MATKARAPORTTI. European Green Week Bryssel, Belgia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKARAPORTTI. European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia"

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI European Green Week Bryssel, Belgia Ympäristöosaston monisteita 72 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Marja Kokko Johanna Laakso

2 Lähdeviite Kokko, M. & Laakso, J Matkaraportti European Green Week Bryssel, Belgia. Ympäristöosaston monisteita 72. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. S. 9. ISBN ISSN

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohta Ilmastonmuutos on käsillä Ensimmäinen konferenssipäivä Toinen konferenssipäivä Kolmas konferenssipäivä Lopuksi Vihreästä Viikosta

4 1. Lähtökohta Euroopan komission ympäristöasioiden pääosasto järjesti Brysselissä Vihreän Viikon konferenssin ja näyttelyn. Viidennen kerran järjestettävän tapahtuman teemana oli ilmastonmuutos. Konferenssissa pohdittiin ilmaston lämpenemisen syitä ja seurauksia sekä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Näyttelyssä esiteltiin projekteja, yhteistyömuotoja, paikallisia toimia sekä hyviä käytäntöjä ilmastonmuutosasioiden tiimoilta. Konferenssi koostui 24 seminaarista, joissa käsiteltiin ilmastonmuutosta eri näkökulmista. Näyttelyssä oli 74 näytteilleasettajaa. Hämeenlinnassa vietettiin tänä vuonna kolmatta kertaa Euroopan komission koordinoimaa Vihreää Viikkoa. Vihreän Viikon avauksena ympäristöosasto järjesti Aulankokeskuksessa koko perheen tapahtuman Ohjelmassa oli mm. kansainvälisen teeman pohjalta paneelikeskustelu ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista sekä näyttely ilmastonmuutoksesta Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston edustajat Hyvä Tulevaisuus projektista matkasivat Brysseliin osallistuakseen Green Week 2005 tapahtumaan. Matkan aikana projektikoordinaattori Marja Kokko ja projektisuunnittelija Johanna Laakso osallistuivat konferenssiin, tutustuivat näyttelyyn ja myös jakoivat näyttelyssä Climate Change in Hämeenlinna -esitettä. Brysselin Green Week -konferenssissa oli osallistujia kymmenistä eri maista. Suomalaisia paikalla oli noin 20 henkilöä ministeriöistä, valtion ja kuntien edustajia, yritysten ja järjestöjen edustajia, tutkijoita, toimittajia sekä Euroopan komission edustajia. Kuva 2. Charlemagne building - konferenssirakennus 3

5 2. Ilmastonmuutos on käsillä Ympäristökomissaari Stavros Dimas Green Week 2005:stä: Viime vuosisadan aikana maapallon keskimääräinen lämpötila on noussut yli 0,6 astetta ja Euroopassa lämpötila on kohonnut melkein asteen verran. Suurin osa ilmastonmuutoksen tuntijoista uskoo, että lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnassa syntyvien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasujen päästöistä. Ilmastonmuutos koskettaa koko yhteiskuntaa. Muutos ei ole ainoastaan uhka ympäristölle, vaan myös taloudelle ja lopulta turvallisuudelle. Hallitsemattoman ilmastonmuutoksen kustannukset, jotka aiheutuvat tuhoista ja kärsimyksestä, tulevat olemaan paljon suuremmat, kuin päästöjen vähentämiskustannukset. Vielä on aikaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mutta sen on tapahduttava välittömästi. Ilmastonmuutosta ei voida enää pysäyttää. Ilmastonmuutoksen haaste on melkoinen. Green Week 2005 tarjoaa vahvan jalustan ympäri maailmaa tuleville avaintoimijoille esitellä näkökulmiaan ja keskustella siitä, kenen pitäisi tehdä mitä, koska ja miten. Konferenssissa etsitään välittömiä tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä jatkotoimia tulevaisuuden varalle. Olemme avoimia kaikille esitettäville kommenteille ja asianmukaisille toimintaehdotuksille. Green Weekin seminaarit ja työryhmät tulevat olemaan keskustelevia ja interaktiivisia näkökantojen vaihtoa ja yhteisten ratkaisujen etsimistä. Yhdessä me voimme pureutua tähän prosessiin, jotta lapsemme ja lastenlapsemme voivat elää onnellisina stabiileissa ilmasto-olosuhteissa. Kuva 3. Ympäristökomissaari Stavros Dimaksen viesti näkyy myös Green Weekin logossa 4

