SAIMAANNORPPA (1913) Saimenvikare, saimensäl Phoca hispida saimensis Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 20012006 SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08) Johtopäätökset suojelutasosta Suojelutason kokonaisarvio epäsuotuisa huono paraneva Levinneisyysalue: suotuisa Populaatio: epäsuotuisa huono paraneva Lajin elinympäristö: epäsuotuisa riittämätön paraneva Ennuste tulevaisuudesta epäsuotuisa huono Sivu 1
Levinneisyysalue ja elinympäristöt Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 20012006 Levinneisyysalue Lajin asuttamat elinympäristöt Pintaala (km2) 10200 4460 Alueen määrittelyn ajankohta 19952006 19802006 Tiedon laatu hyvä hyvä Kehitysuunta kasvava vakaa Muutoksen suuruus ei arvioitu Kehityssuunnan tarkastelujakso 19802006 Kehityssuunnan syyt suora ihmisvaikutus suora ihmisvaikutus parantunut tiedon taso luontaiset muutokset 19802006 Suotuisan levinneisyysalueen pa (km2) noin 10200 Lajille soveliaan elinympäristön pa (km2) ei arvioitu Ennuste lajin tulevaisuudesta heikko Populaatio Minimipopulaatio Maksimipopulaatio Populaatiokoon yksikkö Populaatiokoon tarkastelujakso Populaatiokoon arviointimenetelmä Tiedon laatu Kehityssuunta Kehityssuunnan tarkastelujakso Kehityssuunnan muutoksen suuruus Kehityssuunnan syyt Syyn täsmennys Suotuisa populaatiokoko 250 309 yksilö 19902005 kattava inventointi hyvä kasvava 19902005 ei arvioitu suora ihmisvaikutus parantunut tiedon taso 6.Valistus on muuttanut ihmisten asenteita ja toimintatapoja, mm. vähentänyt vaarallisten kalanpyydysten käyttöä ja pääosin tahatonta pesinnän häirintää. >> 250 Sivu 2
Uhkatekijät Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta 20012006 Ennen ja nykyään Ammattikalastus Vapaaajan kalastus Metsästys Kaupungistuneet alueet, asuminen: hajaasutus Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim. lomaasutus) Alueelle pääsyn helpottuminen Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot Saastuminen: vesien saastuminen Meluhaitat Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus Muu vesiolojen muuttaminen Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Kaupungistuneet alueet, asuminen: muut asumismuodot (esim. lomaasutus) Liikenneverkostot: lentoasemat Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit Päästöt: elottoman materiaalin jätteet Alueelle pääsyn helpottuminen Kaupungistuneet alueet, asuminen: hajaasutus Kaupungistuneet alueet, asuminen: epäyhtenäiset kaupungistuneet alueet Vapaaajan kalastus Liikenneverkostot: polut, urat, pyörätiet Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit: moottorikulkuneuvot Ulkoliikunta ja vapaaajan aktiviteetit: hiihto, laskettelu, niihin liittyvät oheistoiminnot Meluhaitat Ammattikalastus Eläinten välinen vuorovaikutus Muu saastuminen tai ihmisen vaikutus Ennen ja nykyään Pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa Muut olennaiset tiedot Kansallinen uhanalaisuusluokka (Rassi ym. 2001) EN erittäin uhanalainen. Luonnonsuojeluasetuksen (913/2005) mukaan erityisesti suojeltava ja rauhoitettu. Lajiin vaikuttavat uhkatekijät on tarkistettu IUCN/SSC Seal Specialist Group (1993) tekemän uhkatekijäluokituksen mukaisesti. Todetut uhkatekijät johtuvat ihmistoiminnasta: kalastuksesta ja lisääntymishabitaatin heikkenemisestä. Uudeksi uhkatekijäksi odotetaan tulevan ilmaston lämpenemisen. Merkittävin havaittu uhkatekijä on kalastuksesta johtuva sivusaalikuolleisuus. Kannan koko on saatu kasvatettua, lähinnä määräaikaisin (15.4 30.6) sopimusperusteisin kalastusrajoituksin lisääntymisalueella, turvaamalla pienille vieroitetuille kuuteille vesialueita, joilla ei ole norppia tappavia kalanpyydyksiä. Toinen keskeinen suojelukeino on kalastuslain mukaiset Maa ja metsätalousministeriön Naturaalueille asettamat määräaikaiset (5 v.) pyydystyyppirajoitukset, näillä on ehkäisty etenkin odotettua aikuiskuolleisuuden kasvua kalanpyydyksiin. Lisääntymishabitaattin haitallisia muutoksia (rantarakentaminen) on ehkäisty pääosin kansallisella rantojen suojeluohjelmalla sekä N2000 ohjelmalla. Levinneisyysalueesta (4200 km2) noin neljäsosalla (mm Puruvesi, Luonteri, Pyhäselkä) ei ole havaittu synnytyksiä 2000luvulla. Lajin lisääntymisalue on supistunut, joka viittaa pirstoutuneessa elinympäristössä elävän pitkäikäisen eläin lajin levinneisyysalueen supistumiseen tulevaisuudessa. Kannan kasvu on ollut jaksolla 1990 2004 hieman yli 2 % vuodessa ja jaksolla 2000 2006 hieman alle 2 % vuodessa. Populaation tulevaisuus on suojelutoimien varassa ja se tulee säilymään niillä alueilla, joilla on riittävä kalastuksen ohjaus sekä turvattu lisääntymisympäristö. Ilmaston muutos tulee erittäin todennäköisesti lisäämään kuuttikuolleisuutta, jonka vaikutusta kannan elinkykyyn voidaan kompensoida pyrkimällä alentamaan muista syistä, lähinnä kalastuksesta, johtuvia tapaturmakuolemia Naturaalueet kattavat n. puolet nykylevinneisyydestä ja suotuisan suojelun tason saavuttamiseksi on aikakin niillä saatava voimaan Luontodirektiivin mukainen tiukan suojelun periaate, etenkin huomioiden Luontodirektiivin kohta 12/4. Suojelualueiden muodostaminen (perustaminen) on edelleen kesken. Lajin havaitusta pesinnästä 2000 luvulla 14 % on ollut Natura ohjelmaalueiden ulkopuolella, joilla suojelun toteutuskeinona voidaan käyttää luonnonsuojelulakia ja kalastuslakia. Lähteet Auvinen, H., Jurvelius, J., Koskela, J. & Sipilä, T. 2003. Competition for fish between the Saimaa Ringed Seal and fishery. In: H. Simola, A. Yu. Terzhevik, M. Viljanen & I. J. Holopainen (eds.), Proceedings of the Fourth International Lake Ladoga Symposium 2002. University of Joensuu, Publications of Karelian Institute 138: 522527 Auvinen, H., Jurvelius, J., Koskela, J. & Sipilä, T. 2005: Comparative use of vendace by humans and Saimaa ringed seal in Lake Pihlajavesi, Finland. Biological Conservation 125 (2005) 381389. Helle, E., Hyvärinen, H., Pyysalo, H. & Wickström, K. 1983. Levels of Organochlorine Compounds in an Inland Seal Population in Eastern Finland. Mar. Pollut. Bull. 14,7:256260. Sivu 3
Helle, E., Sulkava, S., Sipilä, T. & Danilov, P..1998: Phoca hispida spp. In Heikki Kotiranta, Pertti Uotila, Seppo Sulkava and Sirkka Liisa Peltonen (eds.), Red Data Book of East Fennoscandia: 196 199. Ministry of the Environment, Finland, Finnish Environmental Institute, Botanical Museum, Finnish Museum of Natural History, Helsinki. Henriksson, K., Karppanen, E & Helminen, M. 1969. Mercury in inland and marine seals. Nordisk hygienisk tidskrift 50:5459. Hyvärinen, H. & Sipilä, T. 1984. Heavy metals and high pup mortality in the Saimaa ringed seal population in Eastern Finland. Mar. Pollut. Bull. 15,9:335337. Hyvärinen, H. & Nieminen, M. 1990. Differentiation of the ringed seal in the Baltic Sea, Lake Ladoga and Lake Saimaa. Finnish Game Res. 47:2127. Hyvärinen, H., Hämäläinen, E. & Kunnasranta, M. 1995. Diving behaviour of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordq.). Mar. Mamm. Sci. 11,3: 324 334. Hyvärinen, H, Sipilä, T., Kunnasranta, M. and Koskela, J.T (1998). Mercury Pollution and the Saimaa Ringed Seal (Phoca hispida saimensis). Mar. Pollul. Bull. 36, 1:7681. Hyvärinen, H., Sipilä, T., Koskela, J. ja Kunnasranta, M., 1999: The Saimaa Ringed Seal. In Kuusisto, Esko (ed.), Saimaa an Living Lake, 126 136. Helsinki. Järvinen, O. & Varvio, SL. 1986. Proneness to extinction of small populations of seals: demographic and genetic stochasticity vs. environmental stress. Finnish Game Res. 44:618. Kokko, H., Helle, E., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. and Courchamp, F. (1999). Backasting population sizes of ringed and grey seals in the Baltic and Lake Saimaa during the 20th century. Ann. Zool. Fenn. 36:65 73. Kokko, H., Lindström, J., Ranta, E., Sipilä, T. and Koskela, J. (1998). Estimating the demographic effective population size of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Norq.) Anim. Cons.1:4754. Koskela, J. T., Kunnasranta, M., Hämäläinen, E. & Hyvärinen, H. 2002. Movements and use of haulout sites of radiotagged Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis Nordg.) during the open water season. Ann. Zool. Fennici 39:5967. Koskela J, T., Sipilä, T. & Hyvärinen, H. 1999: Favourable state of conservation of the Saimaa seal population. Abstract. 