Tässä numerossa: JÄSENKIRJE 5/2005 Yhteisöviestintätutkimus 2005 - ennakkotietoja sivu 2 Tulevia tapahtumia sivu 3 JATin viestintäpäivät Tammibileet Tulevia vierailukohteita Jyväskylä ja JAT seminaariyhteistyössä sivu 4 Communication Management sivu 5 Asiat tiedotteeseen, lisätiedot nettiin sivu 6 Yhteiskuntaviestintätekoja palkittiin sivu 7 Uudet jäsenet ja hallitus sivu 7 Iloista joulun odotusta - Tammibileissä tavataan! www.jat.fi
Yhteisöviestintätutkimus 2005 ennakkotietoja Yhteisöviestintätutkimus 2005 on Suomen laajin tiedottajakunnan kartoitus, joka toteutettiin nettikyselynä syys-lokakuussa. Tutkimukseen osallistuivat JATin lisäksi ProCom Viestinnän ammattilaiset, Tiedotusalan ammattijärjestö TAJ sekä Kirkon ja seurakuntien tiedottajat. Kohderyhmään kuului kaikkiaan 2632 viestinnän ammattilaista, joista 46 % eli 1208 vastasi kyselyyn. Jattilaisten osalta vastausprosentti oli 54,4 eli 202 vastaajaa. Valitettavasti kyselyä ei voitu toimittaa ihan kaikille jäsenille, sillä kaikki eivät ole ilmoittaneet sähköpostiosoitettaan. Useimpien työtehtävät muuttuneet viime vuosina Ennakkotietojen mukaan työtehtävät ovat muuttuneet kahden viime vuoden aikana enemmistöllä eli kolmella neljästä tiedottajasta. 25 % vastanneista sanoo työtehtäviensä muuttuneen voimakkaasti ja 52 % jonkin verran kahden viime vuoden aikana. Erityisesti uusi viestintätekniikka, organisaatiomuutokset, viestinnän uudelleenorganisointi, viestinnän painoarvon kasvu, markkinointiviestinnän lisääntyminen ja säästöpaineet ovat tekijöitä, jotka ovat olennaisesti muuttaneet työtä. Verkkoviestinnän, yhteystoiminnan, ulkoistamisen ja mediaseurannan uskotaan lisääntyvän lähivuosina. Viestinnän henkilöstömäärän odotetaan lisääntyvän hieman enemmän kuin kaksi vuotta sitten, sen sijaan palkkojen nousuun uskoo entistä harvempi ja koulutusrahojen odotetaan pikemminkin vähenevän. Viestinnän edustus johtoryhmissä on vähentynyt kahden vuoden takaisesta. Lähes joka neljännessä organisaatiossa viestinnällä ei ole edustajaa johtoryhmässä, kun kaksi vuotta sitten viestintäedustus puuttui vain joka kuudennesta organisaatiosta. Työpaikan vaihto joka toisen suunnitelmissa Lähes joka toinen vastaaja on vakavasti harkinnut työpaikan vaihtoa. Työpaikkaa haluavat vaihtaa niin nuoret kuin keski-ikäisetkin viestinnän ammattilaiset. Yli 50- vuotiaistakin joka viides haluaa vaihtaa työpaikkaa. Viestinnän ammattilasten mediaanipalkka on 3020 euroa. Yksityisellä sektorilla palkat ovat korkeampia kuin julkisella sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Esim. tiedottajan tehtävissä työskentelevien mediaanipalkka, jonka ala- ja yläpuolella sijoittuu 50 % palkoista, on yksityissektorilla 3000 euroa, julkissektorilla 2 600 euroa, järjestöissä 2820 euroa ja seurakunnissa 2300 euroa. Hajonta on kuitenkin erittäin suurta kaikkien eri viestintätehtävien kohdalla. Joka kuudes julkissektorin tiedottaja uupuu Suurin osa vastaajista (61 %) kokee, että vaikka töitä on paljon, he enimmäkseen jaksavat työssään. Töitä on liikaa, uuvun vastasi 11 % kaikista kyselyyn vastanneista. Erityisesti näin vastasivat julkissektorilla työskentelevät (15 %). Ala on entisestäänkin naisistunut ja koulutustaso on jatkuvasti kohonnut: naisia on 86 % ja korkeakoulututkinnon suorittaneita 83 % viestintäammattilaisista. Tutkimus julkaistaan 8.12.2005, minkä jälkeen se on luettavissa JATin verkkosivustolla osoitteessa www.jat.fi. Tutkimuksen tekijä Jouni Kivikoski Viestintätoimisto Pohjoisrannasta esittelee tutkimustuloksia laajemmin Tammibileissä 19.1.2006. TS 2 JAT Jäsenkirje 5/2005