6 3. Ensimmäinen konferenssipäivä Konferenssi järjestettiin EU komission Charlemagne -rakennuksessa komission päärakennuksen vieressä. Sisäänkäynnin eteen oli pystytetty ilmastonmuutosta esitteleviä infotauluja ja paikalla oli myös ympäristöjärjestöjen edustajia julisteineen ja banderolleineen. Ilmoittautumisen yhteydessä osallistujille jaettiin konferenssikassit, joihin kerättiin konferenssimateriaalia ja muita esitteitä näyttelystä. Eteistilassa oli esillä lasten piirustus- ja videokilpailun töitä. Komissaari Stavros Dimaksen virallisen avauksen jälkeen alkoi ensimmäinen kaikille yhteinen seminaari, jonka aiheena oli ilmastonmuutosongelman kiireellisyys: Meidän on muutettava käyttäytymistämme ja tartuttava toden teolla kysymykseen ilmastonmuutoksesta. Ongelman kiireellisyyteen paneuduttiin luontovalokuvaajan, tutkijan, poliitikon ja ilmastonmuutoskonvention edustajan puheenvuoroissa. Valokuvaaja Mattias Klumin upeasta esityksestä kävi ilmi, miten ilmastonlämpeneminen on muuttanut mm. etelänapamantereen elinympäristöjä. Myös muut osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on jo näkyvää. Lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä näille neljälle panelistille. Iltapäivän ohjelmassa Marja Kokko osallistui ilmastohaaste 21. vuosisadalla -seminaariin, jossa pohdittiin ilmastonmuutoksen kansainvälisiä toimia ja ympäristö- ja talousasioiden yhteensovittamista. Puheenaiheena olivat erityisesti EU:n, Kiinan ja USA:n ilmastopolitiikat. Yllättävä tutkimustulos USA:sta kertoi, että suuri yleisö on 71 % Kioton ilmastosopimukseen liittymisen kannalla. Johanna Laakso tutustui ympäristökasvatuksen esimerkkeihin, joita käytetään opetuksessa eri puolilla Eurooppaa. Alustajat esittelivät opetuksessa käytettäviä kirjoja, ohjelmia, pelejä, internet-sivuja ja muita kokemuksia opetuksesta, joita käytetään kaiken ikäisten lasten ympäristökasvatuksessa. Kuva 4. Marja Kokko avausseminaarissa 4. Toinen konferenssipäivä Toisen päivän aiheita olivat ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset. Esille haluttiin tuoda tärkeitä seikkoja, unohtamatta myöskään vähemmän tunnettuja syitä ja seurauksia. Kasvavan lentoliikenteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhtälö on mahdoton. Kaikkien mielestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on toimittava välittömästi, mutta poliitikoilla, kansalaisjärjestöillä, lentoyhtiöillä ja teollisuudella on erilaiset näkökannat ongelmaan. Miten sovitetaan lentoliikenteen kasvu ja päästöjen rajoittaminen? Onko päästökauppa tässäkin tapauksessa tehokas vaihtoehto? Kysymykset jäivät avoimiksi. 5

7 Eurooppalaisten kaupunkien taistelu ilmastonmuutosta vastaan oli yhtenä seminaariaiheena. Seminaarissa esiteltiin eurooppalaisten kaupunkien esimerkkejä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaupungit ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä, joten ilmastonmuutos voi tuoda haasteita, joihin ei ole osattu varautua. Kaupunkiorganisaatioiden tulisi toimia esimerkkinä asukkailleen ja tuoda ympäristöasioita näkyvästi esille. Tiedon jakaminen ja vertailu eri kaupunkien kesken sekä erilaiset kampanjat/kilpailut ovat hyviä motivointikeinoja kaupunkien asukkaille. Esimerkkitapauksilla esiteltiin toimia ja toimintaohjelmia, joilla kaupungit pyrkivät taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Kuva 5. Renewable energy -seminaarinäkymä Biodiversiteetti seminaarissa keskusteltiin ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan yhteisvaikutuksesta, ja sen uhasta luonnon monimuotoisuudelle. Biodiversiteetin heikkeneminen aiheuttaa paitsi elinympäristöjen ja lajien katoamista, mutta sillä voi olla myös yllättäviä taloudellisia vaikutuksia. Maatalous, metsätalous, kalastus, vesihuolto ja muut sektorit kärsivät monimuotoisuuden vähentymisestä. Tutkijoiden ja poliitikkojen välinen keskusteluyhteys tulisi avata ja saada tällä tavoin kokonaisvaltaista näkemystä päätöksentekoon. 6

