Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittäminen Esitys Automaatiopäivillä '99

Samankaltaiset tiedostot
VTT AUTOMAATIO. Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittämisprosessi yrityksessä kokonaisprosessi. Matti Vuori & Jouni Kivistö-Rahnasto

Skenaariomenetelmä apuna pitkän tähtäyksen tuotekehityksessä

Tulevaisuuden tuotteiden ja käyttöliittymien kehittäminen Pikaopas yrityksessä sovellettavaan kehittämisprojektiin


II Voitto-seminaari Konseptointivaihe

Käyttäjien, käytön ja käyttöympäristön mallinnus käyttöliittymäsuunnittelun apuvälineenä

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN YHTEISTYÖ JA YRITYKSEN STRATEGIA

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Hospitool Visio. Sairaalatilojen vaatimustenmukaisuuden hallinnan kehittäminen. - käyttäjien osallistuminen tilojen suunnitteluun ja arviointiin

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa Median innovaatiotuen info

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Projektin taustaa. Ensin tehtiin ROADMAP

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala,

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka

Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

SKENAARIOT JA DISRUPTIOT

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

Projektien rahoitus.

Market Expander & QUUM analyysi

Miten terveydenhuollon kehittamishankkeita koordinoidaan? Sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan shp

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Tekes riskirahoittajana -

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Tulevaisuuden asumisen Koklaamo

SUUNNITELMISSA LISTAUTUMINEN? TEKIR

Riskit hallintaan ISO 31000

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Ei näyttöä tai puheen tasolla

DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä DOB innovaatioalustan kuvaus

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strateginen ketteryys

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Jyväskylä Innovation RAMSE esittäytyminen

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

3. Arvot luovat perustan

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa,

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen

Liite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Elinkeino-ohjelman painoalat

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Matkalla digitaaliseen tulevaisuuteen

Business Finlandin rahoituspalvelut yrityksille. Juha Pulkkinen Oulu,

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Tietoisuuden lisääminen vihreästä liiketoiminnasta: Osa 3 Miten tiedät, että se toimii?

Kilpailija-analyysi - markkinatilanne

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön

Markkinatoimikunta Eveliina Seppälä. Säätöenergiamarkkinoiden. tekniset hintarajat

Kokeilemalla selvität, lähteekö ideasi lentoon 2017/TR

Copyright Lasse Karjalainen

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Juha-Pekka Anttila VTT

Tekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus

Huomisen tiennäyttäjä

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Transkriptio:

AUTOMAATIO Tulevaisuuden käyttöliittymät 1. JOHDANTO Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittäminen Esitys Automaatiopäivillä '99 Matti Vuori, Jouni Kivistö-Rahnasto & Sirra Toivonen VTT Automaatio, PL 1306, 33101 TAMPERE, Finland Puh. (03) 3163 111, Fax. (03) 3163 499, sähköposti matti.vuori@vtt.fi AVAINSANAT käyttöliittymät, tuotekehitys, käyttöliittymäsuunnittelu Käyttöliittymän avulla käytetään tuotetta. Tuotteiden teknistyessä käyttöliittymä karakterisoi tuotetta hyvin vahvasti. Käyttöliittymä on monessa mielessä tuotteen kasvot ja useassa tapauksessa jopa tulevaisuuden tuotteiden kehittämisen lähtökohta. Niissä tapauksissa, joissa käyttöliittymän rooli ei ole näkyvästi keskeinen, sen rooli on hyvin merkittävä tuotteen käytön tehokkuuden ja riskienhallinnan kannalta. Käyttöliittymän kehittäminen edellyttää erityistä panostamista jo nykypäivänkin tarpeita ajattelevissa tuoteprojekteissa. Tulevaisuuden käyttöliittymiä kehitettäessä panokset kasvavat. Käyttöliittymien merkitys on otettava vakavasti. Tämä merkitsee suhtautumista vielä vakavammin niiden kehittämisprosessiin yrityksessä. Teollisuuden käytössä ei ole ollut luotettavia toimintamalleja ja menetelmiä tulevaisuuden käyttöliittymien kehittämiseen. VTT Automaatio on kehittänyt uuden käytännöllisen toimintamallin kehittämistyön hallittuun toteuttamiseen. 2. TULEVAISUUTEEN VARAUDUTTAVA JA SIIHEN ON VAIKUTETTAVA 2000-luvulla hyvä käyttöliittymä on tuotteen menestyksen ehdoton edellytys. Ihmisten odotukset kasvavat ja ne muuttuvat nykyistäkin nopeammin. Tuotteiden käyttö on entistä monimuotoisempaa ja dynaamisempaa. Muutoksiin on pakko reagoida. Aktiivinen, tulevaisuuden ennakoiva, yritys pystyy puolustamaan nykyisiä ratkaisuja ja ohjaamaan muutosta uusien konseptien avulla. Passiivinen yritys reagoi vasta, kun muutos riehuu markkinoilla. Uusien konseptien ja valmiiden tuotteiden kehittäminen myöhästyy ja markkinat täyttyvät kilpailijoiden tuotteilla. Yllättävien muutosten tekeminen vaatii äkillisesti resursseja, joita ei yksinkertaisesti ole olemassa. Tulevaisuuden ennakoiva yritys on askeleen edellä muita. Tämä koskee niin tuotteen ydinteknologiaa kuin myös käyttöliittymiä. 3. UUSIA MENETTELYTAPOJA TULEVAISUUDEN KÄYTTÖLIITTYMIEN HALLITTUUN KEHITTÄMISEEN Moni yritys on siinä tilanteessa, että tuotteisiin pitäisi tehdä radikaali käyttöliittymäuudistus. Tämä edellyttää onnistuakseen hallittua kehittämistä. Säntääminen muualla jo käytössä oleviin ratkaisuihin miettimättä oman tuotteen erityispiirteitä voi tuottaa jopa vahingollisia päätöksiä. Yrityksen on myös tehtävä strateginen valinta, tehdäänkö uudistus seuraavan kevään tulostavoitteita ajatellen, vai luodaanko suuntaus pidemmälle tulevaisuuteen ja seuraava mallisto kehitetään tulevaisuuden strategian mukaisesti. Jälkimmäinen tilanne on haastava, ja edelläkävijäyritysten on syytä ottaa tulevaisuusnäkökulma kehittämiseen. Muuten ei pysytä kehityksen kärjessä. Koko teollisuuden näkökulmasta ei keskeinen kysymys ole, millainen on tulevaisuuden käyttöliittymä, vaan: miten yrityksissä saadaan selville, millainen käyttöliittymäkonsepti on tulevaisuudessa paras heidän tulevaisuuden tuotteilleen?. Eväitä vastauksen saamiseen ei kuitenkaan ole ollut olemassa. Siksi VTT päätti ryhtyä kehittämään uusia kehittämisen toimintamalleja ja menetelmiä yrityksille. 1

