meritaimenta ja vaellussiikaa. Hakijan tulee edelleen seurata päästöjen vaikutuksia Kokemäenjoen kalastoon ja kalastukseen Varsinais Suomen TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu toteutetaan Kokemäenjoen jätevesikuormittajien yhteistarkkailuna, jonka ohjelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Uuden ohjelman mukainen seuranta alkaa näillä näkymin v. 2007. TE keskus on huomauttanut lisäksi, että kesällä 2006 yhtiön Harjavallan tehtailta pääsi Kokemäenjokeen merkittävä määrä raskasta polttoöljyä. Tapaus osoittaa, että myös öljypäästöjen hallintajärjestelmää tulisi tehtaalla parantaa. 3. Harjavallan kaupunki Kaupunginhallituksella ei ole ollut huomautettavaa suunnitelman johdosta. 4. Harjavallan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa suunnitelman johdosta. 5. Nakkilan kunta ja Nakkilan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kunnanhallitus on yhtynyt kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen antamaan lausuntoon, joka koskee lähinnä OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan jätevesien johtamista (ks. kohta MERKINTÄ). Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ollut huomautettavaa Boliden Harjavalta Oy:n suunnitelmasta.

20 Hakijan vastine 6. Porin kaupunki Kaupunginhallitus on päättänyt saattaa kaupungin ympäristölautakunnan, ympäristöterveydenhuollon ja Porin Veden lausunnot ympäristölupavirastolle huomioon otettaviksi. Niissä ei ollut huomautettavaa suunnitelman johdosta. 7. Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Terveydenhuollon kuntayhtymän lausunnossa on pidetty metallipäästöjen vähentämistä erittäin tärkeänä. Kalatalousmaksun poistaminen ei saa vaarantaa Kokemäenjoen kalaistutusten toteuttamista. Hakija on vastineessaan vastannut lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin ja muihin näkökotiin seuraavasti: Jäteveden puhdistamon toiminnan tehostaminen ja häiriöpäästöihin varautuminen Mikrohiekka ja puhdistamon toiminta Mikrohiekan käyttöön perustuva Actiflo menetelmä on yleisesti käytössä mm. pintavesien ja talousvesien puhdistuksessa, jätevesien primääri ja tertiäärikäsittelyssä, ohitusvesien käsittelyssä sekä erilaisten teollisuuden prosessi ja jätevesien puhdistamisessa, kuten hakemuksessa on todettu. Actiflo menetelmä on paras saatavilla oleva menetelmä Suurteollisuuspuiston useita eri metalleja sisältävien prosessi ja sadevesien käsittelyyn. BOHA:n kokemukset mikrohiekan jätevesien puhdistusta tehostavasta vaikutuksesta perustuvat keväällä 2005 tehtyyn mittavaan pilot koeajoon ja useisiin laboratoriomittakaavan testeihin, joissa mikrohiekan käyttäytymistä BOHA:n jätevesille on testattu saostus ja laskeutumiskokeissa. Tehtyjen selvitysten perusteella mikrohiekan on todettu parantavan erotuskykyä ja pienentävän laitteiston kokoa verrattuna normaaliin metallien saostamiseen natriumhydroksidilla. Mikrohiekka on prosessissa suljetussa kierrossa. Prosessissa poistuu pieni määrä mikrohiekkaa, sen hienontuessa ja mennessä syklonin ylitteeseen. Mikrohiekka laskeutuu vedenkäsittelylaitoksen lietteeseen. Liete käsitellään kuonarikastamolla, jolloin lietteeseen laskeutuneet metallit saadaan talteen ja syötetään kupariliekkisulatusuuniin. Mikrohiekka toimii liekkisulatusuunissa kuonanmuodostajana korvaten luonnon hiekkaa. Puskuriallas Puhdistamon kapasiteetti ja tarvittavan puskurialtaan koko liittyvät saumattomasti toisiinsa. Kaksilinjaisia Actiflo laitoksia valmistetaan paketti ratkaisuina neljää eri kokoa. Niiden vesien käsittelykapasiteetit ovat 160, 320, 640 ja 1 280 m 3 /h. Suurteollisuuspuiston normaali vesimäärä on keskimäärin n. 180 m 3 /h. BOHA:lle laitteiston toimittaja on suositellut suurinta laitteistoa, jonka kapasiteetti on 1 280 m 3 /h. Vedenkäsittelyn kapasiteetin ollessa suuri suhteessa normaalisti kä

