EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 8.11.2013 2013/2170(INI) MIETINTÖLUONNOS ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI)) Ulkoasiainvaliokunta Esittelijä: Sampo Terho PR\1006871.doc PE521.746v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PE521.746v01-00 2/6 PR\1006871.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS ohjuskilvestä Euroopalle: poliittiset ja strategiset merkitykset (2013/2170(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 42 artiklan 7 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 222 artiklan, ottaa huomioon SEU-sopimuksen 24 artiklan ja 42 artiklan 2 kohdan, SEUT-sopimuksen 122 ja 196 artiklan sekä SEUT-sopimuksen 222 artiklasta annetun julistuksen 37, ottaa huomioon Euroopan turvallisuusstrategian, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 12. joulukuuta 2003, ja sen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, jolle Eurooppaneuvosto antoi tukensa 11. 12. joulukuuta 2008, ottaa huomioon Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategian, jonka Eurooppaneuvosto hyväksyi 25. 26. maaliskuuta 2010, ottaa huomioon Pohjois-Atlantin liiton jäsenten puolustuksen ja turvallisuuden strategisen toimintaperiaatteen, joka hyväksyttiin Naton huippukokouksessa Lissabonissa 19.-20. marraskuuta 2010, ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0000/2013), A. ottaa huomioon, että kysymys ohjuspuolustuksesta on esitetty aiemminkin mutta viime vuosina siitä on tullut ajankohtaisempi, koska ydinaseiden leviämisen uhat ovat moninkertaistuneet ja unionin ja sen liittolaisten on vastattava niihin tehokkaasti; B. ottaa huomioon, että ohjuspuolustus on tärkein osoitus Yhdysvaltojen sitoutumisesta unioniin ja sen itäeurooppalaisiin jäsenvaltioihin sekä liittolaisten yhteisvastuullisuudesta, vaikka järjestelmää ei olekaan tarkoitettu suojaamaan nimenomaan valtiota, johon se on sijoitettu; C. katsoo, että nykyisten haasteiden maailmanlaajuinen luonne ja teknologisen tietämyksen leviäminen edellyttävät unionilta ja sen naapurimailta laajempaa yhteistyötä ja liittolaisilta riskinarviointien tarkempaa määrittelemistä; 1. korostaa, että ydinaseiden leviäminen vaarantaa vakavasti ihmislajin säilymisen; toteaa, että jopa tietylle alueelle rajoitettu ydinaseisku olisi maailmanlaajuinen katastrofi, joka järkyttäisi vakavasti koko maailmanlaajuista järjestelmää; toteaa, että tällaisen tapahtuman inhimilliset ja taloudelliset kustannukset olisivat äärimmäisen korkeat; 2. ottaa huomioon, että Naton ohjuskilven tarkoituksena on tuhota ballistiset ohjukset niiden lentoradan viimeisessä vaiheessa niiden palatessa ilmakehään ennen kuin ne osuvat kohteeseensa, ja toteaa, että järjestelmän viimeisessä käyttöönottovaiheessa on ennakoitua PR\1006871.doc 3/6 PE521.746v01-00
enemmän rajoituksia; toteaa järjestelmän suojaavan Naton keskeisiä rakenteita mutta panee merkille, että aiempien suunnitelmien vastaisesti se ei nykymuodossaan suojaa riittävän hyvin Euroopan koko väestöä tietyiltä olemassa olevilta mannertenvälisiltä ballistisilta ohjuksilta; ottaa huomioon, että tämä odottamaton kehitys on lisännyt sellaisen eurooppalaisen ohjuskilven kannatusta, joka täydentäisi Naton järjestelmää; 3. tähdentää, että rahoituskriisin ja talousarvioleikkausten vuoksi riittävien puolustusvalmiuksien ylläpitoon ei käytetä tarpeeksi resursseja, minkä vuoksi unionin sotilaalliset valmiudet ja teollinen valmius heikkenevät; Ohjuskilven ulottuvuudet 4. katsoo, että ohjuskilven legitiiminä perusteena on sellaisen mahdollisen ydinaseiskun uhka, jonka tekijät eivät toimi rationaalisesti sanan perinteisessä merkityksessä; toteaa tämän tarkoittavan käytännössä sitä, että jotkut niin kutsutut arvaamattomat valtiot tai valtioon verrattavat toimijat saattavat olla valmiita iskemään jopa tapauksissa, joissa se johtaisi väistämättä niiden itsensä tuhoutumiseen; 5. panee merkille, että on olemassa vakuuttavaa aineistoa, jonka mukaan tietyt arvaamattomat valtiot pyrkivät hankkimaan ydinaseita; toteaa lisäksi, että jotkut tällaiset valtiot ovat ilmoittaneet valmiudestaan käyttää kyseisiä aseita, jos niiden edut ovat vaarassa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että erittäin epävakaiden valtioiden hallussa on jo valtava määrä ydinaseita; 6. korostaa, että tällaisen kehityksen nykyisiä ja tulevia riskejä on erittäin vaikea arvioida ja että vaikka joillakin tällaisilla valtioilla on valmius kehittää ydinase, se ei välttämättä merkitse, että ne kykenisivät kehittämään lähitulevaisuudessa mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia; 7. panee merkille, että on olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että Pakistan saattaa siirtää teknologista asiantuntemusta Iraniin ja Pohjois-Koreaan; painottaa myös sitä huolestuttavaa seikkaa, että tuhannet entisen Neuvostoliiton työttömät ydinasealan tutkijat muodostavat