Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2008 Ympäristölautakunta

Nurmijärvi 2009 Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätös 2008 Ympäristölautakunta

Painopaikka: Nurmijärven kunnan monistamo, Nurmijärvi 2009 1

Sisällysluettelo 1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä... 3 1.1. Laskentaperiaatteet ja rajaukset... 4 2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit... 5 2.1. Ympäristötuotot... 6 2.2. Ympäristökulut... 7 2.3. Ympäristöinvestoinnit... 8 3. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka... 9 4. Ympäristötalouden tunnusluvut... 10 5. Ympäristötalouden jakautuminen aihealueittain... 11 5.1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu... 11 5.2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely... 11 5.3. Jätehuolto ja roskaantuminen... 11 5.4. Maaperän ja pohjaveden suojelu... 11 5.5. Melun ja tärinän torjunta... 11 5.6. Luonnon- ja maisemansuojelu... 12 5.7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät... 12 5.8. Ympäristönsuojelun edistäminen... 12 5.9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut... 12 6. Hyviä käytäntöjä... 12 7. Kehittämistarpeita... 13 2

1. Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Ympäristökustannusten selvittäminen ja seuraaminen on askel kohti kestävää kehitystä. Ympäristötilinpäätös kertoo, kuinka paljon ympäristöasioiden hoitoon on kuntaorganisaatiossa panostettu rahallisesti. Ympäristötilinpäätös myös havainnollistaa, paljonko ympäristön kunnostaminen ihmisen toiminnan jäljiltä maksaa ja antaa näin lisäarvoa ympäristöä säästäville ratkaisuille. Tämä on Nurmijärven kunnan toinen ympäristötilinpäätös. Ympäristötilinpäätöstyötä on tehty muiden kuntien kanssa konsulttiyhtiö FCG Efeko Oy:n toteuttamissa kahdessa hankkeessa: Ympäristökustannukset ja tulokset (KUTU) hankkeessa sekä sen jatkohankkeessa Ympäristönsuojelun kustannukset ja vaikuttavuus (KUVA). Jatkohankkeessa syvennettiin ja kehitettiin KUTU-hankkeessa laadittua ympäristötilinpäätöksen ohjeistusta ja raportointimallia sekä ympäristöraportoinnin tunnuslukuja. Nurmijärven kunnan lisäksi jatkohankkeeseen osallistuivat Jyväskylä, Kirkkonummi, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Mikkeli ja Vaasa. Jatkohanke päättyi keväällä 2009. Jatkossa tavoitteena on jatkaa Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöstyöskentelyä säännöllisesti. Ympäristötilinpäätös voidaan raportoida omana julkaisunaan, osana ympäristöraporttia tai kunnan tilinpäätöksen liitteenä. Tämän raportin on laatinut ympäristötarkastaja Liisa Garcia. Ympäristökustannusten selvittäminen ja ympäristöasioiden raportointi on ajankohtaista ja hyvän kirjanpitokäytännön mukaista. Lainsäädäntö ei kuitenkaan vielä tällä hetkellä velvoita kuntia seuraamaan toimintansa ympäristökustannuksia. Ainoastaan ympäristöä koskevat rahalliset varaukset on lain mukaan pakko kirjata tilinpäätökseen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut vuonna 2009 yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä, joka korvaa aiemman, vuonna 2003 annetun vastaavan yleisohjeen. Tässä Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöksessä on sovellettu niin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kuin Ympäristökustannukset ja -tulokset hankkeessa sekä Ympäristönsuojelun kustannukset ja vaikuttavuus hankkeessa tuotettuja ohjeita. Kunnan ympäristötilinpito on vasta kehittymässä, joten kaikki tiedot eivät vielä välttämättä ole mukana tai ovat arvioita. Ympäristötaloustiedon tarkoituksena on tässä vaiheessa havainnollistaa ympäristötuottojen ja -kulujen jakautumista sekä toimia keskustelun herättäjänä ja kehitystyön pohjana. Tulevaisuudessa ympäristötilinpäätöksen avulla voidaan esimerkiksi arvioida ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi käytettyjen resurssien riittävyyttä ja tuottavuutta. 3