8 Kuvat 6 ja 7. Näyttelyssä yritykset, järjestöt, julkisyhteisöt ja muut organisaatiot esittelivät toimiaan ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. 5. Kolmas konferenssipäivä Kolmantena päivänä paneuduttiin ilmastonmuutostaistelun työkaluihin ja teknologian ratkaisuihin. Uusiutuvista lähteistä tuotettu energia on nopeasti laajentuva sektori EU:n alueella. Öljyn hinnan kohotessa uusiutuvat energianlähteet ovat herättäneet kiinnostusta kuluttajien ja yritysten keskuudessa. Seminaarissa käsiteltiin politiikan ja rahoituksen linjauksia ja uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön markkinatilannetta. Komission tavoitteena on vuonna 2010 tuottaa 21 % sähköstä uusiutuvilla energianlähteillä. Vaikka trendi on oikea, paljon on vielä tehtävää. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen yritysten toiminnassa oli aiheena hiilidioksiditalous seminaarissa. Vaikka Kioton ilmastosopimus asetti päästörajoituksia valtioille, muutamia yrityksiä on oma-aloitteisesti ryhtynyt vähentämään suunnitelmallisesti CO 2 päästöjään. Ilmastonmuutoshaasteen kohtaaminen vaatii myös kuluttajilta halua hankkia puhtaampia teknologisia ratkaisuja, käyttää energiaa säästeliäämmin ja suosia joukkoliikennettä. 7

9 Kuvat 8 ja 9. Ympäristöosaston edustajat Kokko ja Laakso ilmastonmuutosnäyttelyssä. Näytteilleasettajia oli Lopuksi Vihreästä Viikosta 2005 Seminaarissa lähestyttiin ilmastonmuutosta useista eri näkökulmista, sekä maantieteellisestä että eri toimijoiden kannalta. Seminaarien puheenjohtajat ja alustajat edustivat laajalti eri valtioita, toimijoita ja tahoja, ja välillä syntyi vilkasta ja kriittistäkin keskustelua. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos on tapahtumassa ja toiminnan aika on nyt. Seminaareissa eri osapuolet olivat huolestuneita siitä, että suuri yleisö ei ole huolissaan ilmastonmuutoskysymyksestä vaikka sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle ja jokaiseen. Kiinnostuksen puute voi aiheutua siitä, että median kautta välittyy ristiriitaista tietoa ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista. Tosiasia on kuitenkin se, että ilmasto lämpenee ja vaikutukset ovat erilaisia ympäri maapallon Paikallinen näkökulma Ilmastonmuutos johtuu pitkälti ihmisten aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta. Tärkeintä paikallistasolla on asukkaisiin vaikuttaminen. Avainasemassa ovat tiedotus, valistus ja kasvatus. Seminaari toi selkeästi esille sen, että myös paikallistasolla yhteistyötä on lisättävä merkittävästi. Hämeenlinnassa tämä tarkoittaa sekä eri toimijoiden ja hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämistä. 8

10 Ympäristöosastolla esimerkiksi Luontokoulu voisi jatkossa valistaa lapsia ja nuoria yhä enemmän paikallisista ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Green Week näyttelyssä oli esillä Taloudellinen Tiedotustoimisto, jonka internet-sivuilta löytyy opetusmateriaalia ilmastonmuutosasioissa. Hyvä Tulevaisuus projekti voi osaltaan vaikuttaa arviointityökalun kysymysten ja kriteerien kautta siihen, että maankäytön suunnittelussa ilmastonmuutoksen sopeutumiseen sekä ennaltaehkäisyyn kiinnitetään enemmän huomiota (rankat vesikuurot, tulvat, liikennesuunnittelu). Yhteiskuntavastuuraportoinnissa voidaan vuosittain kertoa toimista, joita Hämeenlinnan kaupunki tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Erityisesti energiankulutuksen seuraaminen on avainasemassa. Eri hallintokuntien tulisi jatkossa seurata yhä enemmän oman toimintansa vaikutuksia ilmastonmuutoksen kannalta. Luonnon monimuotoisuus on yksi keskeisistä kysymyksistä, joka nousee esiin ilmaston lämmetessä. Luontoarvojen seurantaan ja suojelualueiden säilyttämiseen ympäristöosasto voi luonnollisesti toiminnallaan vaikuttaa. Lisäksi metsien merkitystä hiilidioksidinieluina ei tule unohtaa ilmastonmuutosasiassa. Ympäristöosaston yksi tärkeimmistä vaikuttamiskanavista on erilaisten lausuntojen antaminen. Yritysyhteistyössä lupien merkitys ja omaehtoinen ympäristöasioiden hallinta ovat myös merkittävässä asemassa. Ekoverkko hankkeessa aloitettua yritysyhteistyötä voidaan tulevaisuudessa jatkaa energiakysymyksissä, jolloin kasvikaasupäästöihin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi. Liikennekysymyksissä ympäristöosaston vaikutusmahdollisuudet ovat kaavoitusta koskevien lausuntojen antamisessa Konferenssi kokonaisuutena Konferenssi oli järjestelyiltään onnistunut ja seminaareissa esiintyneet henkilöt pitivät ajatuksia ja kysymyksiä herättäviä puheenvuoroja. Päällimmäisenä korostuivat toiminnan välttämättömyys ja kiireellisyys, jotta ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään. Seminaarien puheenjohtajat ja esiintyjät saivat aikaan kiitettävästi me henkeä, jota tarvitaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Lisäinformaatiota Green Week 2005 konferenssista osoitteessa: 9

