Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Samankaltaiset tiedostot
Karjanlannan hyödyntäminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Karjanlannan käyttö nurmelle

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Novarbo luomulannoitteet

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kierrätysravinteiden käyttö (Orgaaninen lannoitus)

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

Maatalouden biokaasulaitos

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Envor Group Hämeenlinna

Ravinnehävikit lannan levityksen yhteydessä. TEHO Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuksen 5. päivä

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

LIETELANNAN HAJUNPOISTO JA FRAKTIOINTI Erkki Aura. Tiivistelmä

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Novarbo luomulannoitteet

Lannan typpi

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Tukihaku Täydentävät ehdot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

SANEERAUSKASVIT 2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Case Harjun Voima. Harjun Voima työnimi hankkeelle Hankkeen osapuolet Haminan Energia Oy ja Harjun Oppimiskeskus Oy. Olavi Kemppi 23.4.

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Ympäristönsuojelumääräykset 19 / lannoitteiden levittäminen ja perustelut

Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Kompostoinnin hyödyt ja memetelmät. Erkki Vihonen, Etelä-Pohjanmaan ProAgria

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Komposti ja komposti!

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Kerääjäkasvikokemuksia

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

Lannan ravinteiden hyödyntäminen

Pellon käytön strategiset valinnat

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Transkriptio:

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija, Luke pentti.seuri@luke

2 26.1.2017

Hevosenlannan ravinnesisältö Yhden hevosen vuotuinen lanta: Tilavuus 10 17 kuutiometriä (12 kuutiometriä lantalavaatimus, 17?) Fosforia 10 kg (8-16 kg) Typpeä 50 kg (42 95 kg) Kaliumia 75 kg (50 107 kg) Lanta tulisi ensisijaisesti käyttää lannoitteena, vasta toissijaisesti energiana! 3 26.1.2017

Hevosenlannan levityksen peltoala? Maatalouden ympäristönormien puolesta yksittäisenä vuotena hevosenlantaa voi levittää n. kolmen hevosen vuotuinen lantamäärä (30 50 kuutiometriä) 170 kg/ha typpeä (nitraattidirektiivi) Mikäli lantaa levitetään jatkuvasti samalle peltolohkolle, rajoitteeksi muodostuu fosfori, yleisimmin fosforin sallittu käyttömäärä vastaa vuosittain 1-2 hevosta/ha (10 20 kg). Viherrakentamisessa kerralla käytettävä hevosenlantamäärä voi olla suurempikin, kuin kolmen hevosen vuotuinen lantamäärä (3-5 hevosta). 4 26.1.2017

Hevosenlannan ominaispiirteitä 1/2 Lanta lähes poikkeuksetta kuivikelantaa Kuivikkeiden määrä yleensä suuri verrattuna muiden kotieläinten lantoihin Kuivikkeiden ominaisuudet heijastuvat lannan lannoitusvaikutukseen Hevosenlannan typpilannoitusvaikutus jokseenkin aina riittämätön edes suurimmalla käyttömäärällä (50 kuutiometriä lantaa) => Lisätypen tarve lähes poikkeuksetta 5 26.1.2017

Hevosenlannan ominaispiirteitä 2/2 Hevosenlannassa runsaasti itäviä rikkakasveja: hevosen ruuansulatuselimistö ei tuhoa (hampaat) kuivikkeet (olki) rehuntähteet (käsittelemätön vilja, heinä) Hukkakaurariski Hevosen loiset hevosten sisäloiset kulkeutuvat lannan mukana Käytännön merkitystä vain hevosten laidunnuksessa => Hevosenlantaa ei tule levittää kasvavalle nurmelle (laitumelle), eikä syötäville vihanneksille 6 26.1.2017

Hevosenlannan käyttö peltoviljelyssä 1/3 Runsaan kuivikemäärän vuoksi typen vapautuminen tapahtuu hitaasti (typpeä sitoutuu hajoavan kuivikkeen hajoamisprosessiin) Hidas vapautuminen ei ole eduksi nopeasti kehittyvien kasvien (viljat, öljykasvit) kasvatuksessa =>typen niukkuutta nopean kasvun vaiheessa, tarpeettomasti tuleentumisvaiheessa Pitkän kasvukauden kasveilla eduksi => nurmi, peruna 7 26.1.2017

Hevosenlannan käyttö peltoviljelyssä 2/3 Paras hyöty lannoituksesta saadaan kevätlevityksestä, jossa lanta muokataan vähintään äestämällä peltoon; lautasäestys ja kyntö parantavat sekoittumista Lantaa voidaan levittää myöhemminkin, mutta levittäessä tulisi välttää korkeita lämpötiloja, suoraa auringonpaistetta ja tuulta (typpi haihtuu) Lannan välitön multaus on aina tarpeen, mieluiten kyntämällä tai lautasmuokkaimella (-äkeellä) Levityksen jälkeen tulisi peltoon perustaa kasvusto; ei mielellään enää elokuun jälkeen levitystä 8 26.1.2017

Hevosenlannan käyttö peltoviljelyssä 3/3 Lisälannoitus annetaan normaalisti kylvölannoittimella kylvön yhteydessä Lisätypen tarve pienin turvekuivituksessa, suurin olkikuivituksessa; purut siltä väliltä 9 26.1.2017

Lannan esikäsittely: kompostointi, mädätys Hevosenlannan ominaisuuksia voidaan jossain määrin muokata lannan esikäsittelyllä Kompostoinnissa lannan annetaan hajota hapellisessa mikrobitoiminnassa Mädätyksessä lannan hajoaminen tapahtuu hapettomissa olosuhteissa 10 26.1.2017

Kompostointi Kompostoinnissa lannan lämpötila kohoaa n. 50 65 asteeseen Aumassa, jota ei sekoiteta perustamisen jälkeen, kompostoituminen kestää n. 3 kk Mikäli kuivikkeena on jotakin muuta kuin turvetta, typpitappiot voivat muodostua suuriksi (30 50 %) Komposti voi kärsiä liiasta kuivuudesta tai märkyydestä, kyettävä säätämään (kastelu, peittäminen) Tuhoaa rikkasiemeniä ja loisia; teho ei täydellinen 11 26.1.2017

Mädätys Yleensä mielekäs vain biokaasun talteenoton yhteydessä (biokaasureaktorissa) Tehokas rikkakasvisiementen itämiskyvyn tuhoamiseen, samoin hygienian parantamiseen (loiset, bakteerit) Mädätysjäännös yleensä lähes hajutonta Typpi muuttuu ammoniakiksi ja saattaa haihtua 12 26.1.2017

Esikäsittelyjen vaikutuksia Mädätteen typpilannoitusvaikutus voimakkaampi kuin lannan tai kompostin Kompostoinnin hyödyt eivät välttämättä korvaa kustannuksia Kompostin lannoitusvaikutus ei oleellisesti poikkea lannan lannoitusominaisuuksista 13 26.1.2017

Lantalogistiikka Hevosenlantaa syntyy ympäri vuoden (kesälläkin), levitysajankohdat ovat rajalliset Lannan varastointi avainasemassa Mikäli talli on etäällä käyttöalueista (pellot), tulisi harkita varastointia peltojen läheisyydessä yhteislantalat, yhteiskuljetukset, lantaurakoitsijat Kompostoinnilla voidaan parantaa käsiteltävyyttä ja pienentää levityksen aikaisia ravinnetappioita, joustavuutta levitysajankohtaan 14 26.1.2017

Kiitos! 15 26.1.2017

16 Teppo Tutkija 26.1.2017