1.1. Laskentaperiaatteet ja rajaukset Ympäristötilinpäätöstiedot on koonnut suurimmaksi osaksi taloussihteeri Tarja Luomanpää erilliskeräyksellä. Tiedot on kerätty Ympäristökustannukset ja -tulokset hankkeessa laaditulle ja jatkohankkeessa hieman muokatulle lomakkeelle. Lomakkeen pääotsikkojaottelu perustuu pitkälti yleiseurooppalaiseen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitukseen. Osa tiedoista on saatu suoraan kunnan tilinpäätöksestä. Osa tiedoista on arvioita, jos haluttua ympäristökustannusta ei ole pystytty esimerkiksi irrottamaan kokonaissummasta. Ympäristöperusteiset verot on laskettu arvioidun kulutuksen sekä veron perusteen mukaan. Jotkut ympäristökustannukset saattavat puuttua ympäristötilinpäätöksestä, mutta puutokset eivät kokonaisuuden kannalta ole kovin merkittäviä. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todellisuudessa todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoiduista luvuista ilmenee. Nurmijärven kunnan ympäristötilinpäätöksessä ovat mukana kuntaorganisaatioon kuuluvat toimintayksiköt. Tilinpäätöksestä on täten rajattu pois kuntaorganisaation ulkopuoliset yksiköt, kuten yhtiöt (esimerkiksi Nurmijärven Sähkö Oy). Mukaan ei lueta ympäristönhoitotoimenpiteitä, joissa raha ei konkreettisesti liiku kunnan kautta, vaikka toimenpiteet suoritettaisiin kunnan alueella (esimerkiksi SOILI-kohteet). Ympäristötalouden tunnuslukujen määrittelyssä käytetään ympäristönsuojelun ensisijaisuuden periaatetta. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Näin ollen esimerkiksi uimavesinäytteet ja kunnan kaavoituskulut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Edellinen kunnan ympäristötilinpäätös on julkaistu vuodelta 2006. Ympäristötaloustiedot on kerätty myös vuodelta 2007, mutta niitä ei ole erikseen julkaistu. Tässä raportissa tarkastellaan hieman eri vuosien (2005 2008) välisiä eroja ympäristötaloustiedoissa. Ympäristötaloustiedot on kerätty varsin samalla tavalla eri vuosien osalta. Vuosien 2005 ja 2006 tietoja on hieman tarkennettu tämän raportin kokoamisen yhteydessä, joten luvut saattavat jonkin verran poiketa edellisessä raportissa esitetyistä. 4

2. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuonna 2008 on esitetty taulukossa 1. Ympäristötuottoja kertyi vuonna 2008 yhteensä 4,83 miljoonaa euroa, ympäristökuluja (verot ja poistot mukaan lukien) 5,81 miljoonaa euroa ja ympäristöinvestointeja 1,71 miljoonaa euroa. Ympäristötaloustietoja on kerätty Nurmijärvellä vuosilta 2005 2008 (Taulukko 2). Vuosi 2005 oli hieman poikkeava muihin vuosiin verrattuna, etenkin ympäristöinvestointien osalta. Tämä johtuu Klaukkalan jätevedenpuhdistamon investointikulujen keskittymisestä vuoteen 2005. Vuosien 2006 2008 luvut ovat pysyneet varsin samansuuruisina. Taulukko 1. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuonna 2008. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuonna 2008 (1000 ) Tuotot Kulut Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 14 344 208 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 2591 1423 682 Jätehuolto ja roskaantuminen 2166 1279 824 Maaperän ja pohjaveden suojelu 44 390 0 Melun ja tärinän torjunta 0 0 0 Luonnon- ja maisemansuojelu 13 0 0 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät 4 195 0 Ympäristönsuojelun edistäminen 0 1 0 Yhteensä 1000 4832 3632 1714 Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut -Jätevero 515 -Polttoainevero 61 -Sähkövero 216 Ympäristötoimintakulut yhteensä 1000 4424 Ympäristönsuojelulaitteiden (investointien) poistot -Viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamojen poistot 1233 -Jätehuollon poistot 150 Poistot yhteensä 1383 Kaikki yhteensä 4832 5807 1714 Taulukko 2. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit vuosina 2005 2008. Nurmijärven ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit vuosina 2005-2008 (1000 ) Vuosi Tuotot Kulut (verot ja poistot mukaan lukien) Investoinnit 2005 4168 4516 7795 2006 4837 5564 1631 2007 4852 6108 905 2008 4832 5807 1714 5

