EOS MUISTIO 16.1.2015 TEM/2481/03.01.01/2014 LAUSUNTOTIIVISTELMÄ: LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN TUOTANTOTUESTA ANNETUN LAIN 5 JA 25 :N MUUT- TAMISESTA 1 JOHDANTO Lausunnolla olleessa esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain mukaista metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettavan tuotantotuen sääntelyä. Metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettaisiin edelleen tuotantotukea. Täysi tuotantotuki maksettaisiin, jos metsähake ei ole valmistettu uudistus- tai kasvatushakkuiden yhteydessä saaduista, korkeamman jalostusasteen tuotantoon soveltuvista rungonosista. Tällaisista rungonosista valmistetulla metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuki alennettaisiin [puoleen]. Esitysluonnoksen yleisperusteluissa mainitaan myös vaihtoehtoinen malli, joka mahdollistaisi puun kysynnän ja käyttötarpeiden alueellisen huomioon ottamisen. Sen kuitenkin arvioidaan reagoivan liian hitaasti tilanteiden muuttumiseen sekä monimutkaistavan syöttötariffijärjestelmää enemmän. Esityksellä saatettaisiin voimaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus, jonka mukaan hallituksen tavoitteena on nostaa kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä erityisesti suhteessa kivihiileen huomioiden samalla metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuus. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lausuntopyyntö lähetettiin 17 päivänä joulukuuta 2014, ja lausuntoaika päättyi 9 päivänä tammikuuta 2015. Lausuntoja annettiin yhteensä 42 (ks. s.7). TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Aleandersgatan 4) P.O. Bo 32 (Aleksanterinkatu 4) 00023 Valtioneuvosto Puh. 010 606 000 00023 Statsrådet Tfn 010 606 000 FI-00023 Government Tel + 358 10 606 000 Faksi (09) 1606 2166 www.tem.fi Fa (09) 1606 2166 www.tem.fi Fa + 358 9 1606 2166 www.tem.fi
2 (7) 2 TIIVISTELMÄ Lausuntoja saapui yhteensä 42. Maa- ja metsätalousministeriö, järjestöt Metsäteollisuus ry:tä lukuun ottamatta, maakuntaliitot, energiayhtiöt, muut yritykset ja lausunnon antanut Rovaniemen kaupunki sekä yksityishenkilö vastustivat esitystä. Neutraalimman lausunnon antoivat Oikeusministeriö, Valtiovarainministeriö, Energiavirasto ja Suomen tuulivoimayhdistys. Viranomaiset ehdottivat muutoksia ja täydennyksiä esitysluonnokseen. Selvästi myönteinen lausunto saapui Metsäteollisuus ry:stä. Gasum Oy toimitti lausunnon, jossa todettiin että kommentoitavaa ei ole. Useissa lausunnoissa tuen rajaamisen nähtiin aiheuttavan huomattavia negatiivisia seurauksia: metsähakkeen käytön väheneminen, puumarkkinoiden häiriintyminen, Kemera-lain vaarantuminen, byrokratian ja kustannusten lisääntyminen, negatiiviset työllisyysvaikutukset, uusiutuvan energian tavoitteiden vaarantuminen, puukaupan keskittyminen suurille toimijoille ja notifikaatioriskin konkretisoituminen. Esitystä vastustaneissa lausunnoissa huolta kuitupuun riittävyydestä ja hintakehityksestä pidettiin yleisesti turhana. Lakimuutoksen voimassaoloaika nähtiin lyhyenä, jonka vuoksi hallinnollisesti raskasta lakimuutosta ei pidetty järkevänä. Esityksen valmistelua pidettiin puutteellisena eikä tuen rajaamistarpeelle nähty esitetyn riittävästi perusteita. Lakimuutoksen ei koettu ottavan alueellisia eroja huomioon. Maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, EPV Energia Oy ja 14 muuta energiayhtiötä sekä heidän lausuntoonsa yhtyneet yritykset (EMP Metsä Oy, Kontioforest Oy, Korpiforest Oy, Mylly & Korpi Oy ja Lapuan Kehitys Oy) sekä Rovaniemen kaupunki esittävät laajapohjaisen työryhmän perustamista, joka seuraisi tilannetta ja ehdottaisi tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä tukijärjestelmään. Edellä mainitut energiayhtiöt, yritykset ja Rovaniemen kaupunki haluavat tämän lisäksi pitää alueellisen mallin mukana jatkokehittelyssä. Metsäteollisuus ry kannattaa esitystä. Esitetty muutos tuotantotukeen on kohdennettu oikein, mutta muutoksen taso ei ole riittävä. Järeän puun hakkuukohteet on rajattu oikein, mutta näistä kohteista korjatusta ainespuusta tuotetulle sähkölle ei ole perusteltua myöntää jatkossa tukea lainkaan. Siirtymäaika halutaan toteutettavan siten, että järeän puun hakkuukohteita koskeva tuen rajaus toteutetaan samanaikaisesti turveveron muutoksen kanssa. Lisäksi Metsäteollisuus ry esitti pientä muutosta 25 yksityiskohtaisiin perusteluihin tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.
