2/2009 1 Kevät 2011 Seuraavaan hallitukseen tarvitaan ne puolueet, jotka ovat valmiita sitoutumaan työllisyystavoitteeseen ja joilla on kykyä ja halua vahvaan kasvupolitiikkaan ja jotka ovat valmiita oikeudenmukaisuutta tekeviin veroratkaisuihin. Julkiset hyvinvointipalvelut on pelastettava. Sosialidemokraatit haluavat satsata työllisyyteen ja laittaa Suomen pyörät pyörimään. Tavoitteena on oltava täystyöllisyys. Vain se voi lopulta turvata sosialidemokraattien luoman pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Sen yhteiskunnan, jossa kaveria ei jätetä ja jossa luotetaan tasa-arvoon. Mielestäni solidaarisuus työttömiä kohtaan on asetettava kaiken politiikan mittariksi. Nuorten on päästävä töihin, mutta myös ikääntyvien oikeudesta työhön on huolehdittava. Nyt viimeistään on katkaistava pitkäaikaistyöttömyyden paheneminen ja ihmisten jättäminen oman onnensa nojaan. Suomalaista teollisuutta tuettava Suomalaisen teollisuus on keskeinen hyvinvoinnin luoja. Teollisuuden toimintaedellytyksistä ja siellä työskentelevistä ihmistä on pidettävä hyvää huolta. Uutta vientiä on kehitettävä ja uusia markkinoita löydettävä. T & K- toimintaa on rohkaistava, että syntyy uutta ja kasvua tukevaa ajattelua. Verotuksen kautta voi luoda kannustimia, jotka rohkaisevat investoimaan. Teollisuuden kilpailukyky ei para ne kuitenkaan palkkoja alentamalla tai työehtoja heikentämällä, vaan kehittämällä tuottavuutta, panostamalla jatkuvasti tuotekehitykseen sekä huolehtimalla uuden työvoiman oikeasta osaamisesta sekä olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämisestä, työssä viihtymi sestä ja jaksamisesta. Esimerkiksi telakkateollisuuden kilpailukyky tulee saattaa vähintäänkin samalle tasolle kuin muissa Itämeren maissa. Lisäämme verotuksen oikeudenmukaisuutta Seuraavista vaaleista on monessa mielessä tulossa verovaa- Suomalainen teollisuus keskeinen tekijä hyvinvoinnin lisäämisessä Tässä lehdessä mm. lit. Tavallisen ihmisen kannalta tärkeintä on, mitä hänelle jää käteen rahaa verojen jälkeen ja mitä hän sillä rahalla saa. Suomi on jakautunut vahvasti kahteen kansanosaan. Toisella osalla kansalaisista menee hyvin. Heillä on vakituinen työ, riittävä palkka, hyvä koti ja terveys tallella. Sillä toisella osalla ei mene näin hyvin. Suomessa on 700 000 pientuloista ihmistä. 150 000 lasta elää taloudellisesti vaatimattomissa oloissa. Sosialidemokraatit haluavat keventää kaikkein pienituloisimpien verotusta kunnallisveron perusvähennyksen alarajaa nostamalla. Me antaisimme lapsilisien korotukset niille perheille, jotka ovat toimeentulotuen varassa. Haluamme tukea lapsiperheitä. Kaikkinainen tasaverokehitys on pysäytettävä. Energiaveron korotuksen yhteydessä porvarihallitus ei ole osannut tai halunnut kertoa, miten energiaverojen korotus kohdistuu erilaisiin kotitalouksiin. Energiaverotus kirpaisee myös suomalaista teollisuutta. Porvarihallituksen tekemät virheet energiaverotuksessa on korjattava. Oikeudenmukaisuus veropolitiikassa on tärkeää. Sosialidemokraatit haluavat verottaa enemmän pääomatuloja ja varallisuutta, koska rikkaidenkin on aika osallistua laman hoitoon. Pääomatuloverotus on muutettava progressiiviseksi. Pörssikaupan verotusta on tiukennettava. Yleistä yritysveron laskua ei tarvita; se maksaa paljon ja ei kohdistu oikeudenmukaisesti. Harmaan talouden suitsimisessa on toteutettava laaja toimenpiteiden kokonaisuus, se on otettava tosissaan eikä silkkihansikkain. Tässä ovat muun muassa Metalliliiton vaatimukset olleet tärkeitä. Ammattiyhdistysliikkeillä tulee olla oikeus puolustaa niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin työntekijöiden oikeuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Puolustamme nykyisiä eläkkeitä ja torjumme eläkeiän pakkonoston Suomalaisten eläkkeet on turvattava ja eläkeiän pakkonosto on torjuttava. Joustava eläkkeellesiirtymisikä 63 vuodesta 68 vuoteen on toiminut hyvin. Jatkossakaan työuria ei voida pidentää pakolla, vaan työelämän laatua kehittämällä. Eläkkeiden leikkausten sijaan tarvitaan työnteon rohkaisua ja työllisyydestä huolehtimista. Tarvitaan työssä jaksamiseen panostamista, työyhteisöjen muuttumista inhimilliseen, ihmistä arvostavaan suuntaan. Eläkkeiden heikentämisen sijasta tarmo pitää suunnata ihmisten työllistämiseen ja työelämän laatuun. Lisäksi eläketulon verotus ei saa olla kireämpää kuin vastaavankokoisen palkkatulon. Korkean inflaation vuosina eläkkeitä tulee tarkistaa kaksi kertaa vuodessa. SDP on liikkeellä tositarkoituksella Puolueilta on vaadittu konkreettisia kantoja. SDP on kertonut avoimesti, että työllisyyteen pitää satsata nykyistä enemmän, pääomaveroa tiukentaa ja eläkkeitä ei saa heikentää. Sosialidemokraatit rakentavat välittävää Suomea. Meidän vaihtoehtomme on turvallinen. Eero Heinäluoma Pilvi ja Jape yhdistyksen ehdokkaat Riku Aalto: Vaaleissa valitaan suunta Suomelle Lauri Ihalainen: Harmaa talous nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia Kari Hyytiä: Jokainen ääni lasketaan Jape Lovén: 100% DUUNARI Pilvi Torsti: Pitää turvata työntekijän voima! Reijo Paananen: Kenen ehdoilla ytimessä? SDP:n Helsinkiläisten ehdokkaiden numerot 92-112 Ennakkoäänestys kotimaassa 6.-12.4. ja varsinainen vaalipäivä 17.4.
