Kehityssykäyksiä kaupunkiaktivismeilla: välineitä käytäntöön

Kooste työpajasta 9.11.2016 Kehityssykäyksiä kaupunkiaktivismeilla: välineitä käytäntöön Työpajan tarkoitus... 2 PISTE 1: teemat ja tarinat... 2 Piste 2: Huoneentaulut... 9 Piste 3: Voimavarabarometri... 12 Mitä seuraavaksi?... 16 Työpajan järjesti Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana - hanke 9.11.2016 klo 10.30-11.15 osana Keskusteleva kaupunki - seminaaria Vantaan kaupungintalolla. Seminaarista tarkemmin: http://www.deliberaatio.org/~delibero/wordpress/?p=1341 Työpajaan osallistui reilu kymmenen henkilöä, joista noin puolet kaupungin tai kunnan työtekijöitä ja loput tutkijoita ja kansalaistoimijoita. Järjestäjinä olivat lisäksi mukana Pasi Mäenpää, Maija Faehnle ja Maija Jokela. Työpajassa esitetyt johdantodiat: https://kaupunkiaktivismi.files.wordpress.com/2015/02/aktivismipakki1.pdf 1

Työpajan tarkoitus Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana - hankkeessa on yhdessä kaupunkien virastojen ja muiden kumppanien kanssa selvitetty, miten kaupunkiorganisaatiot voivat entistä paremmin edistää kaupunkilaisten voimavarojen kanavoitumista kaupunkien ekologisen kestävyyden, innovatiivisuuden, elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden hyväksi reilusti ja osallisuutta ja demokratiaa tukevasti. Hankkeessa on kehitetty välineitä, jotka auttavat edistämään kaupunkilaisten ja hallinnon hyvää kohtaamista kaupunkilaisten omaehtoisen aktiivisuuden ja itseorganisoitumisen kannalta. Työpajassa jalostettiin osaa näistä välineistä eteenpäin, tarkoituksena, että välineet saadaan työpajan tulosten ja seuraavien jatkokeskustelujen avulla viimeisteltyä julkaistavaksi osana hankkeen tulokset kokoavaa verkkopalvelua, Aktivismipakkia (työnimi). Aktivismipakki tarjoaa kaupunkiyhteisöjen toimijoille ja muille kiinnostuneille tietoa kaupunkiaktivismeista, niiden merkityksistä ja mahdollisuuksista sekä kansalaisten, hallinnon ja muiden toimijoiden hyvästä kohtaamisesta sekä ideoita ja välineitä toimintaan kaupunkien kehittämisessä. Kohderyhmänä ovat erityisesti julkisen hallinnon toimijat ja lisäksi kansalaisaktiivit verkostoineen. Pakki palvelee myös yrityksiä, tutkijoita ja opiskelijoita. Pakki jäsentyy käyttäjälähtöisesti. Klikkaamalla omaa mielenkiinnon kohdetta etusivulla saa näkyville kyseiseen aiheeseen liittyvät sisällöt. Samalla tulee näkyviin ehdotuksia muista mahdollisesti kiinnostavista sisällöistä. Sisältöjä pystyy selaamaan ainakin teemoittain, kaupungeittain (Espoo, Helsinki, Lahti, Vantaa), sisältötyypeittäin ja tarkastelutasoittain (valtion taso, paikallistaso). PISTE 1: teemat ja tarinat Pisteellä 1 oli tehtävänä pohtia, miten itse haluaisi Aktivismipakkia käyttää, miltä suunnitelma pakin sisällöksi vaikuttaa ja miten sitä voisi parantaa. Pistellä tunnistettiin ja täydennettiin pakkiin suunniteltuja teemoja ja kommentoitiin ja täydennettiin ehdotuksia tapaustarinoista. Lisätehtävänä oli keksiä Aktivismipakille parempi nimi. 2

