Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin

Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin Loppuraportti 1.1.2003-31.12.2005 Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 7

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995) Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin loppuraportti Raportin toimitus ja taitto Kuvat Paino Marja Kokko Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja Hämeenlinnan kaavoitustoimisto Tehoprint Oy, Hämeenlinna ISBN 952-9509-32-4 ISSN 1795-8997

Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Projekti pähkinänkuoressa 3 2. Projektin tausta 4 3. Projektin toiminta pääpiirteittäin 6 3.1. Toimintavuosi 2003 6 3.2. Toimintavuosi 2004 7 3.3. Toimintavuosi 2005 8 4. Projektin tavoitteet ja saavutetut tulokset 9 4.1. Projektin päämäärä 9 4.2. Kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu 10 4.3. Asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen 12 4.3.1. Vihreä Viikko 13 4.3.2. Autoton päivä 15 4.4. Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi 17 4.5. Sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestäminen 18 4.6. Kestävän kehityksen mittareiden päivitys 19 4.7. Paikkatiedon käytön edistäminen 21 4.8. Kestävän kehityksen raportoinnin kehittäminen 22 4.9. Kyselyt ja selvitykset 23 5. Projektin talous 25 6. Projektin tiedotus 27 7. Projektiorganisaatio 30 7.1. Projektihenkilöstö 30 7.2. Ohjausryhmä 31 8. Projektin tulosten hyödyntäminen 32 9. Lopuksi 34 1

Esipuhe Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi on aktiivinen toimija turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön kehittämisessä. Ympäristönsuojelu-, eläinlääkintä- ja ympäristöterveysasiat muodostavat laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, jotka sisältävät asukkaiden tärkeiksi kokemia arvoja. Asukkaille hyvä ilmanlaatu, pudas vesi ja ruoka ovat perustarpeita, joiden turvaaminen kuuluu ympäristötoimen tehtäviin. Ympäristösektori on haasteellinen toimintasektori, koska toimintamme ydin eli ekologinen näkökulma tulisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ottaa huomioon kaikessa toiminnassa yli hallintorajojen. Rajat ylittyvät myös ympäristöongelmien suhteen, ne eivät tunne kunta-, seutu tai kansallisia rajoja. Tässä alati uudistuvassa ja moniulotteisessa toimintaympäristössä ympäristötoimi on määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään omaa osaamistaan. Toimintansa tukemiseksi ympäristötoimi on vuodesta 2000 ollut lähtien mukana kymmenessä EU-rahoitteisessa hankkeessa, joista kahdeksassa ympäristötoimi on ollut vetovastuussa. Paljon on saatu aikaan ja projektien kautta ympäristötoimi on saanut entistä enemmän resursseja kestävän kehityksen edistämiseen, vesien ja maaperän suojeluun, ympäristövalistukseen, -tiedotukseen ja kasvatukseen. EU-projektit ovat myös merkittävä taloudellinen haaste ympäristötoimelle. Ympäristötoimen hallinnoimien kahdeksan EU-projektin yhteisbudjetti on 3 057 000 (vuosina 2000-2007), josta ympäristötoimen maksuosuus on 7 % eli 219 000. Kuten luvuista voi päätellä, ilman EU-projekteja ympäristötoimi ei olisi pystynyt tuottamaan samassa mitassa selvityksiä, raportteja, tutkimuksia, tapahtumia, koulutuspäiviä ja uusia kestävän kehityksen työkaluja kuin mitä viime vuosina on ollut mahdollista. Vuonna 2005 päättyi kolmivuotinen EU-projekti Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus, jonka loppuraporttina tämä julkaisu toimii. Projektin tavoitteena oli kestävän kehityksen edistäminen. Tässä myös onnistuttiin. Projektin ehkä näkyvin aikaansaannos oli maankäytön suunnitelmien vaikutusten arviointiin kehitetty web-pohjainen työkalu. Työkalun avulla moniulotteinen kestävän kehityksen käsite konkretisoitiin asemakaavojen ja osayleiskaavojen vaikutusten arvioinnin osana. Lisäksi projektissa kartoitettiin Hämeenlinnan hiljaiset alueet, selvitettiin seudun asukkaiden ympäristökäsityksiä, laadittiin Hämeenlinnan teknisen viraston yhteiskuntavastuuraportti, toimitettiin Janakkalan kunnan kestävän kehityksen katsaus ja koottiin Kalvolan, Rengon ja Hämeenlinnan indikaattorimonisteet. Projektissa edistettiin myös asukkaiden ympäristötietoisuuden lisäämistä osallistumalla Vihreän Viikon ja Autottoman päivän järjestämiseen. Projektissa luodut mallit auttavat ympäristötoimea jatkossakin toimimaan aktiivisesti kestävän kehityksen ja uusien ympäristömyönteisten toimintatapojen edistäjänä. Lämpimät kiitokset kaikille projektissa mukana olleille, niin projektihenkilöstölle, rahoittajille kuin kaikille yhteistyökumppaneille. Sara Syyrakki Ympäristötoimen johtaja 2