2 PÄÄKIRJOITUS: Kenen ehdoilla eletään seuraavat neljä vuotta? Eduskuntavaaleissa valitaan Suomen eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Äänestäjät päättävät ketkä edustajat ja mistä puolueista. Millä eväillä oletettavasti vaalin jälkeen suurimmat puolueet ovat vaaleihin menossa? Kokoomus on jo useissa vaaleissa menestyksekkäästi käyttänyt erilaisia mielikuvia kertomatta äänestäjille kuitenkaan, miten tavoitteisiin päästään. Nyt kokoomus näyttää olevan vastuullinen talouspuolue. Keskustapuolue on kuluvalla vaalikaudella ryvettynyt useissa vaalirahasotkuissa. Kasvot ja kannatus yritetään nyt pelastaa uuden puheenjohtajan ja pääministerin persoonalla. Varsinaisista tavoitteista ei kerrota. Perussuomalaisten joukoissa on sekalainen seurakunta ehdokkaita. Mielipiteet vaihtelevat ehdokkaan mukaan lähes rasismista sääntelemättömään työelämän. Selkeää linjaa ei löydy. Pääasia on olla jonkinlainen vaihtoehto vanhoille puolueille. Vihreät ovat hallitusvastuussa ollessaan joutuneet luopumaan melkein kaikista periaatteistaan. Nyt ei enää haluta olla päättämässä? SDP:n teemat ovat työ ja oikeudenmukaisuus. Äänestäjille myös kerrotaan tavoitteista esimerkiksi työllisyys-, vero-, ja sopimuspolitiikan suhteen. Äänestäjän täytyisi nyt nähdä, miten ehdokasvalinta vaikuttaa elämiseen seuraavan neljän vuoden aikana. Mistä keskustellaan ja kenen ehdoilla. Jos porvarihallitus saa jatkaa, perussuomalaisten kanssa tai ilman, palkansaajien kannalta ei ole odotettavissa muutosta parempaan. Käytä äänesi eduskuntavaaleissa harkiten, mutta käytä se! Kun vaalit on käyty, on myöhäistä valittaa. Seuraavaan mahdollisuuteen menee neljä vuotta. Hannu Latva-Pietilä Pilvi ja Jape yhdistyksen ehdokkaat Helsingin Metallityöläisten Sos. Dem yhdistys on asettunut tukemikseen ehdokkaiksi eduskuntavaaleissa tutkijatohtori Pilvi Torstin ja ahtaaja Jape Lovenin. Pilvi on 34 vuotias Helsingin yliopiston tutkija ja opettaja erikoisalanaan historia, nuoret ja rauhan kysymykset. Hänellä on laajaa kansainvälistä kokemusta toimittuaan muun muassa Bosnia ja Hertsegovinassa projektipäällikkönä. Tästä työstä, maailman rauhan hyväksi hänelle myönnettiin kansainvälinen rauhanpalkinto. Hän on harrastanut laajasti myös erilaista vapaaehtoistyötä niin Suomessa kuin maailmalla. Toimittajana toimineella Pilvillä on merkittävää kirjallista tuotantoa, esimerkkinä toisaalla tässä lehdessä esitelty Pelastuskirja Nyt. Viimeisintä tuotantoa on SAK:n entisen puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa laadittu Eduskuntavaalien alla useat puolueet kamppailevat uskottavuusongelmien parissa. Onko uskottavaa istua hallituksessa, joka tekee myönteisiä ydinvoima päätöksiä ja äänestää eduskuntasalissa päätöstä vastaa? Onko uskottavaa vaatia suomen eroamista eu:sta ja istua itse eu parlamentissa nauttimassa kohtuullista palkkaa veronmaksajien lukuun? Onko kohtuullista vaatia ydinvoimasta luopumista ja jättää mainitsematta miten se vaikuttaisi sähkölaskuun? Onko uskottavaa vaatia työntekijöiden eläkeiän nostamista, kun kymmenettuhannet ihmiset jäävät vuosittain työkyvyttöminä ennenaikaiselle eläkkeelle? Hallituspuolueet ovat hoitaneet talouskriisin seurauksia velkarahalla. Seuraavalle hallitukselle jää tehtäväksi velanmaksu. Eduskuntavaaleissa on hyvin pitkälti kysymys siitä kuka velat maksaa, mistä leikataan ja mihin investoidaan? Vanhastaan olen jo tottunut olemaan maksumiehenä, niin nytkin. Keskipalkkainen palkansaaja on se ryhmä, miltä otettavat veromarkat kattavat suuren osan valtion budjetista. Toivoa sopii, että optiomiljonäärit ja pääomatuloilla keinottelevat osallistuvat talkoisiin. Lääkkeet ovat olemassa ja kansa päättää kirjoitetaanko näille vapaamatkustajille resepti. Ahneus on vaikuttanut kansalaisten uskoon poliittisia päättäjiä kohtaan. Kun ministeri puolustelee televisiossa ylisuurten eläkkeiden ja kultaisten käden puristusten oikeudenmukaisuutta, ei ole ihme jos pettymys Työllisyysvoimala- raportti Kytkekää työt käyntiin. Pilvi oli ehdokkaana viime EU-vaaleissa keräten hyvän yli 8 700 äänen kannatuksen. SDP viime kesän puoluekokoukseen hänet valittiin Helsingin edustajaksi. Kunnallispolitiikassa hän toimii kaupunginhallituksen varajäsenenä. Pilvin perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta. Pilvi Torsti on jo pidempään kantanut tunnusta, Politiikan on pelastettava maailma. Hänellä on todellista tahtoa muuttaa maailmaa paremmaksi. Pilvi tekee hyviä asioita eikä vain puhu niistä. Jape on 36 vuotias kunnon rasvakouraduunari stadista. Hän on toiminut 15 vuotta ahtaajana ja on nyt toista kautta Vuosaaren sataman pääluottamusmiehenä. Todellinen ammattiyhdistysmies on myös Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton valtuuston PUHEENJOHTAJAN PALSTA: Uskottavuus kanavoituu ääriliikkeille. Oman uskottavuusvajeensa tuo pitkään jatkunut vaalirahakeskustelu, tuppeen sahatut lautakasat ja ministerien viininmaistajaiset. Keskustelu eläkkeistä, budjettivajeesta, kuntaremontista ja terveydenhuollon uudistuksista ja monesta muusta tärkeästä asiasta ei saa hautautua näppärien sloganien tai massiivisten mainoskampanjoiden alle. Mutta kuinka monen kansalaisen mielenkiinto kohdistuu noihin vaikeasti hahmotettaviin asioihin? Oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat asioita joista kaipaisin keskustelua vaalikentillä. Poliitikot pitää haastaa kertomaan todelliset linjansa, pelkät heitot eläkeindeksistä eivät ole uskottavaa politiikkaa. varapuheenjohtaja ja kokenut työehtosopimusneuvottelija. Monet muistavat hänet viime kevään satamalakon tiukkana, mutta asiallisena lakkokenraalina, tilanteessa, jossa työnantaja yritti murtaa lakkoa rikkurityövoimalla. Poliittisella puolella Jape toimii Kuljetusalan Demareiden puheenjohtajana ja Helsingin Sataman- liikelaitoksen johtokunnan varajäsenenä. Japea ovat vaaleissakin lähellä työelämää koskevat kysymykset, reilu duuni ja harmaan talouden kitkeminen. Yhteiskuntapolitiikassa hän sanoo voimakkaan ein eläkeiän nostolle ja tasaverokehitykselle. Jape tunnetaan miehenä joka niin työpaikalla kuin politiikassa hoitaa tinkimättä yhteiset asiat. Vuosaaren Meri- Rastilassa asuvan perheeseen kuuluu vaimo, tytär ja kaksi koiraa. Helsingin Sanomien teettämän kysely tutkimuksen mukaan peräti 30 % suomalaisista uskoo Demarien olevan yhä hallituksessa ja vain 31 % kansalaisista osaa luetella hallituspuolueet oikein. Mistä huono politiikan tuntemus juontaa? Välinpitämättömyydestäkö vaiko siitä, että politiikan on muututtava mielenkiintoisemmaksi? Kun suuri osa kansalaisista osaa luetella idols-finaalin esiintyjät, mutta ei hallituspuolueita, on jokin pahasti pielessä. Asioiden asetteleminen oikeisiin raameihin tuntuu joskus kovin vaikealta. Luulen että Voikkaan lopetetun paperitehtaan entisille duunareille on yhdentekevää, meneekö naapurin poika naimisiin kirkossa vai jättääkö menemättä kun lainsäädäntö ei sitä salli. Meille jokaiselle on omaa elämää koskettava asia tärkeä. Politiikan uskottavuuden kannalta olisi tärkeämpää löytää linja ja suunta, jolla käännetään eriarvoistuva maamme tasa-arvon, kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden tielle. Työ ja työpaikat ovat tärkein asia kokonaisuuden kannalta ja siitä on hyvä aloittaa. Petri Ijäs Julkaisija: Helsingin Metallityöläisten Sos.dem. yhdistys ry. Toimitusneuvosto: Päätoimittaja Hannu Latva-Pietilä, Petri Ijäs, Taina Karrikka, Arno Stam, Sivunvalmistus: Uudet Palvelut Udepa Oy Paino: Kehitys Oy, Pori