Keskustelussa käyttötarpeista ja sisällöstä nostettiin esiin seuraavia huomioita: Tilat: tilojen tehokkaampi käyttö tärkeä näkökulma Maunula- talo hyvä esimerkki tilaratkaisusta ja monesta muustakin. Vantaalla ajankohtaista joidenkin hallinnon yksiköiden siirtyminen uusiin tiloihin, Maunula- talo voisi inspiroida ratkaisuja Digiaktivismi: mukaan mahdollisuus ehdottaa mitä dataa pitäisi avata (linkki datatoivepalveluun). Mikä kiinnostaisi kuntalaisia, yrityksiä? Digitaalisuuden mahdollisuuksia esiin, esim. tilojen käytön helpottamisessa varaamo- palvelu Joka kohtaan toimijuusnäkökulma: mitä itse voi tehdä? Toimintavinkkejä esim. tilat- kohdassa yksityiset tilat > kansalainen, yritys voi avata omia tiloja yhteisölliseen käyttöön, julkiset tilat > miten järjestää toimintaa julkisissa tiloissa, suunnitella ja tuunata julkisia tiloja Mukaan ikäryhmälähestymistapa, yhdestä kohdasta aukeamaan sisällöt kunkin ryhmän kannalta esim. alle kouluikäiset, kouluikäiset, nuoret aikuiset, työikäiset aikuiset, ikääntyneet Mukaan erilaisten tilanteiden tarpeet, esim. kaavoituksessa miten aktivismi voi kytkeytyä kaavoitukseen missäkin vaiheessa, mitä eri osapuolet voivat siinä tehdä ja millaisia menetelmiä on Tärkeää selkeys kielen ja näkymän puolesta, isot fontit ym. 3

Hakukenttä olennainen Kaupunkiaktivismi- käsite pulmallinen, ei välttämättä osu hyvin kaikkien käyttäjien maailmaan. Toimintahaluinen käyttäjä ei välttämättä halua tehdä aktivismia vaan esim. auttaa muita, järjestää jotain yhdessä, kehittää jotain paikkaa jne. Käsite tärkeä avata, mutta luo mielleyhtymiä jo ennen kuin lukija tutustuu käsitteen esittelyyn Pakkiin tulevat välineet voisi kytkeä koulutukseen. Hyviä koulutusmateriaaleja olemassa, niitä voisi laittaa löytymään Mukaan esimerkkejä miten kaupunkiaktivismi on huomioitu hallinnon asiakaspalautteen hankinnassa ja käytössä Taulukossa alla on työpajan keskustelun pohjalta muokattu luonnos sisällöksi. Etusivulla näkyvä teema KAUPUNKIAKTIVISMI Yhteisöt Digiaktivismi Jakamistalous Palvelut Teeman kohdalla näkyviin tulevat aiheet Kaupunkiaktivismi - mitä se on (tietokooste) Kaupunkiaktivismin merkitys (tietokooste) Aktivismien luokittelu (tietokooste) Esimerkkejä: Tapaustarinat Lisää esimerkkejä Paikallisliikkeet Verkkoyhteisöt Verkostot Vertaistuki Yhdistykset Yritykset Avoimuus Avoin data Haktivismi Lohkoketju Talousjärjestelmät Digiosaaminen Maker- yhteisöt Aktivismi ja jakamistalous (tietokooste) Hyvinvointimalli ja sosiaalinen jakamistalous Yritystoiminta Käsitteiden moninaisuus: Jakamistalous, alustatalous, kansalaistalous, keikkatalous, kiertotalous, osallisuustalous, solidaarisuustalous, vertaistalous, yhteistoimintatalous, Tietolähteitä jakamistaloudesta Hybridipalvelut Jakamistalouden palvelut Vertaispalvelut Kilpailutus Rahoitus Sosiaalipalvelut, kulttuuripalvelut, ruokahuolto, majoitus, liikkuminen ja kuljetus, kasvatus ja 4

Tapahtumat Tilat Taide Kaupunkisuunnittelu Lähiruoka Some Innovaatioympäristöt Ekoaktivismit Osallisuus Sääntely Tapaustarinat koulutus, turvallisuus... Tapahtumien merkitys kaupungin kehittämisessä Tapahtumakonsepteja Vinkkejä järjestäjille Julkiset tilat Yksityiset tilat Työtilat Asuminen ja rakennuttaminen Artivismi Katutaide Ympäristötaide Kaupunkisuunnitteluryhmät Vaihtoehtosuunnittelu Haktivismi kaupunkisuunnittelussa Ruokaverkostot: Ruokaosuuskunnat, ruokapiirit, REKO- renkaat... Kaupunkiviljely Ruoka ja paikallistalous Hävikkiruoka hyötykäyttöön Hallinto somessa Some kaupunkisuunnittelussa Esimerkkejä: Tapaustarinat, joissa some esillä Vinkkejä ja ohjeita somettajille Kaupunki innovaatioalustana Paikallisliikkeet ja yhdistykset Sosiaaliset innovaatiot Innovaatiosta yritystoimintaa Energia Ilmastoystävällisyys Kierrätys Kiertotalous Lähiruoka Ympäristönsuojelu Osallisuus - mitä se on Aktivismi ja osallisuus Joukkoistaminen Osallisuuden tukeminen (tietokooste) Onnistumisen arviointi (tietokooste) Norminpurku Verotus Esimerkkejä sääntelyn mukauttamisesta aktivismien mahdollistamiseksi Tapaustarinat Lähetä tarinaehdotus 5