13th Biennial Conference on the Biology of Marine mammals. Nov. 28 Dec. 3 1989. Wailea, Maui HI, U.S.A p. 101. Kostamo, A., Medvedev, N., Pellinen, J., Hyvärinen, H. & Kukkonen, J. V. K. 2000. Analysis of Organochlorine compounds and extractable organic halogen in three subspecies of ringed seal from Northeast Europe. Env. Tox. Chemistry 194: 848854. Kunnasranta, M. 2001. Behavioural biology of two ringed seal (Phoca hispida) subspecies in the large European lakes Saimaa and Ladoga. Univ. of Joensuu, PhD Diss. in Bio. 7:33 pp. + appendixes. (PhD Thesis) Kunnasranta, M., Hyvärinen, H., Sipilä, T. & Koskela, J. T. 1999. The diet of the Saimaa ringed seal Phoca hispida saimensis. Acta Theriologica 44, 4:443450. Sipilä, T, Koskela, J., & Hyvärinen, H. 2001: Breeding of Saimaa ringed seal population. In: Grönlund, E., Viljanen, M., Juvonen, P. & Holopainen, I.J. (eds.) Suurjärviseminaari 2001, Ympäristö ja yhteiskunta, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja No 133; 324330 Lydersen, C. & Ryg, M. 1991. Evaluation breeding habitat and populations of ringed seals Phoca hispida in Svalbard fjords. Polar Record 27,162:233228. Lydersen, C. & Smith, T.G. 1989. Avian predation on ringed seal Phoca hispida pups. Polar Biol. 9:489490. Moisseinen, E. 1997. Contingent valuation. The Case of the Saimaa Seal. Univ. of Joensuu, Pub. Social Sci. 28:208 pp. (PhD Thesis). MüllerWille, L.L. 1969. Biometrical comparison of four populations of Phoca hispida Schreb. in the Baltic and White Seas and Lakes Ladoga and Saimaa. Comm. Biol. Soc. Sci. Fennica 31, 3:112. Palo, J.2003. Genetic diversity and phylogeography of landlocked seals. Academic dissertation. Department of Ecology and Systematics, Division of Population Biology, University of Helsinki, Helsinki. 30 pp. + appendixes. (PhD Thesis) Palo, J. U., Hyvärinen, H., Helle, E., Mäkinen, H. S. & Väinölä, R. 2003. Postglacial loss of microsatellite variation in the landlocked Lake Saimaa ringed seal. Conservation Genetics 4: 117128. Ranta, E. & Lundberg, P. 2006. The Saimaa Ringed Seal: Demography, population dynamics, and conservation. Evaluation paper (10.3.2006) about monitoring and protection of Saimaa ringed seal population to Metsähallitus Natural Heritage Services. 8 pp. Unpublished. Ranta, E., Lindström, J. & Kokko, H. 1996. Ecological Risk Analysis: The Case of the Saimaa Ringed Seal. Ambio 25, 5:363 365. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. 2001. Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Reeves, R.R. 1998. Distribution, abundance and biology of the ringed seals (Phoca hispida): an overview. In: HeideJørgensen, M. P. & Lydersen, C. (eds.) Ringed seals in the North Atlantic. NAMMCO, Sci. Publ. 1:945. Reijnders, P., Brasseur, S., van der Toorn, J., van der Wolf, P., Boyd, I., Harwood, J., Lavigne, D. & Lowry, L. 1993. Status survey and conservation action plan: Seals, fur seals, sea lions and walrus. The World Conservation Union IUCN, Gland, Switzerland. Sipilä, T. (1990). Lair structure and breeding habitat of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis, Nordq.) in Finland. Finnish Game Res. 47:1120. Sipilä, T. 1991: Saimaanhyljealueiden suojelutavoitteet. Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahaston Raportteja Nro 5. 