Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia
Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-298-6
Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 1.1. Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka 5 1.2. Kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka 5 1.3. Pirkanmaan strategiat ja ohjelmat 6 2. Pirkanmaan nykytila ja muutostekijöitä strategiajaksolla 2014-2040 7 2.1. Kasvihuonekaasupäästöt 7 2.2. Energiankulutus 7 2.3. Energiantuotanto 8 3. Pirkanmaan ilmasto- ja energiavisio 2040 9 4. Visio 2040: Energiankulutus ja resurssitehokkuus 10 4.1. Hankinnat 10 4.2. Asuminen ja rakentaminen 10 4.3. Liikenne ja liikkuminen 11 4.4. Jätteet ja kierrätys 13 4.5. Koulutus ja neuvonta 14 5. Visio 2040: Energian hankinta ja tuotanto 15 5.1. Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet 16 5.2. Hajautettu tuotanto 17 5.3. Fossiiliset polttoaineet 17 5.4. Turve 18 5.5. Siirto ja jakelu 18 6. Visio 2040: Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys ja liiketoimintamahdollisuudet 19 7. Visio 2040: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 20 7.1. Sadannan ja kosteuden lisääntyminen 21 7.2. Lämpötilojen nousu 21 7.3. Ääriolosuhteiden lisääntyminen 22 8. Seuranta 23 9. Keskeiset käsitteet 24 Lähteet 26 Liitteet 27 Liite 1. Strategiatyöhön osallistuneita tahoja 27 Liite 2. Seurantaindikaattorit 29 3
Saatteeksi Ilmastonmuutoksen hillinnästä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmastonmuutos aiheutuu kasvihuonekaasujen (erityisesti hiilidioksidin) pitoisuuksien kohoamisesta. Kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne. Tästä syystä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat nykyisin kietoutuneet tiiviisti toisiinsa. Valtioneuvosto edellytti vuonna 2008 eduskunnalle antamassaan selonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta, että maakunnat ja kaupunkiseudut laativat omat ilmastostrategiansa. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia valmistui vuonna 2010 osana seudun rakennemalliselvitystä. Pirkanmaan energiaohjelma valmistui vuonna 2007, eikä se enää ollut ajantasainen. Vuonna 2012 päätettiin käynnistää Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian laadinta Pirkanmaan liiton johdolla yhdessä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) ja muiden sidosryhmien kanssa. Strategian valmistelu toteutettiin laajana pirkanmaalaisena yhteistyönä useiden eri toimijoiden osallistuessa työryhmien toimintaan. Kaikille mukana olleille suuri kiitos antamastanne panoksesta Pirkanmaan puhtaamman ilmasto- ja energiatulevaisuuden edistämiseksi. 4
1. Johdanto Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian tarkoitus on mallintaa maakunnan ilmasto- ja energiantyön kehityspolku kohti ilmastomuutosta hillitsevää ja huomioivaa maakuntaa. Strategia toimii myös maakuntakaavan tieto- ja tavoitepohjana sekä hankerahoitusta ohjaavana suunnitelmana. Strategialla pyritään myös lisäämään keskustelua ja tietoisuutta ilmasto- ja energia-asioista. Strategia on tarkoitettu kaikille Pirkanmaan toimijoille, ja sen linjaukset koskevat sekä yrityksiä ja muita organisaatioita, julkisia toimijoita sekä kansalaisia. Strategia keskittyy kuitenkin päästökauppasektorin ulkopuolelle, minkä takia teollisuuden tavoitteita ja toimenpiteitä on vain vähän. Strategiaa ohjaavat sekä kansainvälinen ja kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka että maakunnassa jo tehdyt strategiat ja ohjelmat. Lisäksi Pirkanmaan energiantuotannon, -kulutuksen sekä ilmastotyön tilanne ovat strategian tärkeitä lähtökohtia. Näitä strategiaa ohjaavia tekijöitä käsitellään johdannon luvuissa 1.1-1.4. 1.1. Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka Kansainvälisistä linjauksista Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaan vaikuttavat YK:n ja EU:n sopimukset ja päätökset. YK:n sopimuksista Suomea koskee Kioton pöytäkirja, joka on osa YK:n ilmastosopimusta (UNFCCC). Kioton pöytäkirjan alkuperäisessä osiossa määriteltiin päästötavoitteita vuosille 2008-2012. Sopimusta jatkettiin Dohassa vuosille 2013-2020. Jatko-osassa sovittiin EU:n velvoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Dohassa sovittiin myös työohjelmasta uuden pidemmän tähtäimen ilmastosopimuksen tekemiseksi vuoteen 2015 mennessä. YK:n ilmastosopimuksen tavoitteita on EU:ssa täsmennetty EU:n ilmasto- ja energiapaketissa. Paketti sisältää päästövähennystavoitteen lisäksi tavoitteet uusiutuvan energian osuudelle energian loppukulutuksesta sekä energiatehokkuuden parantamisesta. Tavoitteet on jaettu myös maittain, ja Suomen osuuksiksi vuoden 2020 tavoitteista on määritelty kasvihuonekaasujen 16 % vähentäminen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla vuoden 2005 tasosta sekä uusiutuvan energian osuuden nosto 38 %:n energian loppukulutuksesta. Tavoitteissa on myös vuoden 2020 energiatehokkuuden parantaminen 20 % vuonna 2007 arvioidusta energiatehokkuudentasosta ilman lisätoimenpiteitä, mutta tästä tavoitteesta ei ole eritelty maakohtaisia osuuksia. EU:n ilmastotavoitteita on työstetty myös vuotta 2020 pidemmälle. Vuoden 2030 tavoitteita työstetään samaan aikaan tämän raportin kanssa. Tämän hetkinen tilanne (25.2.2013) on, että EU:n komissio esittää unionin yhteiseksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Uusiutuvan energian osuustavoitteet ovat muuttumassa sitovista suosituksiksi. Vuoden 2050 visioita on käsitelty Euroopan komission vuonna 2011 julkaistussa Euroopan tiekartassa vähähiiliseen talouteen 2050. Tiekartassa määritellään päästövähennyspolku, jonka lähtökohtana on 80-95 % päästöjen vähennys EU:n alueella vuonna 2050 vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tämän ohella on julkaistu myös Energiatiekartta 2050, jossa esitetään eri skenaarioita energiantuotannon ja kulutuksen kehitykselle päästötavoitteeseen pääsemiseksi. Vastaava etenemissuunnitelma, Resurssitehokkuuskartta 2050, on tehty myös materiaalitehokkuudesta. Moni EU:n direktiiveistä ja säädöksistä liittyy ilmastoja energia-asioihin. Näitä ovat esimerkiksi päästökauppadirektiivi, direktiivi uusiutuvista energiavaroista (RES-direktiivi) sekä säädös autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Muista direktiiveistä olennaisin tätä strategiaa ajatellen on energiatehokkuusdirektiivi. 1.2. Kansallinen ilmasto- ja energiapolitiikka Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Strategian viimeisin päivitys on vuodelta 2013, ja siinä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Strategia sisältää myös muutamia tavoitteita vuodelle 2025, ja siinä mainitaan lyhyesti EU:n tiekartat ja niiden päästötavoitteet vuodelle 2050. Kansallisen energia- ja ilmastotiekartta 2050:n työstö on aloitettu keväällä 2013. Siinä lähtökohtana on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80-95 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. 5