1. Projekti pähkinänkuoressa Projektin nimi: Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti (paikallisagendatoimisto) Projektinumero: CC320561 Projektin hallinnoija: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, PL 63, 13101 Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Marja Kokko Projektin kesto: 1.1.2003-31.12.2005 Toimintalinja ja toimenpidekokonaisuus: Yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyvyyden turvaaminen, ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen (EAKR) nro 3.2 Hankkeen rahoittajat: Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi (ent. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto), Hämeenlinnan kaupunki ja Janakkalan kunta Rahoituspäätöksissä myönnetyt hankkeen kokonaiskustannukset 2003-2005: 257 650 Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset 2003-2005: 251 917,71 Projektihenkilöstö: Projektissa työskenteli vuosina 2003-2005 13 henkilöä. Uusia väliaikaisia työpaikkoja 6,5 henkilötyövuotta (naisia 5,5 htv ja miehiä 1 htv). Toteuttamisalue: Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko ja Janakkala Projektin tavoite: Päätavoitteena oli edistää projektikuntien kestävää kehitystä tarjoamalla kunnille työkaluja kestävän kehityksen arviointiin ja seurantaan. Projektin tulokset: - Web-pohjainen kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu. - Seudullinen ympäristökysely ja Hml:n hiljaisten alueiden kartoitus, yhteiskuntavastuuraportti. - Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon indikaattoriraportit sekä Janakkalan kestävän kehityksen katsaus. - Vihreän Viikon ja autottoman päivän tapahtumat sekä kierrätysaiheinen Muodonmuutos näyttely. - Selvitykset ja kartoitukset (kuluttajakyselyt, liikkumiskysely, reilun kaupan- ja luomutuotekartoitukset). - Hämeenlinnan paikallisagenda- ja indikaattorinettisivujen uusiminen ja päivittäminen. - Paikkatietokantojen digitointi, analyysien kehittäminen ja ympäristötiedon tuottaminen viranhaltijoille. 3

2. Projektin tausta 2.1 Kestävän kehityksen edistäminen Hämeenlinnan seudun kunnissa Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kestävää kehitystä alueellaan. Kestävän kehitys on moniulotteinen ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava käsite, jonka avaamiseksi tarvitaan virkamiesten, luottamushenkilöiden, asukkaiden, yritysten ja järjestöjen yhteistä keskustelua ja näkemystä kestävän kehityksen tavoitteista ja reunaehdoista. Yhteistyön syntyminen eri sidosryhmien välille ei ole itsestään selvää, vaan edellyttää tiedottamista, innostamista ja motivointiakin. Tällaisen toimintatavan edistäminen vaatii kuntasektorilta sekä aikaa että panostusta. Hämeenlinnan seudun kunnat ovat EU-projektien myötä saaneet merkittäviä lisäresursseja tähän työhön. Paikallisagendatyön tarkoituksena on ollut ohjata valintoja kestävän kehityksen edellyttämään suuntaan. Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kunnissa paikallisagendatyö käynnistyi vuonna 1996. Hämeenlinnan kaupungissa kestävän kehityksen työ on edennyt pidemmälle kuin muissa seudun kunnissa. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi kestävän kehityksen toimintapolitiikan vuonna 1998. Hämeenlinnan kaupungin kestävän kehityksen työ palkittiin kunniamaininnalla Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kilpailussa vuonna 1999. Vuonna 2000 Hämeenlinna allekirjoitti sitoumuksen yhteisten eurooppalaisten indikaattorien käyttöönotosta. Vuonna 2003 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus, jonka läpileikkaavana periaatteena on kestävä kehitys. Kestävän kehityksen edistämistyö sai uuden vahvistuksen kesällä 2004, jolloin Hämeenlinnan allekirjoitti Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen sitoumukset Aalborgissa, Tanskassa. Asiakirjoissa kestävään kehitykseen on vahvasti sitouduttu ja käytännön tasolla kestävää kehitystä edistävät monet toimijat eri hallintokunnissa. Aktiivinen toimija on ollut Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi. Vuosina 2002-2005 ympäristötoimi oli mukana yhdeksässä kestävää kehitystä ja/tai ympäristönsuojelua edistävässä EU-hankkeessa: Ekoverkko, Luontokoulu Ilves, Pilaantuneiden maa-alueiden selvitys ja kunnostushanke, Kestävän kehityksen mittarit, Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen, Luonto-Aulanko, Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus, Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa (Lahden hallinnoima Interreg III A hanke) ja Nature Protected Areas eli Napa -projekti (Lahden hallinnoima Interreg III A-hanke) EU-projektien kautta ympäristötoimi ja Hämeenlinnan seudun kunnat ovat saaneet lisäresursseja kestävän kehityksen edistämiseen. Ympäristötoimi on aktiivisesti etsinyt uusia malleja ja rahoituskanavia kestävän kehityksen toiminnan vakiinnuttamiseksi, jotta hyväksi havaitut toimintamallit säilyisivät EU-projektien päättyessä. 4