TULEVIA TAPAHTUMIA JATin viestintäpäivät Vaasassa 16. - 17.3.2006 Vuoden päätapahtuma, Viestintäpäivät, järjestetään juhlavuottaan viettävässä Vaasassa. Päivän teemana on Suomi näkyväksi. EU-puheenjohtajakauden kynnyksellä tutustumme mm. paikan markkinointiin ja sähköiseen viestintään. Tutustu päivien ohjelmaan takasivulla. Tammibileet Joulun jälkeen Tammibileisiin! Tervetuloa JATin perinteisen iloisiin Tammibileisiin torstaina 19.01.2006 klo 15.30 alkaen. Tällä kertaa tapaamme Andorra Kulttuurikompleksin kaurismäkeläisessä Dubrovnik-ravintolassa os. Eerikinkatu 11, Helsinki. Klo 15.30 Yhteisöviestintätutkimus 2005 - tuloksia esittelee tutkija Jouni Kivikoski Viestintätoimisto Pohjoisrannasta. Klo 17.00 Buffet Myöhemmin jännittävää ohjelmaa, musiikkia ja tanssia. Kaikki mukaan! Tulevia vierailukohteita Vuodelle 2006 on suunnitteilla vierailuja uusiin mielenkiintoisiin kohteisiin. 21.2. tutustumme Vuosaaren satamahankkeeseen. Vuosaaren satama on Tiehallinnon hanke, jonka viestintä on ulkoistettu. Vierailulla kuulemme molempien osapuolten näkemyksiä. Myöhemmin keväällä vierailemme mm. pääesikunnan viestintäosastossa, jossa tutustumme puolustusvoimien viestintästrategiaan ja moniin ajankohtaisiin hankkeisiin. Lisätietoja vierailusta saat sähköpostitse ja nettisivultamme www.jat.fi. Ilmoittautumiset 12.01.2006 mennessä Marjaana.Sunila- Kankare@Tiehallinto.fi, Johanna.Anttila@mintc.fi tai Aila.Rajamäki@tampere.fi Tutustu juhlapaikkaan osoitteessa www.andorra.fi. Ilmoita sähköpostiosoitteesi Meiltä puuttuu vielä useiden jäsenten sähköpostiosoitteet. Ilmoita sähköpostiosoitteesi Katri Myllykoskelle: katri.myllykoski@yths.fi, niin pysyt ajan tasalla JATin tapahtumissa. JAT Jäsenkirje 5/2005 3
Jyväskylä ja JAT seminaariyhteistyössä Jyväskylän Vanhalle Ortopedialle kokoontui lokakuun lopussa lähes 60 julkisen alan viestijää keskustelemaan sisäisestä viestinnästä. Huomio sisäiseen viestintään -seminaarin ansiokkaat alustukset ja vilkas keskustelu tarjosivat varmasti osallistujille uusia ajatuksia viemisiksi omaan organisaatioon. Tilaisuuden lopulla viriteltiin myös verkostoa julkisen sektorin sisäisen viestinnän mittarin kehittämiseksi. Huomio sisäiseen viestintään Seminaarin pääluennoitsijana toimi viestinnän kouluttaja Mirja Yli-Erkkilä. Esityksen alku toimi mainiona kertauksena sisäisen viestinnän tehtävistä sekä viestinnän merkityksestä mm. muutosprosessissa, 4 JAT Jäsenkirje 5/2005 muutos- Henkilöstölehti valmentajana organisaatiokulttuurin vahvistamisessa sekä tärkeänä osana johtamista. Esitetyt tutkimustulokset johtavien viranhaltijoiden näkemyksistä viestinnästä ja viestintäammattilaisen roolista