Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia

Transkriptio

1 Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Kuntien ilmastokonferenssi Heli Yrjänäinen Lähtökohtia Kansallinen kasvihuonekaasujen päästötavoite vuodelle 2020: -20 % vuoden 1990 tasosta (ei-päästökauppasektorilla -16 % vuodesta 2005) EU:n 2050 tavoite: % vuoden 1990 tasosta Pirkanmaan khk-päästöt vuonna 2011: tco2-ekvivalenttia lähes sama kuin v ( tco2-ekv.) Muu energiankulutus sis. mm. kotitalouksien, palveluiden ja julkisen sektorin muun kuin lämmityksen Lähde: ELY-keskus/Ramboll Pirkanmaalta puuttuu uusimmat ilmastotavoitteet huomioiva strategia Ilmasto- ja energiastrategian valmistelun aloitettiin keväällä 2013 Strategia toimii myös maakuntakaava 2040:n tietopohjana, joten tavoitevuodeksi asetettiin vuosi

2 Strategian työstö SUUNNITTELIJA Aineiston keräys, kartoitus ja käsittely Yleinen organisointi TEEMARYHMÄT Aihealuekohtainen strategian suunnittelu Teemaryhmien tulokset n. 50 tavoitetta n. 90 toimenpidettä energialähdejakauman visio seurantaindikaattorit SIHTEERISTÖ Asioiden valmistelu teemaryhmiin ja ohjausryhmälle OHJAUSRYHMÄ Virallinen päätäntävalta Strategian työryhmissä mukana olleet yhteistyötahot Ekokumppanit Oy Gasum Oy Hermia Group KuHa Oy Leppäkosken sähkö Oy MTK Pirkanmaa Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan jätehuolto Oy Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pirteva Punkalaitumen kunta Suomen metsäkeskus TAMK Tampereen kaupunki Tampereen kaupunkiseutu Tampereen sähkölaitos Oy Tampereen vesi TEM Tredea Oy TTY Valkeakosken energia Oy Verte Oy Virtain kaupunki : strategian tavoiteasetanta Kasvihuonekaasupäästötavoite 60 % vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä Energiankulutus Tavoite: vuotuinen 1 % energiansäästö Energiantuotanto Tavoite: 50 % kulutetusta energiasta tuotettu uusiutuvilla Energiansäästö Resurssitehokkuus Energianlähteet Siirto ja jakelu Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Liikenteen polttoaineet Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 2

3 Energiankulutus: nykytila ja tavoite Pirkanmaan energiankulutus v oli GWh. Lähde: Suomen metsäkeskus Tavoite: vuotuinen 1 %:n energiansäästö v n. 24 % pienempi energiankulutus v (n GWh) Energiansäästö ja resurssitehokkuus Strategiassa keskitytään päästökauppasektorin ulkopuoliseen toimintaan teollisuudelle vähän tavoitteita ja toimenpiteitä. Aihekokonaisuudet: Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Yhdyskuntarakenne Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta 3

4 Hankinnat 1. Tarkempi tarvearviointi Turhien hankintojen välttäminen 2. Energia- ja materiaalitehokkuus sekä tuotteen kestävyys hankintakriteereinä Kaikissa julkisen sektorien hankinnoissa Lisääntyen myös yksityisten ja yritysten hankinnoissa Myös kierrätysmateriaalien käyttö yleistyy Asuminen ja rakentaminen Vanhat rakennukset Energiatehokkuuden parantaminen aina korjausten yhteydessä Uudet rakennukset Painotus kestävyyteen, pitkäikäisyyteen, hyviin käyttöolosuhteisiin sekä energiatehokkuuteen Energiatehokkuus aina vähintään C-luokkaa Matalaenergiarakentaminen lisääntyy Valaistus 40 % energiansäästö v nykytilanteesta 4

5 Yhdyskuntarakenne Monipuolinen ja eheytyvä yhdyskuntarakenne Kaupunkiseudulla tiivis yhdyskuntarakenne Tampereen keskustan ja seutukaupunkienpalvelutarjontaa ja saavutettavuutta joukkoliikenteellä parannetaan Hyvät liityntämahdollisuudet joukkoliikenteeseen etenkin kaupunkiseudun sisääntuloväylillä ja haja-asutusalueilla Liikenne ja liikkuminen: joukkoliikenne sekä kävely ja pyöräily Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen Houkuttelevat lipputuotteet Kaupunkiseudulla vuorotarjonnan kehitys ja matka-aikojen lyhentäminen Muualla työ- ja asiointiliikenteen turvaaminen Toimivat matkaketjut: liityntäratkaisut ja informaatiopalvelut Lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotientoteutumisen edistäminen Koko maakunnan toimivat kävely- ja pyöräilyreitistöt yhdistettynä tarvittaessa joukkoliikenteeseen Reittien jatkuvuus Ympärivuotinen kunnossapito Alueelliset tarpeet (esim. kävelyn ja pyöräilyn erottaminen pääreiteillä, kävelykeskustat) Pyöräpysäköinnin kehitys 5