2.2 Kehittämislinjaukset projektin taustalla Kestävä kehitys, ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen, kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen, uuden tiedon tuottaminen ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa EU:n rakennerahastojen toiminnan tavoitteissa, Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmassa, Hämeen aluekehitysohjelmassa, Hämeenlinnan seudun kehittämislinjauksessa ja Hämeenlinnan kaupunkistrategiassa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus hanke on tukenut kaikkia näitä edellä mainittujen ohjelmien ja linjauksien tavoitteita kestävän kehityksen näkökulmasta. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti sisältyy Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 3.2 (Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen). Toimenpidekokonaisuuden tavoitteita ovat yhdyskuntien uudistaminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön ja niiden monimuotoisuuden turvaaminen. Näiden tavoitteiden pyrkimyksenä on lisätä alueiden vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä kohentaa asukkaiden elämänlaatua. Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet ovat yhteneväisiä projektikuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmien tavoitteiden kanssa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin tavoitteet asetettiin projektikuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmien pohjalta ja niiden seurannan kehittämiseksi. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin tärkeänä lähtökohtana oli Hämeenlinnan kaupunkistrategian sisältämä kestävän kehityksen periaate. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2003 Hämeenlinnan kaupunkistrategian Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus 2010. Kaupunkistrategian mukaisesti Hämeenlinnan kaiken kehittämisen taustalla ja toiminnan läpikulkevana periaatteena on kestävä kehitys. Strategiassa kestävä kehitys määritellään tasapainoiseksi kehitykseksi, joka edellyttää taloudellisten, yhteisöllisten, ympäristöllisten ja henkilöstöpoliittisten ratkaisujen yhteensovittamista: Tänään tehtävien ratkaisujen on edistettävä myös tulevien sukupolvien elämänlaatua. 5

3. Projektin toiminta pääpiirteittäin 3.1 Toimintavuosi 2003 Projektin toiminta alkoi tammikuussa 2003, jolloin kestävän kehityksen arviointityökalun suunnittelu aloitettiin. Helmikuussa valmistui selvitys Janakkalan koululaisten koulumatkojen kulkumuodoista. Maaliskuussa projekti osallistui muiden ympäristötoimen EU-projektien kanssa Ekokumppanuus seminaarin järjestelyihin Hämeenlinnan raatihuoneella. Seminaarin tarkoituksena oli hakea uusia yhteistyömuotoja Vanjaveden suojeluun. Huhtikuussa projektityön pääpaino oli kestävän kehityksen mittareiden kehittämisessä. Uutta indikaattoritietoa kerättiin luomutuotekartoituksilla ja kuluttajakyselyillä sekä osallistumalla ekologisen jalanjäljen laskentaohjelman kehittämiseen. Toukokuu alkoi uuden ympäristötapahtuman Vihreän Viikon suunnittelulla. Kesäkuun alussa järjestetty tapahtuma toteutettiin yhdessä ympäristötoimen EU-projektien kanssa. Vihreällä Viikolla projekti kokosi liikenneaiheinen näyttelyn ja osallistui jätepaneeliin, jäteaiheisen kyselyn ja näyttelyn organisointiin. Tiedottaminen ja viestintä olivat kevätkaudella keskeistä projektitoimintaa. Projekti osallistui Hämeen Sanomissa julkaistun ympäristösivun toimittamiseen ja laati lukuisia mediatiedotteita projektissa toteutettujen selvitysten ja kartoitusten tuloksista. Asukkaiden ympäristötietoisuutta edistettiin Muodonmuutos näyttelyn keinoin. Näyttelyn tarkoituksena oli esitellä uusiotuotteita ja sen järjestelyistä vastasi projektin ohella Wetterhoff ja Käsityökeskus INTO. Näyttely pidettiin Aulankokeskuksessa heinäkuussa 2003. Syyskuussa projekti järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa Autottoman päivän asukastapahtuman. Projekti kutsui luottamushenkilöitä, virkamiehiä ja eri organisaatioita mukaan esteettömyysviestiin, jonka tarkoituksena oli konkretisoida liikuntaesteisten toimintamahdollisuuksia kaupungin keskustassa. Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen internetsivujen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2003. Marraskuussa projekti järjesti Aulankokeskuksessa Kestävän kehityksen seurantatilaisuuden, jossa asiantuntijat esittelivät erilaisia kestävän kehityksen seurantamalleja ja työkaluja. Muodonmuutos näyttelyn uusiopuku Vuonna 2003 projektin toiminnan painopisteenä oli kuntalaisten ympäristötietoisuuden lisääminen. 6