3 (7) 3 LAUSUNNOT 3.1 Ministeriöt ja virastot Maa- ja metsätalousministeriö vastustaa esitystä ja katsoo, että esityksen valmistelu on ollut puutteellista ja perustelut jääneet vajavaisiksi. Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että vuosina 2015 ja 2016 seurattaisiin nykyistä tarkemmin kuitupuun mitta- ja laatuvaatimukset täyttävien erien ohjautumista energiakäyttöön ja tämän pohjalta arvioitaisiin uudelleen tuotantotukijärjestelmään mahdollisesti tehtäviä korjauksia tai muutoksia sekä tarvittaessa käynnistettäisiin niiden valmistelu laajapohjaisessa yhteistyössä toimialan sidosryhmien kanssa. Oikeusministeriö pitää tarpeellisena, että voimaantulosäännöksen yhteensopivuus PL 79.3 :n kanssa käsitellään myös säätämisjärjestysperusteluissa. Valtiovarainministeriö toteaa lausunnossaan, että esitysluonnoksesta ei käy ilmi, miten metsähakkeen alkuperää valvottaisiin ja kuka valvonnan suorittaisi. Lisäksi lausunnossa todetaan, että luonnoksessa on tarpeen arvioida miten ja missä määrin seuranta ja todentamisjärjestelyt lisäisivät yritysten ja valvovan viranomaisen kustannuksia sekä miten menot rahoitettaisiin. Hallituksen esityksessä tulee täsmentää ja tarkistaa Kemera-lakia koskevat osuudet sekä metsästrategiaa koskeva osuus sen valmistuttua. Energiavirasto kommentoi kasvatushakkuiden käsitettä ja totesi, että voidakseen valvoa lain noudattamista ja syöttötariffien maksatusten asianmukaisuutta järeän puun hakkuukohteilta saatavan metsähakkeen alkuperä tulee voida osoittaa ja polttoainekirjanpidon ja polttoaineen seurannan tulee kattaa hakkeen raaka-aineen tuotanto- ja kuljetusketjut hakkuukohteelta voimalaitoksen polttoainevarastoon saakka. Energiavirasto haluaa myös tarkentaa, että käytetystä metsähakkeesta ei tehdä erillistä todentajan varmennusta vaan asian tarkistaminen tehdään maksatushakemuksen tuotantoselvityksen varmentamiseen liittyen. Lisäksi lausunnossa huomautetaan, että myös sähkön tuottajalle aiheutuu lisätyötä metsähakkeen raaka-aineen erittelystä maksatushakemusten yhteydessä. 3.2 Maakuntaliitot Kainuun liitto näkee, että lakiehdotus ei ole tällaisenaan riittävä takaamaan sille asetettuja poliittisia tavoitteita: Mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteet tulisi saada tuen piiriin ja tulevaisuuden biopolttoaineiden raaka-aineiden hankintaa pitäisi tukea korkealla tukitasolla. Aluepoliittisesta näkökulmasta esitys ei ole tasa-arvoinen.
