HELSINKI SUUNNITTELEE 26:1 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 25
Autokanta kasvoi Vuoden 25 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä 23 autoa. Tämä on 5 autoa eli yli kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan automäärä kasvoi kolme prosenttia. Helsingin automäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 3 %, keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Automäärä Bilbeståndet 25 2 15 Henkilöautot / 1 asukasta Personbilar / 1 invånare Autot / Bilar 5 4 3 Henkilöautotiheys eli rekisteröityjen henkilöautojen määrä / 1 asukasta oli Helsingissä vuoden 25 lopussa 365 eli kolme prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. 1 Henkilöautotiheys Personbiltäthet 2 Henkilöautotiheys on nyt 5 % suurempi kuin vuonna 199 edellisen liikenteen kasvuvaiheen päättyessä. Tuolloin henkilöautoja oli 16 % ja asukkaita 12 % vähemmän kuin vuonna 25. Liikenteen kasvu pysähtyi Vuoden 25 syksyllä liikennettä oli Helsingin pääkatuverkossa keskimäärin saman verran kuin edellisvuonna. Suomen pääteillä liikenne kasvoi vuonna 25 kaksi prosenttia, kuitenkin syys- ja lokakuussa kasvu oli vain prosentin. Tiehallinnon mukaan syyskuun alussa 25 polttoaineiden hintapiikki vähensi autoilua Suomen pääteillä vähän syyskuun alkupuolella. 5 198 1985 199 1995 2 25 1 Helsingissä rekisteröidyt autot ja henkilöautotiheys (rekisteröityjä henkilöautoja / 1 asukasta) Registrerade bilar och personbiltäthet (registrerade personbilar / 1 invånare) i Helsingfors Liikenteen muutos-%, Trafikens förändrings-% 4 3 2 Viimeisen kymmenen vuoden aikana liikenteen muutos Helsingissä on vuosittain vaihdellut -,5 ja +3 prosentin välillä. Tällä vuosikymmenellä kahta poikkeusta lukuun ottamatta liikenne on kasvanut keskimäärin prosentin. Liikenne väheni kantakaupungissa ja kasvoi esikaupunkialueiden pääkaduilla 1-1 96 97 98 99 2 1 2 3 4 25 Liikenteen muutokset edelliseen vuoteen verrattuna Trafikens förändringar jämfört med året förut Sekä niemen (keskustan) rajan että kantakaupungin rajan ylittävän liikenteen määrä vuorokaudessa väheni prosentin edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin rajan liikennemäärä kasvoi edelleen prosentilla, sen sijaan poikittaislinjan ylittävä liikennemäärä pysyi samana. Pohjoisen kantakaupungin alueella poikittaisliikenne väheni prosentin, kuten kantakaupungin rajallakin. Raja Niemi Kantakaupunki Kaupunki Poikittaislinja Liikennemäärä / vuorokausi okausi autot ja raitiovaunut v. 25 25 37 55 25 muutos -3 7-3 6 2 % -1-1 1
Liikenne kasvanut anut pitkään esikaupunkialueilla Liikenne on kasvanut vuodesta 1993 lähes joka vuosi. Vuoteen 1993 verrattuna liikennettä on 14 % enemmän. Liikenteen kasvu on painottunut jo pitkään kantakaupungin ulkopuolelle. Esikaupunkialueiden liikenteen kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut maltillisempaa kuin 199-luvun loppuvuosina. Kaupungin rajan liikenne on kasvanut reilun neljänneksen vuodesta 1993. Liikenteen muutokset erilaisia eri puolilla kantakaupunkia Niemen rajan liikennemäärä oli vuonna 25 sama kuin vuonna 1993, jonka jälkeen liikenteen kasvu alkoi. Lauttasaaren suunnassa liikennettä oli 11 % enemmän ja Töölön suunnassa 8 % vähemmän. Kantakaupungin rajalla taas oli liikennettä 