2.1. Ympäristötuotot Ympäristötuotot ovat toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Ympäristötuottoja ovat muun muassa lupamaksut, jätehuoltomaksut, jätevesimaksut, ympäristövalistuksesta saadut tuotot, uusiokäytöstä koituvat kustannussäästöt sekä ekotehokkaalla toiminnalla ja hyvien käytäntöjen kautta saavutetut kustannussäästöt. Myös ulkopuolisilta ympäristötoimintaan saadut tuet ja avustukset ovat tuloa kunnalle. Nurmijärven kunnan yhteenlasketut ympäristötuotot vuonna 2008 olivat 4,83 miljoonaa euroa, joka on 16,0 % kunnan kaikista toimintatuotoista (30,1 miljoonaa euroa). Asukasta kohden laskettuna ympäristötuottoja kertyi 124 euroa. Lähes kaikki tuotot tulivat jätevesi- ja jätehuoltomaksuista (Kuva 1), mitkä yhdessä muodostivat 98,4 % kaikista ympäristötuotoista. Ympäristöluvista ja melupäätöksistä saatiin tuloina 4 000 euroa, maa-ainesoton lupa-, valvonta- ja tarkastusmaksuista 13 000 euroa. Kuva 1. Ympäristötuottojen jakautuminen vuonna 2008. 6

2.2. Ympäristökulut Ympäristökuluja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristökuluja ovat esimerkiksi jätteenkäsittely ja jätteen synnyn ehkäisy, maaperän- ja vesiensuojelu, ilmansuojelu ja melun torjunta. Nurmijärven kunnan yhteenlasketut ympäristökulut (verot ja poistot mukaan lukien) vuonna 2008 olivat 5,81 miljoonaa euroa, joka on 3,1 % kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista (185 miljoonaa euroa). Asukasta kohden ympäristökuluja (verot ja poistot mukaan lukien) kertyi 149 euroa. Jätevesien puhdistuksesta (ja vesiensuojelusta) ja jätehuollosta aiheutui suurin osa kuluista (Kuva 2). Yhdessä ne muodostivat 70,3 % kaikista ympäristökuluista. Seuraavaksi suurimmat kulut aiheutuivat ympäristöperusteisista veroista, joita maksettiin polttoaineen käytöstä, kunnan kiinteistöjen sähkön kulutuksesta sekä jätteistä. Kaikkiaan näitä veroja maksettiin 792 000 euroa vuonna 2008. Kunnan ympäristönsuojeluyksikön kaikki kulut (239 000 euroa) muodostivat vain 4,1 % kunnan kaikista ympäristökuluista (mukaan lukien poistot ja verot). Ympäristönsuojeluyksikössä oli vuonna 2008 yhteensä kolme vakituista työntekijää. Ympäristönsuojeluyksikön henkilöstön määrä oli 0,1 % kunnan koko henkilöstön määrästä. Kuva 2. Ympäristökulujen jakautuminen vuonna 2008. 7