4 (7) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee hallituksen esityksen tarpeettomana ja kehottaa pohtimaan toimia, joilla puu saataisiin paremmin liikkeelle ja uusia tuotteita saataisiin edistettyä. 3.3 Etujärjestöt Bioenergia ry:n mukaan tuen rajaaminen ei ole tarpeellista. Jos rajaus on poliittisista syistä pakko tehdä, siitä tulee tehdä päätös viranomaisten erillisen harkinnan perusteella ongelmalliseksi koetulle alueelle. Energiateollisuus ry vastustaa tuen rajaamista tarpeettomana ja monin tavoin haitallisena. Esityksen kanssa ei tulisi edetä ennen lisäselvitysten tekemistä. Olemassa olevaa tukien ja ainespuun hinnan seurantamenettelyä tulee kehittää nopeammaksi ja alueelliset tilanteet paremmin huomioivaksi, jotta mahdollisiin haitallisiin tukivaikutuksiin voidaan tarvittaessa reagoida. Lausunnossa todetaan, että esityksessä oli kuvattu ristiriitaisesti kirjanpitovelvoitetta. Voimaantulosäännöstä tulisi tarkentaa, mikäli laki aiotaan kaikesta huolimatta ottaa käyttöön. Koneyrittäjät ry vastustaa tuen rajaamista. Hallituksen esitystä pidettiin valmistelultaan ja perusteluiltaan puutteellisena ja yksipuolisena. Metsäteollisuus ry kannattaa esitystä. Esitetty muutos tuotantotukeen on kohdennettu oikein, mutta muutoksen taso ei ole riittävä. Järeän puun hakkuukohteet on rajattu oikein, mutta näistä kohteista korjatusta ainespuusta tuotetulle sähkölle ei ole perusteltua myöntää jatkossa tukea lainkaan. Siirtymäaika on toteutettava siten, että järeän puun hakkuukohteita koskeva tuen rajaus toteutetaan samanaikaisesti turveveron muutoksen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2016 korkeampi tukitaso ei astu voimaan ilman tuen rajausta. Lisäksi Metsäteollisuus ry esittää, että 25 yksityiskohtaisissa perusteluissa olevasta virkkeestä poistetaan viittaus pienpuusta valmistettuun metsähakkeeseen. Metsäalan kuljetusyrittäjät ry vastustaa esitystä tarpeettomana ja haitallisena. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry vastustaa tuen rajaamista ja esittää, että puumarkkinoiden ja tukien seurantajärjestelmää kehitetään edelleen niin, että tukiin voidaan tarvittaessa puuttua. Tukijärjestelmän muutos tulee tehdä ainoastaan siinä tapauksessa, että tuilla on markkinavaikutuksia metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaan tai raaka-aineen hintaan. Lisäksi MTK ry esittää, että markkinoiden seurantajärjestelmän ja sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamiseksi asetetaan keskeisistä energiapuumarkkinoiden sidosryhmistä koostuva työryhmä, joka valmistelee mahdollisesti tarvittavat muutokset vuoden 2015 aikana.
5 (7) Puuliiton mielestä lakimuutoksella ei ole järkevää synnyttää erillisiä markkinoita tuetulle ja tuettomalle puulle. Liitto katsoo lakimuutoksen asettavan mekaanisen puunjalostuksen eriarvoiseen asemaan. Tuki halutaan myös kuorelle ja purulle, ja tuen ulkopuolelle tulisi rajata tuontipuu. Suomen sahat ry vastustaa esitystä tarpeettomuuden ja negatiivisten vaikutusten vuoksi. Puuliiton tavoin raaka-ainepohjaa halutaan laajentaa kuoreen ja puruun, mutta samalla tuontipuu tulisi rajata tuen piiristä. Myös puupolttoainevoimaloiden syöttötariffijärjestelmän leikkurin taso olisi kaksinkertaistettava, jotta investoinnit sahoilla käynnistyisivät. Suomen Tuulivoimayhdistys ry ei ota kantaa esitettäviin asioihin, mutta korostaa, että lakimuutos ei saa vaarantaa tuotantotukilain voimassaoloa. Mikäli muutokset vaativat tukijärjestelmän muuttamista EU:n uusien suuntaviivojen mukaiseksi, tulee lakimuutoksesta luopua. Huoli liittyy tukijärjestelmään tuulisähkön osalta. Suomen Yrittäjät vastustaa esitystä tarpeettomana ja toteaa, että vaikutuksia eri osapuoliin ei ole arvioitu riittävästi. Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. vastustaa esitystä perusteettomana ja puumarkkinoille häiriöitä aiheuttavana. WWF Suomi katsoo, että kivihiilen haittaveron tai vastaavan mekanismin käyttöönotto toteuttaa esityksen tavoitteen ympäristön ja valtiontalouden kannalta huomattavasti tehokkaammin, ja esittää asian palauttamista valmisteluun. Jos lakimuutoksen kanssa edetään, tulee turpeen veroalennus perua ja kantojen energiakäyttö rajata tuotantotuen ulkopuolelle. 3.4 Energiayhtiöt Yhteinen esitystä vastustava lausunto saapui EPV Energia Oy*:ltä ja 14 muulta energiayhtiöltä (Etelä-Savon Energia Oy*, Jyväskylän Energia Oy*, Kanteleen Voima Oy*, Keravan Energia Oy, Kokkolan Energia*, Kuopion Energia Oy*, Kymppivoima Oy, Oulun Energia Oy*, Paikallisvoima ry*, Pori Energia Oy*, Rovaniemen Energia Oy*, Suur-Savon Sähkö Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy ja Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab). Tähdellä merkityiltä energiayhtiöiltä saapui kultakin vielä erillinen, täydentävä lausunto, jossa käytiin läpi tuen rajaamisen vaikutuksia kyseisen yhtiön toimialueella. Energiayhtiöt pitivät rajausta perusteettomana ja monin tavoin haitallisena. Lausunnoissa ehdotetaan laajapohjaisen työryhmän perustamista, joka valmistelisi mahdollisesti tarvittavat muutokset vuoden 2015 aikana. Lisäksi lausunnossa todettiin esityksen väitteet alueellisen mallin hitaudesta ja byrokraattisuudesta vääriksi. Alueellinen malli haluttiin pitää mukana jatkokehittelyssä.