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston 14.3.2017 tilaisuuden pohjalta laadittu kooste 2.6.2017 1 Kv. luonnonvarapolitiikan

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla marja.jalli@luke.fi Tunnetko biotalouden uudet mahdollisuudet? Loimaa 9.11.2015 1 Teppo Tutkija 21.12.2015 NYKYTILA 2 21.12.2015 Käytössä oleva maatalousmaa, ha Käytössä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Lataa Ilmastonmuutos käytännössä. Lataa

Lataa Ilmastonmuutos käytännössä. Lataa Lataa Ilmastonmuutos käytännössä Lataa ISBN: 9789524951784 Sivumäärä: 415 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 13.93 Mb Onko ihmiskunta aiheuttanut ilmastonmuutoksen, vai ovatko muutokset luonnollisia? Miten

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua

Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua TuTu-Hesan Ilmastonmuutos-teemailta 10.2.2009 Suomen uuden ilmasto- ja energiastrategian tarkastelua Suomen ympäristökeskus Tausta Valtioneuvosto antoi uuden ilmasto- ja energiastrategian Pitkän aikavälin

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kestävän kehityksen tavoitteiden linkityksen huomioiminen Suomen kehityspolitiikassa Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 28.3.2018 Henri Horn, Energia-alan neuvonantaja Ulkoministeriö,

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu 18.11.2009 FT Hannu Koponen Projektipäällikkö, BalticClimate 2009-2011 Part-financed by the European union (European Regional Development Fund) (6+1) (23+2) (13) Venäläiset

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta (COM(2018) 738 final) Eduskunnan talousvaliokunta 8.2.2019 Saara Lilja-Rothsten

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella.

Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja valmiita tekemään arjessaan valintoja sen perusteella. Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta sähkö- ja energia-alaan, erityisesti ilmastonäkökulman kautta.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ajankohtaista ilmastopolitiikasta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK Ympäristö- ja maapolitiikan ajurit Ilmasto-energiapolitiikka: hillintä ja sopeutuminen kierrätämme hiiltä biomassoilla -tuottavassa

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa

Ilmastoneuvottelut. Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa Ilmastoneuvottelut Yhteinen sopimus kahdessa tunnissa Ilmastonmuutos ja Pariisin ilmastosopimus 1. Mitä on ilmastonmuutos? Ilmari Ilmasto (0:51) 2. Millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella on? Esim. sää,

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta Metsäseminaari Raumalla 30.1.2014 Janne Näräkkä Asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 23.9.2013 Esityksen sisältö Miksi kv-metsäasioissa

Lisätiedot

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2019

Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Ilmastobarometri 2019 Tulokset 70 % suomalaisista: Ilmastokriisin ratkaisun on oltava seuraavan hallituskauden ja EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteema. Suomalaiset haluavat ilmastokriisin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uusiutuvan

Lisätiedot

Helsinki 27. 28.5. X Kansallinen kaupunkifoorum 2008. miten suomalainen kaupunki voi vastata ilmastonmuutokseen? X KANSALLINEN KAUPUNKIFOORUM 2008

Helsinki 27. 28.5. X Kansallinen kaupunkifoorum 2008. miten suomalainen kaupunki voi vastata ilmastonmuutokseen? X KANSALLINEN KAUPUNKIFOORUM 2008 X KANSALLINEN KAUPUNKIFOORUM 2008 Helsinki 27. 28.5. Marina Congress Center Vastuunkantajia vai vapaamatkustajia miten suomalainen kaupunki voi vastata ilmastonmuutokseen? Kutsu X kansalliseen Kaupunkifoorumiin

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi Juha A. Karhu, Ilmatieteen laitos (IL) fmi.fi/cccrp Juha A. Karhu, IL: Climate Change Community Response 1 Esityksen sisältö 1. Perustietoja hankkeesta 2.

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Ympäristöministeriö Lausuntopyyntö 08.05.2017 YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Johdanto Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Ympäristövaliokunta 18.10.2016 Outi Honkatukia,

Lisätiedot

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI

8688/19 ADD 1 1 LIFE LIMITE FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. toukokuuta 2019 (OR. en) 8688/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 21 AGRI 225 PECHE 194 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (maatalous ja kalastus) 15. huhtikuuta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot