Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö
Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. Luoda edellytyksiä julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautumiselle ikääntymisestä seuraavalle palvelujen kasvavalle kysynnälle. Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntien roolia julkishallinnon keskeisenä toimijana ja rajapintana kansalaisiin vahvistetaan. tavoitteena, että tarve kuntien välisiin yhteistoimintarakenteisiin vähenee Luoda edellytykset kuntataloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle. Osasto 20.9.2011 22.9.2011 2
Kuntauudistuksen osat Kunnallishallinnon rakennelaki Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Kuntalain kokonaisuudistus Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntauudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden pohjana marssijärjestys: ensin rakennelaki sitten sote-järjestämislaki kuntapohjaisen sote-palveluiden järjestämisen turvaaminen Osasto 20.9.2011 22.9.2011 3
6. Uudistetaan kuntarakenteita suunnitelmallisesti ja alueita kokonaisuuksina tarkastellen 5. Vahvistetaan kuntien elinvoimaa sekä ehkäistään yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti kaupunkiseuduilla 1. Turvataan kuntapalvelut ja kansalaisten yhdenvertaisuus koko maassa Miksi valtakunnallinen kuntauudistus vuosina 2011-2014? 4. Turvataan kuntapalveluiden rahoituspohjaa ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä 2. Kootaan kunta- ja palvelurakenteita yhteen ja varmistetaan niiden demokraattinen ohjaus 3. Luodaan pohja sosiaalija terveyspalveluiden ja muiden suurempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämiselle Osasto 20.9.2011 22.9.2011 4
Kuntauudistuksen paalutukset 1/2 Vahvan peruskunnan malli Alueelliset rajaukset uudistus koskee koko maata ml Kainuu ja metropolialue pl Ahvenanmaa muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Tilastokeskuksen työssäkäyntialuekartat ovat pohjamateriaalia mutta eivät ole yhtä kuin uudet kuntarajat Toiminnalliset rajaukset on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut). kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön voi tehokkaasti vastata yhdyskunta-rakenteiden hajautumiskehitykseen rakenneratkaisut selkeyttävät hallintoa ja vahvistavat demokratiaa Alueiden erilaisuus, kuten kasvukeskukset, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet otetaan huomioon. Osasto 20.9.2011 22.9.2011 5
Kuntauudistuksen paalutukset 2/2 Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. markkinoiden hallinta palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa vastaa vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisääntymisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen sote-alueet ja vastuukuntamallit (syrjäiset alueet) Henkilöstön asema muutosprosesseissa turvataan nykylainsäädännön tasoisena. tarkoitetaan 5 vuoden palvelussuhdeturvaa Aikataulu: Selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukainen kunta- ja palvelurakenne Kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Osasto 20.9.2011 22.9.2011 6
Kuntauudistuksen organisaatio I vaihe Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) Ministerit (8+2) (pj. Henna Virkkunen) Ohjausryhmä Valtiosihteerit (8) (pj. Anna-Kaisa Ikonen) (siht. Arto Koski) Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä Virkamiehet (pj. Päivi Laajala) Kunnan talous -työryhmä Virkamiehet (pj. Rainer Alanen) II vaihe - Kuntalakiuudistuksen parlamentaarinen seurantaryhmä - Valtionosuusuudistuksen valmisteluryhmä- Osasto 20.9.2011 22.9.2011 7
Kuntauudistuksen aikataulusuunnitelma 2011 2012 2013 2014 Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Tölli) Asiantuntijakuule- miset Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä (Ministeri Virkkunen) Selvitys ja kriteerit Lakiesityksen laatiminen Vuoropuhelu Kuntasektorin kanssa aluekierrokset Hallituksen esitys Lakiesitys EK:ssa Kunnallishallinnon rakennelaki Uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut VALMISTELUVAIHE PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE Osasto 20.9.2011 22.9.2011 8
Pendelöintialueet Osasto 20.9.2011 22.9.2011 9
Lappi/Kemin työssäkäyntialue (suluissa omassa kunnassa työssäkäyvien osuus) Utsjoki (79,4%) Enontekiö (81,3%) Muonio (80,9%) Kolari (79,4%) Kittilä (84,3%) Inari (86,7%) Sodankylä Savukoski (84,7%) (72,4%) Pelkosenniemi (68,1%) Salla (81,3%) Enontekiö 1876 as. Inari 6778 as. Kemijärvi 8418 as. Kittilä 6183 as. Kolari 3839 as. Muonio 2401 as. Pello 3980 as. Pelkosenniemi 1008 as. Posio 3874 as. Ranua 4337 as. Rovaniemi 60 090 as. Salla 4162 as. Savukoski 1179 as. Sodankylä 8779 as. Utsjoki 1297 as. Ylitornio 4731 as. Kemin työssäkäyntialue: Kemi (22 537), Keminmaa (8573), Simo (3489) yht. 34 599 as. Pello (79,8%) Ylitornio (77,2%) Tornio (81,0%) Tervola (71,8%) Rovaniemi (90,5%) Kemijärvi (81,9%) Posio (82,2%) Keminmaa Ranua (38,6%) (80,1%) 14,8% Simo 38,2% (41,1%) Pendelöinti Keminmaalta Kemi 38% - Kemiin 38,2% (78,0%) - Tornioon 14,8% Osasto 20.9.2011 22.9.2011 10 39
Huoltosuhde- ja väestömuutokset Huoltosuhteen muutos 10-30, huoll. määrän muutos Huoltosuhde 2030 Väestömäärän muutos 10-30, % Kittilä 24,5 74,8 8,3 % Rovaniemi 23,7 70,7 11,9 % Tornio 26,1 77,3 6,5 % Inari 41,5 88,2-5,8 % Keminmaa 37,2 92,3 1,2 % Tervola 28,4 102,7-10,0 % Kolari 37,5 85,9 4,6 % Kemi 31,1 83,6-1,0 % Simo 41,1 104,9-6,2 % Sodankylä 51,9 103,9-14,4 % Muonio 32,5 86,8-5,9 % Ranua 43,0 109,4-19,0 % Utsjoki 48,0 106,2 5,7 % Ylitornio 42,0 109,6-13,4 % Enontekiö 50,9 98,5 1,8 % Pelkosenniemi 79,5 132,7-18,1 % Savukoski 68,9 125,5-15,9 % Posio 62,1 121,3-15,3 % Kemijärvi 63,9 127,7-25,8 % Salla 62,1 126,3-21,6 % Pello 67,5 130,8-25,0 % Osasto 20.9.2011 22.9.2011 11