6 (7) 3.5 Puunhankkijat ja myyjät 3.6 Kaupungit ja yksityishenkilöt Helen Oy ilmoitti vastustavansa kaikkia puun kokoon tai alueellisiin rajauksiin liittyviä tukirajauksia. Tornion voima Oy ja Vaasan sähkö Oy vastustivat rajausta ja toivat esiin alueellisia vaikutuksia Pohjanmaalla ja Lapissa. EMP Metsä Oy, Kontioforest Oy, Korpiforest Oy ja Mylly & Korpi Oy lähettivät kukin lausunnon, jossa yhtyivät EPV Energia Oy:n ja 14 muun energiayhtiön lausuntoon sekä toivat esille tuen rajaamisen vaikutukset omaan yritykseensä. Lakiehdotuksen nähtiin lisäävän byrokratiaa, aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja johtavan jopa toiminnan lopettamiseen. Lapuan Kehitys Oy, jonka vuokralaisena Mylly & Korpi Oy toimii, totesi omassa lausunnossaan vastustavan hallituksen esityksen mukaista tukirajausta perusteettomana sekä monin tavoin haitallisena ja toi esiin tuen rajaamisen paikalliset vaikutukset. Myös Lapuan kehitys Oy esitti valmistelun siirtämistä laajapohjaiseen työryhmään. L&T biowatti Oy vastustaa esitystä. Rajaus ei ole tarpeellinen, koska markkinat ohjaavat tällä hetkellä oikeat jakeet oikeisiin käyttöpaikkoihin markkinaehtoisesti ilman ainespuun hintahäiriöitä tai lisäohjausta. Metsähallitus näkee hallituksen esityksen monimutkaisena sekä kallista byrokratiaa ja valvontaa lisäävänä. Esitetty malli on hyvää tarkoittava, mutta metsässä aivan mahdoton. Valmisteluaikataulun kohtuuttomuuden vuoksi Metsähallitus esittää tukirajauksen siirtämistä laajapohjaiseen työryhmään, joka valmistelisi asian vuoden 2015 aikana. Rovaniemen kaupunki yhtyy Rovaniemen Energia Oy:n lausuntoon ja toteaa, että esityksestä tulee poistaa puun rankakokoon perustuva tuen rajaaminen. Yksityishenkilöltä saapuneessa lausunnossa esitystä pidettiin tyypillisenä esimerkkinä Suomessa vallitsevasta rakenteellisesta korruptiosta.
7 (7) Lausunnon antajat Lausunto pyydetty Lausunto saatu Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Valtiovarainministeriö Energiavirasto Kainuun liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Bioenergia ry Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry Metsäteollisuus ry Puuliitto Suomen Sahat ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry Suomen Yrittäjät Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f WWF Suomi EPV Energia Oy ja 14 muuta energiayhtiötä EPV Energia Oy Etelä-Savon Energia Oy Gasum Oy Helen Oy Jyväskylän Energia Oy Kanteleen Voima Oy Kuopion Energia Oy Oulun Energia Oy Oy Kokkola Power Ab Paikallisvoima ry Pori Energia Oy Rovaniemen Energia Oy Tornion Voima Oy Vaasan sähkö Oy EPM Metsä Oy Kontioforest Oy Korpiforest Oy Lapuan Kehitys Oy L&T Biowatti Oy Metsähallitus Mylly & Korpi Oy Rovaniemen kaupunki Yksityishenkilö Yhteensä 42