Muista kansallisista strategioista tähän työhön liittyy etenkin Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. Strategia on julkaistu vuonna 2005 ja sen päivitystyötä tehtiin samanaikaisesti tämän työn kanssa. Sopeutumiseen liittyviä linjauksia on tässä työssä tehty sekä vuoden 2005 strategiaan että strategian päivityksistä työtä tehdessä saatavilla olleisiin tietoihin perustuen. 1.3. Pirkanmaan strategiat ja ohjelmat Ilmasto- ja energia-asioita on käsitelty Pirkanmaalla lähivuosina etenkin Pirkanmaan energiaohjelmassa (2007), Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa (2010) sekä Pirkanmaan ympäristöohjelmassa (2011). Pirkanmaan energiaohjelmassa luotiin energiavisio vuodelle 2020, mutta visio on ehtinyt vanhentua etenkin vuoden 2009 taantuman aiheuttaman energiankulutuksen laskun vuoksi. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitevuosi on 2030 ja strategia on edelleen täysin ajan tasalla. Se ei kuitenkaan kata koko maakuntaa, ja ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään kaupunkiseudun strategiassa vain suppeasti. Pirkanmaan ympäristöohjelmassa käsitellään osittain samoja teemoja kuin tässä strategiassa. Energia- ja ilmastoasiat ovat ympäristöohjelmassa kuitenkin vain pieniä teemoja, joiden tarkastelua laajennetaan merkittävästi tässä strategiassa. Lisäksi tämän strategian aikajänne vuoteen 2040 on pidempi kuin aiemmissa ohjelmissa ja strategioissa. Moni Pirkanmaan kunnista on myös tehnyt energiatehokkuussopimuksen (suuret ja keskisuuret kunnat) tai liittynyt kuntien energiaohjelmaan (pienet kunnat). Näitä kuntia ovat Akaa, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Valkeakoski, Virrat sekä Ylöjärvi. Lisäksi Tampere on määritellyt kaupunkistrategiassaan omat päästötavoitteensa, jotka ovat vähentää kasvihuonekaasuja 17 % vuoteen 2017 ja 40 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 päästötasosta. 6
2. Pirkanmaan nykytila ja muutostekijöitä strategiajaksolla 2014-2040 Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian lähtökohtina ovat myös Pirkanmaan nykytila ja odotettavat muutostekijät strategian tarkastelujaksolla 2014-2040 edellä esiteltyjen säädösten, olemassa olevien strategioiden ja ohjelmien lisäksi. Strategiaan vaikuttaa etenkin kasvihuonekaasupäästötase, energiankulutuksen ja - tuotannon tilanne sekä näihin vaikuttavat muutostekijät. Muutostekijöinä tarkastellaan energiankulutuksen osalta kansallisia laskelmia sekä väestön muutosta. Energiantuotannosta tarkastellaan Pirkanmaan puuenergia- sekä tuulienergiapotentiaalista tehtyjä selvityksiä. 2.1. Kasvihuonekaasupäästöt Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu edellisen kerran vuonna 2012, jolloin Ramboll suoritti päästötaselaskennan Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Tarkasteltavana olivat vuodet 2010 ja 2011. Tarkastelun tulokset on koottu taulukkoon 2.1. Taulukko 2.1. Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2010 ja 2011 (Ramboll 2012). Kulutussektori Kasvihuonekaasupäästöt (tco2-ekv.) Osuus kasvihuonekaasupäästöistä 2010 2011 2010 2011 Rakennusten 1588 1340 31 % 29 % lämmitys Liikenne 1104 1071 22 % 23 % Muu energiankulutus 526 457 10 % 10 % Teollisuus 1523 1356 30 % 30 % Jätehuolto 73 75 1 % 2 % Maa- ja metsätalous Kokonaispäästöt 261 260 5 % 6 % 5075 4559 100 % 100 % Molempina tarkasteluvuosina eniten kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttanut sektori oli teollisuus, joka aiheutti 30 % Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöistä. Lähes yhtä suuri päästöosuus oli myös kotitalouksilla sekä erittelemättömillä päästölähteillä. Tämän sektorin päästöistä 94 % koostuu liikenteen päästöistä. Muut sektorit eli palvelut, julkinen sektori sekä maa- ja metsätalous jäävät osuuksiltaan alle 10 %:n. 2.2. Energiankulutus Pirkanmaan energiankulutuksen viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2011. Pirkanmaan energiankulutus oli tuolloin 20 337 GWh (Maunula 2013). Vuoden 2011 energiankulutus on esitetty sektoreittain kuvassa 2.1. Liikenne 24 % Muu 13 % Lämmitys 29 % Teollisuus 34 % Kuva 2.1. Pirkanmaan energiankulutus sektoreittain vuonna 2011 (Maunula 2013). Vuonna 2011 Pirkanmaalla energiaa kulutti eniten teollisuus (6839 GWh). Lämmitykseen energiaa kului 5904 GWh liikenteen energiankulutuksen ollessa 4780 GWh. Muuta energiankulutusta eli lähinnä teollisuuden tai lämmityksen ulkopuolista sähkönkäyttöä oli 2564 GWh. Pirkanmaan energiankulutuksen kehityksestä ei ole tehty lähivuosina arvioita. Vuonna 2007 julkaistuun Pirkanmaan energiaohjelmaan sisältyi energiavisio vuodelle 2020, mutta visiossa arvioitu energiankulutuksen kasvu ei ole toteutunut johtuen etenkin vuoden 2009 taantumasta. Suomen energiankulutuksen kehitystä on visioitu kansallisen energia- ja ilmastostrategian taustaraportissa, jossa arvioidaan strategian lähtökohtana olevan perusskenaarion vaikutuksia. Arvio ulottuu vuodelle 2030 asti, ja siinä energian loppukulutukselle arvioidaan lähes 20 %:n kasvua vuodesta 2010. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjauksen 7
mukaan loppukulutuksen kasvu pyritään kuitenkin taittamaan vuoteen 2020 mennessä. Sähkön käytön oletetaan joka tapauksessa lisääntyvän lähes kaikilla sektoreilla, mutta lämmityksen ja liikenteen energiankulutukselle odotetaan laskua korjausrakentamisen, energiatehokkuuden parantumisen, teknologiakehityksen sekä kulkutapamuutosten myötä. Myös Pirkanmaan energiankulutuksen perusura voidaan olettaa vastaavaksi, joskin Pirkanmaan väestönkasvuennuste on koko Suomen kasvuennustetta hillitympi. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan Pirkanmaan väestö kasvaa 5,8 % vuodesta 2011 vuoteen 2030 ja 5,4 % vuoteen 2040. Asukasmäärän kehityksen ennustetaan kääntyvän siis laskuun vuosien 2030-2040 aikana. Koko maan väestönkasvuennuste on 8 % vuosille 2011-2030 ja 10,8 % vuosille 2011-2040. 2.3. Energiantuotanto Pirkanmaalla kulutettua energiaa tuotetaan monipuolisesti eri energialähteistä. Kuvassa 2.2. On esitetty Pirkanmaalla vuonna 2011 kulutetun energian alkuperäjakauma. Vesivoima 2 % Muu 1 % Pirkanmaalla kulutetusta energiasta yli puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joista merkittävimmät ovat maakaasu (30 %) sekä öljy (28 %). Ostosähköllä maakunnassa katetaan 17 % energiankulutuksesta. Uusiutuvista energialähteistä merkittävin on puu 16 %:n osuudella. Turpeella tuotetaan 6 % Pirkanmaan energiasta. Muiden energialähteiden osuudet jäävät pieniksi. Pirkanmaan tulevaisuuden energiapotentiaalista on tarkasteltu etenkin tuulivoimaa sekä puuenergiaa. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on selvityksessä 26 (tilanne 16.12.2013), joille on arvion mukaan mahdollista sijoittaa noin 270 voimalaa. 3 MW:n voimalaitoksilla tämä tarkoittaisi noin 1,7 TWh:n vuosittaista sähköntuotantoa. Vuonna 2014 valitaan maakuntakaava 2040:een selvitysalueista potentiaalisimmat. Viimeisimpien laskelmien mukaan pirkanmaalaisesta puuta voitaisiin hyödyntää energiantuotantoon noin 3 TWh:a vahingoittamatta metsien ekologista kestävyyttä. Tässä laskelmassa on huomioitu vain lämpö- ja voimalaitoksissa käytettävä metsähake sekä metsäteollisuuden sivuvirrat, joista energiakäyttöön ohjautuu tällä hetkellä vuosittain noin 2 TWh. Tämän lisäksi puusta tuotetaan vuosittain noin 1,2 GWh lämpöä pienkiinteistöissä. Tämä puu on pääosin koivua, jota Pirkanmaalla kasvaa suhteessa havupuihin varsin vähän. Tältä osin on vaikeaa arvioida, kuinka suuri osa pienkiinteistöissä hyödynnettävässä puusta on Pirkanmaalta. Puu 16 % Maakaasu 30 % Ostosähkö 17 % Turve 6 % Öljy 28 % Hiili 0 % Kuva 2.2. Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakauma 2011 (Maunula 2013). 8
3. Pirkanmaan ilmasto- ja energiavisio 2040 Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategialla mallinnetaan kehityspolku kohti ilmastonmuutosta hillitsevää ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa maakuntaa. Strategian ilmasto- ja energiavisiolla kuvataan sitä tavoitetilaa, joka maakunnassa pyritään saavuttamaan vuoteen 2040 mennessä. Visio rakentuu ensimmäisen päätavoitteen alle, joka on vähentää maakunnan kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Päätavoite 1. Pirkanmaan kasvihuonekaasuja vähennetään 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on tehtävä toimenpiteitä sekä energiantuotannon saattamisessa puhtaammaksi että energiankulutuksen vähentämiseksi. Strategian tavoitekaavio on esitetty kuvassa 3.1. Kuva 3.1. Strategian tavoitekaavio. Energiankulutukselle visioidaan vuosittaista prosentin vähentymistä strategiajaksona 2014-2040. Tähän tavoitteeseen pääsemiseen on asetettu tavoitteita sekä energiansäästölle että resurssitehokkuuden parantamiselle. Näitä tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan luvussa 4. Energian hankinnan osalta tärkeimpänä tavoitteena on kattaa kulutetun energian tuotannosta uusiutuvan energialla 50 % vuonna 2040. Uusiutuvaa energiaa tulee lisätä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä liikennekäytössä. Energiantuotannon tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään tarkemmin luvussa 5. Energia- ja ilmastotyöhön kuuluu tiiviisti myös ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen ja vienti. Kehitystä ja vientiä tarkastellaan visiossa omana kokonaisuutenaan luvussa 6. Vaikka kaikki ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suunnitellut tavoitteet ja toimenpiteet saataisiin toteutettua, ei ilmastonmuutosta voida enää estää. Hillitsemisen lisäksi ilmastonmuutoksen on joka tapauksessa myös sopeuduttava ja varauduttava. Sopeutumisen ja varautumisen näkökulmaa käsitellään luvussa 7. 9
4. Visio 2040: Energiankulutus ja resurssitehokkuus Energiankulutuksen kokonaistavoitteeksi on asetettu prosentin vuosittainen vähennys strategiakaudella 2014-2040. Tavoitteen toteutuessa vuosittainen energiankulutus vuonna 2040 olisi 24 % nykyistä kulutusta pienempi. Päätavoite 2. Energiankulutus pienenee 1 % vuodessa ajanjaksona 2014-2040. Energiankulutusta ja resurssitehokkuutta tarkastellaan strategiassa myös nostamalla esille keskeisimpiä toimintoja ja sektoreita, joissa energiankulutusta voitaisiin pienentää ja resurssitehokkuutta parantaa. Tarkasteltavia toimintoja ja sektoreita ovat hankinnat, asuminen ja rakentaminen, yhdyskuntarakenne, liikenne ja liikkuminen, jätteet ja kierrätys sekä koulutus ja neuvonta. 4.1. Hankinnat Hankinnoissa pyritään ensisijaisesti arvioimaan tarkemmin hankintojen tarvetta ja välttämään turhia hankintoja. Hankintoja toteutettaessa tuodaan energia- ja materiaalitehokkuus sekä tuotteen kestävyys hankintakriteereihin. Tavoitteet Hankintojen tarvetta arvioidaan tarkemmin ja turhia hankintoja vältetään kaikilla sektoreilla. Hankinnoissa siirrytään kertakulutuksesta pitkän kestoiän tuotteisiin. Energia- ja materiaalitehokkuus ovat kriteereinä kaikissa julkisen sektorin hankinnoissa ja kierrätysmateriaalien käyttö on lisääntynyt. Energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut sekä kierrätysmateriaalien käyttö ovat lisääntyneet merkittävästi myös yksityisissä ja yritysten hankinnoissa. Energiatehokkaiden tuotteiden tarjonta on kasvanut. Lähituotteiden tarjonta ja käyttö on kasvanut. Toimenpiteet Kunnat toimivat esimerkkeinä energia- ja materiaalitehokkuuden tuomisessa hankintakriteereihin. Painotetaan elinkaariajattelua ja - kustannuksia. Hankintaperiaatteet tuodaan kunnissa strategiselle tasolle, jolloin voidaan vaikuttaa siihen, mitä hankitaan ja millaisilla periaatteilla. Uudistetaan julkisten toimijoiden leasingsopimukset siten, että turhia laitteiden uusimisia ei tehdä ja koneet hankitaan paremmin käyttäjän tarpeen mukaan. Vaaditaan tuotteilta pidempää kestoaikaa ja parannetaan huolto- ja korjauspalveluita. Luodaan valmiita malleja energia- ja materiaalitehokkaiden valintojen tueksi. 4.2. Asuminen ja rakentaminen Rakentamisessa painotetaan resurssitehokkuuden sekä kestävien valintojen ohella hyviä käyttöolosuhteita ja rakennusten käyttötarkoituksen huomiointia. Etenkin julkisella puolella pyritään nostamaan myös tilojen käyttöastetta. Kuntien ohjaus- ja valvontatoiminnoissa kannustetaan resurssitehokkaaseen tonttien ja rakennusten käyttöön. Rakennusten korjausten yhteydessä parannetaan aina myös resurssitehokkuutta, ja uudisrakentamisessa pyritään vähintään energiatehokkuusluokkaan C. Asumisen energiankulutuksessa vähennetään etenkin valaistuksen energiankulutusta tavoitteena 40 % pienempi valaistuksen energiankulutus vuonna 2040 kuin vuonna 2013. 10
Tavoitteet Uudisrakentamisessa painotetaan kestävyyttä, pitkäikäisyyttä, rakennusten hyviä käyttöolosuhteita ja resurssitehokkuutta sekä rakentamisen että rakennuksen käytön aikana. Rakentajien tietoisuus energia- ja materiaalitehokkaista valinnoista on parantunut. Rakennusten energiatehokkuutta parannetaan aina korjausrakentamisen yhteydessä. Uudet rakennukset ovat energiatehokkuudeltaan aina vähintään C-luokkaa ja matalaenergiarakentaminen jatkaa lisääntymistä. Valaistuksessa saavutetaan 40 % energiansäästö v. 2040 vuoteen 2013 verrattuna. Lisätään energiatehokkuutta nostamalla tilojen käyttöastetta etenkin julkisella puolella. Toimenpiteet Laajennetaan rakennusneuvonta (nykyinen RANE) kattamaan koko maakunta. Selvitetään mahdollisuudet ohjata rakentajia energiatehokkaisiin ratkaisuihin lupakäsittelyn yhteydessä. Rakentamisen suunnittelussa hyödynnetään elinkaarimalleja. Annetaan tontinvuokra-alennuksia energiatehokkaille rakennuksille. Huomioidaan materiaalitehokkuus ja jätteiden vähentäminen myös rakentamisessa. Lisätään puurakentamista. Edistetään ja otetaan käyttöön energiatehokkaita valaistusratkaisuja ja -menetelmiä, mukaan lukien automatiikka ja säätö. Lisätään energiatehokkuutta nostamalla tilojen käyttöastetta etenkin julkisella puolella. 4.3. Liikenne ja liikkuminen Liikenteestä aiheutui noin neljännes koko Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2011, ja liikenteen päästöt ovatkin yksi potentiaalisimmista päästövähennyskohteista Pirkanmaalla. Tälle sektorille asetetaankin oma päästövähennysvisio, jonka mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä vähennetään ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteet Vähennetään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä. Vähennetään liikenteen energiankulutusta. Liikenteen päästöjen vähentämiseen on useita tapoja, ja näistä yleisistä tavoitteista ei olekaan määritelty suoria toimenpiteitä, vaan niistä on eritelty aiheittain tarkempia tavoitteita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Osa vähennyskeinoista johtaa liikenteen energiankulutuksen vähentämiseen, osa liikenteessä käytettävien polttoaineiden korvaamiseen vähäpäästöisemmillä energialähteillä. Tässä luvussa asetetaan liikenteen energiankulutukseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Nykyisten polttoaineiden korvaamista vaihtoehtoisilla käyttövoimilla käsitellään energian hankinnan yhteydessä luvussa 5. Tässä liikenteen energiankulutukseen keskittyvässä luvussa aihe on jaettu viiteen kokonaisuuteen, joita ovat yhdyskuntarakenne ja palveluiden saatavuus, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, tavaraliikenne sekä liikenteen ohjaus. 4.3.1. Yhdyskuntarakenne ja palveluiden saavutettavuus Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta eri toimenpiteiden integrointi ja kokonaisuuksien arviointi on välttämätöntä. Proseduraalinen yhdyskuntarakenteen mallintaminen ja paikkatietojärjestelmät tarjoavat uusia mahdollisuuksia, jotka voivat lähivuosina muuttaa kaupunkisuunnittelua ja strategista suunnittelua. Pirkanmaan alueen kunnissa on jo käytössä uusia mallintamismenetelmiä, joiden kehittämisessä Pirkanmaalla on mahdollisuus toimia edelläkävijänä jopa maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Tavoite Pirkanmaa on edelläkävijä proseduraalisessa yhdyskuntarakenteen mallinnuksessa ja paikkatietojärjestelmien hyödyntämisessä kaupunki- ja strategisessa suunnittelussa. Maankäytön ja palvelujen suunnittelulla tuetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimivuutta sekä vähennetään kulkumatkoja ja -tarvetta. 11
Toimenpiteet Yhdyskuntarakenteen suunnittelutyössä arvioidaan kokonaisuuksia ja hyödynnetään proseduraalista mallinnusta ja paikkatietojärjestelmiä. Monipuolinen ja eheytyvä yhdyskuntarakenne: o Taajamien yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään. o Palvelutarjontaa kehitetään keskitetysti ja palveluiden saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä parannetaan. o Luodaan hyvät liityntäpysäköintimahdollisuudet (auto- ja pyöräparkit) joukkoliikenteeseen etenkin kaupunkiseudun sisääntuloväylillä. o Lisätään yksityisautottomia alueita keskuksissa. Sähköisiä palveluja kehitetään. Maankäytön suunnittelussa painotetaan monipuolista ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Palvelutarjontaa kehitetään keskitetysti tietyillä alueilla, joiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä parannetaan. Myös joukkoliikenteen toimiviin liityntämahdollisuuksiin etenkin haja-asutusalueilla panostetaan. Maankäyttösuunnitelmaa tarkennetaan valmisteilla olevassa Maakuntakaava 2040:ssä. Toimenpiteet Tarjotaan houkuttelevia lipputuotteita. Kaupunkiseudulla joukkoliikenteen kilpailukykyä yksityisautoiluun nähden parannetaan vuorotarjontaa kehittämällä ja matka-aikoja lyhentämällä. Muualla Pirkanmaalla joukkoliikennepalvelut turvataan työ- ja asiointiliikenteen osalta. Kehitetään kysyntäohjattujen julkisen liikenteen palveluja. Kehitetään toimivia matkaketjuja mm. liityntäliikenneratkaisuja ja informaatiopalveluja kehittämällä. Edistetään lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotien toteutumista. Huomioidaan energiatehokkuus ja käyttövoimat joukkoliikenteen kilpailutuksissa. Esimerkki: Selvitys joukkoliikenteen vaihtopaikoista ja liityntäpysäköinnistä Pirkanmaalla on toistaiseksi melko vähän varsinaisia liityntäpysäköintipaikkoja, vaikka epävirallisia alueita kuten kauppojen pysäköintialueita käytetäänkin jonkin verran ympäri maakuntaa. Joukkoliikenteen vaihtopaikkoja kuten matkakeskuksia, asemia ja seisakkeita on maakunnassa enemmän. Pirkanmaan tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä kehittämällä sujuvia matkaketjuja. 4.3.2. Joukkoliikenne Pirkanmaan liitossa onkin käynnissä maakuntakaava 2040:n liittyvä selvitystyö, jossa kartoitetaan Joukkoliikenteen osalta visiossa tavoitellaan kulkutapaosuuden kasvua. Tärkeimmät keinot tähän ovat toimivat lipputuotteet, vuorotarjonta sekä kilpailukykyiset matka-ajat. Kaupunkiseudulla kehitetään kaikkien matkustusaikojen toimivuutta, kun taas kaupunkiseudun ulkopuolella keskitytään turvaamaan työ- ja maakunnan merkittäviä joukkoliikenteen solmupisteitä eli luontevia matkanaikaisia vaihtopaikkoja ja liityntäpysäköintiin soveltuvia alueita. Selvitystä tehdään samaan aikaisesti tämän strategian kanssa, ja se tullaan julkaisemaan kevään 2014 aikana. asiointiliikenne. Myös lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotien käyttöönottoa nykyisten joukkoliikennemuotojen rinnalle edistetään toimivamman joukkoliikenteen tarjoamiseksi. 4.3.3. Kävely ja pyöräily Tavoite Kulkutapaosuus kasvaa. Myös kävelyn ja pyöräilyn osalta visiossa tavoitellaan kulkutapaosuuksien kasvua. Tämän toteuttamiseksi maakunnan kävely- ja pyöräilyreitistöt pyritään saattamaan toimiviksi, kattaviksi ja laadukkaiksi koko maakunnassa tarvittaessa joukkoliikenteeseen yhdistettynä autottoman kulkemisen mahdollistamiseksi. Tavoitteet Kulkutapaosuudet kasvavat. Koko maakunnassa on toimivat kävely- ja pyöräilyreitistöt tarvittaessa joukkoliikenteeseen yhdistettynä. 12
