Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia
|
|
- Arttu Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Pirkanmaan ilmastoseminaari Heli Yrjänäinen
2 Lähtökohtia Kansallinen kasvihuonekaasujen päästötavoite vuodelle 2020: -20 % vuoden 1990 tasosta (ei-päästökauppasektorilla -16 % vuodesta 2005 EU:n 2050 tavoite: % vuoden 2005 tasosta Pirkanmaan khk-päästöt vuonna 2011: tco2-ekvivalenttia lähes sama kuin v ( tco2-ekv.) Muu energiankulutus sis. mm. kotitalouksien, palveluiden ja julkisen sektorin muun kuin lämmityksen Lähde: ELY-keskus/Ramboll Pirkanmaalta puuttuu uusimmat ilmastotavoitteet huomioiva strategia Ilmasto- ja energiastrategian valmistelun aloitettiin keväällä 2013 Strategia toimii myös maakuntakaava 2040:n tietopohjana, joten tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2040
3 Strategian valmistelu Mukana n. 60 henkilöä eri organisaatioista SUUNNITTELIJA Aineiston keräys, kartoitus ja käsittely Yleinen organisointi Strategian koonti SIHTEERISTÖ Asioiden valmistelu teemaryhmiin ja ohjausryhmälle TEEMARYHMÄT Aihealuekohtainen strategian suunnittelu OHJAUSRYHMÄ Virallinen päätäntävalta
4 Strategian valmistelu Strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden työstö teemaryhmissä Teema 1. Energiantuotanto Teema 2. Energiankulutus sekä energia- ja materiaalitehokkuus Teema 3. Liikenne ja liikkuminen Teema 4. Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen ja vienti kehittyviin maihin Teema 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Teemaryhmien tulokset n. 50 tavoitetta n. 90 toimenpidettä energialähdejakauman visio
5 : strategian tavoiteasetanta Kasvihuonekaasupäästötavoite 60 % vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä Energiankulutus Tavoite: vuotuinen 1 % energiansäästö Energiantuotanto Tavoite: 50 % kulutetusta energiasta tuotettu uusiutuvilla Energian- Resurssi- Energian- Siirto ja säästö tehokkuus lähteet jakelu Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Liikenteen polttoaineet Koulutus ja neuvonta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen ja vienti
6 Energiankulutuksen nykytila ja tavoite Pirkanmaan energiankulutus v oli GWh. Lähde: Suomen metsäkeskus Tavoite: vuotuinen 1 %:n energiansäästö v n. 26 % pienempi energiankulutus v Strategiassa keskitytään päästökauppasektorin ulkopuoliseen toimintaan: vaikka noin kolmannes sekä päästöistä että energiankulutuksesta aiheutuu teollisuudesta, on sen osuus strategiassa pieni.
7 Energiansäästö ja resurssitehokkuus Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Koulutus ja neuvonta
8 Hankinnat 1. Tarkempi tarvearviointi Turhien hankintojen välttäminen 2. Energia- ja materiaalitehokkuus sekä tuotteen kestävyys hankintakriteereinä Kaikissa julkisen sektorien hankinnoissa Lisääntyen myös yksityisten ja yritysten hankinnoissa Myös kierrätysmateriaalien käyttö yleistyy
9 Asuminen ja rakentaminen Vanhat rakennukset Energiatehokkuuden parantaminen aina korjausten yhteydessä Uudet rakennukset Painotus kestävyyteen, pitkäikäisyyteen, hyviin käyttöolosuhteisiin sekä energiatehokkuuteen Energiatehokkuus aina vähintään C-luokkaa Matalaenergiarakentaminen Lisääntyy Valaistus 40 % energiansäästö v nykytilanteesta
10 Liikenne ja liikkuminen: kokonaispäästöt ja yhdyskuntarakenne Liikenteen kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä Monipuolinen ja eheytyvä yhdyskuntarakenne Kaupunkiseudulla tiivis yhdyskuntarakenne Tampereen keskustan ja seutukaupunkien palvelutarjontaa ja saavutettavuutta joukkoliikenteellä parannetaan Hyvät liityntämahdollisuudet joukkoliikenteeseen etenkin haja-asutusalueilla
11 Liikenne ja liikkuminen: joukkoliikenne sekä kävely ja pyöräily Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen Houkuttelevat lipputuotteet Kaupunkiseudulla vuorotarjonnan kehitys ja matka-aikojen lyhentäminen Muualla työ- ja asiointiliikenteen turvaaminen Toimivat matkaketjut: liityntäratkaisut ja informaatiopalvelut Lähijunaliikenteen ja kaupunkiraitiotientoteutumisen edistäminen Koko maakunnan toimivat kävely- ja pyöräilyreitistöt yhdistettynä tarvittaessa joukkoliikenteeseen Reittien jatkuvuus Ympärivuotinen kunnossapito Alueelliset tarpeet (esim. kävelyn ja pyöräilyn erottaminen pääreiteillä, kävelykeskustat) Pyöräpysäköinnin kehitys