päätöksentekoprosessissa antoivat kuulijoille, tai ainakin minulle, virtaa keskusteluun sisäisen viestinnän merkityksestä ja resursseista omassa organisaatiossa. Päivän aikana kuultiin myös alustukset sähköpostiviestinnästä, intranetistä ja henkilöstölehdistä, joten kukin varmasti löysi kanavavalikoimasta mieleisensä. Itse pidin mielenkiintoisimpana näkökulmaa Onnistuneen seminaarin jälkeen hymy on herkässä. Pääluennoitsijana toiminutta viestinnän kouluttaja Mirja Yli-Erkkilää (oik.) jututti sähköpostiviestinnästä alustanut viestintäkonsultti Pirkko Immonen. henkilöstölehtien nykyisestä roolista. Mm. henkilöstö- ja asiakaslehtiä tekevän Medita Communicationsin Tiinu Vuolio korosti henkilöstölehden roolia organisaation muutostilanteissa. Hänen näkemyksensä oli, että hyvä henkilöstölehti toimii organisaation muutosprosessissa työntekijän henkilökohtaisena muutosvalmentajana. Lehdessä on mm. tilaa asioiden parempaan taustoittamiseen ja laajemmille kokonaisuuksille, joita lukija voi kypsytellä ja pohtia omassa rauhassa siellä missä haluaa. Yhteinen mittari sisäiseen viestintään Päivän päätteeksi puhuttiin sisäisen viestinnän mittaamisesta. Mirja Yli- Erkkilän johdolla keskusteltiin mm. mitattavista kanavista, sisällön mittaamisen haasteista ja mittauksen toteutusperiaatteista. Läsnäolijat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvetta yhteiselle sisäisen viestinnän mittarille on. Jos oikein ymmärsin, verkostoa mittarin rakentamiseksi kasattiin akselilla Jyväskylä, Espoo, Vantaa ja valtionhallinnon puolelta Tiehallinto. Mitään virallista asiasta ei kuitenkaan päätetty, eli mukaan voivat varmasti ilmoittautua kaikki muutkin halukkaat. Seminaarimalli sai kiitosta Suurten kaupunkien viestijät ovat tavanneet henkilöstölehtien kehittämisen merkeissä epäsäännöllisen säännöllisesti jo usean vuoden ajan. Tämänvuotisen tapahtuman pääjärjestäjänä toiminut Jyväskylän kaupungin viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää halusi laajentaa sekä teemaa että osallistujajoukkoa. Samalla tuli idea pyytää JAT:ia mukaan päivän toteuttamiseen. Jo päivän
osallistujien määrä ja edustus erilaisista julkishallinnon organisaatiosta ympäri Suomea osoittivat, että järjestely oli onnistunut. Myös jattilaisia oli seminaarissa mukavan runsaslukuisesti ja päivän saldona saatiin uusien ajatusten lisäksi JAT:iin muutamia uusia jäseniäkin. Sisäisen viestinnän mittaamista pohtimassa Jyväskylän viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää (vas) ja JATin sihteeri Marjaana Sunila-Kankare Tiehallinnosta. Teksti: Antti Laukkarinen Kuvat: Katri Myllykoski Communication Management Lokakuun alussa kokoontui Wanhaan Satamaan satoja viestinnän ammattilaisia jo toista kertaa järjestettyyn Communications Management -tapahtumaan. Maksuttoman tapahtuman järjestämiseen ottivat osaa JATin lisäksi ProCom, Viestintätoimistojen liitto VTL ja lukuisat yrityskumppanit. Näyttelyosastojen lisäksi tapahtuma sisälsi monipuolista seminaariohjelmaa, tietoiskuja ja yrityspuheenvuoroja. Aamupäivällä kuultiin mm. CEO Paul Holmesin esitys maineenhallinnasta, vice chairman Michael