6 % eli 21 autoa enemmän kuin vuonna 1993. Länsiväylän liikenne on kasvanut viidenneksen. Töölön läpi menevillä kaduilla liikenne on hieman vähentynyt ja siitä itään liikenne on kasvanut. Autoja ja raitiovaunuja / Bilar och spårvagnar 6 5 4 3 2 1 Kantakaupungin raja Innerstadens gräns Poikittaislinja Tvärlinjen Kaupunginraja Stadsgränsen Niemen raja Uddens gräns 198 1985 199 1995 2 25 Liikenteen kehitys laskentalinjoittain Trafikens utveckling på räknelinjerna Autoja ja raitiovaunuja / Bilar och spårvagnar Kehä I:n liikenteen kasvu lisännyt poikittaisliikenteen määrää Poikittaisliikenne on kasvanut viidenneksen vuodesta 1993. Kehä I:n liikennemäärä on yli puolitoistakertaistunut. Sen liikenteen kasvu, 38 autoa, on lähes sama kuin automäärän kasvu koko poikittaislinjalla. Vuoteen 1998 verrattuna poikittaisliikenne muualla on vähentynyt, yhteensä lähes 9 autolla, - 6 %. Liikennettä on vähemmän sekä kantakaupungin pohjoisosassa että esikaupunkialueiden muilla poikittaiskaduilla. Samaan aikaan Kehä I:n liikennemäärä on kasvanut 25 autolla, lähes kolmanneksen. 3 25 2 15 1 5 Kehä I, Ring I Muu esikaupunkialue Övriga ytterstaden Kantakaupungin pohjoisosa Norra delen av innerstaden 199 1995 2 25 Helsingin vilkkaimmat kadut ja väyläosat Helsingin kaduista ja väylistä vilkkain on Kehä I, jonka liikennemäärältään suurin osuus on Keskuspuiston kohdalla. Osuudella liikkuu 15 autoa vuorokaudessa. Kehälaskentapisteistä toiseksi vilkkaimpia ovat kaupungin rajalla Länsiväylä ja Tuusulanväylä, joilla liikkuu 72 autoa vuorokaudessa. Poikittaisliikenteen kehitys Trafikens utveckling på tvärgående linje Länsiväylä on myös kantakaupungin rajan vilkkain piste. Vastaavasti niemen rajan pisteistä suurin liikennemäärä on Lapinlahden sillalla Länsiväylällä, 56 autoa.
Lähiliikenteen junia käytettiin entistä enemmän Syysarkipäivänä niemen rajan ylitti molemmat suunnat yhteen laskien 716 4 henkilöä. Joukkoliikenteen osuus nousi,7 prosenttiyksikköä, mutta oli edelleen 62 % kuten vuonna 24. Raideliikenteen osuus joukkoliikenteestä on kasvanut puoli prosenttiyksikköä 65,5 %:iin. Niemen rajan ylittävä henkilöliikenne kasvoi kaikkiaan puolella prosentilla. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi vajaat 2 % ja henkilöautoissa matkustavien määrä väheni reilun prosentin. Seutu-, kauko- ja tilausliikenteen bussien matkustajia ei laskettu vuonna 25, vaan ne lasketaan joka toinen vuosi. Niemen rajalla Helsingin sisäisen liikenteen bussien matkustajamäärä väheni puoli prosenttia ja raitiovaunujen matkustajamäärä 2 %. Lähijunien matkustajamäärä kasvoi pääradalla 13 %, rantaradalla ja Vantaankosken radalla 5 %. Metron matkustajamäärä kasvoi prosentin. 1 henkilöä / personer 6 4 2 1 henkilöä / Aamuruuhka klo 6-9 keskustaan personer Morgonrusning kl. 6-9 till centrum 72 73 71 8 7 7 7 71 71 69 69 68 69 69 69 7 72 71 7 71 % JL-osuus 6 M KT-andel 4 LA/B 2 2 4 2 4 6 6 8 63 62 62 61 6 6 61 61 61 6 61 62 62 63 63 63 62 62 62 % M JL-osuus LA/B KT-andel 37 38 38 39 4 4 39 39 39 Koko vuorokausi, molemmat suunnat Hela dygnet, båda riktningarna RV/SV J/T HA/PB 4 39 38 38 37 37 37 38 86 88 9 92 94 96 98 2 4 5 Vuosi / År RV/SV J/T HA/PB 38 38 % HA-osuus PB-andel 28 27 29 3 3 3 29 29 31 31 32 31 31 31 3 28 29 3 29 % HA-osuus PB-andel 86 88 9 92 94 96 98 2 4 5 Vuosi / År Aamuliikenteessä klo 6-9 niemen rajan ylitti keskustan suuntaan 91 1 henkilöä. Joukkoliikenteen osuus kasvoi prosenttiyksikön vuodesta 24 ja oli 71 %. Talousarvion yli 71 %:n tavoite siis melkein saavutettiin. Raideliikenteen osuus oli 65,5 % joukkoliikenteestä kuten vuonna 24. Niemen rajan ylittävä matkustajamäärä kasvoi kaikkiaan vajaat 2 %. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi 3 % ja henkilöautoissa matkustavien määrä väheni vajaat 2 %. Aamuliikenteessä keskustaan ainoastaan raitiovaunujen matkustajamäärä väheni 7 %. Helsingin sisäisen bussiliikenteen matkustajamäärä kasvoi aamuliikenteessä 6 % ja metron matkustajamäärä vajaat 2 %. Lähijunien matkustajamäärä kasvoi ainoastaan pääradan suunnalla 19 %. Rantaradan ja Vantaankosken radan matkustajamäärä pysyi lähes ennallaan. Henkilöliikenteen kulkutapa ja joukkoliikenteen osuus niemen rajalla Persontrafikens färdsätt samt kollektivtrafikandelen på uddens gräns
Esikaupunkialueiden poikittaisliikenteen kulkutapa Esikaupunkialueilla on alettu mitata kahdella poikittaislinjalla koko vuorokauden henkilöliikenteen kulkutapaa. Tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen osuutta vähintään neljällä prosenttiyksiköllä vuodesta 24 vuoteen 212. Syksyllä 24 Keskuspuiston kohdalla läntisellä poikittaislinjalla (Kehä I, Pirkkolantie, Metsäläntie) ja Lahdenväylän itäpuolisessa poikittaisliikenteessä (Kehä I, Viikintie) joukkoliikenteen osuus oli 13 %. Syksyllä 25 joukkoliikenteen osuus oli 12 % ja laski prosenttiyksikön edellisestä vuodesta. Tämä johtui siitä, että läntisellä poikittaislinjalla joukkoliikenteen osuus laski 2 prosenttiyksikköä. Läntinen poikittaislinja Kulkutapaosuus Vuosi Bussi 17 16 12 % 23 Ha 129 3 88 % Vuosi Bussi 17 4 11 % 24 Ha 134 43 89 % Vuosi Bussi 14 16 9 % 25 Ha 136 5 91 % Itäinen poikittaislinja Kulkutapaosuus Poikittaislinjat yhteensä Kulkutapaosuus 13 62 14 % 3 78 13 % 83 4 86 % 212 7 87 % 14 47 15 % 31 87 13 % 79 75 85 % 214 18 87 % 14 35 15 % 28 51 12 % 79 63 85 % 215 68 88 % Esikaupunkialueiden poikittaisliikenteen kulkutapa vuorokaudessa Persontrafikens färdsätt per dygn på ytterstadens tvärgående linje Heinäkuu oli paras as pyöräil yöräilykuu ykuu Ympäri vuoden laskettavien konepisteiden mukaan pyöräily kasvoi 6-11 % kesä-elokuussa. Heinäkuussa lämmin sää lisäsi pyöräilyä noin 2 %. Elokuussa poikkeuksellisen runsaat sateet vähensivät sitä 6-9 %. Kesäkuussa tehtyjen käsilaskentojen mukaan niemen rajan kahdeksan vuosittain seurattavan pisteen kautta kulki 18 5 pyöräilijää vuorokaudessa, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 24. Kauniina kesäpäivänä niemen rajan ylitti jopa 22 8 pyöräilijää. % 6 5 4 3 2 1 Kaikki Alla Naiset Kvinnor Miehet Män 1993 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 25 Pyöräilijät / cyklister 3 25 2 15 1 5 Eläintarhanlahti Djurgårdsviken Kulosaaren silta, Brändö bro Lauttasaaren silta, Drumsö bro 1992 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 25 Konepisteiden pyöräilijät kesä elokuussa Cykelmängder i punkter med automatisk räkning från juni till augusti Kesäkuussa tarkkailluista 26 142 pyöräilijästä puolet käytti pyöräilykypärää. Naisista 54 % ja miehistä 46 % käytti pyöräilykypärää. Naisten kypärän käyttö kasvoi 2 prosenttiyksikköä vuodesta 24. Miesten kypärän käyttö pysyi ennallaan. Pyöräilykypäränkäyttö, Användningen av cykelhjälm