Toimenpiteet Kiinnitetään erityistä huomiota kävely- ja pyöräreittien jatkuvuuteen ja ympärivuotiseen kunnossapitoon sekä erilaisiin tarpeisiin eri alueilla (esim. kävelyn ja pyöräilyn erottaminen pääreiteillä, kävelykeskustat) Pyöräpysäköintimahdollisuuksia kehitetään kaavoituksesta lähtien. 4.3.4. Tavaraliikenne Tavaraliikenteen energiankulutusta pyritään vähentämään etenkin erilaisia yhteistyömahdollisuuksia selvittämällä. Kuljetusten energiankulutusta on mahdollista pienentää etenkin eri toimijoiden yhteistyöllä jakelussa sekä eri kuljetusmuotojen toimintaedellytysten ja infrastruktuurin kehittämisessä. Myös uusien ajoneuvotekniikoiden käyttöönotolla voidaan edistää energiatehokkuutta. Tavoite Kuljetusten energiatehokkuutta parannetaan. Toimenpiteet Liikkumisen ohjaukselle luodaan pysyvä rooli koko maakunnassa. Toimivia informaatiopalveluita tarjotaan riittävästi vähäpäästöisten valintojen tueksi. o Reitit, aikataulut, ruuhkatiedot, häiriöt ja hinnat saatetaan helposti löydettäviksi Otetaan käyttöön eri kulkutapavaihtoehtoja vertaava päästölaskuri Kulkutapavalintojen ympäristövaikutuksista kertominen yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa Työnantajien tuki vähäpäästöisissä valinnoissa o Etätöiden mahdollistaminen o Ilmaisten työparkkipaikkojen vähentäminen o Kannusteet työmatkansa muulla kuin henkilöautolla kulkeville Kannustetaan energiatehokkaaseen yksityisautoiluun (yhteiskäyttöautot, kimppakyydit, vaihtoehtoiset käyttövoimat) Toimenpiteet Selvitetään yritysten yhteisjakelumahdollisuuksia kaupunkikeskustoissa. Lisätään julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä mm. kaavoituksen suunnittelussa tukemaan energiatehokkaiden kuljetusmuotojen toimintaedellytysten parantamista. Otetaan käyttöön uusia ajoneuvotekniikoita ja lisätään vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä. 4.3.5. Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjausta pyritään tehostamaan niin, että maakuntalaisten tietoisuus kulkutapavalintojen vaikutuksista ympäristöön ja terveyteen paranee. Tietoa tuodaan esiin yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa, ja omatoimisesti haettavia informaatiopalveluita lisätään ja saatetaan helposti löydettäviksi. Myös työnantajan mahdollisuuksia tukea vähäpäästöisissä valinnoissa painotetaan. Tavoitteet Ihmisten tietoisuus kulkutapavalintojen ympäristö- ja terveysvaikutuksista on lisääntynyt. 4.4. Jätteet ja kierrätys Jätteiden synnyn, kierrätyksen ja hyötykäytön visiossa ensisijaista on jätteiden synnyn ehkäisy. Mikäli jätettä syntyy, se pyritään kierrättämään tai uusiokäyttämään. Jos kierrätys tai uusiokäyttö ei ole mahdollista, hyödynnetään jäte energiantuotannossa. Pirkanmaalla edistetään myös toisen jäte on toisen raaka-aine -ajatuksen toteuttamista. Teollisuuden sivuvirroista kootaan ns. teollisuuden symbioosi-verkosto, jossa yritykset voivat saattaa sivuvirtojaan toisten yritysten hyödynnettäväksi. Tavoitteet Jätteen määrä on vähentynyt. Materiaalien kierrätys on tehostunut. Kierrätykseen tai uusiokäyttöön soveltumaton jäte hyödynnetään energiantuotannossa. Jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden parantamisen tutkimusta on lisätty. Pirkanmaalla toimii laaja teollisuuden symbioosi-verkosto; jätehuolto on logistinen kysymys, jossa tavoitteena on kuljettaa tehokkaasti sivuvirrat ja jätteet niiden seuraavalle hyödyntämispaikalle. 13
Toimenpiteet Rakennetaan teollisuuden symbioosijärjestelmä ELY-keskuksen, Tampereen kauppakamarin, yritysten ja alueen oppilaitosten kanssa. Selvitetään, missä teollisuuslaitoksissa on hyödyntämättömiä sivuvirtoja, ja miten niitä voidaan hyödyntää. Edistetään materiaalitehokkuuskatselmuksia Alueen oppilaitokset lisäävät tutkimusta jätteen synnyn pienentämismahdollisuuksia ja materiaalitehokkuuden lisäämisestä. Hyötyvoimalaitos rakennetaan ja otetaan käyttöön. Tavoitteet Ihmiset, yritykset ja organisaatiot ovat tietoisia energiaa säästävistä ja resurssitehokkaista vaihtoehdoista, ja tekevät valintoja päivittäin näillä kriteereillä. Toimitaan voimassa olevien ja tulevien energiansäästö- ja energiatehokkuussopimuksien mukaisesti ja lisää tahoja liittyy sopimusten piiriin. Pirkanmaan oppilaitoksilla on selkeä yhteinen materiaalitehokkuuden koulutuspalvelu, jota yritykset hyödyntävät tehokkaasti omiin tarpeisiinsa räätälöitynä. 4.5. Koulutus ja neuvonta Ilmasto- ja energiavisiossa pirkanmaalaiset kuluttajat, yritykset ja organisaatiot ovat entistä tietoisempia energiaa säästävistä ja resurssitehokkaista vaihtoehdoista, ja käyttävät näitä kriteereitä valintoja tehdessään. Myös energiasopimuksia noudatetaan ja lisää tahoja liittyy sopimusten piiriin. Toimenpiteet Yleisen tietoisuuden lisääminen energiatehokkuudesta ja vähäpäästöisistä valinnoista ja työkaluista, joilla energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä valintoja voidaan tehdä. Edistetään oppilaitosten yhteistyötä materiaalitehokkuuskokonaisuudessa sekä rakennetaan yhteinen koulutuspaketti tarjoten täsmäkoulutusta teollisuudelle. Tiedotetaan energiatehokkuussopimuksista ja edistetään niihin liittymistä. Järjestetään energiansäästöviikko joka vuosi maakunnan kouluissa, ja toteutetaan myös muita energiansäästökampanjoita. 14
5. Visio 2040: Energian hankinta ja tuotanto Tämän strategian energian hankinnan ja tuotannon visiossa painotetaan etenkin uusiutuvan energian osuuden lisäämistä. Nykyisen 24 %:n uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:in maakunnassa kulutetun energian tuotannosta onkin yksi strategian kolmesta päätavoitteesta. Päätavoite 3. Pirkanmaalla kulutetusta energiasta vähintään 50 % tuotetaan uusiutuvista energialähteistä vuonna 2040. Energian hankintavisioon kuuluu myös hahmotelma Pirkanmaalla kulutetun energian alkuperäjakaumasta. Visioon on huomioitu tavoitteet vähentää energiankulutusta n. 24 % vuodesta 2013, tuottaa 50 % hankittavasta energiasta uusiutuvilla energialähteillä sekä kasvattaa energiaomavaraisuutta. Lisäksi selvitykset Pirkanmaan energiapotentiaaleista (puu ja tuuli) on huomioitu. Energianhankintavision energian alkuperäjakaumat on esitetty taulukossa 5.1. Taulukko 5.1. Pirkanmaan energian hankinta 2011 ja visio vuodelle 2040. Energialähde Tuotettu energia (GWh) Osuus kulutuksesta (%) 2011 (Maunula 2013) Visio 2040 2011 (Maunula 2013) Visio 2040 Maakaasu 6006 3500 29,5 % 23,3 % Öljy 5728 1900 28,2 % 12,7 % Hiili 57 0 0,3 % 0,0 % Turve 1281 550 6,3 % 3,7 % Ostosähkö 3362 1600 16,5 % 10,7 % Jätteet 1) 0 800 0,0 % 5,3 % Puu ja muu biomassa 2) 3175 4600 15,6 % 30,7 % Vesivoima 487 550 2,4 % 3,7 % Tuulivoima 1 500 0,0 % 3,3 % Aurinkovoima 0 400 0,0 % 2,7 % Muu 3) 237 600 1,2 % 4,0 % Kokonaiskulutus 20334 15000 100,0 % 100,0 % 1) Sisältää jätteet, lietteet sekä teollisuuden (pl. puu) ja maatalouden sivuvirrat ja lanta. 2) Sisältää puun (lämpö- ja voimalaitoskäyttö, metsäteollisuuden sivutuotteet sekä pientalojen puun käyttö), peltobiomassan sekä niistä valmistetut jatkotuotteet kuten biokaasu, biohiili ja bioöljy. 3) Sisältää mm. maalämmön sekä vedyn. 15
Energialähdevisiossa korostuu fossiilisista polttoaineista luopuminen sekä uusiutuviin energialähteisiin siirtyminen. Tarkempia energian hankinnan tavoitteita ja toimenpiteitä käydään läpi pienempiin kokonaisuuksiin jaettuna. Tarkasteltavat kokonaisuudet ovat uusiutuvat energialähteet sekä jätteet, hajautettu tuotanto, fossiiliset polttoaineet, turve sekä siirto ja jakelu. Kuten edellä jo esitettiin, Pirkanmaan energian hankinnan osalta strategian päävisio on uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:in. Toinen etenkin uusiutuvien energianlähteiden ja jätteisiin kohdistuva tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. 5.1. Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet Kuten edellä jo esitettiin, Pirkanmaan energian hankinnan osalta strategian päävisio on uusiutuvan energian osuuden nostaminen 50 %:in. Toinen etenkin uusiutuvien energianlähteiden ja jätteisiin kohdistuva tavoite on energiaomavaraisuuden lisääminen. Tavoitteet Lisätään maakunnan energiaomavaraisuutta hyödyntämällä maakunnan omia energialähteitä sekä käyttämällä jätteitä energiantuotannossa. Liikenteessä vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä lisätään joukkoliikenteessä, yksityisautoilussa että kuljetusajoneuvoissa. Joukkoliikenne toimii esimerkkinä lisäten vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämistä aluksi pilotoimalla ja myöhemmin laajamittaisella käyttöönotolla. Toimenpiteet Puu Puun käyttöä lisätään merkittävästi sekä lisäämällä nykyisiä käyttökeinoja (hake, klapi, pelletti ja puuperäiset teollisuuden sivutuotteet) että kehittämällä uusia hyödyntämiskeinoja kuten synteettinen biokaasu, bioöljy ja biohiili. Käyttö lisääntyy ainakin voimalaitoksissa, teollisuudessa, hajautetussa energiantuotannossa sekä liikenteessä. Jäte (sisältäen yhdyskuntajäte, liete ja teollisuuden sivuvirrat pl. puuperäiset sivuvirrat) Uusi hyötyvoimalaitos jätteiden polttamiseen otetaan käyttöön. Tuotetaan biokaasua jätteiden lisäksi lietteestä, lannasta ja muista teollisuuden sivuvirroista. Korvaa maakaasua ja hyödynnetään myös liikennepolttoaineena. Aurinkoenergia Lisätään käyttöä. Tuulivoima Lisätään selvästi kattamaan n. 3 % kokonaiskulutuksesta. Taataan energialähdejakaumaskenaarion mukaiset lisäämismahdollisuudet kaavoituksella. Peltobioenergia Tutkitaan ruuaksi kelpaamattoman maatalouspohjaisen biomassan käyttömahdollisuuksia, ja otetaan käyttöön potentiaalisimmat käyttöratkaisut. Lisätään peltobioenergiakasvien vuoroviljelyä ruokakasvien kanssa. Vesivoima Selvitetään mahdollisuudet parantaa nykyisten vesivoimaloiden tehoa tai hyötysuhdetta. 16
Esimerkki: Punkalaidun Pirkanmaan kunnista Punkalaidun on tehnyt esimerkillisen aloitteellista työtä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Kunnassa on käynnissä projekteja sekä biomassojen että tuulivoiman tuotannon edistämiseksi. Punkalaitumella on selvitetty kunnan bioenergiavaroja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Selvityksessä merkittävämmäksi energiantuotantomahdollisuudeksi nousi kotieläinten lannan ja peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasuna. Alustava arvio vuosittain tuotettavasta energiasta on jopa 20-30 GWh. Selvitystä jatketaan keväällä 2014 arvioimalla biokaasulaitoksen kannattavuutta ja liiketoiminnallisia edellytyksiä. Bioenergiaselvityksessä tarkasteltiin myös kunnan puuenergiavarojen aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä. Koska Punkalaidun sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä esimerkiksi länsirannikon hiilivoimaloista ja satamista, eniten esillä ollut hyödyntämisvaihtoehto on ollut valmistaa puusta biohiiltä. Tällä hetkellä biohiili ei kuitenkaan ole kustannuksiltaan kilpailukykyinen kivihiilen kanssa. Myös puuenergiavarojen hyödyntämismahdollisuuksien tarkastelua ollaan kuitenkin jatkamassa. Punkalaitumelle on suunnitteilla myös tuulivoimaa. Suunnitteilla on kaksi tuulivoimapuistoa, joita varten kuntaan ollaan perustamassa voimayhtiö. Kunnanvaltuusto käsittelee tuulivoimakaavaa ensimmäisen kerran kokouksessaa 10.3.2014. Esimerkki: Leppäkosken Sähkö Leppäkosken Sähkö Oy on panostanut viime vuosina paljon kestäviin energiaratkaisuihin. Muun muassa vuonna 2012 yhtiö rakennutti useita paikallisia uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä laitoksia: Pellettilämpökeskus, Ikaalinen Hämeenkyrön biovoimalaitos (yhteistyössä Pohjolan Voiman ja Metsä Groupin kanssa) Joutsenon vetyvoimalaitos (yhteistyössä Kemira Chemicals Oy:n kanssa) Hankkeiden myötä yhtiön hiilidioksidipäästöjä saatiin vähennettyä lähes 40 000 tonnia. Yhtiö on jatkamassa projekteja mm. rakentamalla Ikaalisiin toisen pellettilämpökeskuksen (v. 2014). Esimerkki: Tarastenjärven hyötyvoimalaitos Tammervoima Oy rakennuttaa Tampereen Tarastejärvelle hyötyvoimalaitoksen, joka tuottaa sähköä ja lämpöä pirkanmaalaisten jätteistä. Voimalaitoksen avulla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoituksesta ja biohajoavien jätteiden kaatopaikalla tuottamasta metaanista. 5.2. Hajautettu tuotanto Pirkanmaalla on potentiaalia lisätä hajautettua energiantuotantoa useissa eri käyttökohteissa. Vision tavoitteena onkin hajautetun tuotannon lisääminen monipuolisesti eri käyttökohteissa hyödyntäen etenkin uusiutuvaa energiaa kuten puuta, maalämpöä sekä aurinko- ja tuulivoimaa. Tavoitteet Lisätään uusiutuvaa hajautettua energiantuotantoa monessa eri käyttökohteessa (maatalous, taloyhtiöt, omakotitalot, vapaaajan asunnot, pienet lämpölaitokset ja monella eri tuotantomuodolla). Toimenpiteet Helpot käytännöt ja tiedon lisääminen pienten aurinko- ja tuulienergiayksiköiden käyttömahdollisuuksista ja hyödyistä. Lisätään puun, etenkin pelletin, ja maalämmön hyödyntämistä varsinkin kaukolämpöverkon ulkopuolella. 5.3. Fossiiliset polttoaineet Energialähdevisiossa fossiilisia polttoaineita käyttöä vähennetään merkittävästi. Käytön vähennykset pyritään aloittamaan eniten päästöjä aiheuttavista polttoaineista, joita ovat hiili ja öljy. Tosin 17