2/2009 3 Vaaleissa valitaan suunta Suomelle Pitkän ja kylmän talven jälkeen tapaa tulla lämmin, ellei peräti kuuma kevät. Tänä keväänä lämpöä nostaa se, että huhtikuun eduskuntavaaleissa linjataan taas kotimaamme menoa vuosiksi eteenpäin. Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, mihin suuntaan Suomea viedään. Onko päättäjien joukossa riittävästi esimerkiksi sellaista porukkaa, joka ymmärtää teollisuuden merkityksen hyvinvointimme perustana? Olemme alkuvuoden aikana kiertäneet ympäri maata tapaamassa eri vaalipiireissä kansanedustajaehdokkaita. Suomi tarvitsee teollisuutta, talouskasvua ja vientituloja. Ne tuottavat rahan, jolla kustannetaan hyvinvointi. Sari Sairaanhoitaja ansaitsee palkkansa, ja sen maksamiseksi tarvitaan vientiteollisuutta. Puhumme myös yhteistyön puolesta. Suomi tarvitsee tulevina vuosina yhteen hiileen puhaltamista ja oikeudenmukaisuutta. Eriarvoisuutta ja työttömyyttä on aivan likaa. Vastuuta on vaikea kantaa, vaikea on etsiä kärsivällisesti kompromisseja, löytää huonois- ta vaihtoehdoista vähiten huono. Siihen tarvitaan hyvää politiikkaa ja hyviä poliitikkoja. Ehdokkaissa on eroa Vesissä on eroa, sanottiin mainoksessa ennen. Vielä paremmin perustein voi sanoa, että ehdokkaissa on eroa näissäkin vaaleissa. Sama pätee puolueisiin. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto muistuttaa, että vain äänestämällä voit vaikuttaa vaaleissa haluamallasi tavalla. Työväenpuolueeksikin julistautunut kokoomus paljasti äskettäin todellista karvaansa, kun se julkisti tavoitteensa työpaikoilla. Opetusministerin johdolla valmisteltu paperi esittää, että työpaikoilla voitaisiin vapaasti poiketa työehtosopimusten vähimmäisehdoista. Tällainen sopiminen johtaisi vahvemman saneluun ja työrauhan menettämiseen. Haluaako kokoomus todellakin, että työrauha myydään jatkossa yksilötasolla? Kokoomus on väläyttänyt perusturvan eriyttämistä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Jo entuudestaan tällä linjalla ovat keskusta ja vihreät. Eriyttäminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että ansiosidonnaisen päivärahan määrä pysyisi ennallaan, mutta perusturvan osuus nousisi. Näin ollen perusturvan maksumiehiksi joutuisivat hyvinkin pieniä ansiopäivärahoja nostavat työttömät. Samalla tietenkin työttömät laitettaisiin vastakkain ja työttömyyskassan jäsenyydellä ei olisi enää samaa merkitystä! Tämä ei taatusti käy oikealle työväenpuolueelle, kuten SDP:lle. Entä persut? He haluavat murtaa yleissitovat työehtosopimukset. Yli 60-vuotiaille ei persujen mukaan tarvitsisi maksaa tessien mukaista palkkaa! Olisikohan tämä sitä heidän omaa ajatteluaan, jota ei ole muilta kopioitu? Hyvät ihmiset! Käykää antamassa äänenne vastuuntuntoiselle ja palkansaajan arjen tuntevalle ehdokkaalle! Sellaiselle, jonka käsiin tunnette voivanne uskoa yhteisistä asioista päättämisen niin myötä- kuin vastamäessäkin. Riku Aalto puheenjohtaja Metallityöväen Liitto VAIN IFIN VAKUUTUKSISTA VAKUUTTAVIA JÄSENETUJA. SAAT BONUSTA JA KESKITTÄMÄLLÄ SÄÄSTÄT VIELÄ ENEMMÄN. Tiesithän, että Metallityöväen Liiton jäsenenä sinulla on vakuutuksia Ifissä. Sen ansiosta olet oikeutettu moniin etuihin lisävakuutuksia hankkiessasi. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa. Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Ifiin saat myös reilun lisäalennuksen vakuutusmaksuistasi. Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/metalli. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi /metalli 010 19 19 95
4 Kentän ääni Kysymykset: 1. Miksi palkansaajan on tärkeätä äänestää eduskuntavaaleissa? 2. Mitkä ovat mielestäni tärkeimmät asiat mihin hallituksen pitäisi keskittyä seuraavan neljän vuoden aikana? 3. Mitkä ovat tärkeimmät syyt kun päätät ketä henkilöä äänestät eduskuntavaaleissa? Tapio Kuhmonen, Kone Oy, Helsinki 1. Jotta saataisiin kansanedustaja jonka poliittiset ja henkilökohtaiset arvot tukevat palkansaajia ja näin pystystyisi edesauttamaan ja viemään eteenpäin palkansaajien asioita. 2. Pitkäaikaistyöttömyys, harmaa talous, tuloerojen pienentäminen, eläkeiän madaltaminen. 3. Poliittinen kanta, henkilökohtaiset arvot ja tavoitteet, aikaisemmat saavutukset työelämän ja politiikan saralta. ää antaa se oma ääni, osoittaa että vaikka ajat muuttuvat yhä enemmän kulutuselämään ja uusien ihanteiden luomiseen, on palkansaajan asema yhteiskunnassa turvattava niillä vanhoilla, tutuilla ja turvallisilla ja tylsilläkin (?) velvollisuuksilla. 2. Valtion kassa on tyhjä, ja elinkustannusten nousu vaikuttaa duunarin elämään huomattavasti. Köyhimmät ihmiset jäävät yhteiskunnan kehittymisen ulkopuolelle. Näihin asioihin tulisi panostaa, ja tehdä se hyvällä yhteistyöllä, riippumatta siitä minkälainen hallituspohja tulee olemaan. 3. Ehdokkaan täytyy tuntea eri yhteiskuntaluokkia, elämää työttömyyden, köyhyyden, työläisten ja vakavaraisten ihmisten keskellä. Tuo vaalityössään esiin omia mausteita, eikä matkusta tyhjien lupausten valtavirrassa. 3. Henkilöllä täytyy olla realistisuuden tajua tavallisen ihmisen arjesta, jota nämä istuvat poliitikot eivät hirveästi ole omanneet puolueesta riippumatta. Ikävä kyllä läpi pääsee enimmäkseen hyväosaisia, joilla ei ole käsitystä tavallisen työntekijän arjesta saatikka tulotasosta, millä ihmisen pitäisi tulla toimeen. Osa heistä suorastaan ihmettelee, miten noin pientä palkkaa joku voi saada, kun ei ole omakohtaista kokemusta. tai edes tuttava piirissä ketään työläistä. Katteettomat lupauksien antaja eivät myöskään minua sytytä, jos ei pystytä sanomaan miten tai millä joku lupaus toteutetaan. Jokainenhan haluaisin ison liksa, pienet verot ja ilmaiset palvelut, mutta jollainhan ne on aina rahoitettava. Hyvä muisti on myös tarpeen, koska tällä kaudella on ollut paljon dementoituneita poliitikkoja. Sekään ei riitä, että kehutaan itseä vaalimainoksessa Työväenpuolueeksi myös Märkäkorva-Kataisen lupaukset sairaanhoitajille kovista palkankorotuksista oli mielestäni ala-arvoinen temppu, johon sairaanhoitajat ikävä kyllä lankesivat. Satu Jokinen, Printal Oy, Hanko 1. Vain siten voi vaikuttaa ja saada äänensä kuuluviin. 2. - Nuorten työttömyys ja henkinen hyvinvointi -Sosiaali-ja terveyspalvelut, niiden laatu ja saatavuus -Oikeudenmukaisempi verotus 3. Samansuuntainen ajatusmaailma asioissa Sami Vesanen, IECO OY, Helsinki 1. Samasta syystä kuin muidenkin! Saadaan työläisten asioita ajattelevia eduskuntaan! 2. Kunnallisen terveydenhuollon tilan parantaminen! Työllisyys ja yritysten pitäminen Suomessa. 3. Ehdokkaan ajattelutapa asioista. Kirsi Niemelä, Abb Oy, Helsinki 1. Vanha fraasi: vai siten voi vaikuttaa. Ikävä kyllä huonompi osaiset ovat yleensä laiskimpia äänestäjiä tai protestiksi äänestävät jotain pelleä. Tanja Mettovaara, Fiskars Oy, Raasepori 1. Luulen että ihmiset jotka kokevat ettei omalla äänellä ole suurta merkitystä, että ääni katoaa tuottamattomaan massaan, jättävät äänestämättä. Toisaalta on palkansaajia, jotka näkevät mahdollisuutensa tulleen, ja tietävät että jokainen ääni muutosta lupaavalle puolueelle kirjataan tavallaan historiaan. Haluan omalla äänelläni osoittaa lojaaliutta sitä puoluetta kohtaan joka uskaltaa vaalien jälkeenkin sanoa: Olen sosiaalidemokraatti. Siksi on tärke- 2. Pysäyttää tuloerojen kasvu. Ei voi olla niin, että teollisuustyöntekijöiden ansiotaso koko ajan laskee ja isotuloisten verotus kokoajan kevenee. Tasaveromalli ei tuo mitään hyvää tullessaan, vain negatiivisia lieveilmiöitä. Hyvinvointipalvelut on turvattava, kaikki ei voi perustua pelkkään tehokkuus- ja tuottavuusajatteluun. Eläkeikä on myös kuuma peruna. Jotain konkreettista on tehtävä työssäviihtymisen ja jaksamisen parantamiseksi. Eikä ole oikein, että raskasta työtä tehnyt duunari painaa hautaan asti ja kovapalkkainen johtaja hyvine eläkesopimuksineen jää eläkkeelle kuusikymppisenä. Jouni Roponen, Ensto Oy, Porvoo 1. Että palkansaajien edut otetaan paremmin huomio päätöksissä. 2. - Maltillinen ja kattava veropohja. - Joustvammat työaikajäjestelyt. - Lapsiperheiden ja vanhusten huomioon ottaminen päätöksenteossa. 3. - Kokemusta päätöksien teossa ja tietysti ajatelee oikeita asijoita joita meinaa ajaa.