Burrellin puheenvuoro lobbauksesta ja Kuvataideakatemian rehtori, mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotolan ennustuksia tulevaisuuden mediasta ja siitä, ovatko internet ja kännykkä jo kohta vanhanaikaisia. JATin varapuheenjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila toimi puheenjohtajana iltapäivän rinnakkaisseminaarin Vaikuttajaviestintäosiossa samaan aikaan kun toisaalla pohdittiin verkkoviestinnän mahdollisuuksia. Jaksossa kuultiin mm. Microsoftin tietoyhteiskuntajohtaja Max Mickelssonin havaintoja vaikuttajaviestinnästä kahdelta puolen pöytää. Hän korosti vaikuttajaviestijän tehtävää vaikuttajan luotettuna neuvonantajana, jossa hän korosti niin luottamusta kuin asiantuntijuuttakin. Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Katariina Kivistö kertoi, miten eri tahot pyrkivät yhteiskampanjallaan vaikuttamaan kansalaisiin niin, että joka niemeen ja notkoon saadaan ajoissa digisovittimet. Päivän päätöspaneelissa kuultiin presidenttiehdokkaiden kampanjapäällikköjen väittelyä presidenttiehdokkaiden näkymisestä ja vaalikampanjoinnista Markus Leikolan johdolla. Keskustelu ylitti samana iltana uutiskynnyksen kaikkien kanavien pääuutislähetyksissä. Tapahtuma on tarkoitus järjestää myös ensi vuonna, 3.10.2006. TS JAT Jäsenkirje 5/2005 5
Asiat tiedotteeseen, lisätiedot nettiin Toimittajat haluavat julkishallinnon viestinnältä lisää selkeyttä ja kansalaisnäkökulmaa. Tiedon loppukäyttäjä on kuitenkin kansalainen tai kuntalainen, ei toimittaja. Toimittajat toivovat selkeitä ja ytimekkäitä tiedotteita, ja lisätietoja asiasta nopeasti päivitettäville verkkosivuille. Nämä asiat nousivat esiin tiedottajille ja toimittajille syyskesällä tehdyssä kyselyssä. Tiedottajat tiesivät hyvin, mistä toimittajat ovat kiinnostuneita: palvelut kansalaisille/kuntalaisille ja päätöksenteko sekä talous- ja budjettiasiat nousivat kiinnostavimmiksi niin tiedottajien kuin toimittajienkin vastauksissa. Ristiriitaisia vastauksia saatiin toimittajilta asioiden valmistelusta: toimittajien avoimissa vastuksissa asioiden valmistelusta tiedottaminen nousi esille, mutta monivalintakysymyksessä vain 40% oli valinnut kohdan. Tiedottajat arvioivat tavoittavansa toimittajat melko hyvin. Aikakauslehtien, tuotantoyhtiöiden ja free lance toimittajien tavoittamisessa oli eniten parantamisen varaa. 78% tiedottajista ilmoitti seuraavansa mediaviestintää. Tiedottajat ja toimittajat olivat yllättävänkin yksimielisiä kehittämiskohteista. Toimittajien ylivoimainen ykköstoive on selkeys. Lisäksi haluttiin lisää avoimuutta ja kansalaisnäkökulmaa. Monet vastaajat totesivat, että parempaan päin on menty, mutta parantamisen varaa on edelleen. Tiedottajat toivat esiin selkeyden, mutta vastauksissa korostui myös vuorovaikutus kansalaisten kanssa ja yhteistyö eri toimijoiden kesken. Avoimissa vastauksissa tiedottajat toivoivat lisää resursseja viestintään, vaikka yllättävän moni (59 %) olikin tyytyväinen viestinnän resurssointiin omassa organisaatiossaan. Verkkopalveluiden kehittämisestä ja niiden ajantasaisuuden tärkeydestä kaikki vastaajat olivat yksimielisiä. Verkkoviestinnän