Uusien menettelytapojen tärkeimpänä tavoitteena ei ole parempi ensi kevään mallisto, vaan sellaisen tietämyspohjan ja konseptien luominen yritykselle, joiden pohjalta voidaan tehdä tuotteistuksen roadmap tulevaisuuden ja nykypäivän välille (vaikkapa 10 vuotta eteenpäin) ja myös suunnitella ensi kevään tuotteisto tulevaisuutta tukemaan! Tulevaisuuden tuotteiden kehittämisen yhteydessä luodaan myös valmiudet kehittää tuotekehitystoimintaa ja tuotteiston hallintaa tulevaisuuden haasteiden mukaiseksi. Toimintamallin avulla yritysten on mahdollista varautua tulevaisuuteen, ja joissakin tapauksissa ryhtyä edelläkävijänä tai toimialan vaikuttajana luomaan tulevaisuutta. Kaikissa yritysten tilanteissa on tulevaisuuteen erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin syytä varautua. Nykyhetki Luominen Varautuminen Tulevaisuus Kuva 1. Tulevaisuuteen voidaan varautua. Moni yritys voi myös vaikuttaa toimialansa tulevaisuuteen. Toimintamallia ei kuitenkaan voida suositella kaikille. Se on lähinnä suunniteltu yrityksille, joilla tuotekehitys on hallittua tuote ja käyttöliittymä ymmärretään konseptien ja kehityskaarien tasolla. Monissa yrityksissä käyttöliittymän kehittämiseen suhtaudutaan elektroniikkasuunnittelu-tehtävänä. Tällaisissa tilanteissa on aloitettava alkeista, luotava ensin tuoteymmärrys ja toiminnallisen tuotesuunnittelun kulttuuri. Kehitettävän toimintamallin etuja eri tilanteissa oleville yrityksille: Yritys, jonka tuotteisto on murroksessa: On jääty pahasti jälkeen tuotteen kehittämisessä tai tuoteryhmän menekki on vähentymässä. Sukupolvenvaihdos tai tuotteen uudelleenprofilointi pitää tehdä nopeasti => Toimintamalli antaa mahdollisuuden hallittuun uudistamiseen. Osataan kehittää uusia ratkaisuja, jotka perustuvat perusteelliseen pitkäjänteiseen tuotteistus-strategiaan. Saadaan uudenlaiset kehittämisen tavat, joilla estetään joutuminen uudestaan samanlaiseen tilanteeseen Yritys haluaa muuttua seuraajasta edelläkävijäksi => Edelläkävijät eivät synny sattumalta. Kehitettävä toimintamalli antaa yritykselle hallitun tavan tehdä yksilöllistä ja kilpailijoita parempaa käyttöliittymäsuunnittelua. Yritys on toimialallaan edelläkävijä ja haluaa säilyttää asemansa => Muuttuva kilpailutilanne edellyttää tuotekehityksen jatkuvaa parantamista. Yritys voi olla saavuttanut edelläkävijän asemansa teknisillä innovaatioilla, mutta nyt täytyy kyvykkyyttä laajentaa tarvepohjaiseen käyttöliittymäsuunnitteluun, tietoiseen tulevaisuus-suuntautuneisuuteen ja riskienhallintaan. Uudet menetelmät vastaavat tähän haasteeseen. Mikä tahansa yritys => Jokainen yritys tarvitsee nykyisin uusia näkökulmia ja impulsseja tuotekehitykseensä. Tulevaisuus-suuntautuneet menetelmät antavat tehokkaasti uusia ajatuksia ja käytännöllisiä ratkaisuja seuraavan keväänkin malliston suunnitteluun. Oma tuotteisto voidaan nähdä aivan uusin silmin! Menettelytavat ovat tehokkaita pienenkin yrityksen käyttöön. 4. TOIMINTAMALLIN PERIAATTEET JA LÄHTÖKOHDAT Julkisuudessa esitetyt ajatukset tulevaisuuden käyttöliittymien kehittämisestä kertovat eräänlaisesta teknologiakilpajuoksusta ja kilpavarustelusta: Laitetaan siihen GSM / graafinen tietokonenäyttö / puheohjaus [lisää oma suosikkisi]. Uudet käyttöliittymät tarvitsevat yleensä uutta teknologiaa, mutta tuotteistuksen onnistumiseksi sen soveltamisen on lähdettävä tuotteen käytön tarpeista. Hallitsematon teknologian soveltaminen tuottaa kalliita tuotteita, joiden kehittäminen ja markkinointi on suuri riski koko yritykselle. Suomalaisilla yrityksillä on harvoin mahdollisuuksia tällaiseen kilpavarusteluun. 2