2/2009 5 Harmaa talous nakertaa hyvinvointiyhteiskunnan perustuksia ihmiskauppakin rehottaa Harmaasta taloudesta on tullut ongelma, joka nakertaa julkisten palvelujen perustaa. Siihen, että maassamme työskentelee pysyväisluontoisesti satoja ulkomaisia yrityksiä ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä vailla todellista verovelvollisuutta pimeästi on viimeinkin puututtava. Eri selvitysten mukaan harmaan talouden kokonaismäärä Suomessa on noin 10 14 miljardia euroa. Se johtaa noin 4-5 miljardin euron veromenetyksiin, joita kipeästi tarvittaisiin hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen ja velkojen maksuun. Harmaan talouden rajoittaminen on nostettava seuraavan hallituksen asialistan kärkeen. Tilaajavastuuta on kehitettävä siten, että tilaaja vastaa alihankkijan kanssa yhteisvastuullisesti alihankkijan palveluksessa olevien työntekijöiden palkoista, veroista, sosiaalimaksuista ja eläkkeistä. Selonottovelvollisuutta on laajennettava mm. siten, että tilaajan on sopimusta tehdessään esimerkiksi urakkahinnan perusteella arvioitava, aikooko sopimuskumppani noudattaa laki-sääteisiä velvoitteitaan. Harmaan talouden kitkemisen tehostamisvaatimukset ovat kiteytetysti: 1. Verottajan tiedonsaantioikeuksien olennainen parantaminen 2. eri viranomaisten keskinäisten tiedonvaihto-oikeuksien lisääminen 3. Tilaajavastuulain kehittäminen nykyistä selvästi tehokkaammaksi 4. Verottajan ja työsuojeluviranomaisten resurssien lisääminen 5. Ammattiliitoille ja työnantajaliitoille kanneoikeus yleissitovien työehtosopimusten valvonnassa Tilaajavastuun laiminlyömisestä seuraavia sanktiota tulee lisätä. Kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan on Suomessa panostettu varsin vähän sekä lainsäädännössä että viranomaistoiminnassa. Sen seurauksena harmaasta pääomatulosta on tullut nopeimmin kasvava harmaan talouden muoto, jossa kiinnijäämisriski on todella pieni. Kansainvälinen viranomaisyhteistyön lisääminen onkin keskeisessä asemassa rajat ylittävien työntekijöiden, palveluiden, tavaroiden ja pääomien verovalvonnassa. Uuden tutkimusraportin mukaan myös työperäinen ihmiskauppa on Suomessa oletettua laajempaa. Ihmiskaupan tunnistaminen on vaikeaa, kun kysymys on kokonaisvaltaisesta hyväksikäytöstä: teetetään ylipitkiä työpäiviä, toteutetaan harkittua alipalkkausta ja vapaata liikkumista rajoitetaan sekä käytetään hyväksi ihmisten tietämättömyyttään oikeuksistaan. Ihmisarvo väistyy ja tallaantuu pelureiden ja puliveivausyritysten etujen tieltä. 375 Hyvää elämää etsimässä Pelastuskirja. Nyt! Historioitsija Mikko Majander arvioi tässä hetkessä olevan yhtäläisyyttä 50-luvun loppuun. Molempina aikoina Suomi on etsinyt uutta suuntaa, uutta yhteiskuntamallia. Silloin ryhdyttiin rakentamaa hyvinvointivaltiota. Mikä suunta otetaan tänään? Tämän päivän tilannetta analysoi ja uutta suuntaa etsii WSOY:n Barrikadisarjan pamfletti Pelastuskirja Nyt, kirjoittajinaan taloustoimittaja Matias Möttölä ja valtiotieteiden tohtori Pilvi Torsti. Kirjan tekotapa oli poikkeava, luotiin avoin ajatushautomo ja keskustelua käytiin verkkosivuilla kahdeksasta teemasta, julkisesta vallasta, työstä, terveydestä, koulutuksesta, taloudesta, ympäristöstä, suomalaisuudesta ja maailmasta. Keskusteluun osallistui 52, hyvin erilaisista taustoista tulevaa henkilöä. Heti johdannossaan kirjoittajat esittävät kysymyksen millaiset rakenteet synnyttävät yhteiskunnan, jossa on hyvä elää? Millaisia poliittisia tekoja paremman yhteiskunnan rakentaminen vaatii? Jokaisessa asiakokonaisuudessa tehdään aluksi poleeminen kysymyksen asettelu. Analyysit vallitsevasta ti- lanteesta ovat mielenkiintoisia, ja ratkaisu tarjotaan. Esittelen hieman paria mielestäni kiinnostavinta osaa, työllisyyttä ja taloutta. Hyvä työ syntyy turvasta ja intohimosta Perusajatuksena on, että työ hallitsee elämäämme niin vahvasti, ettei hyvä yhteiskunta ole mahdollinen, jos ei ole hyvää työelämää. Elinkeinorakenne on ollut voimakkaassa muutoksessa teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. On totuttava työn vaihtuvuuteen, koko työuran pituiseen yhteiskuntaan ei ole enää paluuta. Tutkimus osoittaa työn mielekkyyden vähentyneen 2000-luvulla. Syiksi määriteltiin epävarmuus, arvojen muutokset, yhteistyön toimimattomuus, heikko johtaminen, ja jatkuvat organisaatiomuutokset. Luottamuksen ilmapiirin syntyminen koetaan erityisen tärkeäksi. Tässä esimies asemassa olevilla on keskeinen rooli. Suomessa saa työstään harvoin kiitosta, positiivinen kommentointi johdolta on hyvin tärkeää Joustot ovat tulleet työelämään pysyviksi mutta niiden on oltava vastavuoroisia, jotta ne edistävät hyvää työtä ja hyvää elämää. Joustoja voisi ajatella myös eläköitymiseen. Eläkkeen suuruus voisi jatkossakin olla riippuvainen eläkkeelle lähtövuodesta, mutta halukas vois lähteä 63- vuotta aiemmin, jos he ovat tyytyväisiä saamaansa tuloon, esittävät kirjoittajat. Talous on väline ei päämäärä Suomessa taloudesta on tullut kaiken peittoava valtias, joka pyyhkii pöydältä eettiset, sosiaaliset ja sivistykselliset arvot, arvioivat kirjoittajat. He eivät pidä brutto kansatuotetta pätevänä mittarina hyvinvoinnille. Se mittaa vain tuotannon määrää eikä huomioi esimerkiksi tuloeroja. On löydettävä BKT:n rinnalle uusia mittareita Suomi on teollisuuspainotteinen talous. Lievästä kriittisyydestä huolimatta todetaan, että ei ole järkevää siirtää edes energiasyöppöä teollisuutta maihin, joiden energiatehottomuus ja ympäristövaatimukset ovat Suomea löyhemmät. Ei siis mitään kiihkoilua asian suhteen. Keskustelijat ovat myös pohtineet, mikä olisi uutta teollista työtä? Sitä löytyy vihertaloudesta, uusiutuvasta energiasta, vesihuollosta, ekotehokkaasta rakentamisesta, tietoliikenteestä ja teknologiapalveluista. Vihreän talouden tuotteetkin rakennetaan paljolti teollisesti. Nobelisti vaatii pienituloisille lisää liksaa Kritiikin kohteena on Suomen yksisilmäisesti hyväksymä EU:n rahaliiton perusoppi kilpailukyvyn säilyttämisestä vain alentamalla kustannuksia. Kirja siteeraa nobelisti Stiglitzin ajatusta Pakotie nykyisestä velkavetoisesta kasvumallista on tulonjaon tasaaminen progressiivisella verotuksen ja parempien palkkojen kautta. Maailman talous ei nouse, jos valtiot kilpailevat palkoja alentamalla. Nobelistin ajatuskulkuun kuuluu alempien palkkojen korotus. Pienituloisten palkoista suurin osa mene suoraa kulutukseen. Yhteiskunnassa kuhisee taas sen verran, että mielipidekirjat ovat kokeneet uuden tulemisen. Pelastuskirja on yksi mielenkiintoisimmista. Onneksi emme sittenkään elä vaihtoehdottomuuden maailmassa. Suosittelen! Arno Stam