hiiltä käytetään Pirkanmaalla nykyiselläänkin vain hyvin vähän. Sen osalta tärkeintä onkin pitää huoli, että Pirkanmaan energiantuotannon taso saadaan pidettyä riittävänä, jotta halpana varavoimana tunnettua hiiltä ei jatkossakaan otettaisi käyttöön. Toimenpide Kun kattiloita uusitaan, valitaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun polton vähemmällä määrällä turvetta tukipolttoaineena. Tavoitteet Vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä aloittaen eniten päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käytön vähennyksestä. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen etenkin liikenteessä, lämmityksessä (sekä voimalaitokset että öljylämmitys) ja teollisuudessa. 5.5. Siirto ja jakelu Energiantuotantoon ja hankintaan liittyvät tiivisti myös energian siirto ja jakelu. Vision kaksi tärkeintä näkökulmaa energian siirrosta ja jakelusta ovat siirto- ja jakeluverkkojen korkean toimintavarmuuden säilyttäminen sekä verkkojen kehittäminen tukemaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Toimenpiteet Lisätään vähäpäästöisten vaihtoehtojen tarjontaa, saatavuutta että käytettävyyttä. Luodaan tuki- ja kannustusjärjestelmiä etenkin öljyn käytöstä uusiutuviin siirtymiselle. Tavoitteet Siirto- ja jakeluverkoilla (sisältäen myös maantiet ja rautatiet osana puuenergian siirtoketjua) on korkea toimintavarmuus. Siirto- ja jakeluverkkojen kehitys tukee uusiutuvan energian käyttöönottoa. 5.4. Turve Turpeen kasvihuonekaasupäästökerroin on korkea jopa fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna, mistä syystä turpeen käyttöä on syytä rajoittaa. Turve on kuitenkin tärkeä puun tukipolttoaine sekä helposti varastoitava ja huoltovarma kotimainen varapolttoaine. Nämä näkökulmat huomioiden turve säilytetään edelleen osana monipuolista energialähdejakaumaa. Kuitenkin uusittaessa kattiloita pyritään suosimaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun polton ilman tai vähemmällä määrällä turvetta tukipolttoaineena. Tavoite Säilytetään mahdollisuus käyttää turvetta puun tukipolttoaineena ja helposti varastoitavana ja huoltovarmana kotimaisena varapolttoaineena. Toimenpiteet Pientuotannon lisäämisen vaatimista käytännöistä ja toimintatavoista tehdään selkeät suositukset sekä energiayhtiöille että pientuottajille. Varmistetaan maanteiden ja rautateiden kunto myös puun ja muiden energialähteiden kuljetusten näkökulmasta, sekä rakennetaan uusiutuvan energian käytön lisäämistä edellyttävät terminaalit. Ylläpidetään nykyistä maakaasuverkkoa, ja edistetään biokaasun jakelua sen kautta. Älykkäitä sähköverkkoja kehitetään ja otetaan käyttöön. Turvataan kaavoituksella siirto- ja jakeluverkkojen yhteystarpeet. 18
6. Visio 2040: Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys ja liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen tehtävät muutokset koetaan usein taloudellisesti haastavana, mutta muutoksessa piilee usein myös mahdollisuus. Toimivalle ja etenkin taloudellisesti kilpailukykyiselle ilmastonmuutosta hillitsevälle teknologialle on nyt kysyntää, eikä ainoastaan Pirkanmaalla tai Suomessa. Alan liiketoimintamahdollisuudet ovat merkittävät, ja Pirkanmaan oppilaitoksissa, yrityksissä ja muissa organisaatioissa on paljon osaamista ns. cleantech-toiminnan saralla. Tätä olemassa olevaa potentiaalia olisi mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin, ja Pirkanmaa halutaankin nostaa merkittäväksi uusiutuvaa energiaa ja resurssitehokkuutta hyödyntäviä ratkaisuja kehittäväksi ja käyttäväksi alueeksi. Päätavoite 4. Pirkanmaa on merkittävä uusiutuvaa energiaa ja kierrätystä hyödyntäviä ratkaisuja sekä energiatehokkuutta kehittävä ja käyttävä alue. Yksi strategian tärkeimmistä cleantech-toiminnan kehittämistoimenpiteistä on paikallisten kokeilualustojen kehittäminen. Etenkin suuremman kokoluokan kokeilualustat eivät ainoastaan lisää cleantech-toimintaa Pirkanmaalla, vaan parantavat myös kokeilussa olevan konseptin vientimahdollisuuksia. Tavoitteet Pirkanmaalla on otettu käyttöön laajalti älykkäitä, vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita liikkumisratkaisuja. Yritykset tarjoavat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä kokonaiskonsepteja. 19
7. Visio 2040: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ajatellaan usein ilmastonmuutosta hillitsevinä toimina. Ilmastonmuutos on kuitenkin tapahtumassa, vaikka hillitsemistoimenpiteissä onnistuttaisiin täysin. Viimeisen sadan vuoden aikana Suomen ilmasto on lämmennyt noin asteen. Pahimmillaan keskilämpötilojen uskotaan nousevan ennen vuosisadan loppua jopa 5-6 astetta. Globaaleja päästöjä vähentämällä lämmönnousu voidaan saada rajoitettua noin kolmeen asteeseen. (Ilmasto-opas 2013) Jotta ilmastonmuutokseen voidaan varautua, on tärkeintä tiedostaa, mitä ilmiöitä ilmastomuutos aiheuttaa, ja mitkä ilmiöt vaativat toimenpiteitä. Tässä strategiassa käsitellään sadannan ja kosteuden, lämpötilan nousun sekä ääriolosuhteiden lisääntymisen paikallisia vaikutuksia. Tarkastelun ulkopuolelle jätetään ilmastonmuutoksen globaaliset heijastusvaikutukset kuten ilmastopakolaisuus sekä vaikutukset ruuan hintaan ja saatavuuteen. Näiden tekijöiden tarkastelu on olennaisempaa kansallisella tasolla, ja näitä käsitelläänkin tämän strategian kanssa samaan aikaan valmisteilla olevassa kansallisessa ilmastomuutokseen sopeutumisen strategiassa. Päätavoite 5. Pirkanmaalla on varauduttu ilmastomuutosilmiöiden hallintaan. Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamat edellä mainitut ilmiöt tunnistetaankin hyvin, tarkemmassa riskien arvioinnissa ja tärkeimpien toimenpiteiden määrittämisessä on vielä paljon kehitettävää. Varautumisen toimenpiteiden määrittäminen vaatii haavoittuvuustarkastelua sekä kokonaisarviointia huomioiden toimenpiteen kaikki vaikutukset, myös haittavaikutukset. Toimenpiteiden on myös oltava ennakoivia sekä yhteneviä ilmastonmuutosta hillitsevien tavoitteiden kanssa. Ilmastomuutokseen liittyvää tietoa kuten ilmastoennusteita ja ilmastomuutoksen vaikutuksia on kerätty kansalliselle Ilmasto-opas.fi-sivustolle. Ennen kuin varautumistoimenpiteitä voidaan toteuttaa, tarvitaan kuitenkin alueellisen ja paikallisen tason selvityksiä ja ennusteita sekä havaittujen riskien arviointia. Strategian toimenpiteet lähtevätkin näiden kartoitusten tekemisestä ja toimimisesta niissä havaittujen riskien mukaisesti. Tavoitteet Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaikutusten on selvitetty, niiden vaikuttavuutta on arvioitu ja tärkeimmät varautumistoimenpiteet on suoritettu kustannustehokkaasti huomioiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset ja yhtenäisyys ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteisiin. Tietoisuus ilmastonmuutoksen tuomista vaikutuksista ja tarpeesta sopeutua sekä varautua muutoksiin on kasvanut. Muutosten pysyvyys