Käyttöliittymää ei voida kehittää erillään koko tuotteen toiminnallisuudesta. Kehittämisprosessissa täytyy siksi tarkastella koko tuotteen toimintaa ja käyttöä. Käyttöliittymien kehittämisessä on kyse laitteen käytön ja käyttötehtävien kehittämisestä. Tulevaisuuden käyttöliittyminen kehittämisen lähtökohtia ovat tulevaisuuden käyttötehtävien ja käyttäjien tarpeet ja mahdollisuudet. Tarve- ja toimintaorientoitunut kehittäminen edellyttää aina laadukasta kehittämisprosessia. Tulevaisuuden käyttöliittymä tuotteessa Tulevaisuuden tuote Tulevaisuuden tarpeet ja mahdollisuudet tuoteryhmässä Tulevaisuuden tuotteen käyttökohteet,käyttäjät, käyttötavat Kuva 2. Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittämisen lähtökohdat. Toimintamalli perustuukin tuotteen mallintamiseen ja tulevaisuuden käyttöä koskeviin skenaarioihin. Näin voidaan tunnistaa tulevat tarpeet. Kun tarpeet ja toisaalta mahdollisuudet on tunnistettu, on luotu vankka pohja käyttöliittymäkonseptien kehittämiseen ja valintaan. Tulevaisuuden yksi peruspiirre on, että sitä ei voida tietää. Erilaiset skenaariot ovat siksi vain mahdollisuuksia. Skenaarioita ja niitä vastaavia käyttöliittymäkonsepteja onkin syytä kehittää useita. Tulevaisuudenkaan varalta ei tarvitse aina kehittää tuotteita puhtaalta pöydältä. Yhtä tärkeää kuin tunnustaa puhtaan pöydän tarkastelujen tarve, on myöntää se realiteetti, että nykyisiäkin konsepteja on usein hyvä venyttää tulevaisuuteen, jos se on mahdollista, sillä muutos on aina riski ja iso muutos on iso riski. Projektissa kehitettävä toimintamalli yhdistävät eri alueilla kehitettyjä tehokkaita toimintamalleja. Tuotekehityksessä on monia eri alakulttuureja, joiden kehityskaari on ollut eri aikoina ja on eri vaiheessa. Esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelu on muita myöhäisempi paradigma. Toinen samassa tilanteessa oleva on riskienhallinta. Tämä tutkimus yhdistää nämä ja muut tuotekehityksen peruskyvykkyydet tehokkaaksi paketiksi. Uudet inventiot... Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmät... hallitusti innovaatioiksi... Hyvä teollinen tuotekehitystapa... ja tuloksiksi Hyviä, tuotteelle parhaita käyttöliittymiä Monipuolinen riskienhallinta Hyviä tuotteita Luovuustekniikat Käyttöliittymäteknologioiden mahdollisuudet Käyttäjäläheisen tuotekehityksen toimintamallit Pitkäjänteisesti menestyvä yritys Tyytyväiset asiakkaat Kuva 3. Uusi toimintamalli yhdistää kypsiä paradigmoja. 3

Kehittämistyö perustuu muutenkin näkemykseen siitä, että tuotekehityksen eritasoinen integraatio on tarpeellista. Tästä syystä esimerkiksi tulevaisuuden kannalta monessakin mielessä oleellista muotoilua ei ole nostettu edellisessä yhtälössä erikseen esille. On tärkeää muistaa myös se, että useimmilla tuotteilla käyttöliittymällä on monia laatutekijöitä, ei ainoastaan rationaalinen käytettävyys. Monilla tuotteilla käyttöliittymä on tuotteen kasvot, jolloin käyttöliittymän visuaalinen laatu ja sen antamat erilaiset viestit ovat tärkeitä. Moni yritys uudistaakin käyttöliittymiään, koska ne ovat vanhentuneen oloisia. Hallitsematon kasvojenkohotus on erittäin riskialtista ja voi tuottaa pahoja lyhyen tähtäimen ongelmia. Käyttöliittymäuudistus täytyy aina tehdä hallitusti. Kehittämämme toimintamalli antaa tähän hyvät valmiudet. 5. TOIMINTAMALLIN YLEINEN RUNKO Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittämisprosessin yleinen runko koostuu seuraavista vaiheista Valmistelu tavoitteet, orientaatio, organisoituminen Mallinnus tuote, sen käyttö, yrityksen tuotekehitystoiminta yms. Tulevaisuuden tarkastelu erilaiset tuotteisiin ja niiden käyttöön skenaariot, muutokset, tulevaisuuden tarpeet Konseptisuunnittelu tulevaisuuden tarpeisiin sopivien käyttöliittymäkonseptien kehittely ja niiden arviointi Tuotekehityksen käynnistäminen tulevien tuotteistusprojektien valmistelu, roadmapping, yms. Valmisteluvaiheen merkitystä ei voi yliarvioida. Yritysten nykytoiminta on usein lyhytjänteistä ja erittäin usein puuttuu varsinkin käyttöliittymäsuunnittelun peruselementtien ymmärtämystä. Yritysten on vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että ennen innovointia on tehtävä kotiläksyt: luodattava tulevaisuutta ja sen tuomia tarpeita ja mahdollisuuksia. Vasta sen jälkeen on uusien laiteratkaisujen innovoinnin konseptisuunnittelun aika. Ja innovointi täytyy tehdä kurinalaisesti irrallaan seuraavan malliston kehittämisestä. Koska käyttöliittymien kehittämisen olennainen lähtökohta on tulevaisuuden tarpeiden ja toiminnan tunteminen, on yksi hyödynnettävistä tekniikoista tulevaisuuden skenaarioiden laatiminen. Tuotetta ja sen käyttöä koskevat skenaariot muodostuva globaaleista ja toimialaa koskevista skenaarioista, jotka vaikuttavat tuotetta käyttäviin ihmisiin, toimintaympäristöön tuotteen käyttötapoihin ja itse tuotteeseen. Laitteeseen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja mallintaminen muodostavat skenaarioiden laadinnan ensimmäisen vaiheen. Toisessa vaiheessa luodaan tuotetta ja sen käyttöä koskevia skenaariota, joita elävöitetään tarpeen mukaan. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan eri skenaarioiden uskottavuutta ja valitaan uskottavimmat jatkokehittelyä varten. Neljännessä vaiheessa valittuja käyttöskenaariot edelleen kehitetään. Skenaarioita tutkitaan ja mallinnetaan tarkemmin, niitä arvioidaan mm. käytön, toiminnan sekä erilaisten riskien suhteen. Kehittelyssä ja arvioinnissa hyödynnetään eri sidosryhmien ja asiantuntijoiden tietoa ja näkemyksiä. Viidennessä vaiheessa valitaan ja viimeistellään ne käytön ja toiminnan skenaariot joiden pohjalta tuotekonseptien kehittely aloitetaan. Toisaalta, kehittämiseen liittyy luova elementti, uusien ratkaisujen kehittely ja uuden teknologian soveltaminen (toiminnallisten tarpeiden mukaisesti). Tästä näkökulmasta kehittämisprosessista voidaan piirtää seuraava kuva. 4