3.2 Toimintavuosi 2004 Tammikuussa 2004 projekti piti julkistamistilaisuuden, jossa esiteltiin Hämeenlinnan kestävän kehityksen mittarit raportti ja Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen internetsivusto. Kestävän kehityksen mittareita esiteltiin keväällä Hämeenlinnan seudun ympäristölautakunnalle ja Hämeenlinnan tarkastuslautakunnalle. Vaikutusten arviointityökalun kehittämistyö jatkui yhteistyössä kaavoitustoimiston kanssa. Työkalun ensimmäisenä testikohteena oli Keinusaaren asemakaava. Testauksesta saatujen kommenttien perusteella työkalua uudistettiin. Vaikutusten arviointityökalun soveltuvuudesta maankäytön suunnitelmien arviointiin valmistui Heli Kannon raportti. Raportissa selvitettiin kaavoituksen, kestävän kehityksen ja kaupunkistrategian välistä suhdetta. Keväällä 2004 lähetettiin ympäristökysely 1000 Hämeenlinnan seudun asukkaalle. Kyselyn tavoitteena oli ympäristötoimen toiminnan vaikuttavuuden ja palveluiden laadun arviointi. Muita tavoitteita olivat kestävän kehityksen indikaattoritietojen kerääminen sekä kuntalaisten ympäristöasenteiden ja -toiminnan kartoitus. Toukokuussa projekti osallistui ympäristötoimen muiden EU-hankkeiden kanssa Vihreän Viikon tapahtumien järjestelyihin. Vihreän Viikon päätapahtuma oli Hämeenlinnan meidän ympäristömme 2004-näyttely Aulankokeskuksessa. Kesällä 2004 aloitettiin Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoittaminen opinnäytetyönä. Vuonna 2004 Hämeenlinnan hiljaisia alueita selvitettiin asukaskyselyn ja kartta-analyysin avulla. Indikaattoriraportointia jatkettiin ja syksyllä 2004 julkaistiin Rengon ja Kalvolan indikaattoriraportit. Muiden kuntien indikaattoreita varten kerättiin tilastotietoa ja tuotettiin uutta paikkatietoa. Osana indikaattoreiden kehittämistyötä kartoitettiin luomutuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden tarjonta. Kesäkuussa projektikoordinaattori ja projektisuunnittelija osallistuivat Tanskan Aalborgissa järjestettyyn kestävän kehityksen konferenssiin, jossa Hämeenlinnan kestävän kehityksen työtä esiteltiin julisteiden ja esitteiden avulla. Autottomana päivänä (22.9.) ympäristötoimen EUprojektit, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus lähettivät 50 yrityksille ja organisaatiolle haasteen ympäristöystävällisistä liikkumistavoista. Vuonna 2004 pääpaino projektissa oli kestävää kehitystä tukevien toimintamallien kehittämisessä ja kestävän kehityksen seurantamenetelmien vakiinnuttamisessa. Projektihenkilöstö Aalborgin kokouksessa 7

3.3 Toimintavuosi 2005 Vuonna 2005 projektissa luotiin malleja kestävän kehityksen arviointiin ja raportointiin. Viimeisenä toimintavuotena valmistui Hämeenlinnan teknisen viraston yhteiskuntavastuuraportti, Hämeenlinnan hiljaisten alueiden selvitys, Hämeenlinnan seudullisen ympäristökyselyn yhteenveto, Janakkalan kestävän kehityksen katsaus ja raportti arviointityökalun web-ohjelmoinnista (Kestävä kehitys kaavoituksessa. Vaikutusten arviointityökalun kehittäminen ja testaaminen). Maaliskuussa 2005 ympäristötoimen EU-projektit järjestivät ajankohtaispäivän, jossa esiteltiin projektien toimintaa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti esitteli kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalua. Projekti koordinoi toukokuussa järjestettyä koko perheen ympäristötapahtumaa Aulankokeskuksessa. Ympäristötapahtuma oli osa Hämeenlinnan seudun Vihreää Viikkoa. Vihreän Viikon avasi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Ympäristötapahtumassa otettiin käyttöön Hämeenlinnan kaupunkipyörät ja tapahtuma sisälsi ohjelmaa kaiken ikäisille asukkaille. Tapahtumassa palkittiin koululaisten ilmastonmuutosaiheisen piirustuskilpailun voittajatyöt. Julisteiden, esitteiden ja näyttelyn avulla osallistujille kerrottiin paikallisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Aulankokeskuksessa oli asiantuntijoita kertomassa paikallisesta ilmanlaadun seurannasta ja suojelusta. Tapahtuman huipennuksena oli ilmastonmuutosasiantuntijoiden paneelikeskustelu. Kesäkuussa 2005 Projektikoordinaattori ja suunnittelija osallistuivat Brysselissä järjestettyyn kansainväliseen Green Week tapahtumaan. Tapahtumaa varten painatettiin englanninkielisiä esitteitä Hämeenlinnan ilmansuojelutyöstä. Vaikutusten arviointityökalua kehitettiin vuonna 2005 web-pohjaiseksi. Web-työkalu julkistettiin Hämeenlinnan raatihuoneella 22.11. Työkalua esiteltiin marraskuussa myös Ylivieskan seudullisessa maankäyttöseminaarissa, Hämeen ympäristökeskuksen järjestämässä EU-hankkeiden verkottumistilaisuudessa, YVA-ryhmässä ja ympäristöviranhaltijoiden tapaamisessa Hämeenlinnassa. Green Week Brysselissä Kaupunkipyörät käyttöön kesällä 2005 8

4. Projektin tavoitteet ja saavutetut tulokset 4.1 Projektin päämäärä Päätavoite Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin päätavoitteena on edistää kestävää kehitystä kaikissa Hämeenlinnan seudun kunnissa tarjoamalla kunnille sopivia kestävän kehityksen työkaluja. Toisena päätavoitteena on seurannan kehittäminen. Seurannan avulla selvitetään tapahtuuko muutosta oikeaan suuntaan. Samalla arvioidaan myös sitä, kuinka tehokkaita valitut keinot ovat olleet ja onko niitä syytä muuttaa tai lisätä. Seurannan avulla tuetaan monipuolisesti Hämeenlinnan seudun kuntia niiden kestävän kehityksen edistämiseksi tekemässä työssä. Projektissa tuotetaan ekologiseen, ympäristöterveyteen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyviä tilastoja ja paikkatietoja päätöksentekijöille sekä avuksi asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Osatavoitteet kestävän kehityksen seurantaan ja arviointiin soveltuvien työvälineiden kehittäminen, esimerkiksi maankäytön suunnitteluun soveltuva kestävän kehityksen arviointityökalu kestävän kehityksen raportoinnin kehittäminen mm. hallintokunnan yhteiskuntavastuuraportointi kestävän kehityksen seurannan mittareiden päivittäminen ja kehittäminen kestävän kehityksen tapahtumien, tilaisuuksien ja näyttelyiden järjestäminen kestävän kehityksen asioista tiedottaminen asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi kyselyiden ja selvitysten toteuttaminen osallistujakuntien ekotehokkuuden edistäminen 9

4.2 Kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu Kestävän kehityksen arviointityökalua ryhdyttiin kehittämään keväällä 2003. Hämeenlinnan kaupungin toivomuksesta työkalu pyrittiin liittämään uuteen kaupunkistrategiaan, jonka päälinjana oli kestävän kehityksen edistäminen. Tarkoituksena oli kehittää apuväline, jolla virkamiehet ja päättäjät pystyisivät jo hankkeen suunnitteluvaiheessa testaamaan, kuinka hyvin hanke toteutuessaan tukisi kaupunkistrategiaa ja kestävää kehitystä. Arviointityökalua lähdettiin ensi vaiheessa kehittämään maankäytön suunnittelun apuvälineeksi ja kestävän kehityksen käsitteen konkretisoimiseksi. Arviointityökalun idea syntyi sveitsiläisen Daniel Kloozin kehittämän kestävän kehityksen kompassin (http://www.be.ch/kompass/) pohjalta. Tätä excel-pohjaista paikallistason suunnitelmien arvioinnin välinettä haluttiin kehittää edelleen Hämeenlinnaan soveltuvaksi arviointityökaluksi, joka sisältäisi arvioitavien kysymysten lisäksi myös ajankohtaista tietoa arvioitavasta suunnitelmasta. Työkalua lähdettiin kehittämään asemakaavojen vaikutusten arviointiin ja tunnistamiseen soveltuvaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavoittajalla on keskeinen rooli vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden määrittämisessä, joten työkalun kehitystyössä Hämeenlinnan kaavoitustoimistolla oli keskeinen rooli. Työkalussa arviointi perustuu sähköiseen lomakkeeseen, jonka täyttämällä saa vaihtoehdon kestävyydestä tuloksen. Tulos kertoo vaihtoehdon vaikutukset kestävyyteen sekä kymmenen kestävyyden osa-alueen osalta että niiden yhteenvetona. Tulos muodostuu väriprofiilista ja keskiarvoista. Kymmenen arvioitavaa osa-aluetta ovat maankäyttö- ja yhdyskuntarakenne, liikenne, asuinympäristö ja sosiaaliset vaikutukset, palvelut, virkistysalueet, ympäristöterveys, luonnonympäristö, kulttuuriympäristö, suunnitteluprosessi sekä yhdyskuntatekniikka ja -talous. Jokaiseen osa-alueeseen sisältyy useita kysymyksiä arvioitavan suunnitelman vaikutuksista. Kysymyksiin vastataan valitsemalla jokin seuraavista vaihtoehdoista: -2, -1, 0, 1, 2 tai EOS: -2 = suunnitelmalla on paljon negatiivisia vaikutuksia kestävän kehityksen toteutumiseen -1 = suunnitelmalla on jonkin verran negatiivisia vaikutuksia 1 = suunnitelmalla on jonkin verran positiivisia vaikutuksia 2 = hankkeella on paljon positiivisia vaikutuksia 0 = suunnitelmalla ei ole minkäänlaista vaikutusta EOS vaihtoehdon voi valita silloin, kun kysymykseen ei pysty vastaamaan Työkalussa on mukana myös suunnittelukohdetta koskevaa tausta-aineistoa: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnoksia, elinympäristön laatutavoitteet, aluesuunnittelun kestävän kehityksen kriteerit sekä kohdealueen ja lähiympäristön paikkatietoanalyysejä karttaesityksinä. 10

Hämeenlinnan kestävän kehityksen työkalun ensimmäinen versio tehtiin Excel-makro-pohjaiseksi. Arvioinnin tulokset esitettiin makron viimeisellä sivulla väripalkkien avulla. Punainen väri kertoo negatiivisesta, vihreä positiivisesta ja sininen ei vaikutusta vastauksesta. Sivulle tuli näkyviin myös koko arvioinnin ja eri osa-alueiden keskiarvot. Ensimmäinen testikohde oli Keinusaaren asemakaava ja arviointityökalun kehitystyötä jatkettiin Sinerväisen asemakaavan parissa. Työkaluun lisättiin Sinerväisen asemakaavan osalta uusia taustatietosivuja. Työkalua jaettiin excel makro versiona sekä Keinusaaren että Sinerväisen maankäytön hanketyöryhmän jäsenille. Työkalu sisälsi paljon erilaista kartta-aineistoa, joten tiedostokoosta tuli erittäin suuri. Työkalusta saatu palaute osoitti, että työkalua piti lähteä kehittämään tiedostokooltaan pienemmäksi. Toukokuussa 2005 työkalua alettiin kehittää web-pohjaiseksi. Aikaisemmasta Excel-pohjasta luovuttiin ja työkalun jatkokehitys tapahtuisi HTML/CSS-, PHP-, MySQL- ja JavaScript-muodossa. Käytännössä uudistettu arviointityökalu toimi millä tahansa tietokoneella, jolla oli uudehko selain ja Internet-yhteys. Suurin osa työkalun toiminnoista perustui uudessa HTML-versioissa Excel-versiossa hyviksi todettuihin malleihin. Runko oli edelleen monelta osin sama, mutta muutamia muutoksia esiintyy lähinnä tietokannan (MySQL) mukaantulon myötä, kuten arviointitulosten tallentuminen tietokantaan. Uudistettua arviointityökalua lähdettiin testaamaan osana Sampo1 osayleiskaavatyötä. Sampo1-aluetta varten kerättiin olemassa olevista paikkatiedoista mahdollisimman paljon suunnittelualuetta koskevaa dataa. Kattavan taustaaineiston avulla suunnitelmaa arvioiva henkilö pyritään saamaan tietoiseksi kaikista aluetta koskevista asioista,, joilla saattaa olla vaikutusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Vaikutusten arviointityökalu on Internetissä toimiva tietokoneohjelma, jonka avulla luottamushenkilöt, viranhaltijat ja kuntalaisetkin voivat arvioida eri suunnitteluvaihtoehtojen kestävyyttä konkreettisissa maankäytön suunnittelun hankkeissa. Työkalu on tarkoitettu vaihtoehtojen testaamiseen ja vertaamiseen juuri suunnitteluvaiheessa. Työkalu julkaistiin 22.11.2005 ja se on internetissä suomeksi sekä englanniksi: www.hameenlinna.fi/kaavoitustoimisto/sampo_alajarvi 11

4.3 Asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen on paikallisagendatyön kulmakivi. Osallistuminen on osa kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta ja sen edellytyksenä on laaja tiedottaminen ajankohtaisista asioista. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektissa asukkaille järjestettiin paikallisia ympäristöaiheisia tapahtumia ja heitä innostettiin toimimaan ympäristön hyväksi. Toiminnasta tiedotettiin säännöllisesti projektin nettisivuilla sekä paikallisessa mediassa. Tiedottamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Kaikille asukkaille avoimia tilaisuuksia järjestettiin jokaisena projektin toimintavuotena. EU:n Green Week tapahtumaa toteutettiin Hämeenlinnassa Vihreä Viikko nimisenä vuosina 2003-2005. Toinen EU komission lanseeraama ympäristötapahtuma on Autoton päivä, jonka järjestämiseen projekti osallistui vuosina 2003 ja 2004. Muita asukkaille suunnattuja tapahtumia olivat Muodonmuutos -näyttely (6.7-3.8.2003), Kestävän kehityksen seurantatilaisuus (29.11.2003), Hämeenlinnan (26.1.2004) ja Kalvolan (20.9.2004) indikaattoriraporttien julkistamistilaisuudet, EU-projektien ajankohtaispäivä (15.3.2005) ja vaikutusten arviointityökalun julkistamistilaisuus (22.11.2005). Projekti osallistui Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa EU-projektin kanssa vuonna 2003 Ekokumppanuus tilaisuuden ja Jätepaneelin järjestämiseen. Yleisöä Muodonmuutos -näyttelyssä ja Ekokumppanuus -seminaarissa vuonna 2003 12

4.3.1 Vihreä Viikko Vihreän Viikon tarkoituksena on edistää ympäristöasioita eri puolilla Eurooppaa. Hämeenlinnassa Vihreää Viikkoa vietettiin ensimmäisen kerran 2.-6.6.2003. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti koordinoi Vihreää Viikkoa, jonka tapahtumien järjestelyihin osallistuivat kaikki ympäristötoimen EU-projektit. Vihreän Viikon aikana projekti toteutti Aulankokeskuksessa kaksi näyttelyä (kestävä liikkuminen ja jätteiden kierrätys). Vuonna 2004 Vihreää Viikkoa vietettiin jälleen Aulankokeskuksessa, jossa pidettiin Hämeenlinnan meidän ympäristömme 2004-näyttely (3.6.2004). Näyttelyä varten projekti valmisti 22 julistetta ja 4 esitettä. Julisteissa esitettiin kuvin, tekstein ja kaavioin seudulliseen ympäristökyselyyn vastanneiden hämeenlinnalaisten näkemyksiä omasta elinympäristöstään. Neljässä tapahtumaa varten tehdyssä esitteessä kerrottiin ajankohtaisista seudullista ympäristöasioista: ympäristökysely, Hätilä-peli, Katumajärvi ja ympäristökasvatus. Vihreän Viikon avajaisiin osallistui 22 henkilöä. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti ja Luonto- Aulanko -projekti jakoivat tilaisuudessa palkinnon nuorten videospotti-kilpailun ( Hämeenlinnan helmet ja fibat ) voittajatyölle. Voittajatyön ensiesitys oli tilaisuudessa. Tilaisuudessa musiikkia esitti Ahveniston päiväkodin lapset. Kaikista Vihreän Viikon tapahtumista välitettiin tietoa myös kansainvälisille Urban Green Days internetsivuille (http://www.urbangreendays.org/ ) paikallismedian lisäksi. Vihreän Viikon kuusi 13