6 Jätteet ja kierrätys 1. Jätteen synnyn ehkäisy 2. Syntyvän jätteen kierrätys 3. Jätteen hyödyntäminen energiana Jätteen synnyn ja materiaalitehokkuuden parantamisen tutkimuksen lisääminen Tehokas ohjaus sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen etenkin teollisuudessa Koulutus ja neuvonta Ihmisten, yritysten ja organisaatioiden tietoisuus energiatehokkaista ja vähäpäästöisistä valinnoista paranee Työkalut valintojen tueksi ja niistä tiedottaminen Rakennusneuvonta Ranen laajennus koko Pirkanmaalle Liikenteen informaatiopalvelut mm. reitit, aikataulut, ruuhkatiedot Energiatehokkuussopimukset ja niistä tiedottaminen Yhteistyö Pirkanmaan oppilaitosten ja koulujen kanssa Energiansäästöviikko maakunnan kouluissa Kulkutapavalintojen ympäristövaikutuksista kertominen Työnantajien tuki mm. etätöiden kautta Kannustus energiatehokkaaseen yksityisautoiluun (mm. kimppakyydit, yhteiskäyttöautot, vaihtoehtoiset käyttövoimat) 6

7 : strategian tavoiteasetanta Kasvihuonekaasupäästötavoite 60 % vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä Energiankulutus Tavoite: vuotuinen 1 % energiansäästö Energiantuotanto Tavoite: 50 % kulutetusta energiasta tuotettu uusiutuvilla Energiansäästö Resurssitehokkuus Energianlähteet Siirto ja jakelu Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Liikenteen polttoaineet Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Energiantuotannon nykytila ja tavoite Pirkanmaalla kulutettavasta energiasta tuotettiin n. 24 % uusiutuvista energialähteistä v Lähde: Suomen metsäkeskus Kansallinen tavoite vuodelle 2020 on tuottaa 38 % energiasta uusiutuvilla energialähteillä EU ei näillä näkymin ole asettamassa pidemmälle tavoitteita uusiutuvan osuuksista, mutta päästötavoitteisiin pääsemiseksi uusiutuvaa on lisättävä Tavoite: tuottaa 50 % kulutetusta energiasta uusiutuvista energialähteistä v

8 Energiantuotanto: uusiutuvat energianlähteet Miten uusiutuvan energian lisäystavoitteeseen päästään? Eniten lisätään puuenergian käyttöä Nykyiset käyttötavat (hake, klapi, pelletti, teollisuuden sivutuotteet) ja uudet hyödyntämiskeinot (biokaasu, -öljy ja hiili) Myös muiden biopolttoaineiden, etenkin peltobioenergian, hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan ja kehitetään Tuuli- ja aurinkovoiman käyttö lisääntyy selvästi Lisäämispotentiaalia etenkin hajautetussa tuotannossa sekä liikenteessä Toimenpiteitä uusiutuvan energian lisäämiseen käynnissä jatkuvasti, esimerkkejä: Punkalaidun Mahdollisuuksia kunnan bioenergiavarojen hyödyntämiseen tutkitaan aktiivisesti Eri tavat hyödyntää puuenergiaa Kotieläinten ja peltobiomassojen energiakäyttö biokaasuna Myös tuulivoimaa suunnitteilla Leppäkosken sähkö Oy Yhtiö vähentänyt hiilidioksipäästöjään n tonnia korvaamalla fossiilisia Polttoaineita puulla ja vedyllä Päästövähennysprojekteja jatketaan aktiivisesti tällä hetkellä mm. Ikaalisissa (pellettilämpökeskus) Energiantuotanto: fossiiliset polttoaineet, turve ja jätteet Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään kaikilla sektoreilla Vähennykset aloittaen eniten päästöjä aiheuttavien polttoaineista (öljy, hiili) Tuki- ja kannustusjärjestelmät siirtymisestä fossiilisista uusiutuviin Turve jatkossakin puun tukipolttoaine ja helppokäyttöinen kotimainen varapolttoaine Kuitenkin kattiloita uusittaessa ratkaisut, joilla turpeen käyttöä tukipolttoaineena voidaan vähentää Jätteiden, lietteiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä energiantuotannossa lisätään Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen Lietteiden, lannan ym. sivuvirtojen hyödyntäminen etenkin biokaasun tuotannossa 8