Kehittely Luova muuntelu Tulevaisuuden ideat (konsepti-ideat / ratkaisu-ideat Ideoiden verifiointi Analogiset tuotteet Trendien mukainen kehittämine n Mahdollinen tulevaisuuden Mahdollinen tuote tulevaisuuden tuote Tuotteiston nykytila Mallinnus ja analyysi Uusi teknologia Seurannan ja toteutuksen ohjaus Tuoteprojektit Kuva 4. Eräistä kehittämistyön keskeisiä elementtejä. Perusprosessin eri vaiheissa sovelletaan toimintamalleja, jotka valitaan yrityksen ja tuotteen tilanteen, tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. 6. KEHITTÄMISEN PERIAATETASO TÄRKEÄ Yhtä tärkeää kuin tiettyjen toimintamallien noudattaminen, on noudattaa oikeita kehittämistyön periaatteita. Käsityksemme on, että seuraavat kymmenen ohjausperiaatteet ovat oleelliset tulevaisuuden käyttöliittymien kehittämisessä: 1 Tarkastele tulevaisuutta aidosti ja rohkeasti! Älä jää kiinni tämän päivän tilanteeseen 2 Usko innovaation mahdollisuuksiin Jos et usko, että tuotetta voi uudistaa radikaalisti, unohda koko asia! Usko, että tulevaisuuden voi luoda, että voi olla edelläkävijä 3 Aseta tavoitteet korkealle Suuret tavoitteet ovat ehto suurille ratkaisuille Segmentti/toimialajohtajuus Maailmanvalloitus... Mutta muista palata realismiin myöhemmässä vaiheessa... 4 Kehitä koko tuotekonseptia, kehittämisen perustaa, älä tiettyä tuotetta Unohda hetkeksi vanhat tuotteet ja niiden kehittämisprojektit Kyseenalaista melkein koko tuote (Nykyinen käyttötapa, käyttäjän edut, asiakkaan ostokriteerit, markkinapositio...; kaikkien osatuotteiden luonne ja asema, teknologiat; älä fiksaannu tämä hetken tietoihin eri sidosryhmien tulevaisuusvisioista; unohda kustannukset hetkeksi) 5 Mieti useita vaihtoehtoisia perusratkaisuja Useita käyttöskenaarioita Useita tuotekonsepteja Useita käyttöliittymäkonsepteja 6 Älä jumiudu vain yhteen asiaan (esimerkiksi teknologiaan, käytettävyyteen), vaan kehitä käyttöliittymän kaikkia menestystekijöitä 7 Ota huomioon kehittämisessä kaikki asiat Älä ajattele vain yhtä käyttäjä- tai asiakasryhmää, vaan ota huomioon kaikkien sidosryhmien tulevaisuuden tarpeet: markkinointi, myyntiketju, asiakkaat, käyttäjät, asentajat, tuotekehittäjät, tuotanto, lehtimiehet... 5