2.3. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit ovat pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai eliminoinnista tai positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista ja joista ennakoidaan saatavan etua ympäristölle tai organisaation ympäristösuorituskyvylle. Ympäristöinvestointeja ovat esimerkiksi ympäristönsuojelua varten hankitut koneet ja laitteet sekä ympäristölainsäädännön noudattamiseksi tarvittavat tekniset laitteet, joita käytetään ympäristön valvontaan tai pilaantumisen ehkäisemiseen. Nurmijärven kunnan vuoden 2008 ympäristöinvestoinnit olivat 1,71 miljoonaa euroa, joka oli 8,4 % kunnan kokonaisinvestoinneista (20,4 miljoonaa euroa). Asukasta kohti ympäristöinvestointeja kertyi 44 euroa. Suurimmat investoinnit liittyivät jätehuoltoon sekä viemäriverkoston rakentamiseen ja saneeraukseen. Investointikuluja aiheutui jonkin verran myös Klaukkalan jäähallin freonien poistosta (Kuva 3). Kuva 3. Ympäristöinvestointien jakautuminen vuonna 2008. Jätehuollon investoinnit liittyivät Metsä-Tuomelan jäteaseman täyttöalueen laajennukseen, vanhojen kaatopaikkojen kunnostukseen ja hyötyjätepisteiden peruskorjaukseen. Viemäriverkoston saneerausten tarkoituksena on verkoston pitäminen toimintakuntoisena ja vuotovesien määrän pienentäminen viemäriverkostoissa. Suuret vuotovesimäärät saattavat aiheuttaa jätevesienkäsittelylaitoksilla ongelmia, lisäävät energiakustannuksia ja niin edelleen. Viemäriverkoston saneeraaminen ehkäisee myös jätevesien pääsyn vanhoista viemäreistä maaperään ja pohjaveteen. 8

3. Ympäristövastuu ja ehdollinen ympäristövelka Ympäristövastuu on ympäristöön liittyvä, olemassa oleva velvoite. Se on syntynyt kunnan aikaisemman toiminnan seurauksena, mutta aiheuttaa menoja tulevaisuudessa. Ympäristövastuita voivat olla esimerkiksi maaperän puhdistamisvastuut tai kaatopaikkojen ja soranottoalueiden maisemointivastuut. Kunnan on varauduttava vastuisiinsa rahallisesti ja syntynyt ympäristövaraus kirjataan siirtovelaksi tai pakolliseksi varaukseksi kunnan taseeseen. Ehdollinen ympäristövelka on velvoite, joka on syntynyt aikaisempien tapahtumien seurauksena. Ympäristövastuista velka eroaa siinä, että se toteutuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma toteutuu tai jää toteutumatta. Tällaiset tapahtumat eivät yleensä ole kokonaan kunnan tai kuntayhtymän määräysvallassa (esimerkiksi lainsäädännön muutokset). Ehdollista ympäristövelkaa on käsiteltävä mahdollisena, mutta epävarmana tapahtumana ja se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Nurmijärven kunnassa tilinpäätökseen on vuonna 2008 kirjattu pakollisena varauksena 216 000 euroa Metsä-Tuomelan jäteaseman jälkihoitoon (Taulukko 3). Pakollinen varaus kasvoi 175 500 eurolla vuoteen 2007 verrattuna. Ehdollista ympäristövelkaa ei ole kirjattu tilinpäätökseen. Taulukko 3. Nurmijärven pakolliset ympäristövaraukset vuonna 2008. Nurmijärven pakolliset ympäristövaraukset vuonna 2008 (1000 ) Metsä-Tuomelan jäteaseman jälkihoitovaraus 216 Yhteensä 1000 216 9