21 siteltävään vesimäärään voidaan säästää investointikustannuksissa, koska kalliita puskurivesialtaita ei tarvitse rakentaa. Uusi puhdistamo sijoitetaan samalle alueelle nykyisen laitoksen kanssa, mutta noin metrin nykyistä laitosta ylemmäksi. Myös poistuvan veden käsittely sijoitetaan nykyistä laitteistoa korkeammalla, joten puskuriallastilavuus vedenkäsittelylaitoksen yhteydessä voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan vedenpuhdistusprosessin häiriintymättä. Tällä ratkaisulla pärjätään nykyisillä puskurivesialtailla, joiden kapasiteettia voidaan tarvittaessa kasvattaa esimerkiksi altaiden reunoja korottamalla. Korotuksia ei ole kuitenkaan sisällytetty selvitykseen, koska niitä ei todennäköisesti tarvita. Niiden tarve voidaan paremmin arvioida vasta tulevaisuudessa, kun uusi puhdistamo on käynnissä ja sen todellinen kapasiteetti selviää. Mikäli tehdasalueelle olisi helposti rakennettavissa lisää puskuriallastilavuutta, niin investointikustannusten kannalta olisi edullisempaa valita pienempi Actiflo laitos (320 m 3 /h) ja rakentaa lisää puskurialtaita. Valitettavasti puskurialtaat jouduttaisiin rakentamaan noin 1 km:n päähän puhdistamosta, jolloin tarvittaisiin kalliit siirtolinjat (mm. Tampere Pori radan alitus) ja pumppaamot. BOHA:n esittämässä ratkaisussa sekä hyödynnetään nykyistä paremmin olemassa olevaa puskuriallaskapasiteettia että tehostetaan vedenkäsittely laitoksen toimintaa. Tämä on tehtyjen selvitysten perusteella osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi, jolla pystytään takaamaan alueen prosessi ja sadevesien tehokas käsittely kaikissa tilanteissa. Aiemmat päästörajojen ylitykset ovat syntyneet tyypillisesti rankkasateiden yhteydessä, jolloin vettä on jouduttu johtamaan jokeen ohi vedenkäsittelyn. Investoinnin myötä tällaisista tilanteista päästään kokonaan eroon ja myös reduktion voidaan olettaa pysyvän hyvänä, koska vedenkäsittelyprosessia ei normaalitilanteessa jouduta ajamaan lähelläkään kapasiteetin ylärajaa. Hiekkasuotimet Actiflo prosessi ei vaadi veden käsittelyä hiekkasuodattimilla. Hiekkasuodattimet aiotaan kuitenkin pitää käytössä, koska ne ovat valmiina. Hiekkasuodattimien ohitusta ei kuitenkaan voida pitää normaalista poikkeavana tilanteena, sillä normaalitoiminnan mukainen reduktio saavutetaan Actiflo laitteistolla ilman hiekkasuodattimia. Hiekkasuodattimilla ei ole uuden käsittelylaitoksen käyttöönoton jälkeen suurta vaikutusta lähtevän veden pitoisuuksiin, joten hiekkasuodatuskapasiteetin lisääminen ei ole perusteltua eikä alueelta löydy tilaa koko vedenkäsittelyprosessia vastaavalle hiekkasuodatuskapasiteetille. Päästöt Kokemäenjokeen ja raja arvot Taustapitoisuus Taustapitoisuuksia esittämällä hakija on halunnut kiinnittää huomion siihen, että vuosittainen päästömäärä (t/v) ei anna oikeaa kuvaa toiminnan vesistöön aiheuttamasta kuormituksesta, koska useiden komponenttien pitoisuus jätevesissä on lähellä joen taustapitoisuut

22 ta eli jokeen johdettava kuormitus olisi samaa luokkaa jokivedellä kuin jätevedellä. Suurteollisuuspuiston alueella käytetään prosessija jäähdytysvetenä jokivettä ja pohjavettä. Suuri osa vedestä johdetaan likaantumattomana viemäreiden kautta Kokemäenjokeen. Boliden Harjavalta Oy:n tarkkailupisteiden kautta johdetaan Kokemäenjokeen noin 35 miljoonaa kuutiota vettä. On ymmärrettävää, että näin suurten vesimäärien kyseessä ollessa pienistäkin pitoisuuksista kertyy laskennallisesti merkittävä kilomäärä vuositasolla. Pelkkä kilomäärä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa ympäristövaikutuksesta. Boliden Harjavalta Oy pyrkii minimoimaan ympäristövaikutukset toimintansa jatkuvalla kehittämisellä. Raportoinnin muutoksilla ei ole tarkoitus kasvattaa kuormitusta, vaan antaa nykyistä oikeampi kuva ympäristövaikutuksista. Ni pitoisuus käsittelyyn tulevissa vesissä BOHA:n puhdistamon tulokuormituksesta poistuneet vedet, jotka OMG Harjavalta Nickel Oy (HNO) nykyään käsittelee omalla puhdistamollaan tai muulla tavalla on esitetty seuraavassa taulukossa. Näiden vesien osuus käsiteltävän veden kokonaismäärästä (n. 180 m 3 /h) ei ole merkittävä eivätkä ne lisää merkittävästi nikkelikuormitusta vedenkäsittelyssä. Vedenkäsittelystä poistuneet HNO:n vedet: Käsiteltävä vesi Analyysi Määrä (m 3 /h) Rautasakan läjitykseen kertyvä sadevesi Ni, Cu, As <1 mg/l <1 Pelkistämön kiteyttämön ja haihduttimen imukoneiden tiivistevesiä Johtokyky <300 ms, eli alle 150 mg/l ammoniumsulfaattia 2,5 5 Liuottamo, elektrolyysi, haihduttamon tiivistevesiä Talousvesi <1 Uuttoliuoksen pesuvesi Ni, Co ja Zn <50 mg/l <1 Nykyään BOHA:n vesilaitokselle tulevissa vesissä on likimain yhtä paljon nikkeliä ja kuparia (8 000 10 000 kg/vuosi). Kuuden viime vuoden aikana sekä nikkeli että kuparikuormitukset ovat alentuneet noin kolmasosaan. Tehtyjen selvitysten mukaan valtaosa nikkelistä ja kuparista tulee sadevesien mukana Suurteollisuuspuiston pihaalueilta eikä niinkään prosessivesien mukana. Nikkelikuormituksen vähenemisen taustalla ovatkin olleet muut tekijät kuin HNO:n poistamat vedet esimerkiksi piha alueiden siisteyden ja toimintatapojen parantuminen. Vesien käsittelyä alueella on jatkuvasti kehitetty, kuten on todettu hakemuksen täydennyksessä.