8 Panosta hyvään kehittämisprosessiin Muodosta hyvä kehittämistiimi Tee kehittely paljon paremmin kuin ennen aiemmissa projekteissa, joissa asiat ovat olleet tuttuja, eivät vaatimukset selvityksille ja suunnittelulle ole olleet yhtä suuret kuin tällä kertaa Hyvä prosessi on välttämätön 9 Käytä monipuolisesti erilaisia kehittämisen tekniikoita Ideointi, tarpeiden ja käytön analysointi, verifiointi 10 Hallitse riskit Analysoi tulosten soveltamiskelpoisuus Suunnittele roadmap (kehittämisen välivaiheet) tulevaisuuteen ja ideoiden hallinta Tee muodollisia riskianalyysejä 7. VÄLINEET KAIKKIEN TESTATTAVISSA Uuden toimintamallin dokumentointi ja kaikki kehittämisprojekteissa tarvittavat välineet kootaan käytännöllisiin työkalupakkeihin. Niistä löytyvät ohjeet koko kehittämisprosessin läpiviemiseksi, kaikkien sovellettavien menetelmien ohjeet, tarvittavat lomakkeet yms. Työkalupakit ovat jo nyt, prototyyppivaiheessa ilmaiseksi saatavilla WWW:ssä (PDF-formaatissa). Parhaillaan on menossa testausvaihe, ja suurin osa välineistöstä on vuoden lopulla testattu ja luotettavassa käyttökunnossa. Kokonaisvaltaisen kehittämisprosessin ohjaus edellyttää kuitenkin sellaista asiantuntemusta, jota ei vielä projektin päätyttyä löydy muualta kuin VTT Automaatiosta. Ensi vuoden aikana tehdään suunnitelmat kehittämisen konsulttipalvelujen tuotteistamisesta ja osaamisen siirtämisestä teollisuuteen. Kehittämistyö on tehty SMART-ohjelman projektissa Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittäminen ja sen tekniikat, joka on osa Tekesin teknologiaohjelmaa SMART Huomisen koneet ja järjestelmät. Projekti pyrkii tiedottamisessaan ja tuotteistamisessaan mahdollisimman suureen avoimuuteen. Tämän avulla yritykset pääsevät hyvissä ajoin suunnittelemaan tulosten soveltamista oman tuotekehitystoimintansa ja tuotteidensa kehittämisessä. Projektin WWW-sivuilla onkin julkistettu tutkimusraportteja jo varhaisissa luonnosvaiheissa. Projektissa kehitettäviä työkalupakkeja päivitetään säännöllisesti sivuille kaikkien saataville. Sivujen osoite on: http://www.vtt.fi/aut/rm/projects/smart. Toivomme aineistoon tutustuvilta palautetta, jotta voimme kehittää välineistä koko teollisuutta hyvin palvelevia perusvälineitä. 8. KIRJALLISUUTTA Vuori, M., Kivistö-Rahnasto, J. 1998. Tuotekehityksen alkuhetket lopun alkua vai alun loppua? Esitys KÄYPRO ja KATTI -hankkeiden seminaarissa Tarve, halu vai vaatimus 6.5.1998, VTT. 22 s. (www.vtt.fi/aut/rm/projects/katti/) Slaughter, R. 1996. Mapping the Future: Creating a Structural Overview of the Next 20 Years. Journal of Futures Studies, Vol 1, No. 1. pp. 5-25. Kivistö-Rahnasto, J., Vuori, M. 1998. Tulevaisuuden huomioimisen hyödyt ja mahdollisuudet käyttöliittymien kehittämisessä. Työraportti 1., VTT, 41 s. (www.vtt.fi/aut/rm/projects/smart/) Vuori, M., Kivistö-Rahnasto, J. 1998. Tulevaisuuden käyttöliittymien kehittämisprosessi yrityksessä kokonaisprosessi. Työraportti 2., VTT, 25 s. (www.vtt.fi/aut/rm/projects/smart/) 6