4. Ympäristötalouden tunnusluvut Ympäristötilinpäätösluvuista on laskettu muutamia tunnuslukuja (Taulukko 4). Tunnusluvuista voidaan havaita, että vuonna 2008 ympäristötuotot muodostivat 16,0 % kunnan kaikista toimintatuotoista, mutta ympäristökulut vain 3,1 % kunnan kaikista toimintakuluista ja poistoista. Vuonna 2008 ympäristöinvestointien osuus kunnan kokonaisinvestoinneista oli 8,4 %. Kunnan ympäristönsuojeluyksikön tuotot muodostivat 0,2 % kaikista ympäristötuotoista ja kulut 4,1 % ympäristökuluista. Ympäristötuotot olivat hieman suuremmat kuin ympäristötoimintakulut (109,2 %). Kuluihin laskettiin mukaan verot, mutta ei poistoja. Tunnusluvut ovat pysyneet melko samankaltaisina vuosina 2006 2008 (Taulukko 4). Vuoden 2005 investointien tunnusluvut poikkeavat huomattavasti muista vuosista, johtuen vuodelle 2005 keskittyneistä Klaukkalan jätevedenpuhdistamon investointikustannuksista. Taulukko 4. Nurmijärven ympäristötalouden tunnusluvut vuosina 2005 2008. Nurmijärven ympäristötalouden tunnusluvut vuosina 2005-2008 Tuotot 2005 2006 2007 2008 Ympäristötuotot/kunnan kaikki toimintatuotot 17,6 % 17,5 % 16,8 % 16,0 % Ympäristötuotot/asukas 112 127 126 124 Kunnan ympäristötoimen tuotot/kaikki ympäristötuotot 0,4 % 0,5 % 0,3 % 0,2 % Kulut Ympäristökulut (sis. poistot ja verot)/kunnan kaikki toimintakulut ja poistot 2,9 % 3,5 % 3,6 % 3,1 % Ympäristökulut (sis. poistot ja verot)/asukas 121 146 158 149 Kunnan ympäristötoimen kulut/kaikki ympäristökulut (sis. poistot ja verot) 5,2 % 4,2 % 4,2 % 4,1 % Ympäristötuotot %:na ympäristötoimintakuluista 112,7 % 112,0 % 102,8 % 109,2 % Investoinnit Ympäristöinvestoinnit/kunnan kokonaisinvestoinnit 28,7 % 6,8 % 5,9 % 8,4 % Ympäristöinvestoinnit/asukas 209 43 23 44 10

5. Ympäristötalouden jakautuminen aihealueittain 5.1. Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Ulkoilman- ja ilmastonsuojelukulut vuonna 2008 olivat 344 000 euroa. Kuluja kertyi muun muassa hiekoitushiekan poistosta (129 000 euroa), Nurmijärvi-lipun tukiosuuksista, joilla pyritään edistämään joukkoliikenteen käyttöä (126 000 euroa), katupölyn sidonnasta (61 000 euroa) sekä biokaasun keräyksestä Klaukkalan jätevedenpuhdistamolla (20 000 euroa). Biokaasun myynnistä saatiin tuloja 14 000 euroa. Ulkoilman- ja ilmastonsuojeluinvestointeja tehtiin vuonna 2008 208 000 eurolla, kun Klaukkalan jäähallin freonit vaihdettiin glykoliin ja samalla uusittiin koko kylmäkoneisto. 5.2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Nurmijärven kunnan suurimmat ympäristötuotot olivat Nurmijärven Veden keräämät jätevesimaksut, jotka olivat 2,59 miljoonaa euroa. Jätevesien käsittelykuluja aiheutui muun muassa jätevesien puhdistuksesta (805 000 euroa), viemäriverkoston käytöstä ja kunnossapidosta (479 000 euroa), jäteveden puhdistamo- ja vesistötarkkailuista (77 000 euroa) sekä kunnan pienpuhdistamojen ym. hoidosta ja huollosta (14 000 euroa). Lisäksi vesiosuuskunnille annettiin avustuksia 12 000 euroa. Kuluja aiheutui myös viemäriverkoston ja jätevedenpuhdistamojen poistoista (1,23 miljoonaa euroa). Vesiensuojelukuluja aiheutui muun muassa erilaisista tutkimuksista (17 000 euroa) ja vesiensuojeluyhdistyksen jäsenmaksusta (9 000 euroa). Vuonna 2008 jätevesien käsittelyn investointeja tehtiin 682 000 eurolla. 5.3. Jätehuolto ja roskaantuminen Jätehuoltotuloja kertyi jätteiden käsittelystä perityistä maksuista (2,17 miljoonaa euroa). Kuluja aiheutui muun muassa jätteiden käsittelystä ja sijoittamisesta (905 000 euroa), kunnan toiminnoissa syntyvien jätteiden keräilystä, kuljetuksesta ja käsittelystä (189 000 euroa) sekä jätehuollon ympäristövaikutusselvityksistä (65 000 euroa). Kuluja aiheutui myös jätehuollon poistoista (150 000 euroa). Jätehuollon investointeja tehtiin vuonna 2008 824 000 eurolla, esimerkiksi Metsä-Tuomelan jäteaseman täyttöalueen laajennusinvestointeja. 5.4. Maaperän ja pohjaveden suojelu Maaperän ja pohjaveden suojelutuloja saatiin pilaantuneiden maiden vastaanottomaksuista (44 000 euroa). Kuluja aiheutui pilaantuneen maaperän puhdistustöistä (362 000 euroa), Nummenpään ja Lepsämän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmasta (22 000) ja pohjavesien laadun tarkkailusta ja seurannasta (6 000 euroa). Investointeja ei ollut. 5.5. Melun ja tärinän torjunta Melun ja tärinän torjunnasta ei aiheutunut vuonna 2008 kuluja eikä investointeja. 11