6 Työelämä seminaari pohti eriarvoisuutta Helsinkiläiset ammattialayhdistykset järjestivät yhteisen työelämäseminaarin maaliskuussa. Seminaarin alustajina toimivat Lauri Ihalainen, Heikki Raittila TELA:sta, Hgin yhteisjärjestön JHL:n puheenjohtaja Tapio Havasto ja Pääluottamusmies Jape Loven. Lauri Ihalaisen alustus perustui Sosialidemokraattisen puolueen ja palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa käynnistettyyn Työllisyysvoimala-tapahtumasarjaan, joka pyrkii muuttamaan työstä käytävää keskustelua. Suomalaisen työn ja työelämän tulevaisuus Eriarvoisuuden suurin syy on työttömyys ja siitä johtuva syrjäytyminen. Korkea työllisyysaste, hyvinvointiyhteiskunnan suojaverkot ja työehtosopimus ovat keskeisiä elementtejä suomalaisen työelämän tulevaisuuden kannalta. Murrosaikoina työnantajat pyrkivät murentamaan näitä elementtejä. Tällöin työväestölle jää kuva, ettei kivijalka ole kunnossa ja epävarmuus kanavoituu populististen liikkeiden kautta. Näitä kolmea asiaa pitää puolustaa, jotta kivijalka ei romutu. Tupo-tulppa esti työehdoista sopimisen valuttamisen työpaikoille. Työelämässä on 350 000 35-55 -vuotiasta henkilöä joilla on vain perustutkinto ja siksi heillä on heikommat mahdollisuudet selvitä työelämän muutoksista. Ihalainen käsitteli keskustelun avauksessaan myös koulutustakuuta, joka on yksi seitsemästä teesistä uuden sukupolvien välisen henkisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Ihalainen peräänkuulutti alustuksessaan kahden hallituskauden kauden ohjelmalinjausta ja yhteiskuntasopimusta. Kyllä firmat pärjäävät, mutta kysymys kuuluukin: miten suomi pärjää? Heikki Raittilan vauhdikkaassa alustuksessa pureuduttiin riittävätkö rahat eläkkeisiin teemaan. Eläkekeskusteluluissa ovat vaikeutena erilaiset taulukot. Esimerkkinä taulukko työttömyyseläkeläisten määrästä, jonka raju muutos johtuu siitä, että vuoden 1947 jälkeen syntyneet eivät enää pääse työttömyyseläkkeelle. Erilaisia vaihtoehtoja eläkkeiden rahoittamiseksi on esittää runsaasti. Oleellista on, että kansanedustajaehdokkaat nostavat ennen vaaleja asian keskusteluun ja työmarkkinajärjestöiltä tulevat selkeät ratkaisuehdotukset. Yhtenäinen linja työmarkkinajärjestöjen kesken on myös tärkeä. Jos näin ei tapahdu, tulee seuraava hallitus tekemään joka tapauksessa ratkaisunsa, Linjasi Raittila. Työelämän haasteet Tapio Havasto edustaa 18 000 henkilöä, 36 kaupungin virastossa. Viime aikoina mietinnässä on ollut työnantajan ymmärtämättömyys eri intressitasoja kohtaan. Kun puheet eivät auta Seminjaarin osanottajia Jesca Muyingo, Tapio Havasto, Jape Lovén ja Lauri Ihalainen. ja lyödä ei saa, jää viimeiseksi keinoksi osoittaa olemassaolon oikeutus. Jatkuvat neuvottelut murtavat ay-liikkeen yhtenäisyyttä. Tähän on vastattu hakemalla liittofuusioita, jotka Havasto näkee positiivisena kehityssuuntana. Yhteistoimintasopimus kaupungin kanssa on ollut viimeisimpien vääntöjen tulos. Työnantaja pyrkii osoittamaan, ettei ay-liike ole enää neuvotteluosapuolena. Se vaikeuttaa neuvotteluasetelmia. Omat haasteet tuovat erilaiset tuottavuusohjelmat, joiden pelätään johtavan lopulta henkilöstön vähentämiseen. Uudet ratkaisumallit, kuten esimerkiksi poikittaistoiminnot eri viras- tojen välillä ja yhteistoiminnan parantaminen, ovat kysymyksiä joihin tuottavuuden parantamisella tulisi pyrkiä. Prosenttikorotuksiin Havasto suhtautuu kielteisesti. Jape Loven ahtaaja ja pääluottamusmies Vuosaaresta arveli Perussuomalaisten laittavan ay-liikkeen ahtaalle. Ei valtakunnallisia työehtosopimuksia ja ammattiosastoilta sopimusoikeus pois, siinä tuntuvat olevan Persujen lääkkeet duunarille. Porvarihallituksen jatkaessa hallitusvastuussa, Ruotsin esimerkkiä noudattaen, tarkoittaa se järjestäytymisasteen laskua. ihmisten on aika herätä äänestämään. Jape muistutti eläkeläisten ja opiskelijoiden olevan myös työväenluokkaa, joilla ei ole lakko-oikeutta. Porvarit äänestävät aina, mutta työläiset halutessaan päättävät tämän maan asioista. Jos vain kävisivät äänestämässä. Vihreiden esittämiin ruuhkamaksuihin Jape suhtautuu kielteisesti, sillä nekin kohdistuvat vain duunareihin ja eläkeläisiin. Firmathan ne työsuhdeautojen tietullit maksavat. Joukkoliikenteen kehittäminen tulisi olla ensisijainen keino autoilun päästöjen vähentämiseksi. Kalevi Sorsa säätiön julkaisu 1/2011 Kytketään työt käyntiin- voimaa työllisyysvoimalasta - kirja on koottu SDP:n ja työmarkkinajärjestöjen järjestämistä työllisyysvoimala tilaisuuksista. Johtopäätökset ja ajatukset raportin pohjalta työstivät Lauri Ihalainen ja Tutkijatohtori Pilvi Torsti. Jokainen ääni lasketaan Hyväosaisten eduskunta Eduskuntavaalit ovat lähellä ja 17.4 jälkeen tiedetään uuden eduskunnan kokoonpano. Tällä hetkellä gallupit eivät lupaa Demareille menestystä. Minne on kansalaisten luottamus politiikkaan kohtaan kadonnut? Joka tapauksessa uusi eduskunta ja hallitus päättävät, miten valtion taloutta jatkossa hoidetaan. Luulisi äänestäjiä kiinnostavan, millainen on tulevan eduskunnan kokoonpano. Maanviljelijät, ylemmät toimihenkilöt sekä alemmat toimihenkilöt käyttävät tutkitusti ikäluokkaan katsomatta äänioikeuttaan vilkkaammin kuin tavallinen duunari. Hyväosaisten eduskunta on hallinnut neljä vuotta eikä suotta ole saanut aikaan kahdeksan miljardin kassavajetta. Seuraava eduskunta joutuu paikkaamaan tuota vajetta. Jos tavallinen palkansaaja jättää äänestämättä, muodostuu myös seuraavasta eduskunnasta hyväosaisten eduskunta. Porvarit ovat Kokoomuksen suulla nostaneet uudesta suuntauksesta poliittiseen keskusteluun työttömyysturvan ja työehtosopimusten yleissitovuuden. Kokoomus on valmis nostamaan pelkästään työttömyysturvan perusosaa. Työttömyysturvan tasoa olisi korotettava kauttaaltaan. Työttömyysturvalla estetään ihmisiä joutumasta köyhyysloukkuun. Kataisen ajatus ei tue tätä näkemystä. Kokoomus on myös ajamassa yrityskohtaisia sopimuksia, joilla voitaisiin sopia työehtosopimuksista poikkeavasti. Keskusta vaanii ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista eikä kannata unohtaa Matti Vanhasen esittämää eläkeiän teknistä nostoa. Keskusta on esittänyt myös laajaa vakauttavaa yhteiskuntasopimusta pääministeri Mari Kiviniemen johdolla. Yhteiskuntasovulla olisi varmasti laajempaakin kannatusta. Tämä taas edellyttää kolmikantayhteistyön jatkumista. Yhteiskuntasopimus edellyttää, että ay-liike hyväksytään tasavertaisena neuvottelupöytään, eikä kolmikantaa nujerreta. Liittokokousvaalit 2012 lähestyy Metallityöväen Liitto ry hakee joka neljäs vuosi valtakirjan jäseniltään