Vuonna 2005 Vihreän Viikon tapahtuma järjestettiin yksipäiväisenä (29.5.2005). Tapahtuman teemana oli ilmastonmuutos. Tapahtumaa varten projektissa tehtiin ilmastonmuutokseen liittyvää materiaalia: Hämeenlinnaa koskevan ilmastonmuutos juliste Hämeenlinna ja muuttuva ilmasto esite Ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia esite Projektikoordinaattorin ja projektisuunnittelijan Brysselin Green Week matkaa varten tehtiin englanninkielinen esite Climate change in Hämeenlinna. Vihreän Viikon tapahtuman Aulankokeskuksessa avasi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Avauksen jälkeen kaupunginvaltuustoryhmien edustajat pyöräilivät Aulankokeskukseen uusilla kaupunkipyörillä. Kaupunkipyörillä haluttiin osoittaa Hämeenlinnan kaupungin osallistuvan ilmastonmuutoksen torjuntaan edistämällä ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja. Kaupunkipyörien sisäänajon jälkeen oli vuorossa projektin järjestämä ilmastonmuutospaneeli. Paneelin puheenjohtajan toimi kansanedustaja Satu Taiveaho ja paneelin jäseninä toimittaja Kari Rissa, ilmastolähettiläs Emilia Toivanen, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Heikki Tuomenvirta ja kansanedustaja Oras Tynkkynen. Yhteistyössä Luonto-Aulanko -projektin kanssa järjestettiin koululaisille ilmastonmuutosaiheinen kuvataidekilpailu keväällä 2005. Tähän kilpailuun osallistuneet työt olivat esillä Vihreän Viikon avajaistapahtumassa ja parhaat kilpailutyöt palkittiin. Vihreä Viikko ilmastonmuutos teemalla Hämeenlinnassa ja Brysselissä vuonna 2005 14

4.3.2 Autoton päivä Projekti osallistui Hämeenlinnan Autottoman päivän tapahtumien järjestämiseen vuosina 2003 ja 2004. Vuonna 2003 teemana oli esteettömyys. Esteettömyysteeman ympärille rakennettiin leikkimielinen Esteettömyysviesti, jonka osuudet kuljettiin pyörätuolilla, polkupyörillä ja lastenrattaita työntäen. Viestin tavoitteena oli havainnollistaa Hämeenlinnan keskustan esteettömyyttä eri käyttäjäryhmien näkökulmista. Kestävän kehityksen kulmakiviä ovat kaikkien ihmisten huomioiminen ja samanlaisten mahdollisuuksien tarjoaminen. Tästä esteettömyyden edistäminen kaupunkisuunnittelussa on erinomainen esimerkki. Viestiin osallistui kuusi joukkuetta. Edustettuina olivat niin kaupungin virkamiehet, valtuutetut kuin yritykset. Joukkueet antoivat arvosanoja reitin esteettömyydestä asteikolla hyvä-tyydyttävä-huono. Huonoimmiksi paikoiksi arvioitiin pyörätuoliosuuden kadunylitys ja Palvelupiste Kastellin sisäänkäynti. Lisäksi arvostelua sai polkupyöräily katuosuuksilla, joilla ei ole pyörätietä. Yleinen mielipide joukkueiden keskuudessa oli, että viesti oli varsin ajatuksia herättävä ja tarjosi konkreettisen mahdollisuuden nähdä, miltä kaupunki näyttää pyörätuolissa istuvan tai lastenrattaita työntävän silmin. Esteettömyysviestin tulokset on lähetetty tiedoksi viestiin osallistuneille joukkueille sekä asianomaisille viranomaistahoille. Esteettömyysviestin ohella projekti osallistui asukaskyselyn laatimiseen. Kuntalaisilta kysyttiin lomakkeella kevyenliikenteen kannalta hankalien ja /tai vaarallisten paikkojen sijainnista Hämeenlinnassa. Pyöräilijät huomioitiin tapahtuman aikana ruusuin, jotka jakoi HAMK:n Lepaan puutarha. Ympäristötoimen joukkue osallistui esteettömyysviestiin 2003 15