5.6. Luonnon- ja maisemansuojelu Luonnon- ja maisemansuojelutuloja saatiin maa-ainesoton lupa-, valvonta- ja tarkastusmaksuista (13 000 euroa). Luonnon- ja maisemansuojelusta ei aiheutunut kuluja eikä investointeja vuonna 2008. 5.7. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Tuloja kertyi yhteensä 4 000 euroa ympäristölupa- ja melupäätösmaksuista. Ympäristöviranomaistoiminnasta aiheutui kuluja 195 000 euroa. Investointeja ei ollut. 5.8. Ympäristönsuojelun edistäminen Ympäristönsuojelun edistämisestä ei pystytty erittelemään euromääräisiä tuloja. Kuluja aiheutui erilaisesta ympäristökasvatus- ja neuvontatyöstä 1 000 euroa. Energiankulutuksen seurantaohjelmaa (KULTI-ohjelma) ei ole enää päivitetty eikä siitä aiheudu kuluja. Investointeja ei ollut. 5.9. Ympäristöperusteiset verot ja veroluonteiset maksut Ympäristöveroa peritään tietystä luonnonvarojen käytöstä tai haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttavasta toiminnasta. Ympäristövero on taloudellinen ohjauskeino, jolla valtion verotulojen lisäksi pyritään ohjaamaan toimijoita valitsemaan ympäristölle vähemmän haitallisia aineita, tuotteita ja menetelmiä. Ympäristöveroja ovat polttoaine-, sähkö- ja jätevero. Nurmijärven kunta maksoi vuonna 2008 jäteveroa 515 000 euroa, polttoaineveroa 61 000 euroa ja sähköveroa 216 000 euroa. Polttoainevero on laskettu arvioidun polttoaineenkulutuksen mukaan ja sähköveron määrä on saatu sähkölaitokselta. 6. Hyviä käytäntöjä Nurmijärven kunnassa otettiin käyttöön Klaukkalan jätevedenpuhdistamo marraskuussa 2005. Puhdistusprosessista poistettava liete mädätetään, kuivataan ja viedään kunnan omistamalle Metsä- Tuomelan jäteasemalle kompostoitavaksi. Mädätyksessä syntyvä biokaasu johdetaan läheiseen Klaukkalan kaukolämpölaitokseen poltettavaksi ja sitä käytetään asuintalojen lämmitykseen Klaukkalan alueella. Biokaasun kerääminen vähentää jätevedenkäsittelyn ilmastovaikutuksia ja hajuhaittoja ja biokaasun hyödyntämisestä tulee Nurmijärven Vedelle myös tuloja. Energiatehokkuutta parantamalla on usein mahdollista saada rahallista hyötyä. Nurmijärvellä energiankulutusta on seurattu jo vuoden 1980 alkupuolelta saakka. Nykyisin kiinteistöpalvelulla on käytössä KULTI-ohjelma, jolla seurataan lämpö-, vesi- ja sähköenergian kulutusta. 12