Käsitteet ja välineet Käsitteitä + käsiteuudistus Tietokoosteet Huoneentaulut Välineitä voimavarojen kartoitukseen Arviointi Toimintatutkimuksen malli Lisää työkaluja Lukemista Suositukset Suositukset Hallinnolle Huoneentaulut Aktiiville Toimijaryhmälle Kaupunkiorganisaatiolle Hallinnon työntekijälle Tutkimus Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana hanke (hanke, julkaisut) Muita tutkimushankkeita Toimintatutkimuksen malli Tapaustarinan rakenne Mitä tapahtui: Opittavaa: Onnistumisia: Mikä olisi helpottanut voimavarojen tuomista hyödyksi: Mitä eri toimijat voivat tehdä jatkossa: Lisätietoa: Teemat Tapaus esiteltäväksi Miksi juuri kyseinen tapaus? Järjestäjien ehdotukset keskustelun avaukseksi Tilat Hertsikan Pumpun tilahankkeet: Erätorin kulma, kirjasto, Taukotila Kokemukset erityyppisistä tilayhteistyömalleista Sääntely, tilat Ravintolapäivä Ilmiön leviäminen, vaikuttavuus, pitkä elinkaari Yhteisöt, innovaatioympäristöt, tilat Yhteisöt, kaupunginosa Mushrooming- verkosto Artova tai Roihuvuori Verkostomainen kaupunkikehittäminen, työ Järjestön mukautuminen neljännen sektorin 6

Yhteisöt, kaupunginosa Myyrmäki- liike nousuun Paikallisliike toimintamuotona, vaikuttavuus Jakamistalous, ruoka REKO- renkaat Somen rooli, innovaation leviäminen, vaikuttavuus Työpajan osallistujien ehdotukset Empowerment, vertaistoiminta, pienin askelin back to business Palvelut, tilat, yhteistyö, osallisuus Avoin data Yhteistyön voima Palvelut, sote, osallisuus, ikääntyneet, Lahti Yhteisöt, maahanmuutto Yhteisöt, tapahtumat, palvelut Stop huumeille ry: Fattaluuta- vertaistoiminta http://www.stophuumeille.fi/index.php/fattaluut a Maunula- talo: toimintamalli ja sen kehittäminen (visualisointi olemassa) Jokin esimerkki datan avaamisen seurauksista, esim. kaupunkipyörädata > kaupunkipyörien saatavuus kartalle Matinkylän koke- verkosto (koke = kokeilemalla kehittäminen) Yhden luukun toiminta ikääntyneille, kehitetty Ikäpalo- hankkeessa osana KASTE- ohjelmaa https://www.vantaa.fi/uutisia/101/0/116483? https://www.innokyla.fi/web/verstas717065 Jokin esimerkki maahanmuuttajien aktivismista tai edellytysten luomisesta sille esim. Vantaan maahanmuuttoyksiköllä useita hankkeita Kyläavustajat Suomen kylätoiminnan Kyläapu- hankkeessa: pitkäaikaistyöttömät paikallisten asukkaiden ja asukastoiminnan apuna, mm. Nurmijärvi, Pitäjänmäki, Konala Onnistunutta pilottitoimintaa, joka laajenemassa muihin kaupunkeihin Asukastoiminnan pitkä historia, paikalliset verkostot, toimialojen yhteistyö Datan avaamisen hyödyt näkyväksi Tosi monta paikallista toimijaa yhteistyössä Hallinnon tahojen yhteistyö, verkostotoiminta, edellytysten luominen ikääntyneiden aktivismille Maahanmuuttajat tärkeä muistettava, osa yhteisöä Paikallinen verkostoiminen, yhteisöllisyyden luominen, voimavarat käyttöön 7