merkitys nousi esiin monen kysymyksen yhteydessä. Julkishallinnon käytetyin kanava mediaan päin on sähköposti. Tämä sopii toimittajille, jotka mieluiten ottavatkin vastaan sähköpostia. Taustatiedot tarkistetaan mieluiten verkkopalvelusta. Hieman yllättäen kolmannes median edustajista ottaa mieluusti vastaan kirjeitä. Reilu puolet toimittajista oli kiinnostunut tiedotustilaisuuksista Kysely lähetettiin vastaajille elokuussa. Siihen vastasi 160 tiedottajaa ja 154 toimittajaa, jotka olivat pääasiassa valtakunnallisten sanolehtien, maakuntalehtien sekä kaupunki- ja paikallislehtien toimituksen johtoa ja uutistoimittajia. JATin hallitus osallistui kysymysten laadintaan. Niitä pohdittaessa ilmeni ongelmiakin, kun julkisen hallinnon toiminta piti luokitella kategorioihin. Valtiolla on oma hallinnonalajakonsa ja kunnilla myös jaottelu hallintokuntiin, mutta miten nimitetään sellaisia asioita, jotka eivät suoranaisesti kuulu tähän jaotteluun? Entä miten kuvataan julkishallinnon toimintaa, mitä kunnat, ministeriöt, valtion virastot ja laitokset sekä järjestöt käytännössä tekevät? Luokitteluja olisi voinut pohtia pidempäänkin, mutta koska kyseessä ei kuitenkaan ollut tieteellinen tutkimus ja tuloksia haluttiin jo tämän vuoden puolella, päädyttiin keskustelun jälkeen kyselyssä esitettyyn jakoon. Katso lisää kyselyn tuloksista JATin verkkosivustosta osoitteesta www.jat.fi > Ajankohtaista. Mediaviestintäkyselyn tulokset esiteltiin 4.11. Teksti: Katri Myllykoski 6 JAT Jäsenkirje 5/2005
Yhteiskuntaviestintätekoja palkittiin Yhteiskuntaviestinnän yhdistys YVY palkitsi vuoden 2005 parhaana yhteiskuntaviestintätekona Yleisradion Suomi liikkeelle -kampanjan. Toisen palkinnon jakoivat viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteishanke Tietoturvapäivä 2005 sekä Helsingin Sanomien ja Suomen Mielenterveysseuran yhteiskampanja. Yhteiskuntaviestinnän yhdistys YVY järjesti Vuoden yhteiskuntaviestintäteko -kilpailun seitsemännen kerran. Kilpailun tavoitteena on korostaa viestinnän merkitystä yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden toteuttamisessa. UUDET JÄSENET Hämäläinen Jukka Savonlinnan seudun yrityspalvelut Hörkkö Eeva Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Jokinen Merja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Karttunen Terhi Kauppinen Juhani Puolustusvoimat Kemppainen Seppo Turun kaupunki Kolima Jonne Valtiokonttori Kyllönen Tuula Laine Päivi Lehikoinen Leena-Liisa Patentti- ja rekisterihallitus Lehmusvaara Tiina Cimo Lotsari-Coffeng Hannele Nakari Hilkka Kela Nummelin Mirja Ympäristöministeriö Perttilä Eini Ulkomaalaisvirasto Pietarila Mari Helsingin kaupunki Railotie Päivi Valtiokonttori Sokkanen Katja Tuovinen Janne Ratahallintokeskus Viitanen Tiina Åberg Jaana-Mari Maatalousyrittäjien eläkelaitos Puheenjohtaja Katri Myllykoski katri.myllykoski@yths.fi puh. 040 5845 521 Varapuheenjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila anna.lauttamus-kauppila@ficora.fi Sihteeri Marjaana Sunila-Kankare marjaana.sunila-kankare@tiehallinto.fi Jäsensihteeri Päivi Rainio paivi.rainio@vantaa.fi Verkkotiedottaja