liittokokousvaalien kautta. Jäsenet päättävät, miten Metallia johdetaan seuraavat neljä vuotta. Liittokokousvaalit ovat myös linjavaalit, sillä Teknologiateollisuus kattaa 60% Suomen viennistä ja on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa sekä yksi hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareista. Liittokokousvaalien järjestäminen pitää myös ammattiosastojen ja vaalipiirien ryhmätoiminnan vireillä. Vaalipiirien on etsittävä 22 vaalipiiriin ehdokkaat. Demarit ovat tähän mennessä löytäneet vaaleihin hyvät ehdokkaat ja saaneet kerättyä täydet ehdokaslistat, mikä näkyy hyvinä vaalituloksina. Äänestämällä vaikutat Metallityöväen Liitto joutuu jatkuvasti osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Oli kyseessä sitten eduskuntavaalit, liittokokousvaalit tai kunnallisvaalit. Politiikan suunnan muuttaminen lähtee perusorganisaation toimivuudesta. Olisi toivottavaa, että näissä kaikissa vaaleissa Demarit pärjäisivät mahdollisimman hyvin. Olisi toivottavaa, että teollisten työpaikkojen puolustajia, meidän omia ehdokkaita, tulisi valittua joka sektorilla puolustamaan hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilaria, teollisia työpaikkoja, ja etenkin Metalliteollisuutta. Muutos lähtee meistä itsestämme. Vain äänestämällä voit vaikuttaa. Terveisin Kari Hyytiä
2/2009 7 100% DUUNARI mikä mies on Jape Lovén? No kaverihan on ahtaaja, pääluottamusmies, AKT:n valtuuston 1. varapuheenjohtaja ja perheen isä. Itähelsinkiläiselle Japelle aito ja oikea duunarin arki on tuttu. Töitä on painettu 14-vuotiaasta, vain armeijan harmaat katkoivat työuraa. Sitten koitti se kaikille valitettavan tuttu 90-luvun lama. Se oli aikaa jolloin lohduttoman moni koki lomautukset ja työttömyyden. Niin koki Japekin. Pätkätyöt seurasivat sittemmin toisiaan, ravintola-alalta siivoushommien kautta palosaneeraukseen. Lopulta Jape pääsi satamaan töihin ja siellä alkoi myös ay-aktiivin ura. Ensin paikallisluottamusmiehenä, sitten toimikunnassa ja lopulta pääluottamusmiehenä. Erilaisissa luottamustehtäviä AKT:ssä on ollut useita ja on edelleen. Nyt Jape on menossa puolustamaan duunareita valtiolliselle tasolle. Eduskuntaan tarvitaan aitoja työelämän asiantuntijoita. Moni nykyinen duunarikaartin edustaja jää graniittitalosta pois. Kulunut neljän vuoden porvarimeno on ajanut maan kurimukseen ja kahtiajakoon. Tälle meiningille on laitettava jämäkkä stoppi. Työläisen on pystyttävä Suomessa elämään pysyvällä kokoaikatyöllä, josta mennään todellakin kotiin eikä leipäjonoon. Suomessa tarvitaan jatkossakin duunareita, meillä tarvitaan tekijöitä kaikkiin ammatteihin. Suomessa on turvattava toimiva teollisuustuotanto kohtuuhintaisella energialla ja meillä on huomioitava muukin elämänkokemus kuin professorin hattu. Työurat pitenevät lisäämällä työllisyyttä ja parantamalla työelämän laatua. Eläkeiän mekaaninen nosto ei ole vastaus mihinkään ongelmaan. Harmaan talouden puliveivarit on saatava pois työmarkkinoilta vuolemasta kultaa meidän kaikkien yhteisestä kassasta ja duunarin selkänahasta. Rehelliset yritykset eivät tänä päivänä meinaa pärjätä rosvojen polkiessa hintoja. Porvareiden värkkäämät tasaverot eriarvoistavat ihmisiä ja suurentavat tuloeroja. On väärin että nostetaan kaikille samansuuruisia kulutusveroja ja lasketaan rikkaiden verotusta. Duunarilla koko palkka kuluu elämiseen, miljonäärillä jää valtaosa sukanvarteen, pörssikeinotteluun ja makeaan elämään. Tasaverojärjestelmässä duunari maksaa suhteessa paljon enemmän kuin rikas. Verotus täytyy muuttaa oikeudenmukaiseksi. Se maksakoon enemmän jolla on varaa. Kaikista tärkeintä huhtikuun 17 päivän eduskuntavaaleissa on, että meistä jokainen äänestää. Sillä omia etujaan kahmivat porvarit äänestävät aina. Ja se porvareiden äänestämä hallitus on varmasti valmis ensi vaalikaudella rajoittamaan lakkooikeutta ja käymään kaikilla rintamilla duunarin ja ammattiyhdistysliikkeen kimppuun. Kun työväki äänestää, niin seuraava hallitus on työväen näköinen ja ajaa meidän asiaamme! Jape Lovén, 37 vuotta Ehdokkaana SDP:n listalla Helsingin vaalipiirissä. Ehdokasnumero 101. Asuu Meri-Rastilassa, perheessä 6-vuotias tytär ja vaimo sekä kaksi koiraa. Ahtaaja, pääluottamusmies, TESneuvottelija, AKT:n valtuuston 1.varapuheenjohtaja Eteran vakuutettujen neuvottelukunnan jäsen, Helsingin Sataman liikelaitoksen johtokunnan varajäsen. www.japeloven.fi Pilvi Torsti: Pitää turvata työntekijän voima! Työllisyysvoimala-hanke kokosi yhteen työntekijöitä, luottamusmiehiä, tutkijoita ja poliitikkoja ympäri Suomea 2009 2010. Keskustelujen ja puheenvuorojen perusteella syntyi Kytketään työt käyntiin. Voimaa työllisyysvoimalasta kirja, joka julkaistiin maaliskuun alussa. Lauri Ihalaisen kanssa vedimme voimalakirjan tekoa ja viimeistelimme johtopäätökset, joissa käsiteltiin talous- ja kasvupolitiikkaa laajemmin ja työelämäkysymyksiä erityisesti. Keskeisin johtopäätökseni voimalakielellä sanottuna oli Täytyy turvata työntekijän voima! Työntekijän voiman turvaaminen tarkoittaa, että julkinen huomio kiinnitetään työntekijän ja työtä etsivän hyvinvointiin ja asemaan, kun puheen keskiössä tähän saakka ovat olleet rakenteet. Voimalamateriaalin pohjalta korostaisin viitta keinoa, jotka kaikki turvaavat työntekijän voimaa. Globalisaatio on tarkoittanut nopeaa muutosta siinä, miten riippuvaisia ihmiset kaikkialla maailmassa ovat toisistaan. Muutos jatkuu. Mittasuhteita maailman muutokseen voi etsiä Kiinasta: kun Suomessa on yhteensä 765 kilometriä moottoritietä, Kiinaan rakennettiin 10 000 kilometriä uutta moottoritietä pelkästään vuonna 2010. Tämän muutoksen keskellä, joka vaikuttaa jatkuvasti myös teollisen tuotannon mahdollisuuksiin, vahva hyvinvointivaltio turvaa työntekijän voimaa. Muutos on vähemmän uhkaavaa, jos kansalaiset voivat luot- taa siihen, että yhteiskunta kantaa muutoskriisien kohdatessa ja tarjoaa esimerkiksi muutosturvaa ja mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen. Toisena työntekijän voimaa korostavana keinona haluan nostaa esiin aktiivisen työelämä- ja työvoimapolitiikan. Niiden osalta, joilla on työtä, tarvitaan joustoja elämäntilanteiden mukaan. Työurat pitenevät myös keskeltä, jos esimerkiksi pienten lasten vanhemmat (nykyisellään useimmiten äidit) palaavat nopeammin työelämään esimerkiksi osa-aikamallien kehittämisen myötä. Tällä hetkellä pienten lasten äideistä työelämässä on vain noin puolet, mikä on samaa tasoa kuin eteläisessä Euroopassa. Niiden osalta, joilla työtä ei ole, meidän on syytä katsella Ruotsin ja Tanskan malleja. Molemmissa maissa työllisyysaste on Suomea