Vuonna 2004 Hämeenlinnassa vietettiin viidettä kertaa kansainvälistä autotonta päivää. Autottoman päivän tilaisuus järjestettiin Palvelupiste Kastellissa. Vuonna 2004 autottomana päivänä kiinnitettiin huomiota lasten liikenneturvallisuuteen, keskustan kevyenliikenteen väyliin sekä työmatkojen kulkumuotoihin. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti osallistui tapahtumien järjestelyihin yhdessä ympäristötoimen muiden EU-projektien, Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Autottoman päivän teemana vuonna 2004 oli Turvalliset kadut lapsille. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén palkitsi kolme hämeenlinnalaista koulua. Koulut olivat edistäneet monipuolisesti lasten turvallista liikkumista, esimerkiksi edistämällä pyöräilykypärän käyttöä, opastamalla turvallisessa liikennekäyttäytymisessä ja vaikuttamalla kouluympäristön kevyenliikenteen väylien määriin ja autoliikenteen nopeuksiin. Palkittuja kouluja olivat Vuorentaan koulu, Kankaantaustan ja Nummen koulut. Samassa tilaisuudessa KappAhl Oy:n, Eino Heikkilä Oy:n, Ahveniston päiväkodin ja Lindström Oy:n henkilökunnan edustajat luovuttivat kaupunginjohtaja Hellsténille vetoomuksen, johon oli kerätty nimiä polkupyöräilyn edellytysten parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi kaupungin keskustassa. Autottomana päivänä pyrittiin vaikuttamaan myös työpaikoilla. Kuntayhtymän ympäristöosasto, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus haastoivat 50 hämeenlinnalaisen yrityksen ja viraston henkilökunnan kiinnittämään huomiota liikkumiseensa autottomana päivänä. Mahdollisimman monen toivottiin ottavan haasteen vastaan ja kulkevan työmatkansa kävellen, polkupyörällä tai bussilla. Vetoomus polkupyöräilyn edistämiseksi vuonna 2004 16

4.4 Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti osallistui Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelmatyön edistämiseen valmistelemalla keke -johtoryhmän kokoukset, päivittämällä Hämeenlinnan keke -seurantaohjelmaa ja laatimalla uudet Hämeenlinnan seudun paikallisagenda internetsivut: http://www.ymparistotoimi.fi/hyvat/agenda/index.htm Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii ympäristötoimen johtaja Sara Syyrakki. Johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmä on tarkentanut ja muokannut kestävän kehityksen toimintaohjelmaa sekä laatinut ehdotuksen Hämeenlinnan kestävän kehityksen tavoitteiksi: kaupunki hoitaa ympäristöasiat esimerkillisesti, kaupunki edistää ympäristötietoisuutta, asukkaiden ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia suunnitteluun ja päätöksentekoon lisätään, kaupunki toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi, kulttuuriperintöä vaalitaan, elinympäristön terveellisyydestä ja viihtyisyydestä huolehditaan, vesistöjen hajakuormitusta vähennetään, turvataan pohjaveden säilyminen puhtaana, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilman laadun heikkeneminen estetään ja jätteiden syntyä ehkäistään. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti on osallistunut näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Kestävän kehityksen johtoryhmän kokous 17

4.5 Sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestäminen Projekti on tehnyt yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestämisessä: Projekti osallistui Ekokumppanuus seminaarin 26.3.2003 järjestelyihin yhdessä muiden ympäristötoimen EU-projektien, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Projekti osallistui 5.6.2003 raatihuoneella pidetyn Jätepaneelin järjestelyihin laatimalle yleisölle jäteaiheisen kyselyn. Paneelin järjesti ympäristötoimen EU hanke: Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Projekti koordinoi 2.-6.6.2003 pidettyä Hämeenlinnan ensimmäistä Vihreää Viikkoa. Tapahtuman järjestelyihin osallistuivat ympäristötoimen EU-projektien ohella Kiertokapula Oy. Autottoman päivän 22.9.2003 järjestelyyn osallistuivat Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin lisäksi Luontokoulun Ilves, Hämeenlinnan kaupungin tekninen virasto, liikuntatoimisto ja vammaisneuvosto, Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenlinnan yhdistys ja Vekka Liikenne Oy. Vuonna 2004 Vihreän Viikon järjestelyihin osallistuivat ympäristötoimen EU-projektien ohella Ahveniston päiväkoti. Aulankokeskuksessa 7.7-3.8.2003 pidettiin Muodonmuutos näyttely, jonka järjestelyistä vastasivat projektin ohella Luontokoulu Ilves, HAMK Wetterhoff ja Käsityökeskus INTO. Autottoman päivän järjestelyt vuonna 2004 toteutettiin ympäristötoimen EU-projektien ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyönä. Kalvolan kunnantalolla 20.9.2004 pidettiin JÄRKI hankeen kanssa yhteinen tiedotustilaisuuden Kalvolan indikaattoriraportin ja luonto-oppaan valmistumisesta. projekti osallistui 12.10.2004 Ympäristömelun terveysvaikutukset yleisöluennon järjestelyihin yhdessä Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa hankkeen, ympäristötoimen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Ympäristötoimen EU-projektit järjestivät 15.3.2005 ajankohtaispäivän Aulankokeskuksessa. Vihreän Viikon avajaistapahtuma 29.5.2005 järjestettiin ympäristötoimen, ympäristötoimen EUprojektien, Etelä-Hämeen Marttojen, Cupido hyönteiskerho ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyönä. Aulankokeskus ympäristöineen tapahtumien keskipisteenä 18