Aktivismipakin etusivun rautalankamalli, ikäryhmälähestymistapa lisättynä: Järjestäjien huomioita Keskustelussa ehdotettu toimijuusnäkökulma voisi olla mukana alakohdittain, esim. kun klikkaa paikallisliikkeet tulee näkyviin paikallisliikkeiden määrittely, esimerkkejä paikallisliikkeistä ja vinkkejä siihen, miten voi perustaa paikallisliikkeen tai kehittää sellaisen toimintaa kansalaiskäyttäjänä ja viranhaltijakäyttäjänä. Moni aktivismi sopii monenikäisille. Ehkä ainakin lapset, nuoret ja ikääntyneet voivat kuitenkin olla ryhmiä, joilla on aktivisteina erityispiirteitä niin, että on hyödyllistä siivilöidä Aktivismipakin sisältöä juuri heitä ajatellen. Tarinat kootaan aktivismien näkökulmasta. Esim. järjestövetoinen vertaistukitoiminta voi kertoa järjestön roolinotosta suhteessa ihmisten omaehtoiseen aktivoitumiseen vertaistuen tarjoajina. Tarinakokoelma suunnitellaan niin, että se kattaa mahdollisimman hyvin Aktivismipakin erilaisia teemoja. Ehdotuksia Aktivismipakin paremmaksi nimeksi ei tullut. 8

Piste 2: Huoneentaulut Pisteellä 2 työstettiin luonnoksia huoneentauluiksi. Huoneentaulut kokoavat kokemusperäisiä ja yhteistuotettuja toimintaperiaatteita kansalaisaktiiville, toimijaryhmälle, virastolle ja viranhaltijalle. Tehtävänä oli pohtia, missä asioissa ohjaus olisi itselle tarpeen ja miten huoneentaulujen nykyversioita voisi parantaa. Lisätehtävänä oli kiteyttää valitsemalleen kaupungille neljällä sanalla visio, joka kertoo, millainen kyseinen kaupunki haluaa olla ajatellen erityisesti kaupunkiaktivismia. Keskustelussa nostettiin esiin seuraavia yleisempiä ideoita: kaupunkiorganisaatio ei ole yhtä kuin kaupunki kansalaisia kuultava valmistelun alussa selvitettävä mitkä asiat voi aloittaa osallistamalla aktivismi ei saa korvata resurssipulaa viranhaltijoita pitäisi valmentaa rohkeiksi rohkeus on johtamiskysymys miten jalkauttaa uudet ajatukset? miten voimaannuttaa hallinnon lattiataso joka puolestaan voisi voimaannuttaa organisaatiota alhaalta ylös? miten siirtyä yksittäisistä aktivistimyönteisistä viranhaltijoista yleisempään toimintakulttuuriin? viranhaltijan palvelutehtävä on sisäistettävä hallittavuuden tuntu on niin tärkeää että vastustetaan muutoksia rajapinnat ovat tärkeitä aktivismin kenttä on kapea tarvitsevatko aktivistit organisointia? Huoneentauluista esitetyt päähuomiot huoneentaulut voivat vain vahvistaa tarvitaan radikaaleja parannuksia käskymuodot huonot mikä aktiivi on? hyvä ideologia muttei jalkaudu jos ei konkretisoida kaikkia taulua lyhennettävä ja selkeytettävä Alla on huoneentaulujen versiot, joihin on muokattu mukaan osallistujien esiin tuomat yksityiskohtaiset kehittämisehdotukset sekä yllä olevat päähuomiot. Radikaalien parannusten edistämistä, käskymuotoa, konkretisointia, lyhentämistä ja selkeyttämistä on tarkoitus miettiä vielä lisää. Fiksun aktiivin huoneentaulu Hakeudu yhteistyöhön järjestöjen kuten asukasyhdistysten ja paikallisseurojen kanssa! Ne eivät ole kilpailijoitasi vaan kumppaneitasi! Torju turhaa byrokratian pelkoa! Hanki ja jaa tietoa siitä, mitä normit jo nykyisellään sallivat! Katso esimerkiksi Mitä ruokapuolella saa tehdä Helsingissä? Näytä muille esimerkkiä vastuullisesta aktivismista ja kannusta muitakin vastuullisuuteen, esimerkiksi tapahtumissa siivoamaan vähintään omat jäljet! 9