Johanna Anttila johanna.anttila@mintc.fi Heli Holm heli.holm@espoo.fi Marianna Kankare-Loikkanen marianna.kankare-loikkanen@hel.fi JATIN HALLITUS Antti Laukkarinen antti.laukkarinen@jkl.fi Tarja Nordman tarja.nordman@hus.fi Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi Hannu Waher hannu.waher@turku.fi Rahastonhoitaja Leena Saarinen leena.saarinen@vatt.fi Tietoturvapäivän saamaa palkintoa oli vastaanottamassa JATin varapuheenjohtaja, Viestintäviraston viestintäjohtaja Anna Lauttamus-Kauppila mukanaan Lassi Tolonen Everscreenistä (oik) ja Martti Viitamäki Konseptista. Jäsenkirjeen toimittaja Tiina Salo Viestintä Tiina Salo puh. 040 554 2988 salo.tiina@kolumbus.fi JAT Jäsenkirje 5/2005 7
EU:n katseet kääntyvät pohjoiseen Suomi puheenjohtajana 2006 JATin viestintäpäivät Vaasassa 16. - 17.3.2006 Suomen EU-puheenjohtajakausi lähestyy. Maamme tulee esiintymään Euroopan ja muunkin maailman medioissa ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Miten käytämme tämän mahdollisuuden tehokkaasti hyväksemme? Puheenjohtajuuden järjestelyissä on mukana myös kuusi kaupunkia. Miten puheenjohtajuus vaikuttaa paikan markkinointiin valtakunnallisesti ja paikallisesti? Sähköinen media vahvistaa asemaansa julkisen alan viestien välittäjänä. TV ja radio on paikalla kun tapahtuu globaalisti, valtakunnallisesti tai paikallisesti. Kuva ja ääni luovat voimakkaita mielikuvia. Miten hallitsemme nämä välineet? Vai hallitsevatko ne? Perehdymme viestien vaikutuksiin yksilötasolla. Tässä teemat JATin tuleville viestintäpäiville Vaasassa. Varaa aika kalenteriisi nyt. Varmista, että pääset tuoreen viestintätiedon pariin 16. - 17.3.2006. Torstai 16.3.2006 Ensimmäisenä päivänä keskitymme Suomen tulevaan EU-puheenjohtajuuteen sekä paikan markkinointiin. Vaasan seutu esittäytyy seutuyhteistyön ja -markkinoinnin mallina. Vaasan kaupungin juhlavuosi tulee osaksi meidänkin tapaamistamme. Perjantai 17.3.2006 Toisen päivän teemana on ääni kuuluvaksi - kuva näkyväksi. Opiskelemme kuvan ja äänen vaikutuksia viestinnässä. Pääsemme käyttäytymistutkimuksen alueelle: miten katsoja reagoi esimerkiksi mainoksien tai tv-ohjelmien ääni- ja kuvaviesteihin. Kuinka tietoa reaktioista voisi hyödyntää työssämme? Teemoissa on jälleen vahvasti mukana median rooli. Mukaan mahtuu myös kielikysymys. Teksti: Päivi Rainio ja Hannu Waher Koulutuspaikka Vaasassa on Åbo Akademi Rantakadulla. Mielenkiintoinen vanhoihin rakennuksiin remontoitu mediaosaamisen keskus. Majoitusvarauksia on tehty keskustan kahteen hotelliin: Sokos Hotel Vaakunaan ja Radisson SAS Royaliin. Vaasaan lentää sekä Finnair että Blue 1, junia kulkee sujuvasti eri puolilta maata. Viestintäpäivien aikataulussa huomioidaan kumpien-kin aikataulut. Aloitamme torstaina 16.3.2006 puolen päivän aikaan lounaalla. Perjantaina lopetamme ohjelman kiertoajeluun, joka päättyy rautatieasemalle. Torstaina 16.3. pidämme koulutuksen jälkeen JATin vuosikokouksen. Ja illallinen kuuluu perinteisiin. Tarkempi ohjelma julkaistaan tammikuun alkuun mennessä osoitteessa www.jat.fi ja lähetetään sähköpostilistamme sekä seuraavan jäsentiedotteen mukana.