12 Jätteet ja kierrätys 1. Jätteen synnyn ehkäisy 2. Syntyvän jätteen kierrätys 3. Jätteen hyödyntäminen energiana Jätteen synnyn ja materiaalitehokkuuden parantamisen tutkimuksen lisääminen Tehokas ohjaus sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen etenkin teollisuudessa
13 Koulutus ja neuvonta Ihmisten, yritysten ja organisaatioiden tietoisuus energiatehokkaista ja vähäpäästöisistä valinnoista paranee Työkalut valintojen tueksi ja niistä tiedottaminen Rakennusneuvonta Ranen laajennus koko Pirkanmaalle Liikenteen informaatiopalvelut mm. reitit, aikataulut, ruuhkatiedot Energiatehokkuussopimukset ja niistä tiedottaminen Yhteistyö Pirkanmaan oppilaitosten ja koulujen kanssa Energiansäästöviikko maakunnan kouluissa Kulkutapavalintojen ympäristövaikutuksista kertominen Työnantajien tuki mm. etätöiden kautta Kannustus energiatehokkaaseen yksityisautoiluun (mm. kimppakyydit, yhteiskäyttöautot, vaihtoehtoiset käyttövoimat)
14 : strategian tavoiteasetanta Kasvihuonekaasupäästötavoite 60 % vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä Energiankulutus Tavoite: vuotuinen 1 % energiansäästö Energiantuotanto Tavoite: 50 % kulutetusta energiasta tuotettu uusiutuvilla Energian- Resurssi- Energian- Siirto ja säästö tehokkuus lähteet jakelu Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Liikenteen polttoaineet Koulutus ja neuvonta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen ja vienti
15 Energiantuotannon nykytila ja tavoite Pirkanmaalla kulutettavasta energiasta tuotettiin n. 24 % uusiutuvista energialähteistä v Lähde: Suomen metsäkeskus Kansallinen tavoite vuodelle 2020 on tuottaa 38 % energiasta uusiutuvilla energialähteillä EU ei näillä näkymin ole asettamassa pidemmälle tavoitteita uusiutuvan osuuksista, mutta päästötavoitteisiin pääsemiseksi uusiutuvaa on lisättävä Tavoite tuottaa 50 % kulutetusta energiasta uusiutuvista energialähteistä v. 2040
16 Energiantuotanto: uusiutuvat energianlähteet Miten uusiutuvan energian lisäystavoitteeseen päästään? Eniten lisätään puuenergian käyttöä Nykyiset käyttötavat (hake, klapi, pelletti, teollisuuden sivutuotteet) ja uudet hyödyntämiskeinot (biokaasu, -öljy ja hiili) Myös muiden biopolttoaineiden, etenkin peltobioenergian, hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan ja kehitetään Tuuli- ja aurinkovoiman käyttö lisääntyy selvästi Uusiutuvaa energiaa hyödynnetään entistä enemmän etenkin hajautetussa tuotannossa sekä liikenteessä Yksityiset (omakotitalojen, vapaa-ajan asuntojen ym.) sekä yhteiset (taloyhtiöiden, maatalouksien ym) tuotantoyksiköt Vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistyminen sekä yksityisessä että julkisessa liikenteessä Julkinen liikenne edeten aluksi pilotoinnilla, v mennessä koko julkinen liikenne vaihtoehtoisia käyttövoimia hyödyntävää
17 Energiantuotanto: fossiiliset polttoaineet, turve ja jätteet Fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään kaikilla sektoreilla Vähennykset aloittaen eniten päästöjä aiheuttavien polttoaineista (öljy, hiili) Tuki- ja kannustusjärjestelmät siirtymisestä fossiilisista uusiutuviin Turve jatkossakin puun tukipolttoaine ja helppokäyttöinen kotimainen varapolttoaine Kuitenkin kattiloita uusittaessa ratkaisut, joilla turpeen käyttöä tukipolttoaineena voidaan vähentää Jätteiden, lietteiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä energiantuotannossa lisätään Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen Lietteiden, lannan ym. sivuvirtojen hyödyntäminen etenkin biokaasun tuotannossa
18 Energianlähdejakauma Tuotettu energia (GWh) Osuus kulutuksesta (%) Osuuden muutos (%- Energianlähde (Metsäkeskus) Visio 2040 (Metsäkeskus) Visio 2040 yksiköinä) Maakaasu ,5 % 23,3 % -6,2 % Öljy ,2 % 12,7 % -15,5 % Hiili ,3 % 0,0 % -0,3 % Turve ,3 % 3,7 % -2,6 % Ostosähkö ,5 % 10,7 % -5,9 % Jäte 1) ,0 % 5,3 % 5,3 % Puu ja muu biomassa 2) ,6 % 30,7 % 15,1 % Vesivoima ,4 % 3,7 % 1,3 % Tuulivoima ,0 % 3,3 % 3,3 % Aurinkovoima ,0 % 2,7 % 2,7 % Muu 3) ,2 % 4,0 % 2,8 % Kokonaiskulutus ,0 % 100,0 % 1) Sisältää jätteet, lietteet sekä teollisuuden (pl. puu) ja maatalouden sivuvirrat ja lanta. 2) Sisältää puun (lämpö- ja voimalaitoskäyttö, metsäteollisuuden sivutuotteet sekä pientalojen puun käyttö), peltobiomassan sekä niistä valmistetut jatkotuotteet kuten biokaasu, biohiili ja bioöljy. 3) Sisältää mm. maalämmön sekä vedyn