Liikenteen seuranta Helsingissä Ajoneuvoliikenteen määrien pyöräily mukaan lukien sekä joukkoliikenteen matkustajamäärien kehitystä seurataan vuosittain suunnittelun ja päätöksenteon tarpeita varten. Moottoriajoneuvoliikennettä mitataan syyskuussa kolmella kehämäisellä laskentalinjalla ja yhdellä poikittaislinjalla. Liikennettä seurataan noin 1 pisteessä, joista 83:ssä laskentalaitteella. Pyörämääriä mitataan 11 pisteessä laskentalaitteella sekä yhden päivän käsilaskentoina niemen rajalla. Joukkoliikennematkustajat lasketaan vuosittain poikkileikkauslaskentana ja henkilöautomatkustajat saadaan käyttämällä keskimääräistä kuormituskerrointa. Joukkoliikenteen osuudella tarkoitetaan joukkoliikenteellä matkustavien osuutta rajan ylittävästä henkilöliikenteen kokonaismäärästä pyöräilijöitä ja jalankulkijoita lukuun ottamatta. Poikittaislinja Tvärlinjen Kantakaupungin raja Innerstadens gräns Niemen raja Uddens gräns Kaupungin raja Stadsgränsen c 19/26 Ajoneuvoliikenteen kehitystä mittaavat laskentalinjat Fordonstrafikens räknelinjer Liikennettä Kehä I:llä Trafik på Ring I
Sammandrag ag Bilarna Kollektivtr ollektivtrafik afiken Bilbeståndet i Helsingfors ökade år 25 med 2 %, 5 bilar, jämfört med året förut. I hela landet ökade antalet bilar med 3 %. Trafik afiken ökade utanför innerstaden År 25 var trafiken på huvudgatorna i genomsnitt ungefär på samma nivå i jämförelse med året förut. Vid uddens gräns och innerstadens gräns minskade trafikmängderna med en procent. Trafiken ökade på stadsgränsen med en procent. På tvärlinjen var trafikmängden så gott som densamma som föregående år. En höstvardag överskreds uddens gräns av 716 4 personer. Av dessa använde 62 % kollektivtrafiken och andelen var densamma som år 24. Personmängden i kollektivtrafiken ökade nästan 2 %. I morgonrusningen kl. 6-9 överskreds gränsen i riktningen mot centrum av 91 1 personer. Kollektivtrafikens andel var 71 % och andelen ökade en procentenhet jämfört med år 24. Personmängden i kollektivtrafiken ökade 3 %. På ytterstadens tvärgående linje var kollektivtrafikens andel 12 % per dygn år 25. Andelen minskade en procentenhet jämfört med år 24. Trafik afikens uppföljning i Helsingfor ors Trafik afiken har tillväxt länge i förstäderna Fordonstrafiken i Helsingfors mäts varje år på tre ringformiga räknelinjer och på en tvärlinje. Om man jämför trafikmängderna med året 1993, har trafikmängderna på huvudgatunätet tillväxt med 14 %. På stadsgränsen har tillväxten varit dubbel. På tvärgående gatorna är trafikens tillväxt i genomsnitt 19 % från året 1993. På Ring I har trafiken ökat med 56 %. Den dagliga trafikmängden på Ring I nära Britas är 15 bilar, den största i Helsingfors.
HELSINKI SUUNNITTELEE 26:1 Yhteystiedot: Kaupunkisuunnitteluvirasto asto Liikennesuunnitteluosasto Käyntiosoite: Kansakoulukatu 1 A postiosoite: PL 21 99 HELSINGIN KAUPUNKI p. 9-1691*, fax 9-169 3778 http:// www.hel.fi/ksv Tutkija Irene Lilleberg p. 169 348 sähköposti irene.lilleberg@ksv.hel.fi Tutkija Tuija Hellman p. 169 3633 sähköposti tuija.hellman@ksv.hel.fi taitto : Marja-Sisko Arkiomaa 31.1.26 ISSN 787-975