Nurmijärvellä on laadittu ESCO-esiselvitys energiankäytön tehostamistoimenpiteistä 11 kunnan kiinteistössä, joista on alustavasti valittu 7 kohdetta energiansäästöhankkeeseen. Näiden kohteiden toteutuksen käynnistämisestä on tehty esitys seuraavan kolmen vuoden investointimäärärahoihin. Mikäli esitys hyväksytään, voidaan valtuustoaloitteen käynnistämä hanke toteuttaa. Hankkeella olisi mahdollista saavuttaa säästöä niin energiankulutuksen kuin kustannusten osalta, josta hankkeen toteuttaja antaa säästötakuun. Hankkeen myötä on tarkoitus ottaa käyttöön uusi energiankulutuksen seurantaohjelma, jossa pilotteina toimivat valitut kohteet ja myöhemmin käyttö laajennetaan myös muihin kiinteistöihin. Uuden ohjelman avulla esimerkiksi koulun rehtori voisi seurata ajantasaisesti koulukiinteistön energiankulutusta ja veden sekä sähkön säästöillä saada taannehtivasti palautuksia sisäisestä vuokrasta. 7. Kehittämistarpeita Ympäristötilinpäätöksen onnistumisen ja vaikuttavuuden avain on se, että kunnissa aletaan asettaa ympäristöä koskevia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita talousarvioon. Nämä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet johdetaan kunnan ympäristöstrategiasta. Sitovat tavoitteet pitäisi laatia joka vuosi hallintokunnittain. Lisäksi pitää linjata koko kunnan suuremman tason tavoitteet ja päämäärät, joihin ympäristön tilassa tai resurssien käytössä pyritään. Vaikuttavuus ympäristötoiminnassa ei synny ainoastaan ympäristökustannusten seuraamisesta, vaan siihen tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja niiden mukaisia toimia sekä johdon sitoutumista. Ympäristöasiat pitää saada osaksi kaikkien hallintokuntien toimintaa. Ympäristöä koskevien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen lisäksi Nurmijärvelle tulee saada ajantasainen ympäristöstrategia. Ympäristötaloustiedon kehittämiseen voitaisiin perustaa Nurmijärven kunnassa ohjausryhmä eri hallintokuntien edustajista. Etenkin talouspuolen asiantuntijoiden sitoutuminen ympäristötilinpäätöstyöhön on ensiarvoisen tärkeää. Myös ympäristötilinpäätöstietojen keräämistä tulee pyrkiä parantamaan. Tiedot tulisi saada mahdollisimman automaattisesti ja helposti. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla raportointiohjelma, joka kerää tiedot määritellyiltä tileiltä. Myös erilaiset tilitunnisteet voivat tulla kyseeseen. Nurmijärven kunta liittyi seudulliseen talouspalvelukeskukseen vuoden 2008 alusta. Talouspalvelukeskuksen myötä kunnassa otettiin vuoden 2008 alusta käyttöön uusi talousjärjestelmä Aditron Intime Plus ja uudet tili- ja kustannuspaikkanumerot. Tämä muutos on jossain määrin hankaloittanut ympäristötilinpäätöstietojen saamista. 13