82 pp. Liit. Sipilä, Tero. 1994: Saimaannorppa, alkuperäinen savolainen. Ympäristö tila Mikkelin läänissä (toim. Tahvanainen, P. ). Vesi ja ympäristöhallitus, Alueelliset tilaraportit 3: 91 94. Sipilä, T. 1999: Preservation and Conservation of Saimaa Seal. In Kuusisto, S,. Isoaho, S & Puhakka, J. (Eds.), Proceeding, Fourth Finnish Conference of Environmental Sciences, Environmental Science, Technology and Policy. Water and Environmental Engineering. Report 9; 3942. Institute of Water and Environmental Engineering, Tampere University of Technology, Tampere 1999. Sipilä, T., 2003. Conservation biology of Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis) with reference to other European seal populations. Academic dissertation. Department of Ecology and Systematics, Division of Population Biology, University of Helsinki, Helsinki. 40 pp. + appendixes. (PhD Thesis) Sipilä, T. 2007.The past and future size of the Saimaa ringed seal population. The proceedings of the IVth International Symposium Dynamics of Game animal populations in Northern Europe. September, 1822, 2006. Petrozavodks, Karelia, Russia. 160162. In print. Sipilä, T., Helle, E. and Hyvärinen, H. 1990: Distribution, population size and reproductivity of the Saimaa ringed seal (Phoca hispida saimensis, Nordq.) in Finland, 198084. Finnish Game Res. 47:310. Sipilä, T., Hyvärinen, H., 1998. Status and biology of Saimaa (Phoca hispida saimensis) and Ladoga (Phoca hispida ladogensis) ringed seals. NAMMCO Scientific Publication 1, 8399. Sipilä, T., Koskela, J. T. & Hyvärinen, H. 1999. Mortality of the Saimaa seal (Phoca hispida saimensis). In: Abstracts 13th Bien. Conf. Biology Mar. Mamm., Wailea, HI, 28 Nov. 28 Dec. The Soc. For Marine Mammalogy. p. 174. Sipilä, T., Koskela, J. T., Hyvärinen, H. & Kunnasranta, M., 1999: Population structure and conservation of the Saimaa ringed seal Sivu 4
(Phoca hispida saimensis). In Hannu Ylönen, Heikki Henttonen, Päivi Laajalahti & Jukka Niemimaa (eds.) 3rd European Congress of Mammalogy, Program & Abstracts, p. 212 Sipilä, T., Koskela, J., Hyvärinen, H. & Kunnasranta, M. 1999: Present status and protection of the Saimaa ringed seal. 3rd International Lake Ladoga Symposium, Monitoring and sustainable management of Lake Ladoga and other large lakes, Aug. 2327, 1999 Petrozavodsk, Karelia, Russia, Abstarcts, p. 52. Sipilä, T. & Koskela, J. 2000. Saimaannorppa Phoca hispida saimensis. In. Below, A. (ed.) Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs ja lintulajeille. Metsähallituksen Luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A 121:9 19. Sipilä, T. & Koskela, J. T. 2001a. The Growth of the Saimaa Ringed Seal Population. In: Abstracts 14th Bien.Conf. Biology Mar. Mamm., Vancouver, B.C., Nov. 28 Dec. 3. The Soc. for Marine Mammalogy. p. 198. Sipilä, T. & Koskela, J. 2001b. Saimaannorppien esiintymisalue keskittyy. Saimaan Luonto 16, 1:57. Sipilä, T. & Koskela, J. 2003. Pristine population size of Saimaa ringed seal. Abstract. 15th Biennial Conference on the Biology of Marine mammals. Dec. 14 Dec. 19 2003. Greensboro, NC, USA: p. 151. Sipilä, T., Koskela, J.T., Kokkonen, T.S., 2005. Spatial differences in the changes of population size of the Saimaa ringed seal. In Symposium on Biology and Management of Seals in the Baltic area, ed. E. Helle, O. Stenman & M. Wikman. Kala ja riistaraportteja 346, 38 40. Smith, T.G. & Stirling, I. 1975. The breeding habitat of the ringed seal (Phoca hispida). The birth lair and associated structures. Can. J. Zool. 53:12971305. Tonder, M. 2005.Anatomy of an environmental Conflict A case study of the conservation of the Saimaa Ringed Seal. Univ. of Joensuu, Pub. in Soc. Sci. N:o 75, 205 pp. (PhD Thesis). Tonder, M., Jurvelius, J., 2004. Attitudes towards fishery and conservation of the Saimaa ringed seal in Lake Pihlajavesi, Finland. Environmental Conservation 31, 18. Ukkonen, P. 1993. The postglacial history of the Finnish mammalian fauna. Ann. Zool. Fenn. 30:249264. Ylimaunu, J. 2000. Itämeren hylkeenpyyntikulttuurit ja ihminenhylje suhde. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 510 pp. (PhD Thesis). Wilson, S.C., Mo, G. & Sipilä, T. 2001: Legal protection for seals in small populations in European Community and Mediterranean coastal waters. Mammalia 65, 3:335348. Sivu 5