Ymmärrä toimintasi merkityksiä erilaisten ihmisten ja toimijatahojen kannalta! Keskusteluta ehdotuksiasi avoimesti tilanteissa, joissa ääneen pääsevät muutkin kuin samanmieliset! Torju kaikkea eriarvoistumista - mutta hyväksy ihmisten erilaiset valmiudet toimia! Mitä vaikutusvaltaisempi ryhmä, sitä tärkeämpää muiden huomioiminen on. Aluksi kannattaa pitää ääntä asiastaan, myöhemmin panostaa keskusteluun. Joskus voimavarojen hajauttaminen useampaan asiaan tuokin voimavaroja lisää, kun uudet hankkeet herättävät uutta aktiivisuutta. Anna kannustavaa palautetta organisaatioille ja henkilöille, jotka helpottavat kansalaistoimintaa! Jaa hyviä kokemuksia kansalaistoiminnasta ja yhteistyömuodoista! Kerro, miten eri toimijat ovat sen saaneet aikaan! Valveutuneen kansalaisryhmän huoneentaulu Etsi yhteistyökumppaneita avoimin mielin! Älä anna mahdollisuuksien kaatua ennakkoluuloihin! Tunnista keskeiset hallinnon toimijat! Jos edustat järjestöä, muista että: o Monet karttavat järjestötyötä mutta haluavat toimintaa. o Kysy, kuuntele ja seuraa ihmisten innostusta! o Hyödynnä kaikkien ajatuksia ja ohjaa heihin kiitosta ja huomiota! o Kehitä ja kokeile uusia tapoja rohkeasti! o Muut ihmiset samassa asiassa tai alueella eivät ole kilpailijoitasi vaan kumppaneitasi! Jos edustat vapaamuotoista liikettä, o Tunnista esim. paikallisia järjestöjä, joiden kanssa voit saada vielä enemmän aikaan! o Hyödynnä järjestöjen pitkää kokemusta ja verkostoja! o Ole kärsivällinen organisaatioiden toimintatapojen suhteen! Rohkean viraston huoneentaulu Hyvä kaupunkikehitys vaatii kansalaisten omaa aktiivisuutta. Kansalaiset ymmärretään voimavarana ja eri rooleissa: asiantuntijoina, kumppaneina, palveluntarjoajina ja rahoittajina. Kansalaisaktivismin arvostus tehdään näkyväksi hallinnon toimissa. Virasto suuntaa resursseja kaupunkiyhteisön palvelemiseen ja auttaa muita tekemään samoin. Vapaita tiloja annetaan nimellisvuokralla yhteisöjen ja ryhmien käyttöön paikallisen aktiivisuuden kasvattamiseksi. Tilojen saatavuutta voi helpottaa linjauksella, että taloyhtiöiden kerhotilojen käytöstä saatavat vuokratulot on suunnattava yhteisöllisyyttä palveleviin tarkoituksiin. Yhteistyötä tuetaan yhteisin linjauksin, joiden toteutumista arvioidaan avoimesti ja oppien. Avoimuus päätöksenteossa ja arvioinnissa edistää sitä, että normeihin ei törmätä turhaan. Yhteistyötä vaikeuttavia ennakkoluuloja vähentää selkeä ja koordinoitu viestintä siitä, mikä jo on sallittua. Esimerkki: Mitä ruokapuolella saa tehdä Helsingissä? 10

Viranhaltijoiden aloitteellisuus yhteistyöhön tehdään helpoksi. Kokeiluihin ja rohkeuteen kannustetaan virheidenkin uhalla. Sekä onnistumisista että oppivista epäonnistumisista palkitaan. Kaupunginhallinto on kaupunkilaisille yksi taho ja sen on opittava puhumaan yhdellä äänellä. Kansalaistoiminnan tukeminen EI tarkoita hallinnon tehtävien siirtämistä kansalaisille. Rohkean viranhaltijan huoneentaulu Kun osallistat, mieti, miten voit mahdollistaa ihmisten omaehtoista toimintaa! Suhtaudu uusiin ehdotuksiin avoimesti! Jos olet epävarma, salli ennemmin kuin kiellä! Edistä organisaatiossasi rohkeutta kokeilla uutta! Innosta jakamalla muiden organisaatioiden myönteisiä ja tuloksellisia kokemuksia kansalaistoiminnasta! Toimi niin, että ihmisten halu yhteistyöhön jatkossa kasvaa eikä heikkene! Kannusta esimerkilläsi muitakin hyviin toimintatapoihin! Kansalaiselle aarre on viranhaltija, joka edistää asioita kokonaisuutena, esimerkiksi hoitamalla aloitteen vaatimia asioita muiden virastojen kanssa kansalaisen puolesta. Hyödynnä arkisia kohtaamisia toisten näkökulmista oppimiseen ja toimintatapojen kehittämiseen! Sovella oppimaasi ja jaa vinkkejä muille! Pidä korvat auki ja toimi - älä vain reagoi! Sinä olet jollekulle kaupungin kasvot. Kaupungin visio neljällä sanalla Tehtävänä oli kiteyttää valitsemalleen kaupungille neljällä sanalla visio, joka kertoo, millainen kyseinen kaupunki haluaa olla ajatellen erityisesti kaupunkiaktivismia. Herätteeksi oli esillä aiemmin Facebookissa koottuja visiokiteytyksiä: Ratkaistaan merkitykselliset haasteet yhdessä. Helsinki on vuorovaikutusalusta kaupunkilaisille. Helsingin verkostoissa omat todellisuudet? Helsinki = kv- some- ongelmanratkaisijat Eletään ihmisiksi luontoa kunnioittaen. Kivat ihmiset, kiva kaupunki. Tiedostava kaupunki, parempi arki. Diibadaaba. Helsinki, ne ihmiset. Järjestäjien huomioita Huoneentaulujen kehittäminen on tasapainoilua ytimekkyyden ja konkreettisuuden välillä. Yksi ratkaisu on pitää taulut hyvin lyhyinä mutta liittää niihin (interaktiivisiin versioihin) linkeillä tarkennus, perustelu ja esimerkkejä kunkin neuvon soveltamisesta. Huoneentauluista keskusteltaessa ei jäänyt aikaa visioiden mietinnälle erikseen, eikä uusia visiokiteytyksiä tullut. Tähänastiset kiteytykset kertovat mielenkiintoisesti siitä, mihin kaupunkiaktivismi ihmisten mielissä liittyy mistä siinä pohjimmiltaan on kysymys kaupunkien ja yhteisöjen tulevaisuuden kannalta? 11

Piste 3: Voimavarabarometri Pisteellä 3 pohjustettiin voimavarabarometriä eli välinettä sen arviointiin, miten kansalaisten ja hallinnon kohtaaminen on onnistunut erityisesti voimavarojen kestävän hyödyntämisen kannalta. Voimavarabarometri ohjaa seuraamaan voimavarojen käyttöä yhteisön hyväksi, tämän käytön edellytyksiä ja vaikutuksia sekä hallinnon toiminnan yhteyksiä näihin. Tavoitteena on, että voimavarabarometri auttaa herkistämään kaupunkiorganisaatioiden arviointitoimintaa kaupunkiaktivismien merkityksiä ja mahdollisuuksia huomioon ottavaksi. Keskustelun näkökulma rajattiin siihen, miten hyvin kaupunkiorganisaatio on mahdollistanut kaupunkilaisten aktivismia ja heidän voimavarojensa käyttöä kaupunkiyhteisön hyväksi. Tehtävänä oli pohtia, mikä tekee tästä mahdollistamisesta onnistunutta, ja tarpeen mukaan parantaa luonnosta onnistumisen kriteereiksi. Samalla tehtävänä oli ideoida mittareita, joilla voitaisiin saada tietoa kriteerien täyttymisestä. Ajatuksia työn taustaksi Kansalaisten ja hallinnon kohtaamisen onnistumisen arviointi ei ole itsetarkoitus. Tavoitteita ja mittareita on sovellettava ja tulkittava järjellä, roikkumatta niissä kirjaimellisesti. Mittarit eivät kerro ilmiöistä kaikenkattavasti vaan auttavat keskustelua kertomalla jostakin ilmiössä keskeisestä asiasta. Lopullisesta voimavarabarometrista tai mikä siitä tuleekaan tehdään mahdollisimman kompakti. Kriteerit ja mittarit ovat arvioinnin kehittämisessä vain yksi osa- alue. Tärkeä osa voimavarabarometria on ehdotus käytännöiksi, joilla kriteereitä ja mittareita sovelletaan ja joilla arviointitoimintaa voi yleisemminkin muovata. Soveltamista ja integroimista (kaupunkiorganisaatioiden) arvioinnin prosesseihin työstetään seuraavassa vaiheessa. Yleinen keskustelu kaupunkien olisi määriteltävä kaupunkiaktivismin voimavarat, mitä ne ovat? pitäisi kerätä tietoa siitä, mitä aktivistit haluavat kaupungeilta voisi olla alueellisia, fyysisiä vuorovaikutuspisteitä kaupungin ja asukkaiden välillä esimerkkejä kaupunkiorganisaatioiden käytännöistä: Osallistuva Vantaa - ohjelma, Vantaan kaupungin osallisuusverkosto jonka kautta viranhaltijoille annetaan keskustelutaitojen koulutusta, Vantaan muotoilulähettiläs, asukaslähettiläs, Jyväskylässä alueosallisuuskoordinaattori asukasyhdistysten tukena Onnistumistekijät Tarkasteltava tavoite oli: kaupunkiorganisaatio mahdollistaa entistä paremmin kaupunkilaisten aktivismia ja heidän voimavarojensa käyttöä kaupunkiyhteisön hyväksi. Esillä oli tähänastisen työn pohjalta koottu lista onnistumisen kriteereistä eli asioista, jotka kertoisivat tämän tavoitteen saavuttamisesta: 12

Kaupunkilaisten voimavarat voivat hyödyttää kaupunkiyhteisöä parhaiten, kun kaupunkiorganisaation toimintaan kuuluu Avoimuuden, yhteistyön ja kokeilevan oppimisen kulttuuri Hallinnon ja päätöksenteon avoimuus ja demokraattisuus Tiedon avoimuus ja saavutettavuus Jatkuva vuoropuhelu ja matala kynnys keskusteluun Toiminta yhden luukun periaatteella ja sujuva hallinnon sisäinen yhteistyö Käytännöt mukautumiseen, mm. osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen Kaupunkilaisten monien roolien ja voimavarojen tunnistaminen ja arvostaminen Tilojen ym. tuominen käyttöön kaupunkiyhteisöä palvelevaa toimintaa varten Johdon tuki hallinnon toimijoiden aktivismille Omaehtoista aktiivisuutta haittaavien määräysten yms. fiksu purkaminen Työpajan osallistujat täydensivät listaa seuraavilla kriteereillä: Alueellinen vuorovaikutusrakenne (konkreettisesti matalan kynnyksen kontaktipiste, fyysinen kohtauspaikka kaupunginosan sydämessä) Aktivistien taloudellinen resursointi Työntekijöiden riittävä resursointi asukasvuorovaikutukseen (työaika, työntekijöiden valta päättää asioista, riittävä osaaminen, mahdollisesti oma pieni budjetti) Lisäys kohtaan Tiedon avoimuus ja saavutettavuus : olisi selvitettävä mitä kuntalaiset haluavat tietää Mittarit Tehtävänä oli ideoida mittareita, jotka kertoisivat, miten hyvin kaupunkiorganisaatio on mahdollistanut kaupunkilaisten aktivismia ja heidän voimavarojensa käyttöä kaupunkiyhteisön hyväksi. Tarkoitus on auttaa kaupunkiorganisaatioita niiden harkitessa, mitä mittareita organisaatio jatkossa käyttää. Esimerkiksi Helsingissä on osana johtamisjärjestelmän uudistusta tilaisuus päivittää osallisuuden vahvistumisen mittaristo, joka nykyisessä strategiaohjelmassa (2013-2016) koostuu äänestysaktiivisuudesta, HRI:n tietoaineistojen määrästä sekä avointa tietoa hyödyntävien sovellusten määrästä. Työpajaideoinnin pohjana oli muutama esimerkki mahdollisista mittareista: kaupunkilaisten saataville tuodut resurssit kuten avattujen tilojen osuus kaikista kaupungin tiloista, toimijoiden kokemukset hallinnon suhtautumisesta aktivismeihin sekä voimavarojen tunnistaminen (käytännöt tiedon kerryttämiseen paikallisista toimijoista, osaamisista, viestintäkanavista). Osallistujat ehdottivat mittareiksi seuraavia: Kysely kaupungin työntekijöille kokemus asukkaiden inputin vaikutuksesta omaan työhön asennebarometri Järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien ryhmien määrä / kasvu kaupungissa Resurssien jakaminen: miten kaupungin ja kumppanien resursseja (esimerkiksi asiantuntijat, laitteet) on avattu käyttöön 13

Tapahtumien järjestämiseen lainattavissa oleva välineistö ja sen käyttö (esimerkiksi teltat, äänentoisto) Rahan käyttö kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen, osallistamiseen ym. Vuorovaikutussuunnittelijoiden / osallisuushenkilöiden määrä kaupunkiorganisaatiossa Kohtaamisten määrä, osallistujien määrä (eli miten kaupunkiorganisaation edustajat jalkautuvat kaupunkiaktivismin pariin tai muulla tavoin kohtaavat aktivisteja) Sisäiset osallisuuskoulutukset (määrä, laatu, sisältö, hyödyllisyys) Keskustelutaitojen vahvistaminen Somekanavien seuraaminen, viestintäkanavat Tarinoita onnistumisista Samalla pohdittiin, miten mittareiden vaatimaa tietoa voidaan saada ja miten hyödyllisiä saatavissa olevat tiedot ovat. Lapuille kirjoittamansa mittariehdotukset osallistujat kiinnittivät seinälle sopivaan paikkaan kuviossa, jossa pystyakselilla oli tiedon hyödyllisyys arvioinnissa (turha - - - hyödyllinen) ja vaaka- akselilla tiedon saatavuus (helppo - - - vaikea): 14

Järjestäjien huomioita Voimavarabarometriin yllä hahmotellut asiat ovat osittain kaupunkiorganisaatioiden arvioinneissa mukana nykyisinkin. Voimavarabarometrin soveltaminen tarkoittaa nykyisten kriteerien, mittarien tai indikaattorien, niiden tulkintatapojen ja arvioinnin käytäntöjen reflektointia ja tarpeen mukaan muokkaamista ja korvaamista tai täydentämistä uusilla. Pelkästään helposti saatavien tietoaineistojen avulla ei pystytä kuvaamaan kaikkia kriteerien asioita hyvin, eivätkä kaikki tärkeäksi koettavat asiat ole mitattavia ylipäätään. Mittari- ideoiden jäsentämistä hyödyllisyyden ja toteutettavuuden mukaan jatketaan jäsentämällä tarkemmin asioiden mitattavuutta ja tietoaineistojen saatavuutta. Voimavarabarometrin jatkokehitys yhdistetään mahdollisuuksien mukaan kaupunkiorganisaatioiden meneillään olevaan arviointikäytäntöjen kehittämistyöhön. Tähän mennessä olemme keskustelleet yhteistyöstä arvioinnin kehittämisessä Helsingin kaupungin kanssa, ja siellä on kiinnostusta ottaa tämän työn tuloksia avuksi arviointikäytäntöjen luomiseen vuonna 2017, kun organisaation uudistamisessa on siihen sopiva vaihe. 15

Mitä seuraavaksi? Työpajan tulosten avulla kehitetyt muokattavat versiot Aktivismipakin sisältösuunnitelmasta, tarinataulukosta, huoneentauluista ja voimavarabarometrin aihiosta löytyvät tämän sivun kautta: https://kaupunkiaktivismi.wordpress.com/2017/01/01/verkkotietopankki- aktivismista- tule- mukaan- kehittamaan/ Työstö jatkuu kyseisissä versioissa. Dokumentteja voi kuka vain kiinnostunut muokata Google- tunnuksella, huoneentauluja Hackpadissa myös Facebook- tunnuksella. Kommentoida voi myös yllä olevalla sivulla kommenttikentässä, Kaupunkiaktivismi- Facebook- ryhmässä ja suoraan meille (kaupunkiaktivismi.wordpress.com/ota- yhteytta). Keskustelu ja yhteistyöstö jatkuvat myös keväällä 2017 järjestämissämme tilaisuuksissa, joista tiedotamme Kaupunkiaktivismi- Facebook- ryhmässä ja sähköpostilistalla. Kaikki kiinnostuneet, meitä voitte mieluusti myös kutsua omiin tapaamisiinne ym. muokkaamaan Aktivismipakkia kanssanne juuri teitä palvelevaksi! Aktivismipakki välineineen viimeistellään julkaistavaksi kevään 2017 aikana. 16