vaarallisen tiedon siirtämiseen liittyvän jatkuvan uhan; 8. korostaa, että mahdollinen ydinaseisku ja siitä todennäköisesti aiheutuvat monenlaiset ennakoimattomat vaikutukset ovat eksistentiaalinen uhka; painottaa kuitenkin, että vakavuudestaan huolimatta tämä riski on vain yksi uhkatekijä muiden joukossa; katsoo siksi, että ohjuskilven toteutettavuutta arvioitaessa lähtökohdaksi olisi otettava eksistentiaalisen riskin suhteellinen vähentäminen; 9. kiinnittää huomiota arvioon, jonka mukaan ohjuskilpi on todennäköisesti erittäin kallis hanke ja on epätodennäköistä, että se kuuluisi unionin tavanomaisten rahoitusjärjestelmien piiriin; painottaa myös, että järjestelmän ylläpito aiheuttaa lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä; toteaa, että unionin odotetaan osallistuvan merkittävästi ohjuskilven infrastruktuurin, toiminnan ja ylläpidon kustannuksiin; 10. kehottaa siksi laatimaan ohjuskilvestä perusteellisen ja avoimen kustannushyötyanalyysin; huomauttaa, että analyysi olisi annettava riippumattoman paneelin suoritettavaksi ja siinä pitäisi arvioida ohjuskilven kustannuksia suhteessa mahdolliseen PE521.746v01-00 4/6 PR\1006871.doc
riskiin, että arvaamaton valtio suorittaa iskun käyttäen mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia; 11. korostaa, että mannertenväliset ballistiset ohjukset eivät ole missään tapauksessa ainoa ydinaseiden kuljetuksessa käytettävä järjestelmä; huomauttaa, että ohjuskilpi saattaa aiheuttaa väärän turvallisuudentunteen; 12. ehdottaa, että jos ohjuskilpi osoittautuu toteutuskelpoiseksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi vähentää ydinaseiskun riskiä, unionin olisi harkittava sen kehittämistä ja rakentamista mieluiten unionin tasolla; 13. tähdentää, että olemassa olevien venäläisten mannertenvälisten ballististen ohjusten suuren määrän vuoksi eurooppalainen ohjuskilpi ei ole merkittävä uhka Venäjän ydinasevalmiuksille; 14. huomauttaa, että ohjuspuolustusteknologia kehittyy nopeasti; katsoo, että jos tulevaisuudessa kehitetään vastatoimia, niillä voitaisiin puolustautua vain osaksi mutta uskottavasti rajoitettua määrää mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia vastaan; Toimintapuitteet 15. korostaa, että voidakseen saattaa päätökseen ohjuskilven viidennen vaiheen unionin on vastattava lukuisiin haasteisiin, koska ohjuskilven rakentaminen veisi unionia lähemmäs puolustusliittoa ja siten muuttaisi sen strategista roolia; 16. palauttaa mieliin, että Nato on ilmoittanut aikovansa pyrkiä aktiivisesti yhteistyöhön Venäjän (ja muiden euroatlanttisten kumppaneiden) kanssa ohjuspuolustuksen alalla ja valmistella siten avoimuuden lisäämistä ydinasekysymyksissä ja lyhyen kantaman ydinaseiden alalla; 17. pitää Venäjän osallistumista ohjuskilpeen suotavana, koska mahdolliset interventiot tapahtuisivat todennäköisesti Venäjän ilmatilassa; katsoo, että Venäjän osallistumisesta ohjuskilven kehittämiseen olisi myös taloudellista hyötyä, jos järjestelmän kustannukset jaettaisiin osallistuvien toimijoiden kesken; 18. panee merkille, että Venäjä on ilmaissut halukkuutensa osallistua ohjuskilven kehittämiseen; huomauttaa toisaalta, että jos Venäjä ei osallistu Euroopan ohjuskilpeen, se todennäköisesti reagoi ja laatii vastatoimia tasapainottaakseen muuttunutta strategista tilannetta; 19. katsoo, että yhteistyössä Naton ja mahdollisesti Venäjän kanssa unioni kykenee kokoamaan yhteen resursseja ja kehittämään ohjuskilven ja siten puolustamaan Eurooppaa arvaamattomien valtioiden tai muiden valtioon verrattavien toimijoiden mahdollisilta iskuilta; toteaa, että tällainen lähestymistapa hyödyttäisi todennäköisesti kaikkia osallistuvia tahoja; PR\1006871.doc 5/6 PE521.746v01-00
20. katsoo, että Euroopan ohjuspuolustus edellyttäisi monimutkaisia institutionaalisia järjestelyjä, joita ei tällä hetkellä ole olemassa; kehottaa laatimaan institutionaalisia puitteita koskevan uskottavan suunnitelman, jossa unioni, Nato ja Natoon kuulumattomat maat sekä Venäjä voisivat toimia yhdessä; 21. vaatii vahvistamaan tarvittavat uskottavat institutionaaliset järjestelyt ennen järjestelmän rakentamista; toteaa, että vaikka ohjuskilpi olisi kuinka teknisesti edistynyt tai kattava, se on hyödytön, jos siihen ei kuulu nopeaa ja tehokasta komentoketjua, jossa kyetään tekemään päätöksiä hyvin lyhyessä ajassa; 22. on vakaasti sitä mieltä, että analyysiin olisi sisällytettävä järjestelmään mahdollisesti osallistuvien tahojen muodostamat erilaiset kokoonpanovaihtoehdot sekä järjestelmän hinta ja tehokkuus; korostaa, että vasta jos järjestelmä osoittautuu analyysissä toteuttamiskelpoiseksi, unionin ja sen strategisten kumppaneiden olisi siirryttävä suunnittelu-, tuotanto- ja täytäntöönpanovaiheisiin; 23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, Naton parlamentaariselle yleiskokoukselle ja Naton pääsihteerille. PE521.746v01-00 6/6 PR\1006871.doc