ymmärretään, muutoksiin sopeudutaan ja sen mahdollisuudet ymmärretään sekä arki- että elinkeinoelämässä. Toimenpiteet Hyödynnetään alan tutkimustyötä ja tehdään selvityksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksista sisältäen kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia, toimialojen haavoittuvuustarkastelua sekä muuta riskienarviointia. Lisätään valmiuksia omaehtoiseen varautumiseen lisäämällä tiedotusta tehdyistä selvityksistä ja tekemällä suosituksia eri toimialoilla tehtävistä toimenpiteistä. Kohderyhminä etenkin kiinteistöjen omistajat, haltijat, toiminnanharjoittajat sekä yksittäiset ihmiset. Tehdään sopeutumistoimenpiteet ennakoivasti ja huomioiden myös kustannustehokkuus sekä synergia hillintätavoitteiden kanssa toimenpidesuunnitelmia tehtäessä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen huomioidaan Pirkanmaan luonnon monimuotoisuusohjelmassa. ELY-keskus koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä ilmastomuutokseen varautumisessa. Huomioidaan myös ylimaakunnallinen perspektiivi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa. 20
Ilmastonmuutoksen synnyttämiä ilmiöitä ovat lämpötilojen nousu, sadannan ja kosteuden lisääntyminen sekä ääriolosuhteiden lisääntyminen. Näihin vaikutuksiin liittyviä varautumistavoitteita ja -toimenpiteitä käsitellään erikseen seuraavissa luvuissa. 7.1. Sadannan ja kosteuden lisääntyminen Sadannan ja kosteuden lisääntymiseen liittyy paljon vaikutuksia, joita suurilta osin jo tunnistetaan. Kuitenkin tiedot vaikutusten laajuudesta ja aiheutuvista riskeistä ovat osittain puutteellisia, tai tunnistettuihin vaikutuksiin varautumisesta ei ole tehty toimenpidepäätöksiä. Tärkeintä onkin oleellisimpien riskien kartoitus ja selvitys, mitkä toimenpiteet ovat tarpeellisimpia riskeihin varautuessa. Tulvat voivat johtua joko hetkellisestä muutoksesta sadannassa tai pitkästä sadejaksosta. Tässä osiossa tulvia tarkastellaan lähinnä tulvien esiintymistä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden osalta. Tulvien lyhyemmän aikavälin ennakointia ja tulvatilanteessa toimimista käsitellään ääriolosuhteissa toimimiseen liittyvässä kappaleessa 3.4.3. Tavoite Sadannan ja kosteuden lisääntymisen aiheuttamat riskit on kartoitettu, ja niissä havaitut tarpeellisimmat toimenpiteet toteutettu. Toimenpiteet Tehdään seuraavat selvitykset lyhyiden aikavälien sademaksimien kasvamisen vaikutuksista ja toteutetaan selvinneet tärkeimmät toimenpiteet o Asutuskeskuksissa viemäreiden kapasiteetin riittävyys sekä mahdollisuudet imeyttää hulevedet jo syntypaikalla sekä alueet hulevesien imeytykseen. o Maaseudun ravinnehuuhtoumatarkastelu alueellisesti vesienhoidon yhteydessä huomioiden myös ylimaakunnalliset ravinnekuormitukset. o Liikenneverkkojen kestävyys ja hoito myös lämpenemisen vaikutukset huomioiden Laaditut tulvariskikartat ja selvitykset otetaan huomioon toimintojen sijoittelussa. Otetaan ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioon vesienhoidon suunnittelussa ja tulvariskien hallinnan suunnittelussa. Päällystettäviä pintoja lisättäessä varataan hulevesien imeytykselle riittävästi alueita jo kaavoitusvaiheessa. Kehitetään järvien säännöstelyrajoja niin, että säännöstelyssä huomioidaan myös mahdollisuudet vähentää vesistötulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia Kokemäenjoen vesistöalueella. Huolehditaan hulevesien hallintaan liittyvästä osaamisesta ja sen päivittämisestä. Alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelmaa päivitetään ja tarkistetaan. Kosteuden lisääntymisen vaikutukset rakenteisiin otetaan huomioon ja rakentajien sekä kiinteistön omistajien tietoisuutta asiasta lisätään. 7.2. Lämpötilojen nousu Lämpötilojen nousu vaikuttaa ihmisten lisäksi paljon myös eläin- ja kasvilajistoihin. Vaikutukset voivat olla haitallisia esimerkiksi kasvitautien ja tuholaisten muodossa, mutta uusia lajeja on mahdollista myös hyödyntää muun muassa tehokkaammassa ruuantuotannossa tai metsäalalla. Tärkeintä onkin tunnistaa uusien lajien hyödyt ja haitat sekä toimia tunnistettujen ongelmien tai mahdollisuuksien mukaisesti. Tavoitteet Mahdollisia uusia eläin- ja kasvilajistoja (mm. viljelykasvit ja puulajit) osataan hyödyntää. Haitalliset vieraslajit (sekä eläin- että kasvilajit) tunnistetaan, ja niiden leviämistä seurataan ja tarvittaessa rajoitetaan. Rakennusten viilennys toteutetaan energiatehokkaasti. 21
Toimenpiteet Järjestetään koulutusta haitallisten vieraslajien ja niiden vaikutusten tunnistamiseksi. Hyötykasveja suojataan ja uusien kasvitautien sekä tuholaisten määrän lisääntymiseen varaudutaan. Hyödynnetään uusien lajien (ja lajikkeiden) tuomat biotaloushyödyt. Aloitetaan varautuminen puulajien muutoksiin, ja mietitään keinoja hyödyntää muuttuvaa puukantaa. Rakennuksia viilennetään etenkin passiivisin keinoin (ei energiaa kuluttavasti) ja kaukokylmää hyödynnetään. Varaudutaan lämpöaaltojen vaikutuksiin terveydenhuollossa. 7.3. Ääriolosuhteiden lisääntyminen Ilmastonmuutoksen sopeutumisen yhteydessä ääriolosuhteilla tarkoitetaan normaalista poikkeavia äkillisiä ja yleensä lyhytkestoisia sääilmiöitä kuten myrskyt, rajuilmat sekä rankkasateet ja niistä aiheutuvia seurauksia kuten tulvat, sähkökatkot, tie- ja tietoliikennekatkot sekä vesi- ja ruokahuollon katkokset. Pirkanmaalla valmiussuunnittelua ja varautumista ääriolosuhteisiin toteutetaan usealla taholla, mutta yhteistyötä eri toimijoiden välillä olisi mahdollista vielä parantaa. Pirkanmaalta puuttuu myös yhteinen varautumissuunnitelma ääriolosuhteiden varalle, ja sen laatiminen onkin yksi vision tärkeimmistä sopeutumistoimenpiteistä. Tavoitteet Eri sektorien (kunnat, teollisuus, palvelut, kotitaloudet) valmiussuunnittelu ääriolosuhteita varten on kehittynyt. Ääriolosuhteiden ennakointi ja tiedottaminen on parantunut. Perustoimintojen toimivuus on varmistettu myös aiempaa rajummissa ja useammin toistuvissa ääriolosuhteissa. Toimenpiteet Kehitetään paikallisia varautumissuunnitelmia, laaditaan maakunnallinen varautumissuunnitelma ääriolosuhteiden varalle sekä parannetaan edellytyksiä varautumisen ja toiminnan yhteistyölle. Ruoka- ja vesihuollossa toteutetaan yhteissuunnittelua eri tahojen kesken. Kehitetään ääriolosuhteiden ennakointia ja paikallisia tiedotusjärjestelmiä sekä ennen että ääriolosuhteiden aikana. Varajärjestelmien (etenkin sähkö ja tietoliikenne) riittävyys varmistetaan ja niiden kunnossapidosta sekä testaamisesta huolehditaan. Laaditaan Kokemäenjoen vesistöalueelle padotus- ja juoksutusselvitys. Vahvistetaan äärioloissa toimimisen kansalaistaitoja kouluttamalla, ohjeistamalla ja mediaa hyödyntämällä. 22