19 : strategian tavoiteasetanta Kasvihuonekaasupäästötavoite 60 % vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2040 mennessä Energiankulutus Tavoite: vuotuinen 1 % energiansäästö Energiantuotanto Tavoite: 50 % kulutetusta energiasta tuotettu uusiutuvilla Energian- Resurssi- Energian- Siirto ja säästö tehokkuus lähteet jakelu Hankinnat Asuminen ja rakentaminen Liikenne ja liikkuminen Jätteet ja kierrätys Sähköntuotanto Lämmöntuotanto Liikenteen polttoaineet Koulutus ja neuvonta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehittäminen ja vienti
20 Ilmastonmuutosta hillitsevän teknologian kehitys Pirkanmaasta merkittävä uutta teknologiaa kehittävä ja käyttävä alue Uusiutuvan energian ratkaisut Kierrätystä hyödyntävät ratkaisut Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut Uusien ratkaisujen kehittäminen ja kokeilualustat Kattava yhteistyö ja kansainvälinen kilpailukyky Yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin välinen yhteistyö Viennin yhteistyö kokonaiskonseptien tarjoamiseksi Tukipalveluja yrityksille etenkin kansainvälisen osaamisen, yhteistyön ja markkinalähtöisen yritystoiminnan kehittämiseksi
21 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: ilmastonmuutoksen vaikutuksista Vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteissä onnistuttaisiin, ei ilmastonmuutosta voida enää estää Suomen ilmasto lämmennyt n. asteen viimeisen 100 vuoden aikana globaaleilla päästövähennyksillä voidaan rajoittaa n. 3 asteeseen, ilman päästövähennyksiä lämpötila voi nousta jopa 5-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä vaikutuksia ovat lämpötilan nousu sadannan lisääntyminen ääriolosuhteiden (tulvat, myrskyt, rajunilmat) lisääntyminen
22 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: lähtötilanne Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa, jotta varautumistoimenpiteet ovat oikeita ja kokonaisvaikutuksiltaan kannattavia Ennusteet toteutuvista muutoksista Suunniteltujen varautumistoimenpiteiden kokonaistarkastelu Ennakoivat ja hillintätavoitteiden kanssa yhdenmukaiset toimenpiteet Tietoisuutta ilmastonmuutosten vaikutuksista ja tarpeesta sopeutua ja varautua muutoksiin on lisättävä Muutosten pysyvyys on ymmärrettävä sekä arki- että elinkeinoelämässä Myös omatoimiseen varautumiseen on oltava valmiudet sekä kiinteistöjen omistajilla ja haltioilla, toiminnanharjoittajilla sekä yksittäisillä ihmisillä Tunnistettava myös muutoksen tuomat mahdollisuudet esimerkiksi liiketoiminnassa
23 Riskitekijät: mitkä ilmastonmuutoksen ilmiöt vaativat lisäselvityksiä ja toimenpiteitä? 1. Sadannan ja kosteuden lisääntyminen Tulvariskialueet, hulevesien imeytymis- ja viemäröintikapasiteetti Liikenneverkkojen kestävyys huomioiden myös lämpenemisen vaikutukset Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin 2. Lämpötilojen nousu Haitalliset vieraslajit (sekä eläin- että kasvilajit) Lämpöaaltojen vaikutukset ihmisiin Uusien lajien biotaloushyödyt (mm. viljelykasvit ja uudet puulajit) 3. Ääriolosuhteet Tiedotus- ja varajärjestelmien toimivuus ja riittävyys Kansalaistaidot ääriolosuhteissa Keskitytään etenkin eri tahojen yhteistyössä tehtyyn valmiussuunnitteluun, tärkeimpien toimintojen toiminnan varmistamiseen sekä hyvään tiedotukseen
24 Strategian jatkoaikataulu Luonnos yleisesti nähtävillä ja kommentoitavana maaliskuun ajan osoitteessa Julkaisu toukokuussa Kuntien ilmastokonferenssi Strategian loppuseminaari/seurannan aloitusseminaari syksyllä Pirkanmaan ympäristöohjelman seurantaseminaarin yhteydessä
25 Yhteydenotot: Kiitos! Hankkeen sivut:
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Kuntien ilmastokonferenssi 9.5.2014 Heli Yrjänäinen heli.yrjanainen@pirkanmaa.fi Lähtökohtia Kansallinen kasvihuonekaasujen päästötavoite vuodelle 2020: -20 % vuoden
LisätiedotTeemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia
Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategia Pirkanmaan liitto ISBN 978-951-590-298-6 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 1.1. Kansainvälinen ilmasto- ja energiapolitiikka 5 1.2. Kansallinen
LisätiedotPirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy
Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotKymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos
Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotTeemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia
Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia Sisällys Saatteeksi..............................................................4 1. Johdanto.............................................................5
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.
VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA Biorex Kajaani 26.5.2014 EAKR-koordinaattori Tatu Turunen Käsitteitä Kasvihuonekaasut
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotMetsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017
Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotVaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010
Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotGREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ
ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ 11.1.2012 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Maakuntakaavan yleisesittely Keskeiset vaikuttimet: Ilmaston muutos ja siihen varautuminen Liikenneverkon ja
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotJohdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik
Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotIlmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.
Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011
Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotLämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa
Lämpöpumput energiatilastoissa nyt tulevaisuudessa Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä 27.11.2018, Heureka, Vantaa Energian kokonaiskulutus loppukäyttö 1970-2017 2 26.11.2018 Energiatilasto 2016 Energiatilastot
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007
LisätiedotLahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,
LisätiedotPro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki
Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotRovaniemen ilmasto-ohjelma
Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole
LisätiedotPäijät-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotItä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020
Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ
ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia
LisätiedotPohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020
PAIKALLISESTI UUSIUTUVASTI VIETÄVÄN TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 Seminaari ilmastonmuutoksesta sekä ilmasto-ohjelmista 30.5.2011, Varkaus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma
Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotIlmasto-ohjelman taustatekijät
Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotKeski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotPirkanmaan ilmastoja energiastrategia
Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Teemme muutosta yhdessä 1 Pirkanmaan liitto 2013 2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Ilmasto- ja energiastrategia 5 3. Työskentelyn aikataulu
LisätiedotEnergiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009
Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen
LisätiedotEnergia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö
Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019 MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö 1. Miksi energia- ja ilmastoohjelmaa tarvitaan 2. Tavoitteet 3. Tavoitetila vuonna 2035 4. Päästöjen tilanne Vaasassa
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotVÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA
VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 - SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää muutoksia asenteissa ja rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja,
LisätiedotLahti kestävän kehityksen edelläkävijä?
Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka, elintarviketeollisuus
LisätiedotSavon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin
Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotHelsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.
Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotE S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G
Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotVNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008
VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö
LisätiedotRauman uusiutuvan energian kuntakatselmus
Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
Lisätiedot