korkeampi samoin kuin aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytettävät varat. Kolmantena keinona turvata työntekijän voimaa Suomessa nostaisin esiin yksinyrittävät sekä pätkä- silppu- ja osa-aikatyöläiset. Työelämän reiluus mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia. Työn teettämisen tapojen muuttuminen edellyttää valvontaa ja lainsäädännön perkaamista. Yksinyrittäjiä arvioidaan olevan 160 000, joten ei ole kyse mistään pienestä ryhmästä. Pätkätyöhön liittyen yksi voimalaan osallistunut muotoili: Pätkätyö on pätkäunelmia ja pätkittyviä suunnitelmia. Määräaikaisuuksien ketjutus on yksinkertaisesti epäreilua ja väärin. Poliitikot voisivat ottaa tämän ensimmäisenä tähtäimeensä. Totta kai se maksa, mutta olisiko tämä sellainen asia, joka saakin maksaa? Koulutus turvaa työntekijää aina. Korkea koulutustaso takaa uusien ajatuksien ja näkökulmien synnyn ja luo sitä myöten uutta työtä, uusia yrityksiä, uusia mahdollisuuksia. Korkealla koulutustasolla Suomi maailmassa pärjää ja haastaisin korkeimmin koulutetut kokemaan vastuuta uusien työpaikkojen synnyttämisestä. Koulutukseen pitää panostaa. Klisee, mutta totta. Eivät ne työpaikat ilman osaavaa väkeä synny. totesi yksi Voimalan osallistuja. Nykymaailmassa pitänee myös lähteä siitä, että ihminen tekee työuransa aikana tyypillisesti useampaa työtä ja kouluttautuu uudelleen. Jatkossa on pohdittava, miten koulutuksen kulut jakaantuvat julkisen vallan, työntekijöiden ja työnantajien välillä. Selvää voimaloiden palautteen perusteella on se, että suomalainen työelämä kaipaa parempaa johtamista. Viidentenä keinona työntekijän voimaa vahvistamaan korostaisinkin hyvien pomojen merkitystä. Hiljattain myös EK on nostanut hyvä johtamisen esiin. Ehkäpä olisi aika kolmikantaisesti suunniteltuun ja rahoitettuun valtakunnalliseen maailman parhaat pomot -ohjelmaan, jossa suomalaiseen työelämään kehitetään välineitä ja mittareita parempaan johtamiseen? Lopettaisin arvolähtökohtaan, joka myös voimaloissa tuli esiin. Uusia työpaikkoja luovan kasvun on oltava sekä inhimillisesti että ekologisesti kestävää. Ilmastonmuutos tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja esimerkiksi energia- ja resurssitehokkuuden lisääminen luo uutta työtä. Työ on yhä useammalle ihmisille paitsi keino tulla toimeen, myös paljon muuta. Haluan tehdä jotain sellaista työtä, jossa minun ei joka aamu tarvitse katsoa peiliin ja kysyä itseltäni: Mitä ihmeen hyötyä tästä kenellekään on? tiivisti yksi Työllisyysvoimalaan osallistunut. Pilvi Torsti, tutkijatohtori ja kansanedustajaehdokas Pilvi Torsti (s. 1976) Poliittisen historian tutkija ja opettaja Helsingin yliopistossa. Historiatietoisuus Suomessa hankkeen johtaja. Mostarin United World College lukion perustaja ja projektipäällikkö Bosnia-Hertsegovinassa (2005-2006). Vapaaehtoistyötä Suomessa ja maailmalla, mm. Nepalissa. Toimittaja ja tietokirjailija. Pelastuskirja. Nyt! (WSOY 2010) yhdessä Matias Möttölän kanssa. Helsingin kaupunginhallituksen varajäsen 2009 Eurovaaliehdokas 2009. Ammattiliitto JHL:n jäsen. Helsingin Sanomien valinta 100:n parhaan naisen joukkoon (2011). Naimisissa, kaksi lasta.
8 Kolumni: Juppien ja maalaisliittolaisten laskun maksaa kansa Iltalehden kolumnisti Aarno Loka Laitisen kommentoi toukokuussa 2007 Suomen vasta nimitettyä hallituskoalitiota - Murheellista on, että vanhan kykypuolueen kokoomuksen ovat vallanneet ahneet jupit, joiden ainoana aatteena on poistaa verot rikkailta-. Kepusta hän toteaa - Puolue ei koskaan suostu mihinkään uudistuksiin ilman, että sille maksetaan siitä jokin hyvitys-. Nyt, vaalikauden päättyessä on hyvä miettiä, mitä on jäänyt muistiin kuluneelta kaudelta. Vaalirahasotkut lienee asia, joka useimmille nousee ensiksi mieleen. Kepu vetoinen Kehittyvien Maakuntien Suomi keräsi rahaa porvariehdokkaille teemalla porvarin vai demarinhallitus. Rahaa kertyi runsaasti ja vaalien jälkeen puuhamiehet totesivat Onnistuimme tehtävässämme, saimme porvarihallituksen-. Demokratia koki kuitenkin tappion, äveriäät piirit ostivat itselleen mieluisan hallituksen. Poliittinen moraali sai pahan kolauksen. Kansainvälinen talouslama rantautui Suomeen loppuvuodesta 2008. Alku syksystä valtionvarainministeri Katainen arvioi Suomen selviävän lamasta kuin koira veräjästä. Toisin kuitenkin kävi, vienti tyrehtyi, tilauskannat romahtivat, lomau- tukset ja irtisanomiset alkoivat. Metalliliitto maksoi 2009 työttömyyspäivärahaa 59 000 jäsenelleen. Ministeri ei olisi voinut työssään tehdä karkeampaa erehdystä. Taantuman tullessa investointiohjelmat eivät olleet valmiina, elvytystoimet myöhästyivät ja suuntautuivat lähinnä vain veroelvytykseen. OECD laskelmien mukaan investointielvytyksen kerroin on nelinkertainen veroelvytykseen verrattuna. Veronkevennykset menivät etupäässä hyväosaisten pussiin. Suomi toipuu nyt lamasta hitaammin kuin kaltaisensa maat Ruotsi ja Saksa. Kuluttajahinnat nousevat sen sijaan euroalueen maista nopeimmin. Ylimielinen vänrikki Nappulamme jatkoi, historiaan jääviä lentäviä lauseitaan Kreikan tukipaketin yhteydessä. -Nyt ratkaistaan kumpi vie ja kumpi vikisee, markkinavoimat vai yhteiskunnallinen päätöksenteko-. Hän uhosi - Kansanvalta ottaa niskalenkin markkinavoimista-. Mielenkiintoista, ammattitaitoista? Sosiaalipolitiikan puolelta nousee mieleen sattumapääministeri Vanhanen. Hän ei keskittynyt pelkkiin naisseikkailuihin, vaan kehitteli myös esityksen eläkeiän mekaanisesta korotuksesta 65 vuoteen. 71% kansasta Aarno Stam vastusti ajatusta. SAK organisoi kansanliikkeen ja ilmeisen yksimielinen hallitus joutui vetäytymään hankkeesta. Toistaiseksi. Eläkkeelle jäävistä 43 % saa eläkkeen työkyvyttömyyden perusteella. Tämä lienee oleellisinta mietittäessä kestävyysvajetta. Sosiaalipolitiikka on muutenkin yksi hallituksen mustista pisteistä. Presidentti kantoi uudenvuoden puheessaan huolta tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, tuloerojen kasvusta ja toimeentulon ongelmista. Hän kantaansa on helppo yhtyä. Köyhyys Suomessa lisääntyy. Toimeentulotukea haki viime vuonna 400 000 henkeä. Tuloerot ovat olleet kasvussa jo pidemmän aikaa. Vanha luokkayhteiskunta on palaamassa. Hallituksen aloittaessa työtään oli valtion talous hyvässä kunnossa. Nyt Suomi alkaa olla huomattavan velkaantunut. Rahaa ei ole riittänyt perusturvaan, huonompiosaisten tukemiseen. Talouden liikkumavara on käytetty yritystukiin ja verohelpotuksiin, joista vähäosaisin kansanosa ei ole hyötynyt. Oikeudenmukaisuus ja tulonjako tuntuvat käsittämättömiltä termeiltä kun lehdistä saa lukea Nokian ja