9 Energianlähdejakauma Tuotettu energia (GWh) Osuus kulutuksesta (%) Osuuden muutos (%- Energianlähde (Metsäkeskus) Visio 2040 (Metsäkeskus) Visio 2040 yksiköinä) Maakaasu ,5 % 23,3 % -6,2 % Öljy ,2 % 12,7 % -15,5 % Hiili ,3 % 0,0 % -0,3 % Turve ,3 % 3,7 % -2,6 % Ostosähkö ,5 % 10,7 % -5,9 % Jäte 1) ,0 % 5,3 % 5,3 % Puu ja muu biomassa 2) ,6 % 30,7 % 15,1 % Vesivoima ,4 % 3,7 % 1,3 % Tuulivoima ,0 % 3,3 % 3,3 % Aurinkovoima ,0 % 2,7 % 2,7 % Muu 3) ,2 % 4,0 % 2,8 % Kokonaiskulutus ,0 % 100,0 % 1) Sisältää jätteet, lietteet sekä teollisuuden (pl. puu) ja maatalouden sivuvirrat ja lanta. 2) Sisältää puun (lämpö- ja voimalaitoskäyttö, metsäteollisuuden sivutuotteet sekä pientalojen puun käyttö), peltobiomassan sekä niistä valmistetut jatkotuotteet kuten biokaasu, biohiili ja bioöljy. 3) Sisältää mm. maalämmön sekä vedyn : strategian tavoiteasetanta Kasvihuonekaasupäästötavoite 60 % vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä Energiankulutus Tavoite: vuotuinen 1 % energiansäästö Energiantuotanto Tavoite: 50 % kulutetusta energiasta tuotettu uusiutuvilla Energiansäästö Resurssitehokkuus Energianlähteet Siirto ja jakelu Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Liikenteen polttoaineet Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 9

10 Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys Pirkanmaasta merkittävä uutta teknologiaa kehittävä ja käyttävä alue Uusiutuvan energian ratkaisut Kierrätystä hyödyntävät ratkaisut Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut Uusien ratkaisujen kehittäminen ja kokeilualustat Hyviä esimerkkejä kokonaiskonsepteista jo nyt, esim. Vuores, ja RESCA-hanke (hiilineutraalit Tampere-talo ja Särkänniemi) Kattava yhteistyö ja kansainvälinen kilpailukyky Yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin välinen yhteistyö Viennin yhteistyö kokonaiskonseptien tarjoamiseksi Tukipalveluja yrityksille etenkin kansainvälisen osaamisen, yhteistyön ja markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämiseksi Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: ilmastonmuutoksen vaikutuksista Vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteissä onnistuttaisiin, ei ilmastonmuutosta voida enää estää Suomen ilmasto lämmennyt n. asteen viimeisen 100 vuoden aikana Globaaleilla päästövähennyksillä voidaan rajoittaa n. 3 asteeseen, ilman päästövähennyksiä lämpötila voi nousta jopa 5-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä Strategiassa keskitytään näkyvimpiin paikallisiin vaikutuksiin ja niiden seurauksiin: lämpötilan nousu sadannan lisääntyminen ääriolosuhteiden (tulvat, myrskyt, rajunilmat) lisääntyminen 10

11 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: lähtötilanne Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa, jotta varautumistoimenpiteet ovat oikeita ja kokonaisvaikutuksiltaan kannattavia Ennusteet toteutuvista muutoksista Suunniteltujen varautumistoimenpiteiden kokonaistarkastelu Ennakoivat ja hillintätavoitteiden kanssa yhdenmukaiset toimenpiteet Tietoisuutta ilmastonmuutosten vaikutuksista ja tarpeesta sopeutua ja varautua muutoksiin on lisättävä Muutosten pysyvyys on ymmärrettävä sekä arki- että elinkeinoelämässä Myös omatoimiseen varautumiseen on oltava valmiudet sekä kiinteistöjen omistajilla ja haltioilla, toiminnanharjoittajilla sekä yksittäisillä ihmisillä Tunnistettava myös muutoksen tuomat mahdollisuudet esimerkiksi liiketoiminnassa Riskitekijät: mitkä ilmastonmuutoksen ilmiöt vaativat lisäselvityksiä ja toimenpiteitä? 1. Sadannan ja kosteuden lisääntyminen Tulvariskialueet, hulevesien imeytymis- ja viemäröintikapasiteetti Liikenneverkkojen kestävyys huomioiden myös lämpenemisen vaikutukset Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin 2. Lämpötilojen nousu Haitalliset vieraslajit (sekä eläin- että kasvilajit) Lämpöaaltojen vaikutukset ihmisiin Uusien lajien biotaloushyödyt (mm. viljelykasvit ja uudet puulajit) 3. Ääriolosuhteet Tiedotus- ja varajärjestelmien toimivuus ja riittävyys Kansalaistaidot ääriolosuhteissa Keskitytään etenkin eri tahojen yhteistyössä tehtyyn valmiussuunnitteluun, tärkeimpien toimintojen toiminnan varmistamiseen sekä hyvään tiedotukseen 11

12 Strategia jatkossa Julkaisu toukokuun aikana Strategian seuranta yhdistetään Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantaan Seurattavia indikaattoreita määritelty strategian valmistelun yhteydessä Lopullisista seurantaindikaattoreista päättää seurantaryhmä Strategian loppuseminaari/seurannan aloitusseminaari syksyllä Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantaseminaarin yhteydessä Kiitos! Hankkeen sivut: Yhteydenotot: 12