Outokummun erorahoista. Parhaimmillaan 5 milj. Eläkettä saadaan kuusikymppisestä lähtien jopa yli puoli miljoonaa. Työnantaja pampuista Koneen Alahuhta esitti vuoden 2009 lopulla yleistä palkanalennusta ja nosti itse viime vuonna palkkaa ja bonuksia 3,6 miljoonaa. Huippujohtajien palkat ja eläkeiät kuvaavat hyvin moraalista rappiota. Suu puhuu toista kuin oma käsi ottaa.myös työmarkkinapuolella on tapahtunut muutoksia. Työnantajat kieltäytyvät Tu- Po-sopimuksista. Ystävä löytyy hallituksesta. Kokoomuksen ohjelmassa ilmaistaan halu lisätä paikallista sopimista niin, että työpaikoilla voitaisiin sopia työehtosopimuksen alittavista ehdoista, kuten palkoista. Siis, sopimusten yleissitovuus romukoppaan. Entinen valtionvarainministeri Iiro Viinanen (Kok.) vastasi haastattelussa kysymykseen, mitä vielä tekisit, jos se olisi mahdollista? Vastaus oli paljon puhuva -Murtaisin ay-liikkeen vallan-. Työnantajatahot voivat luottaa ystäviinsä. Aluepolitiikka on aina ollut Kepun politiikan kulmakivi. Valtion virastoja ja työpaikkoja on hajasijoitettu Helsingistä maakuntiin. Näin meneteltiin, oli se sitten rationaalista tai ei. Touhukas ministeri Pekkarinen kokosi myös massiivisen uudistuvan energian risupaketin. Veronmaksaja saa laskun myöhemmin. Kun aloitettiin Laitisesta, niin myös päätettäköön hänen sitaattiinsa. -Demareita on tarvittu aina silloin, kun ryssä hyökkää tai maa on ajettu konkurssin partaalle-. Naapurimaa ei nyt ole hyökkäämässä, mutta niin kuin edellisen Kepu- Kokoomus hallituksen jälkeen 90-luvun lamassakin tarvittiin demarivetoista politiikkaa nostamaan kansakuntaa jaloilleen, niin nytkin. Arno Stam Kenen ehdoilla ytimessä? Suomi lisää eurotakuitaan vastineeksi kiristyvä palkkakuri. Eläkeikä nousee koko Euroopassa. Nämä voisivat olla lehtiotsikoita ei-niin-kaukaatulevaisuudesta, mutta onneksi eivät vielä sitä ole. Kärjistyksiä? Toki, mutta eivät kaukaa haettuja. Kyseessä on suomalaisten päättäjien toiminta siellä, missä yhteiset linjaukset tehdään. Siis eri ytimissä. Keinottelijoiden pääosin aiheuttaman talouskriisin jälkimainingeissa houkutus koetella heikoimmassa kunnossa olevien EU-maiden kestävyyttä lisääntyi. Ilmiö ei ole uusi, sama kohtalo oli 90-luvun Suomella, kun taloutemme ei ollut näin hyvissä kantimissa. Uutta on kuitenkin se, että nämä maat vastaavat kanssamme saman valuutan arvosta. Tästä syystä täytyi päättää myös siitä, kuinka suuri on oma halumme vakauttaa horjuvia talouksia. Ja millä ehdoilla. Talouskriisiin ajautuneita EU-maita on selvästi käytetty koekaniineina työmarkkinoille kuuluvan sopimusoikeuden kahlitsemisessa. Sekä Kreikan että Irlannin pelastuspaketteihin on sisällytetty ohjeita leikkauksista ja palkanmuodostuksesta. Käytännössä EU:n komissio siis on sanellut rajat, jotka normaalisti muovautuvat työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa. Laajemmin sama ajatus sisältyy Saksan ja Ranskan esilletuomassa, mutta sittemmin komissiossa valmistellussa talouskoordinaatiopaketissa, jonka osana mainitaan palkkakoordinaatio. Kotimainen keskustelumme on keskittynyt pohtimaan, mihin pääministeri meidät sitoi ja milloin sitoumukset lankeavat toteutettavaksi. Tämä keskustelu on kuitenkin koskenut vain taloudellisia sitoumuksia. Pääministerin eduskunnalle antaman ilmoituksen mukaan kuitenkin Kilpailukykysopimus on luonteeltaan poliittinen sitoumus. Se ei siis merkitse sitä, että eläkkeitä tai palkkoja koskevat päätökset siirrettäisiin Brysseliin. Kaikki päätökset pysyvät kansallisissa käsissä, mutta paketti antaa suunnan mihin euromaiden pitäisi yhdessä kulkea. Lisäksi pääministeri kertoi, että omia sanktioitaan paketti ei edellytä, koska ne ovat kuria rikkovia maita vastassa talouspolitiikan koordinaatiossa. Mahdollinen ongelma piileekin tässä. Talouspolitiikkaa sitoudutaan tarkastelemaan jatkossa etunojassa. Maiden kokonaistaloudellista kehitystä seurataan ja siihen voidaan puuttua. Reijo Paananen. Ollaan siis käytännössä tilanteessa, jossa kansallinen liikkumavara sidotaan etukäteen ja sitoutumiseen kannustaa uhkasakko. Tähän väliin jää se kansallinen liikkumavara, jossa työmarkkinajärjestöt voivat vapaasti mitoittaa palkka- ja muita ratkaisuja. Ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta ei ole hyväksyttävää, että poliittinen johto sitoo etukäteen sopimusneuvottelijat eurooppalaisilla päätöksillä. Ne päättivät tämän Brysselissä Virallisesti EU-maiden johtajat puhuvat sosiaalisen markkinatalouden kehittämisestä. Käytännön toimet kuitenkin viittaavat siihen, että EU:n valmistelukoneisto on pantu tuottamaan esityksiä, joita jäsenmaiden hallitukset eivät itse uskalla tehdä tai joiden läpimenoon ne tarvitsevat yleisempää painetta. Konkreettinen esimerkki tällaisesta raskaan luokan asiasta on eläkeikä, joka kuuluu kansalliseen päätöksentekoon, mutta jota tarkastellaan myös EUpöydissä. Suomessa on Euroopan vahvin eduskunta, kun sitä mitataan mahdollisuudella vaikuttaa EU-päätöksiin. Jokainen ministeri käy nimittäin esittelemässä Suomen kannat eduskunnan suuressa valiokunnassa ja saa niille siunauksen tai sitten ei saa. Poikkeavan kannan esittäminen vaatii laajaa omaa perehtymistä jo varhaisessa vaiheessa. Siis silloin kun alkuasetelmia luodaan. Tässä vaiheessa kuitenkin ratkaistaan, kenen ehdoilla valmistelu jatkossa etenee. Esimerkkejä palkansaajien haitaksi koituvista linjauksista löytyy liikaa. Työajoissa oltiin sallimassa jopa 60 tunnin viikkotyö, jotta lääkäreiden päivystysongelma saataisiin kuriin. Rautateille ollaan tuomassa määräystä miettiä toimintatavat merkittävissä häiriö- ja hätätilanteissa. Näihin tilanteisiin rinnastetaan myös lakot, joiden aikana vaaditaan peruspalvelutason säilyttämistä. Näin tuotaisiin unionilainsäädännön kautta velvoite rajata lakko niin, että sen teho käytännössä jäisi vähäiseksi. EU:n ulkopuolisista päätöksistä voi mainita merenkulkujärjestön päätöksen, joka rajoittaa nopealla aikataululla ja rajusti rikkipäästöjä Itämerellä asettaen näin tuhannet vientiteollisuuden työpaikat vaakalaudalle. Kaikkiin näihin on Suomessa valmisteltu ja päätetty kanta, jonka mukaan edetään. Tunnustaudun EU:n kannattajaksi, mutta oman hallituksemme toimet yhdistettynä yleisempään eurooppalaiseen oikeistovirtaukseen on saanut minut epäileväksi. Minulle keskeistä on ollut työn ja pääoman tasapaino, jonka pohjalta Eurooppaa on kehitetty. En kuitenkaan heitä vielä kirvestä kaivoon, sillä vika ei ole työkalussa, vaan sen käyttäjissä. Tästä syystä olen nyt ehdolla Suomen kansan edustajaksi. Teemani Reilusti palkansaajan asialla kertoo loput. Reijo Paananen